tiistai 18. joulukuuta 2018

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!



#postimerkkeilija -lehti ja -blogi kiittää lukijoitaan vuodesta 2018. Uusi postimerkkilehti ja blogi on otettu hyvin vastaan, joten tästä on mukava jatkaa ensi vuoteen. #postimerkkeilija jää nyt joulutauolle; filateliaa ja postikorttikeräilyä koskeviin uutisiin palataan vuoden 2019 puolella. Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!

maanantai 17. joulukuuta 2018

Vineta ja Parma vuorossa ahvenanmaalaisten purjealusten sarjassa


Helmikuun 1. päivä 2019 julkaistaan viides ja samalla toiseksi viimeinen osa purjealussarjassa. Purjealukset säilyttivät suosionsa Ahvenanmaalla maailmansotien välisenä aikana, ja kaksi niistä, kuunari Vineta ja nelimastoparkki Parma, saa uuden elämän taitelija Allan Palmerin maalaamissa postimerkeissä.


Kauppamerenkulussa oli nousukausi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja muun muassa purjelaivarakentamisessa koettiin lyhytaikainen renessanssi. Maailmansotien välisen ajan suurin ahvenanmaalainen talonpoikaisvarustamo Varvs- & Rederiaktiebolaget Viking perustettiin Saltvikissa vuonna 1917. Varustamon ainoaksi uudeksi laivaksi jäi kolmimastoinen kuunari Vineta, joka laskettiin merille marraskuussa 1919. Purjehdittuaan kahdeksan vuotta Itä- ja Pohjanmerellä, se ajoi karille kovassa talvimyrskyssä Gotlannissa ja jäi sinne hylyksi. Samana vuonna 1927 Viking-yhtiö lakkautettiin, koska johtokunta arveli pienpurjelaivojen aikakauden olevan ohitse. Uuden aikakauden tulo näkyy myös postimerkistä, johon Allan Palmer on maalannut Vinetan märissä purjeissa tyynessä säässä, ja jonka täydessä lastissa oleva höyrylaiva ohittaa.


Nelimastoparkki Parma on tunnettu siitä, että sillä tehtiin 1900-luvun nopein purjehdusmatka Australiasta Isoon-Britanniaan; vuonna 1933 matka Englantiin kesti vain 83 vuorokautta, kun yksi Ahvenanmaan kuuluisimmista merikapteeneista, Ruben de Cloux, oli ruorissa. Kapteeni oli perustanut vuonna 1931 yhden Ahvenanmaan viimeisimmistä varustamo-osakeyhtiöistä ostaakseen Parman hampurilaiselta F. Laeisz -varustamolta. Alus oli rakennettu vuonna 1902 Glasgow’ssa ja sen alkuperäinen nimi oli Arrow. Postimerkkiin Allan maalasi Parman täysissä purjeissa 12-15 solmun ennätysvauhdissa matkallaan kohti Kap Hornia. Onnettomuus Glasgow’ssa 1936 päätti aluksen purjehdukset.

Postimerkkien lisäksi on myynnissä maksimikortit perinteisine laivapotretteineen sekä keräilylehdet. Keräilylehdet on koottu yhteistyössä Ahvenanmaan merenkulkumuseon kanssa. Albumin, jossa on postimerkkisarjan keräilylehdet, painosmäärä on rajoitettu 1500 kappaleeseen.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote joulukuu 2018

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Tikat koristavat Ahvenanmaan postimaksulipukkeita


Helmikuun 1. päivä ilmestyy uusi aihe Åland Postin postimaksulipukesarjassa. Neljä tavallista tikkaa seuraa orkideasarjaa. Ruotsalainen eläin- ja luontomaalari Bo Lundwall sai tehtäväkseen vangita lintujen tunnusmerkit.


Neljä tikkalintua, jotka koristavat vuoden 2019 postimaksulipukkeita, ovat käpytikka (Dendrocopos major), pikkutikka (Dendrocopos minor), harmaapäätikka (Picus canus) ja palokärki (Dryocopus martius).


Käpytikka on meillä tavallisin tikkalaji ja se pesii monenlaisissa metsissä. Väriltään se on mustavalkoinen, lukuun ottamatta kirkkaanpunaista alaperää. Sen ravintona ovat etupäässä hyönteiset ja pikkueläimet, talvisin havupuiden siemenet. Ensipäivänkuoressa näemme myös tikan ”käpypajan”, joka koostuu kaarnankolosta, jonne käpytikka kiilaa kävyt ja naputtelee sen jälkeen siemenet irti käpysuomujen alta.


Pikkutikka on meillä pienin tikkalaji. Selkä on mustavalkean kirjava, ja ainoastaan koiraalla on punainen laikku päälaella. Se syö puissa eläviä hyönteisiä, joita se etsii mielellään lahopuista. Parhaiten pikkutikka viihtyy lehtimetsissä, samoin kuin harmaapäätikka. Harmaapäätikka on väritykseltään vihreä ja se sekoitetaan usein vihertikkaan, joka on tosin isompi, ja jota ei esiinny Ahvenanmaalla. Palokärki on laji, joka on lisääntynyt. Se on äänekäs lintu, jonka rummutus kuuluu kauas.


Åland Post Frimärken myy postimaksulipukkeet sarjana, johon kuuluu kaikki neljä eri aihetta. Kaikissa lipukkeissa on sama maksuarvo.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote joulukuu 2018

perjantai 14. joulukuuta 2018

Tiesitkö, että Suomessa on tutkittu postituoreiden postimerkkien keräilyn taloudellisia näkökohtia?


Yleensä postimerkkejä kerätään harrastusmielessä, mutta niitä voidaan kerätä myös sijoitusmielessä. Postimerkkeihin sijoittaminen vaatii syvällistä tietämystä filateliasta, aivan kuten taiteeseen sijoittaminen vaatii erittäin hyvää taidetuntemusta.

Juhani Järven tutkimus keskittyi vuosina 1930–1970 julkaistuihin suomalaisiin käyttämättömiin postimerkkeihin. Niihin kuuluu mm. kuvassa oleva Suomen Punaisen Ristin postimerkkisarja vuodelta 1941.

Suomessa ei ole juurikaan tutkittu filateliaa sijoitusmielessä, mutta toki poikkeuksiakin löytyy. Yksi tällainen poikkeus on Juhani Järven tutkimus vuodelta 1980. Sen nimi on Suomalaisten postituoreiden postimerkkien keräilyn taloudellisista näkökohdista. Järvi on saanut tutkimustaan varten apurahan Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä.

Tutkimuksen kohteena ovat olleet Suomen vuosien 1930–1970 käyttämättömät postimerkit. Tutkimuksen tekemiseen on käytetty vuoden 1980 huutokauppahintoja sekä postimerkkiluettelon hintoja ja hankintahintoja, jotka on korjattu inflaatiokertoimella. Lopputuloksena oli, että monesta postituoreesta postimerkistä olisi saanut pientä korkoa. Olisi mielenkiintoista, jos joku tekisi vastaavan tutkimuksen nyt 2010-luvun loppupuolella.

Järven tutkimus on paitsi suomenkielinen niin myös ruotsin- ja englanninkielinen. #postimerkkeilija -lehden toimitus sattui löytämään tutkimuksen omasta arkistostaan.

Lähde:
Juhani Järvi: Suomalaisten postituoreiden postimerkkien keräilyn taloudellisista näkökohdista, Kuusankoski 1980

tiistai 11. joulukuuta 2018

Näin aihemerkkejä myytiin ennen vanhaan


Kuvista näkee sen, kuinka aihepostimerkkejä myytiin postimerkkiliikkeissä ennen vanhaan. Merkit laitettiin kartonki- tai vastaavalle alustalle ja suljettiin sitten tiukasti läpinäkyvän muovin sisään esimerkiksi nitomalla. Nykyään aihemerkkejä myydään joko isompina pakkauksina (esimerkiksi 50, 100 tai 200 merkkiä pussissa) tai sarjoina siten, että sarja on laitettu säiliökortille tai postimerkkikauppias ottaa sarjan pinseteillä säiliökirjan sivulta.

Ennen vanhaan myytävät aihemerkit suljettiin tiukasti läpinäkyvän muovin sisään esimerkiksi nitomalla. Kuvassa kukka-aiheisia postimerkkejä eri puolilta maailmaa. Ylärivissä vasemmalta merkit Romaniasta, Ruandasta, DDR:stä (Itä-Saksa), Puolasta ja Lounais-Afrikasta. Alarivissä vasemmalta merkit DDR:stä, Ruandasta, Lounais-Afrikasta, Sveitsistä ja Hongkongista.

Kuvissa olevissa pakkauksissa merkit ovat kukka-aiheisia postimerkkejä. Kukka-aiheinen filatelia on erinomainen keräilykohde kaikille luonnosta ja kasvillisuudesta kiinnostuneille, erityisesti kaikille kotipuutarhureille ja myös viherrakentamisen ammattilaisille. Kukka-aiheisia merkkejä on julkaistu paljon ja niitä on helppo löytää mm. postimerkkikauppiailta, joten aihe sopii erinomaisesti myös nuorisofilatelisteille.

Kuvassa olevassa aihemerkkipakkauksessa postimerkit on sijoitettu mustalle liuskalle ja alustalle on kirjoitettu kirjoituskoneella tieto pakkauksen sisällöstä. Pakkaus sisältää kokonaisen sarjan Tshekkoslovakian kukka-aiheisia postimerkkejä vuodelta 1960. Ajan saatossa merkit ovat lähteneet ”vaeltamaan” pakkauksessa.

keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Filatelian termejä: Korttikirje


Suomen ensimmäinen korttikirje-ehiö vuodelta 1891. Suomessa ei ole julkaistu montaa ehiötä korttikirjeenä, mikä kertonee siitä, että korttikirje ei saavuttanut juurikaan suosiota. Todennäköisesti suomalaiset ovat tottuneet ennemmin käyttämään joko postikorttia tai kirjekuorta, jolloin niiden yhdistelmälle ei ole tarvetta.

Korttikirje on nimensä mukaisesti postilähetys, joka yhdistää postikortin ja kirjekuoren. Kyseessä on keskeltä taitettu kartonkilehti. Lehden sisäpuolella on tilaa lyhyen kirjeen kirjoittamista varten ja ulkopuolella on tila osoitteelle ja postimerkille.

Sisäpuolen reunoissa on liimoitus, joka mahdollistaa korttikirjeen sulkemisen; tällöin se muistuttaa kirjekuorta. Kirjesalaisuus säilyy, koska edes postinkantaja ei pääse lukemaan kirjettä. Tavallisesti korttikirjeen reunoissa on hammastus tai lävistys, jolloin vastaanottajan on helppo avata se.

Korttikirje mielletään yleensä ehiöksi, mikä ei ole suinkaan väärä päätelmä. Korttikirjeet ovat tyypillisesti ehiöitä, jolloin niihin on painettu valmiiksi postimerkkiä muistuttava arvomerkintä. Esimerkiksi Suomessa korttikirje-ehiöitä on julkaistu vuosina 1891 ja 1925.

Suomen ensimmäisen korttikirje-ehiön vuodelta 1891 sisäpuoli.

Lähde:
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, 1992

maanantai 3. joulukuuta 2018

Joensuussa alueellinen postimerkkinäyttely vuonna 2019


Joensuussa on ensi vuonna aihetta juhlaan, kun paikallinen postimerkkikerho täyttää 70 vuotta. Juhlan kunniaksi Joensuun Postimerkkeilijät järjestää alueellisen postimerkkinäyttelyn 30.-31.3.2019 Joensuun seudun kansalaisopiston (Papinkatu 3, 80110 Joensuu) tiloissa.

Noin 200 kehyksen laajuiseen näyttelyyn voi tutustua lauantaina 30.3. klo 10-16 ja sunnuntaina 31.3. klo 10-15. Kutsuttujen kokoelmien luokan ja jokamiehen luokan lisäksi esillä on perinteistä filateliaa, postihistoriaa, ehiöitä, leimamerkkejä, lentopostia, aihefilateliaa, avointa filateliaa, maksimifilateliaa, postikortteja sekä ensipäivänkuoria eli FDC-kuoria; edellyttäen, että Joensuun Postimerkkeilijät saa kokoelmia jokaiseen luokkaan.


Kokoelmien ilmoittaminen Joensuun alueelliseen postimerkkinäyttelyyn on mahdollista 15.12.2018 asti. Tarkemmat ohjeet ja ilmoittautumislomake löytyvät alla mainitulta Suomen Filatelistiliiton verkkosivulta.

Lähteet:
Joensuun seudun kansalaisopisto: http://www.joensuu.fi/joensuunseudunkansalaisopisto (3.12.2018)
Suomen Filatelistiliitto ry: https://www.filatelisti.fi > Ajankohtaista > Joensuu 2019 -näyttely (3.12.2018)

lauantai 1. joulukuuta 2018

Joulutervehdyksiä erikoisleimataan Helsingissä 3.12. lähtien


Helsingissä otetaan käyttöön joulutervehdyksiä varten suunniteltu erikoisleima maanantaina 3. joulukuuta. Erikoisleimoja saa tänä vuonna joulutervehdyksiin reilun kahden viikon ajan joka päivä 3.-18. joulukuuta.

Erikoisleimattaville lähetyksille varatut kirjelaatikot sijoitetaan Helsingin pääpostitalon sisäänkäyntien yhteyteen osoitteisiin Mannerheiminaukio 1 ja Elielinaukio 2. Kirjelaatikot tunnistaa laatikon infokentässä olevasta joululeiman kuvasta.

Suosittu erikoisleima viimeistelee joulutervehdyksen


Aidon joulutervehdyksen viimeistelevä perinteinen joululeima on asiakkaiden keskuudessa erittäin suosittu. Vuosittain erikoisleima koristaa noin 300 000 joulutervehdystä.


Helsingin joululeiman ovat suunnitelleet tänä vuonna Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi. Kuusenhavuilla ja kaunokirjoituksella koristeltu leima sopii hienosti myynnissä oleviin joulupostimerkkeihin, jotka ovat Marjo Nygårdin käsialaa.

Joulutervehdyksien viimeiset postituspäivät


Kotimaan joulutervehdykset (1,05 euroa) tulee postittaa tänä jouluna viimeistään keskiviikkona 12.12. Kotimaan ikimerkillä (arvo 1,50 euroa) varustetut joulutervehdykset jaetaan jouluksi perille, jos ne postitetaan keskiviikkoon 19.12. mennessä. Ulkomaille lähetettävien joulutervehdysten lähetyspäivät löytyvät Postin joulusivustolta www.posti.fi/joulu.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Posti Groupin tiedote 30.11.2018

perjantai 30. marraskuuta 2018

Muistojen joululehdet -näyttely


Vapriikin kokouskäytävällä on esillä 13.1.2019 saakka pienoisnäyttely Muistojen joululehdet. Näyttely valottaa joululehtien upeita, tunnettujen taiteilijoiden piirtämiä kansikuvia. Näyttelyn on koonnut tamperelainen keräilijä, FT Kari Elkelä.

Ensimmäinen suomenkielinen joululehti Betlehemin tähti julkaistiin 1879. Näyttelyn vanhin lehti on lyhytikäiseksi jääneen uskonnollisen Kansan Lehden joulunumero vuodelta 1893. Ensimmäiset joululehdet olivatkin hyvin uskonnollisia. Joululehtiä on julkaistu Suomessa tuhansia sekä jouluaiheisina erillisjulkaisuina että säännöllisesti ilmestyvien lehtien joulunumeroina.

Joulupukki 1-1932, kansi Rudolf Koivu.

Joululehtien kulta-aikaa elettiin 1900-luvun alkupuoliskolla, jolloin joululehdet erosivat monista muista lehdistä edukseen värikkäillä piirros- ja maalauskansillaan. Nostalgisimpia ovat lastenlehdet, joissa kansien lisäksi myös sisäsivujen sadut ja tarinat ovat värikkäästi kuvitettuja.

Joululehtien kuninkaana voidaan pitää Joulupukkia. Lehden suosiota siivittivät 1930–40-luvuilla mestarikuvittaja Rudolf Koivun satukuvitukset. Joulupukin hän piirsi harmahtavaan palttooseen sonnustautuneeksi partaukkeliksi.

Joululahja 1946, kansi Martta Wendelin.

Ajan toinen suuri kuvittaja Martta Wendelin teki kansikuvan useana vuonna Joululahja-lehteen. Säästöpankkien asiakaslehti Säästäjä oli osittain myös lastenlehti. Sen moniin joulunumeroihin Wendelin piirsi maalaisromanttisen kannen, jossa perhe karautti hevosten vetämällä reellä joulukirkkoon.

Säästäjä-lehden pääkuvittajaksi tuli 1940-luvun lopulla Toivo Fahlenius, joka piirsi kannet myös Säästäjän tilalle perustetun kokonaan lapsille suunnatun Lipas-lehden joulunumeroihin. Muita merkittäviä joululehtien kuvittajia näyttelyssä ovat muiden muassa Eeli Jaatinen ja Maija Karma.

Lipas joulunumero 1954, kansi Toivo Fahlenius.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 26.11.2018

1000 kertaa kiitos!


Kiitos kaikille teille, jotka olette löytäneet #postimerkkeilija -lehden! Lehteä (blogia) on käyty lukemassa jo 1000 kertaa (sivun näytöt yhteensä) eli keskimäärin yli 330 kertaa kuukaudessa. Kertokaa toki tästä postimerkkilehdestä muillekin; edistetään yhdessä filateliaa ja postikorttikeräilyä!

#postimerkkeilija -lehdessä on kerrottu tähän mennessä muun muassa selitemerkinnöistä ja niiden keräilyyn keskittyneestä yhdistyksestä, Saksan filateliasta sekä siitä, mitä kymmenilö ja numerokymmenilö tarkoittavat.

sunnuntai 25. marraskuuta 2018

Kerro filateliaan tai postikortteihin liittyvästä uutisesta #postimerkkeilija -lehdelle!


Onpa uutisesi pieni tai suuri, sitä ei kannata jättää kertomatta. #postimerkkeilija -lehti tarjoaa loistavan tilaisuuden saada uutisesi Internetin ihmeelliseen maailmaan! Miksi luottaa vain perinteiseen tiedottamiseen esimerkiksi painettujen postimerkki- tai postikorttilehtien välityksellä? Niinpä.

Voit kertoa filateliaan tai postikortteihin liittyvästä uutisesta, kuten uusista postimerkeistä, tulevasta postimerkkinäyttelystä tai postikorttitapahtumasta, uusista postikorteista taikka postimerkkihuutokaupan tuloksista, lähettämällä toimitukselle sähköpostia osoitteella postimerkkeilija(at)gmail.com.


Toimituksella on oikeus muokata tms. sille lähetettyä aineistoa tai olla kokonaan julkaisematta saamaansa aineistoa. #postimerkkeilija -lehden toimituksesta voit lukea täältä.

lauantai 24. marraskuuta 2018

Taiwan julkaisi ensimmäiset postimerkkinsä jo 1886


Taiwan on epävirallinen nimi Kiinan tasavallalle, joka toimii lähinnä Taiwanin saarella. Itä-Aasiassa sijaitsevan valtion hallinnollinen pääkaupunki on Taipei ja virallinen pääkaupunki on Nanjing. Vain vähän yli 20 valtiolla on diplomaattisuhteet Kiinan tasavaltaan, joten sen itsenäisyys on kiistanalainen. Yhdistyneissä kansakunnissa Taiwanin paikka annettiin Kiinan kansantasavallalle vuonna 1971.

Taiwanin ensimmäiset postimerkit julkaistiin vuonna 1886. Kun Kiina menetti Taiwanin Japanille vuonna 1895, taiwanilaiset reagoivat siihen perustamalla Formosan tasavallan, joka julkaisi omia postimerkkejä. Japanin hallinnon aikana taiwanilaista postia käsiteltiin osana Japanin postaalista järjestelmää. Toisen maailmansodan seurauksena Taiwan palautettiin Kiinalle. Vuodesta 2008 maan postimerkeissä on lukenut Republic of China (Taiwan) eli Kiinan tasavalta (Taiwan).

Taiwanilaisia postimerkkejä, jotka on leimattu maan hallinnollisessa pääkaupungissa Taipeissa 2015.

Taiwanin filateliasta kiinnostuneiden tärkein vierailupaikka maassa on Taipeissa sijaitseva postimuseo (Chunghwa Postal Museum), jossa on peräti seitsemän kerrosta. Museossa on esillä Kiinan tasavallan postihistoriaa ja muuta filateliaa sekä nykyisen postilaitoksen toimintaa.

Lähteet:
Wikipedia (https://en.wikipedia.org), artikkelit Chunghwa Postal Museum ja Postage stamps and postal history of Taiwan (24.11.2018)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Taiwan (24.11.2018)

Lisää luettavaa aiheesta:
China Philatelic Society of London: www.cpsl.org.uk
The China Stamp Society: www.chinastampsociety.org

keskiviikko 21. marraskuuta 2018

Postia ensimmäisen maailmansodan pyörteissä


Postimuseon ensi vuoden päänäyttely Transit – rajapostia kertoo ensimmäisen maailmansodan aikaisesta rajat ylittävästä yhteistyöstä Tornion ja Haaparannan välillä. Näyttelyssä korostuu viestintä- ja kulkuyhteyksien merkitys vuosina 1914–1918. Näyttely, joka on esillä 8.2.2019-5.1.2020, esittelee myös kaupunkien välisen maailman ainoan posti-ilmaradan.

Tornionjoen yli kuljetettiin postia ilmaradalla, joka otettiin käyttöön maaliskuussa 1917. Kuvassa taustalla Ala-Tornion kirkko. Kuva: Tuntematon / Postimuseo.

Torniosta ja Haaparannasta muodostui sodan sytyttyä merkittävä kauttakulkuliikenteen polttopiste. Rajasta tuli ihmisten, tavaroiden ja valuutan kauttakulku- ja vaihtopaikka. Aikaa leimasivat paitsi lähimmäisenrakkaus ja auttamisenhalu, myös kiskonta, salakuljetus sekä bisnes- ja rikastumismahdollisuudet.

Näyttelyn pääosaa esittää sekä Suomen että Ruotsin postilaitosten henkilökunta, tavalliset virkamiehet ja kaupunkilaiset. Kaikkien vahva ja sitoutunut työpanos mahdollistivat ihmisten välisen yhteydenpidon ja liikkumisen vaikeista olosuhteista huolimatta. Valtavien pakettimäärien kuljetusta varten rakennettiin myös maailman ainoa postin kuljetukseen tarkoitettu posti-ilmarata. Sodan jälkeen rata purettiin ja myytiin huutokaupalla maanviljelijä ja liikemies Kalle Alastalolle, joka pystytti sen sahansa tarpeisiin Nokian Siuroon.

Näyttelyssä liikutaan molemmin puolin rajaa. Kävijöitä aktivoidaan myös Kovaa peliä rajalla -pelillä, jossa kaupunkien arkeen ja jännittäviin tilanteisiin voi eläytyä niin postivirkailijan, juoksupojan kuin salakuljettajankin näkökulmasta.

Tornion postikonttorin henkilökuntaa vuonna 1911. Vasemmalta: Hildur Huhtalo (myöhemmin Sundström), Aino Möller, Uno Reuter ja Yrjö Ahto. Näyttelyssä voi kuunnella Hildur Sundströmin muistelua Tornion postin toiminnasta. Kuva: Tuntematon / Tornionlaakson maakuntamuseo.

Postimuseo tuottaa näyttelyn yhteistyössä Ruotsin Postimuseon ja Tornionlaakson maakuntamuseon kanssa. Näyttelyyn liittyy paljon erilaista oheisohjelmaa, kuten asiantuntijaluentoja.

Vapriikin kokouskäytävälle on tulossa ensi vuonna lisäksi lyhytkestoisia pienoisnäyttelyitä, esimerkkinä Nostalgiset romantiikkasarjikset 22.1.-24.3.2019.

Postimuseo on museokeskus Vapriikissa Tampereella, osoite on Alaverstaanraitti 5.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 20.11.2018

tiistai 20. marraskuuta 2018

Norjalainen maksimikortti ampumahiihdosta


Maksimikortilla tarkoitetaan postikortin, postimerkin ja postileiman yhdistelmää, jossa postimerkki on kiinnitetty postikortin kuvapuolelle ja jossa postimerkki on leimattu postileimalla. Oleellista on se, että postikortti, -merkki ja -leima liittyvät kaikki samaan aiheeseen.

#postimerkkeilija -lehden toimituksen maksimikorttien keräily keskittyy urheiluaiheeseen. Yksi kokoelman korteista on norjalainen maksimikortti, jonka aiheena on Holmenkollenilla vuonna 1986 järjestetyt ampumahiihdon MM-kilpailut (Oslon erikoisleiman päiväys on 18.2.1986). Ampumahiihto on aina ollut Suomessa aktiivi- ja penkkiurheilijoiden seuraama laji, erityisesti nyt Kaisa Mäkäräisen menestyksen myötä.


Ampumahiihdossa yhdistyvät maastohiihto ja ammunta. Lajissa kiehtovaa on se, että hyväkään hiihtäjä ei välttämättä yllä kolmen parhaan joukkoon, jos ammunta menee pahasti pieleen. Toisaalta jos ammunta sujuu täydellisesti, mutta hiihtovauhti ei ole riittävän kova, ei silloinkaan olla kärkisijoilla. Ampumahiihtäjältä vaaditaan siis sekä kestävyyttä että tarkkuutta; kuitenkin kestävyys korostuu enemmän.

Lajissa hiihto tapahtuu vapaalla hiihtotavalla ja aseena käytetään pienoiskivääriä. Makuu- ja pystyammunnassa, jotka kumpikin kuuluvat ampumahiihtoon, matka tauluun on sama 50 metriä, mutta makuuammunnassa osuma-alue on halkaisijaltaan pienempi. Kilpailumuodosta riippuen ohilaukaus johtaa sakkominuuttiin tai -kierrokseen. Kilpailumuotoja onkin useita, kuten normaali- ja pikamatka, takaa-ajokilpailu, yhteislähtökilpailu sekä viesti.

Jos haluaa tietää ampumahiihdosta enemmän, kannattaa käydä Suomen Ampumahiihtoliiton verkkosivuilla osoitteessa www.biathlon.fi ja Kansainvälisen ampumahiihtoliiton (IBU) verkkosivuilla osoitteessa www.biathlonworld.com.

Lähde:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Ampumahiihto (19.11.2018)

lauantai 17. marraskuuta 2018

Kirja Euroopasta Suomeen 1819–1873 lähetetyistä kirjeistä


Suomen Filatelistiliiton kustantama Kirjeitä Euroopasta Suomeen 1819–1873 -kirja esittelee osia tanskalaisen filatelistin Børge Lundhin kokoelmasta. Suurin osa kirjan sivuista on kuvia Lundhin kokoelmalehdistä. Kokoelmalehtien teksti on englannin kielellä, muuten kirja on pääsääntöisesti sekä suomeksi että englanniksi. Kirja on painettu vuonna 1990.

Kirja kertoo 1800-luvun postileimoista, postireiteistä ja postimaksuista Euroopassa, Suomeen kulkeneiden kirjeiden osalta. Teoksessa kuvatut kirjeet ovat esifilateliaa, joka tarkoittaa postihistoriaa ennen postimerkkien aikaa. Kirjan avulla saa monipuolisen kuvan 1800-luvun eurooppalaisesta postihistoriasta, koska kirjassa on Suomeen lähetettyjä kirjeitä muun muassa Ruotsista, Tanskasta, Saksasta, Ranskasta, Belgiasta, Italiasta, Espanjasta ja Portugalista.

Kirjeitä Euroopasta Suomeen 1819–1873 -kirjaa on painettu ainakin 300 kappaletta, koska kuvassa oleva kirja on numero 8/300.

Teoksen mukaan melkein kaikki posti Suomeen kulki vuosina 1819–1873 Hampurin kautta. Hampurista posti jatkoi matkaansa Tanskan, Ruotsin ja Eckerön kautta tai Tanskan, Ruotsin ja Tornion kautta taikka Preussin, Venäjän, Pietarin ja Viipurin kautta taikka Greifswaldin tai Stralsundin kautta Itämeren poikki Ystadiin ja sieltä edelleen Ruotsin ja Ahvenanmaan kautta. Kirjassa on eri postireiteistä kuvia, joiden avulla saa hyvän käsityksen siitä, kuinka posti kulki Suomeen 1800-luvulla.

Lähde:
Børge Lundh: European Letters to Finland 1819 to 1873, Suomen Filatelistiliitto ry, 1990

keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Joulun taikaa -näyttely Postimuseossa


Postimuseo avaa taiteilija Marjaliisa Pitkärannan lämminhenkisen joulukuvituksia esittelevän näyttelyn Joulun taikaa perjantaina 16.11. Esillä on Pitkärannan piirtämiä originaaleja ja joulupostikortteja. Lisäksi näyttely esittelee lasten kirjoittamia kirjeitä joulupukille.

Joulupukki, tontut ja porot. Kuva: Postimuseo.

Marjaliisa Pitkäranta (1941–2003) rakasti luontoa, eläimiä ja satumaailmaa. Hänen kuvituksensa pursuavat yksityiskohtia, elämänmyönteisyyttä, hyväntuulisuutta ja pieniä tarinoita. Useista kuvituksista välittyy joulun kiihkeä odotus, lasten jännittyneet ilmeet ja loistavat silmät, kuusen koristelu ja haku, kirkkoon meno, pulleat joulupukit, kiireiset tontut sekä metsän sympaattisten eläinten ja tonttujen kirmailu.

– Luontoa rakastava Pitkäranta keskittyi tarkasti jokaiseen kuvittamaansa hahmoon. Kaikille eläimillekin hän piirsi oman yksilöllisen, persoonallisen ilmeensä, kertoo Postimuseon projektipäällikkö Suvi Jalli.

Näyttelyssä on myös toiminnallisia osia. Kävijä voi kirjoittaa joulupukille, pukeutua ja hypätä osaksi jouluista kuvaa tai istahtaa lukemaan Pitkärannan kuvittamia joulutarinoita. Esillä ja selailtavana on myös lasten eri vuosilta joulupukille lähettämiä kirjeitä.

Joulupukille kirjoitettu kirje. Kuva: Postimuseo.

Marjaliisa Pitkäranta on tunnettu erityisesti postikorttikuvituksistaan. Erilaisia postikortteja on julkaistu noin 2500. Hän on myös kuvittanut postimerkkejä, puhelukortteja, julisteita, kirjankansia, esitteitä, kalentereja, muovikasseja ja kirjoja.

Näyttely on koottu pääasiassa Postimuseon kokoelmissa olevista alkuperäisistä piirroksista ja Marjaliisa Pitkärannan tuotantoa vaalivan MLP-Fanit ry:n kokoelmista. MLP-Fanit viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. Näyttelyssä on runsaasti jouluista oheisohjelmaa kuten joulupukin vierailuja ja perhekierroksia.

Joulun taikaa – Marjaliisa Pitkärannan joulukuvituksia -näyttely Postimuseossa, museokeskus Vapriikissa 16.11.2018-13.1.2019. Vapriikki sijaitsee osoitteessa Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Joulukirkkoon. Kuva: Postimuseo.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 13.11.2018

maanantai 12. marraskuuta 2018

Åland Postin julkaisuohjelma 2019



Vuoden 2019 Åland Postin julkaisuohjelma on valmis ja se sisältää monipuolisen valikoiman historiaa, ajankohtaisia tapahtumia ja luontoelämyksiä. Vuoden aikana huomioidaan muun muassa maailmanlaajuista postikorttirinkiä Postcrossingia ja suosittua Sadonkorjuujuhlat-tapahtumaa. Lisäksi ruotsalainen musiikki- ja iskelmäveteraani Lasse Holm julkaisee oman postimerkkikuvan Ahvenanmaalta.


Purjealussarjan viides ja samalla toiseksi viimeinen osa ilmestyy 1. helmikuuta. Purjealusaikakausi oli suuressa suosiossa Ahvenanmaalla maailmansotien välisenä aikana. Näistä kaksi on saanut uuden elämän Allan Palmerin piirtämässä kahdessa postimerkissä. Kuunari Vineta rakennettiin Kvarnbossa, Saltvikissa ja se seilasi vuodesta 1919 alkaen kahdeksan kautta Pohjan- ja Itämerellä. Nelimastoparkki Parma oli tunnettu siitä, että vuonna 1933 se teki 1900-luvun ennätyksen purjehtimalla kaikista nopeimmin Australiasta Isoon-Britanniaan kapteeni Ruben de Clouxin ohjaamana.


Helmikuun 1. päivä ilmestyy uusi postimaksulipukesarja. Se on jatkoa viime vuonna ilmestyneille tarramerkeille. Neljä tavallista tikkaa seuraa vuoden 2018 orkideasarjaa. Ruotsalainen eläin- ja luontotaiteilija Bo Lundwall on maalannut lipukkeisiin käpytikan, pikkutikan, harmaapäätikan ja palokärjen.



Maaliskuun 8. päivä ilmestyy kolme eri julkaisua. Retkiluistelu on talvinen harrastus, jonka suosio kasvaa. Postimerkkikuvan on ottanut Lasse Kärkkäinen, joka on itse innokas retkiluistelija. Samana päivänä ilmestyy postimerkki, johon on vangittu ilmiöitä taivaalta eli revontulia. Kuvan on ottanut Ingmar Eriksson ja se on kuvattu Bomarsundin linnoituksen raunioilla Sundin kunnassa. Vuonna 2019 on puolestaan kulunut 80 vuotta siitä, kun ahvenanmaalainen Uno Ekblom ylitti ensimmäisenä Atlantin valtameren ja saapui New Yorkiin pienellä fiskarilla. Åland Post juhlistaa Uno Ekblomin maailmanennätystä postimerkillä, joka koostuu Unon valokuva-albumista tehdystä kollaasista. Muotoilijana on Lina Loikas.



Vuoden EUROPA-teemana ovat kansallislinnut ja 9. toukokuuta Ahvenanmaan maakuntalintu merikotka levittää siipensä postimerkissä, jonka on suunnitellut ruotsalainen postimerkkitaiteilija Lars Sjööblom. Samana päivänä julkaistaan Ahvenanmaan postimerkki SEPAC-sarjassa. Teemana ovat vanhat asuinrakennukset, ja ahvenanmaalainen taiteilija Kjell Ekström on valinnut postimerkkiin Jonesasin talon Önningebyn museoalueelta Jomalasta. Talo on yksi harvoista jäljellä olevista ”pusero ja hame” -taloista, jossa hirsirakennuksen yläosassa on höylätyt ja maalatut vuorilaudat ja se edustaa tavallista rakennustapaa Ahvenanmaalla 1900-luvun alussa. Vuoden ehiökorteissa kuvataan värikkäästi rapujuhlia, ja taiteilijana on ensimmäistä kertaa Åland Postille Carolina Sundelin. Julkaisupäivä on 9. toukokuuta.



Kesäkuun 7. päivä huomioidaan maailmanlaajuista postikorttirinkiä Postcrossingia omalla ahvenanmaalaisella postimerkillä, jonka on suunnitellut Åland Postin tuotepäällikkö (Brand Manager) Cecilia Mattsson. Aihe esittää sydämen muotoista maapalloa ja symboloi maailmanlaajuista vaihtoa ja iloa, kun löytää uusia ystäviä kaikkialta maailmasta. Samana päivänä julkaistaan postimerkki Minun Ahvenanmaani -sarjassa, jossa tunnetut henkilöt esittelevät omaa näkemystään Ahvenanmaan maakunnasta. Ruotsalainen lauluntekijä ja iskelmäveteraani Lasse Holm tuntee yhteenkuuluvuutta Ahvenanmaahan, jossa hän on viettänyt lapsuuden kesiä, ja jota hän on seurannut läheltä. Lassen postimerkki kuvastaa muistoja purjehdusmatkoilta Ahvenanmaalle ja kesävierailuja Maarianhaminan lähellä olevasta Gripenin täyshoitolasta, jonka hän nykyään omistaa yhdessä sisarensa ja tämän perheen kanssa. Valokuvaajana on Kjell Söderlund ja suunnittelusta vastaa Cecilia Mattsson.


Syksyn kohokohta on sadonkorjuujuhlat, joka on yksi Ahvenanmaan suurimmista tapahtumista. Se houkuttelee kävijöitä läheltä ja kaukaa. Syyskuun 20. ilmestyy vuoden postimerkkivihko, jossa on kuvia tästä kaiken kansan suosimasta tapahtumasta. Valokuvaaja on Therese Andersson Ahvenanmaalta.


Vuoden viimeiset julkaisut ilmestyvät 24. lokakuuta. Taiteilija Anette Gustafsson on maalannut lumikristalleja akvarelliväreillä vuoden kumpaankin joulupostimerkkiin. Åland Postin kiinalaisten horoskooppimerkkien sarja lopettaa tuttuun tapaan postimerkkivuoden, ja sarjan kuudes osa esittelee Rotan vuotta. Suosittu postimerkkitaiteilija Martin Mörck löytyy myös tällä kertaa postimerkin takaa. Hän on käyttänyt taiteilijan vapauttaan ja kuvannut pienoisarkkiin suloisia hiiriä kiipeilemässä karhunvatukan varsissa Ahvenanmaan saaristossa.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote marraskuu 2018

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Burkina Faso tunnettiin aiemmin nimellä Ylä-Volta


Burkina Faso on Länsi-Afrikassa sijaitseva valtio, jonka rajanaapurit ovat Benin, Ghana, Mali, Niger, Norsunluurannikko ja Togo. Maa tunnettiin nimellä Ylä-Volta, kunnes se sai vuonna 1984 nimekseen Burkina Faso. Maan pääkaupunki on Ouagadougou, jossa asuu noin miljoona asukasta; kaiken kaikkiaan Burkina Fason väkiluku on yli 18 miljoonaa. Pinta-alaltaan noin 274 000 neliökilometrin kokoisen valtion virallinen kieli on ranska.

Burkina Fason ensimmäiset postimerkit ilmestyivät vuonna 1920; ne olivat Ylä-Senegal ja Nigerin merkkejä varustettuna lisäpainamalla HAUTE-VOLTE. Vuonna 1928 julkaistiin peräti 23 postimerkin yleismerkkisarja kolmella eri aiheella: Hausa-päällikkö, -nainen ja -soturi.

Burkina Fason postimerkkejä 1980- ja 1990-luvuilta. Ylhäällä vasemmalla olevassa merkissä on maan kartta, johon on merkitty Burkina Fason pääkaupunki Ouagadougoun sijainti.

Vuodesta 1947 maan postihallinto oli osa Ranskan Länsi-Afrikkaa siihen saakka, kun vuonna 1958 perustettiin Ylä-Voltan tasavalta. Uusi postilaitos julkaisi ensimmäisen postimerkkinsä vuonna 1959. Ylä-Voltan postimerkeissä lukee maan nimenä REPUBLIQUE DE HAUTE-VOLTA. Kun Ylä-Voltasta tuli Burkina Faso, vaihtui postimerkkeihinkin maan nimeksi BURKINA FASO.

Lähteet:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Burkina Faso (10.11.2018)
Wikipedia (https://en.wikipedia.org), artikkeli Postage stamps and postal history of Burkina Faso (10.11.2018)

perjantai 2. marraskuuta 2018

Joulupostimerkin koristepallo heijastelee kuusessa joulun tunnelmaa


Posti julkaisee keskiviikkona 7. marraskuuta joulupostimerkit. Kotimaan ikimerkeissä on tänä vuonna kaikille tuttuja näkymiä suomalaisten kotien joulunvietosta. Ulkomaan joulupostimerkin aiheena on luistimet ja talvisiin tervehdyksiin soveltuva ikimerkki kuvaa lumisia pihlajanmarjoja.


Joulutervehdyksen Kun joulu on -ikimerkin aiheena on punainen koristepallo kuusen oksalla. – Joulupallon kyljestä voi kuvastua ihmisten kokoontumista, ääniä ja laulua. Toisaalta palloon voi heijastua oma hyvä hetki, kirjan lukeminen ja vetäytyminen, joulupostimerkit suunnitellut Marjo Nygård kertoo.


Joulun kotimaan punasävyisessä Kodin kynttilät -ikimerkissä säihkyy neljä retrotyylistä kynttilää. – Merkki kuvaa neljää joulua edeltävää adventtisunnuntaita ja joulurauhaan laskeutumista. Joulu valtaa viikko viikolta kodin kynttilä kerrallaan, Nygård kuvailee.


Ulkomaan Rati riti ralla -ikimerkkiin on kuvitettu lystikkäät luistimet, värikkäät villasukat ja sinertävä jää. – Luistimilla voi kiitää pitkin luonnonjäätä tai kaupungin luistinradalla vaikka Ateneumin edessä. Pipo päähän, kintaat käteen, kaakaot reppuun ja antaa luistinten liukua, Nygård kehottaa.

Kun joulu on -arkissa on 20 joulutervehdyksen ikimerkkiä.

Kodin kynttilät -arkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.

Rati riti ralla -arkissa on kymmenen ulkomaan ikimerkkiä ja Priority-tarrat.

Jäämarjat hehkuvat pakkasessa


Kaikkiin kotimaan talvisiin tervehdyksiin soveltuva Jäämarjat-ikimerkki kuvaa lumen peittämiä pihlajanmarjoja. – Syksyn ja talven rajalla luonto tarjoaa ravintoa ja kauneutta pihlajanmarjojen muodossa. Pakkanen kesyttää niiden kirpeyden ja saa värit hehkumaan, postimerkin suunnitellut Stiina Hovi kertoo.


Jäämarjat-arkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 7. marraskuuta kello 13-16


Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 7. marraskuuta kello 13-16. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja.

Myös Suomen postcrossingyhdistys on mukana tilaisuudessa esittelemässä postikorttiharrastusta.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 31.10.2018

torstai 1. marraskuuta 2018

Alkuvuoden 2019 postimerkeissä monia mielenkiintoisia teemoja – Aiheiden joukossa mm. äitiyspakkaus, Japani ja laulujoutsen


Posti julkaisee tammi-toukokuussa 2019 kymmenen postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 34 erilaista postimerkkiä. Merkkien aiheina nähdään mm. äitiyspakkaus, manga-kuvitusta, Helsingin päärautatieasema, Suomen kansallislintu ja kukkia. Aihevalikoimaa täydentävät persoonalliset ystävänpäivä- ja pääsiäispostimerkit.

23. tammikuuta juhlistetaan ystävänpäivää, pakkaspäivää ja äitiyspakkausta



Postimerkkivuosi käynnistyy ystävänpäiväpostimerkeillä, jotka taiteilija Matti Pikkujämsä on kuvittanut omaan persoonalliseen tyyliinsä. Jaettu ilo -postimerkkivihossa kuvataan aikuisten välistä ystävyyttä eri tilanteissa. Pikkujämsä on maalannut merkkien värikkäät originaalikuvitukset paperille akryyliväreillä, tekstit on kirjoitettu käsin ja samoin hammastukset on tehty vapaalla kädellä. Jaettu ilo -postimerkkivihossa on kuusi kotimaan ikimerkkiä.


Tammikuun talvisissa postimerkeissä esitellään valokuvilla perinteisiä suomalaisia pakkaspäivän iloja, pilkkimistä ja avantouintia. AD Paula Salvianderin suunnittelemissa Pakkaspäivä-merkeissä isä ja tytär viettävät aurinkoista päivää jäällä pilkkimällä ja avantouimari pulahtaa hyytävän jäiseen avantoon. Pakkaspäivä julkaistaan kymmenen merkin arkissa, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Äitiyspakkaus on ainutlaatuinen suomalainen innovaatio, joka on saanut mainetta ja tunnustusta myös maailmalla. Tammikuussa julkaistaan Dog Designin suunnittelema Äitiyspakkaus-pienoisarkki, jossa esitellään pakkauksen sisältöä ja itse vuodelaatikkoa. Vuosittain Kela jakaa tuleville äideille noin 40 000 uutta äitiyspakkausta, jonka sisältö vaihtuu vuosittain. Pakkausta on kehitetty viime vuosina asiakkaiden palautteen perusteella. Äitiyspakkaus-pienoisarkissa on kuusi kotimaan ikimerkkiä.

13. maaliskuuta teemoina pääsiäinen, Japani, rautatieasema ja floraalinen taide



Ensi vuoden pääsiäispostimerkit ovat klassikkoainesta, sillä ne on suunnitellut tuhansista postikorttikuvituksistaan tuttu taiteilija Virpi Pekkala. Pääsiäisleikit-postimerkkien kuvitukset Pekkala on tehnyt tunnistettavaan tyyliinsä vesi- ja peiteväreillä sekä tussilla. Postimerkkien kuvituksissa pikkunoita keinuu pajunkissan oksalla ja pupu kuljettaa pääsiäismunia ja tipua kärryillä. Pääsiäisleikit julkaistaan kymmenen merkin arkissa, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Maaliskuun postimerkeissä esitellään myös japanilaisia kulttuurivaikutteita, joista on tullut Suomessakin osa arkea. Japanilaista sarjakuvaa mukailevaan manga-tyyliin tehdyissä merkeissä tyttö laulaa karaokea ja poika syö sushia. Sarjakuviin erikoistunut graafikko Reima Mäkinen on hakenut Kaikuja Japanista -merkkeihin räväkkyyttä ja iloisuutta sekä värityksellä että hahmojen kehon kielellä. Kaikuja Japanista julkaistaan kymmenen merkin arkissa, jossa on kaksi erilaista ulkomaan ikimerkkiä.


Helsingin rautatieasema viettää ensi vuonna 100-vuotisjuhliaan. Posti juhlistaa maaliskuussa tätä yhtä Helsingin hienointa ja tunnetuinta rakennusta omalla pienoisarkilla, jonka on suunnitellut monista aiemmista merkeistä tuttu graafikko Klaus Welp. Merkkejä varten Welp valokuvasi Eliel Saarisen suunnittelemaa monumentaalista rautatieasemaa useasta eri näkökulmasta. Helsingin rautatieasema 100 vuotta -pienoisarkissa on kuusi kotimaan ikimerkkiä.

Maaliskuussa tulevat myyntiin Floraalista taidetta -postimerkit, joiden aiheet on saatu kukkakauppiaille suunnatun kukkasidontakilpailun kautta. Floristimestari Pirjo Kopin ja floristihortonomi Tiina Koskisen voittajatöitä esittelevissä postimerkeissä kukat ovat taipuneet näyttäviksi taideteoksiksi. Floraalista taidetta julkaistaan 15 merkin arkissa, jossa on kolme erilaista kotimaan ikimerkkiä.

8. toukokuuta merkeissä nähdään laulujoutsen sekä kukkia iloon ja suruun


Vuosittain julkaistavien EUROPA-postimerkkien teemana ovat ensi vuonna kansallislinnut.


Graafikkolegenda Erik Bruun otti haasteen vastaan ja suunnitteli kaksi merkkiä Suomen kansallislinnusta laulujoutsenesta. EUROPA: Laulujoutsen julkaistaan kymmenen merkin arkissa, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Kevään onnittelumerkit on suunnitellut valokuvaaja ja korttitaiteilija Anna-Mari West. Hän on lavastanut studiossa Kerro kukkasin -postimerkkivihon kuviin kauniita asetelmia erilaisilla rekvisiitoilla. Postimerkkivihossa on kuusi kotimaan ikimerkkiä.


Uutena postimerkkitaiteilijana toukokuussa esittäytyy kuvittaja Oona Himanen, joka on suunnitellut suruadressiin soveltuvan harmonisen ja arvokkaan postimerkin kallasta. Himanen haluaa ilmaista merkillä surun lisäksi myös välittämistä, empatiaa ja muistamista. Euroarvoinen Kalla julkaistaan kymmenen merkin arkissa.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 24.10.2018