perjantai 26. lokakuuta 2018

Kukkakauppiaille suunnattu floraalisen taiteen suunnittelukilpailu ratkesi – Kolme parasta kukkasidontatyötä saavat omat postimerkit


Posti järjesti 27.6.-21.9.2018 postimerkkien suunnittelukilpailun teemalla Floraalista taidetta. Kukkasidontaa esittelevä kilpailu toteutettiin yhteistyössä Suomen Kukkakauppiasliiton kanssa. Kilpailun kolmen kärki on nyt valittu ja Posti julkaisee maaliskuussa 2019 postimerkit parhaista kukkasidontatöistä.

Kilpailuun lähetettiin valokuvat yhteensä 83 korkeatasoisesta kukkasidontatyöstä, joista voittajiksi valittiin espoolaisen floristimestari Pirjo Kopin suunnittelemat Mohikaani ja Kukkakaulakoru Rumba sekä keravalaisen floristihortonomi Tiina Koskisen suunnittelema Marjaisa.

Lisäksi kunniamaininnalla palkittiin keminmaalaisen Tuula Lokan Tuulenhaltija, helsinkiläisen Tarmo Noormetsin Heini ja helsinkiläisen Mari Ruohosen Oodi tuohelle.

Kilpailun tuomaristoon kuuluivat Posti Oy:n taidetoimikunta sekä Kukkakauppiasliiton edustajina liiton ex-puheenjohtaja Minna Penttala ja liiton kansainvälinen tuomari Tiina Räihä.

– Kilpailun kärkeen sijoittuneiden kukkasidontatöiden taso oli niin kova, että päätimme julkaista parhaista töistä kolme postimerkkiä aiemmin aiottujen kahden merkin sijaan, kertoo Postin Design Manager Tommi Kantola.

Tuomariston arviot voittaneista töistä


Mohikaani tuo uuden, leikkisän näkökulman siihen, miten monin eri tavoin kukkia voi käyttää. Mielenkiintoisesti koiralle toteutettu kukkakoristelu vie ajatukset eri kansojen perinnepäähineisiin ja saa hyvälle tuulelle. Koristeessa yhdistyvät taidokkaasti luonnonmateriaali ja kukat toistaen koristeen kantajan luonnetta ja värimaailmaa. Sopivasti villi ja luonnonläheinen koriste antaa koirallekin mahdollisuuden poseerata vähän villimpänä kuin mitä lemmikiltä yleensä odotetaan!


Mohikaanissa käytetyt kasvit ovat krysanteemi, arabiantähdikki, sinipiikkiputki, hietakastikka ja timanttiananas. Mohikaanin värimaailma toistaa koiran turkin marmorimaisia värisävyjä.

Kukkakaulakoru Rumba osoittaa, että kukilla voi toteuttaa myös persoonallisen, ainutkertaisen ja uniikin korun. Taidokas, näyttävä ja huomiota herättävä kukkakaulakoru kerää katseet! Mielenkiintoiset materiaalivalinnat ja yksityiskohdat saavat tarkastelemaan korua yhä uudelleen ja uudelleen.


Rumbassa käytetyt kukat ovat krysanteemi, paavalinkukka, timanttiananas ja flamingonkukka. Viimeistelyyn on käytetty luonnonmateriaaleina pihlajanlehtiä ja männyn neulasia.

Marjaisa on alkusyksyn materiaaleista sidottu kranssi, joka on nimensä mukaisesti marjojen juhlaa! Klassinen taidokkaasti toteutettu kranssin muoto toistuu eri kokoisten marjojen muodoissa. Materiaalin väriyhdistelmän tumma-vaalea kontrasti tuo sidontatyöhön syvyyttä. Vaikutelma on herkkä, värimaailmaltaan työ on raikas ja harmoninen.


Marjaisassa käytetyt kasvit ovat hollanninlumimarja, mahonia, mustaselja, tulilatva ja vadelma. Marjakimaraa pehmentävät muutama pinkki kukka ja vadelman vihreät lehdet.

Kukkasitojat luovat floraalista taidetta


Kilpailun voittaneet floristimestari Pirjo Koppi ja floristihortonomi Tiina Koskinen ovat moneen kertaan Suomessa ja maailmalla palkittuja kukkasidonnan ammattilaisia, jotka ovat tottuneet toimimaan keskenään myös tiimissä.

– Floristiikan maailma on ihmeellinen, herkkä, monipuolinen ja vaikuttava. Jokainen kukka ja kasvinosa ovat ainutlaatuisia yksilöitä. Kukkasitojina yhdistelemme ja sommittelemme erilaisia kukkamateriaaleja uusiksi harmonisiksi kokonaisuuksiksi luoden tunnelmia ja elämysmaailmoja. Suomen luonnon puhtaus ja ainutlaatuisuus ovat meille tärkeitä inspiraation lähteitä, Koppi ja Koskinen kertovat.

– Olemme vieneet ilolla suomalaista kukkasidontaosaamista maailmalle. Riemuitsemme siitä, että kukkasidontatöitämme saadaan ihailla maailmalla nyt myös postimerkeissä.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 11.10.2018

keskiviikko 24. lokakuuta 2018

Näyttelyfilatelia tarvitsee railakkaita irtiottoja


Postimerkkinäyttelyiden näyttelyluokkien nimiä ja sääntöjä ”viilataan” aina silloin tällöin. Mielestäni sen sijaan pitäisi keskittyä kehittämään kokonaan uusia näyttelyluokkia, jotka ovat erityisesti ns. suuren yleisön mieleen.

Ehdotukseni uusiksi näyttelyluokiksi ovat vapaa filatelialuokka ja vapaa postikorttiluokka. Kyseessä olisivat näyttelyluokat, joihin ei olisi juurikaan muita sääntöjä kuin että toisessa luokassa esitetään filateelisia kokoelmia ja toisessa luokassa postikorttikokoelmia. Palkinnot jaettaisiin kuten urheilukilpailuissa eli luokkien kolmelle parhaalle kokoelmalle. Palkinnot eivät olisi kuitenkaan säiliökirjoja tms., vaan esimerkiksi näyttäviä taide- ja lasiesineitä.

Kokoelmien arviointiin ei käytettäisi tuomaristoa, vaan parhaat kokoelmat selviäisivät yleisöäänestyksellä. Yleisöäänestys ei kuitenkaan rajoittuisi itse postimerkkinäyttelyyn, vaan kokoelmat olisivat skannattuina esillä Internetissä, ja kuka tahansa netin käyttäjä voisi käydä äänestämässä parhaiksi arvioimiaan kokoelmia.


Miksi yleisöäänestys ja miksei varsinaisia sääntöjä? Siksi, että tällä tavalla näytteilleasettajat joutuisivat nimenomaan rakentamaan kokoelmansa suurta yleisöä varten, ja varsinaiset säännöt vain rajoittaisivat näytteilleasettajien mielikuvitusta. Postimerkkinäyttelyiden kävijät arvostavat todennäköisesti enemmän perinteiseen tapaan rakennettuja kokoelmia, mutta netin käyttäjät saattavat hyvinkin arvostaa uutta ja railakasta ilmettä, kuten punaisia kokoelmalehtiä, erikoista ja taiteellista kohteiden asettelua sekä railakkaita irtiottoja tavallisesta näyttelyfilateliasta.

torstai 18. lokakuuta 2018

Suomen postimerkkimalleja: Saarisen malli


Saarisen mallilla tarkoitetaan itsenäisen Suomen ensimmäisiä postimerkkejä. Malli on saanut nimensä suunnittelijaltaan Eliel Saariselta. Saarisen mallista käytetään myös nimitystä malli 1917.

Oskari Tokoin johtama senaatti kutsui uuden leijonamerkkisarjan suunnittelijaksi arkkitehti Eliel Saarisen. Kuvassa on vanhaan postimerkkikansioon kiinnitettyjä Saarisen mallin merkkejä vuodelta 1917 (tosin 20 pennin keltainen merkki on vuodelta 1918); markka-arvoisia merkkejä ovat merkit, joissa on nimellisarvon alla M-kirjain, muut merkit ovat penniarvoisia.

Malli 1917 -nimitys tulee siitä, että kotimaan postissa kyseisen postimerkkimallin käyttö alkoi 1. lokakuuta 1917 eli noin kaksi kuukautta ennen Suomen itsenäistymistä. Ensimmäinen merkki oli viiden pennin vihreä, jota painettiin yli 60 miljoonaa kappaletta. Vuonna 1917 ilmestyivät myös kymmenen pennin punainen, 25 pennin sininen, 40 pennin lila, 50 pennin ruskea, yhden markan punainen/musta, viiden markan lila/musta ja kymmenen markan ruskea/musta merkki. Ulkomaille lähetettävään postiin Saarisen mallin postimerkkejä sai käyttää tammikuusta 1918 alkaen. 22. huhtikuuta 1918 julkaistiin 20 pennin keltainen merkki.

Saarisen mallin merkkejä julkaistiin vuosina 1917–1929. Inflaation johdosta postimerkkimallin vuosien 1919 ja 1921 merkkeihin tehtiin lisäpainama nimellisarvon korottamiseksi. Lisäpainamamerkkejä ilmestyi yhteensä kahdeksan erilaista, joista puolet uusilla painoväreillä. Vuosina 1919–1925 julkaistiin uusilla painoväreillä ilman lisäpainamaa 17 merkkiä.

Kuvassa on kirje, jonka postimaksu syyskuussa 1930 on ollut 1,50 markkaa. Postimaksu on maksettu kuudella Saarisen mallin 25 pennin postimerkillä. Joensuusta 15.9.1930 lähetetty kirje on käynyt Kotkassa 16.9.1930 ja sieltä se on lähetetty edelleen Turkuun. Turkuun kirje on saapunut 17.9.1930. Kohde kertoo myös filatelian historiasta, sillä vastaanottajana on postimerkkiliike.

Vuonna 1925 tilauserästä 99 alkaen Saarisen mallin postimerkkeihin tuli hakaristivesileima. Postitorvivesileimaisia merkkejä ilmestyi puolestaan tilauserästä 127 alkaen (ensimmäiset merkit 1927). Saarisen mallin postimerkkien käypäisyys päättyi vuoden 1930 lopussa; mallin korvaajaksi tuli vuoden 1930 alusta malli 1930:ksi kutsuttu leijonamerkkisarja.

Saarisen mallin postimerkkejä käytettiin Aunus-lisäpainamalla vuonna 1918 heinäkuusta lokakuuhun. Merkit painatti Aunuksen väliaikainen hoitokunta. Koska Aunuksen merkkien väärentäminen on helppoa, ne ovat Suomen postimerkeistä eniten väärennettyjä.

Lähteet:
Helsingin Suomalainen Klubi: http://itsenaisyys100.fi -sivusto, Leijonamerkit syrjäyttivät kaksoiskotkan lokakuun alussa 1917 (18.10.2018)
Postimerkkiliike Lauri Peltonen Ky: LAPE Suomi postimerkkiluettelo n:o 58 1995–1996, Tammisaari 1995
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Saarisen malli (18.10.2018)

lauantai 13. lokakuuta 2018

Suomen postimerkkiliikkeitä: Suomen Filateliapalvelu Oy


Suomen postimerkkiliikkeistä tällä hetkellä todennäköisesti tunnetuin ja suurin on naantalilainen Suomen Filateliapalvelu Oy. Vuonna 1993 perustettu osakeyhtiö on myös kansainvälisesti tunnettu. Suomen Filateliapalvelun perustaja ja toimitusjohtaja on Tatu Untinen, itsekin tunnettu filatelisti.

Yrityksen englanninkielinen rinnakkaistoiminimi on Philatelic Service of Finland Ltd. Suomen Filateliapalvelun tarjonta on kasvanut vuosien mittaan merkittävästi: LAPE-postimerkkiluetteloiden kustantaminen siirtyi yhtiölle vuonna 2002 ja seitsemän vuotta myöhemmin kustannustoiminta laajeni Keräilyuutiset-lehteen, vuonna 2010 Oy Hellman-huutokaupoista tuli yrityksen tytäryhtiö.


Suomen Filateliapalvelun liikekiinteistö sijaitsee Naantalissa osoitteessa Noutokatu 3. Yrityksen verkkokauppa löytyy Internet-osoitteesta www.stamps.fi ja huutokauppoihin voi tutustua Internet-osoitteessa www.filateliapalvelu.com.

Lähteet:
Suomen Filateliapalvelu Oy: http://www.stamps.fi -sivusto (11.10.2018)
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä: https://www.ytj.fi (11.10.2018)

keskiviikko 10. lokakuuta 2018

Metso LIVE – Pelle Miljoona Postimuseoon ja Postimuseon näyttely Metson musiikkiosastolle


Kulttuurilaitokset tekevät yhteistyötä punkin merkeissä. Postimuseo vie Tampereen pääkirjasto Metson musiikkiosastolle pienen palan Pienlehtiä ja punkpostia -näyttelyä. Näyttelyyn on koottu uutta materiaalia, jota ei ole esillä Postimuseon näyttelyssä. Näyttely on esillä Metsossa 9.10.-31.10. Vastavuoroisesti Metso LIVE tulee Postimuseoon Vapriikkiin lauantaina 27.10., jolloin vieraaksi saapuu legendaarinen Pelle Miljoona.

Metson näyttelyssä on nähtävänä valikoima punklehtiä omakustantamisen kulta-ajalta, vuosilta 1978–1981, sekä näytteitä hieman myöhemmästä sarjakuvajulkaisujen aallosta. Esillä on myös esimerkkejä kotimaisesta ja kansainvälisestä kirjeenvaihdosta, valokuvia ja rintamerkkejä. Bändeistä pääsee esiin Ratsia. Pihtiputaalta ponnistanut kvartetti on jälleen ajankohtainen, koska sen demokasetti Kloonattu sukupolvi on viimein julkaistu virallisesti LP-levynä.

Ratsian Jyri Honkavaara keikalla 1970-luvun lopussa. Kuva: Jyrki Siukosen arkisto.

Punk rantautui Suomeen 1977 ja mullisti monen pojan ja tytön elämän. Siitä alkoi vaihtoehtolehtien ja äänitteiden vyöry, jonka elinvoima on säilynyt tähän päivään saakka. Vilkas kirjeenvaihto oli tärkeä osa alakulttuuria: se yhdisti ihmisiä sekä kuljetti pienlehdet ja levyt kirkonkylästä ja maasta toiseen.

Suurin osa näyttelyn esineistä on Pauli Kallion kokoelmista. Singlet ja Jyrki Siukosen luonnos Lontoon Skidien kansiksi saatiin Jukka Junttilan kokoelmasta ja rintamerkit Joose Berglundin nahkarotsista. Postimies Niilo -patsaat muotoili J. Tilsan mallin mukaan Christian Jütte. Näyttelyn kuraattori Kallio aloitti 1978 Hilse-lehden avustajana ja perusti Suuren Kurpitsan kolme vuotta myöhemmin. Junttila tunnetaan punkin historian erikoismiehenä ja Hiljaisten levyjen johtohahmona. Berglund on puolestaan musiikkialan monitoimija (Stupido records), joka myy Pelle Miljoonaa keikoilla ja on julkaissut Ratsian ”Kloonatun sukupolven”.

Päänäyttely Pienlehtiä ja punkpostia on esillä Postimuseossa Vapriikissa 4.11.2018 saakka.

Näyttelyn tapahtumat:
  • Lauantaina 13.10. klo 15 Vapriikin auditoriossa ovat haastateltavina punk-herrat ja niin musiikin kuin pienlehtien uranuurtajat Jyrki Siukonen (mm. Kollaa Kestää) ja Miettinen (mm. Hilse). Haastattelijana on Asko Alanen. Haastattelun jälkeen klo 16 esitetään Karanteenista tutun Hate Konttisen laatima dokumentti ”Mitä oli Punk?” (29 minuuttia), jossa on haastateltavina suomalaisen punkin eturivin hahmoja.
  • Lauantaina 27.10. klo 15 Metso LIVE tulee Vapriikkiin ja haastateltavana sekä keikalla on legendaarinen Pelle Miljoona. Haastattelijana on kirjastonhoitaja Juhani Koivisto. Tampereen kaupunginkirjasto tuo paikalle myös Liikkuvan kirjaston. Liikkuvasta kirjastosta voi lainata aiheeseen liittyvää aineistoa ja uutuusaineistoa sekä tutustua kirjaston musiikkipalveluihin.
  • Sunnuntaina 28.10. Lasten museosunnuntaina klo 14 ja 15.30 Punkkoulu Postimuseon työpajassa.
  • Sunnuntaina 4.11. näyttely on avoinna viimeistä päivää ja luvassa on Markus Henrikssonin opastuksia klo 13, 14 ja 15. 

Lähde ja teksti sekä kuva:
Postimuseon tiedote 8.10.2018

maanantai 8. lokakuuta 2018

Suomalainen postimerkki voitti hopeaa PostEuropin kilpailussa – Maalauksellinen erämaasilta ilta-auringossa hurmasi tuomariston


Suomalainen postimerkki voitti hopeaa PostEuropin järjestämässä kilpailussa, jonka teemana olivat tänä vuonna silta-aiheiset EUROPA-postimerkit. Postin toukokuussa 2018 julkaisema Erämaasilta erottui punaisena hehkuvassa maisemassa edukseen muiden maiden postimerkeistä, joita oli kilpailussa yhteensä 57 kappaletta.


– Palkinto osoittaa jälleen kerran suomalaisen postimerkkisuunnittelun arvostuksen ja korkean tason Euroopan laajuisesti. Aiheet ammentavat omasta kulttuuriperimästä ja koruton erämaasilta pienellä metsäjärvellä kertoo hyvin suomalaisuudesta. Punertavana hehkuva ilta-aurinko värjää maiseman eksoottiseksi. Merkkimme erottuikin selvästi muista sekä yksinkertaisen silta-aiheensa että värimaailmansa ansiosta, Postin Design Manager Tommi Kantola sanoo.

Myös postimerkkejä arvioinut kilpailun tuomaristo ihastui Suomen postimerkin tunnelmaan. – Valokuva muistuttaa kauniiden väriensä ansiosta impressionistista maalausta. Rohkean pelkistetty kuva-aihe ja postimerkin runollinen tunnelma tekevät Suomen merkistä erottuvan ja persoonallisen. Monet maat esittelivät merkeissään hienoimpia kaupunkisiltojaan, kertoo kilpailun seitsenhenkisen asiantuntijatuomariston puheenjohtajana toiminut belgialainen Guy Coutant.

Postimerkin suunnitellut Klaus Welp tuntee luontoaiheet omikseen. – Suomella on tarjota uniikki luontonsa, laaja maaseutu ja upeat vaellusreitit ympäri maata. Tämän ulottuvuuden kanssa on monen maan vaikea kilpailla. Vaellamme veljeni kanssa säännöllisesti eri kansallispuistoissa, joten aihe on lähellä sydäntä.

Postimerkin valokuvan otti suomussalmelainen Juha Härkönen, joka on tallentanut kamerallaan paljon kotiseutunsa maisemia. – Otin valokuvan pienellä metsäjärvellä Seitenahvenisen virkistysalueella toukokuussa auringonlaskun aikaan. Luonnon ja maisemien kuvaaminen edellyttää, että saa valot ja värit toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä kuvassa ovat taivaan ja pilvien sävyt kohdillaan.

Eurooppalaisten postioperaattoreiden yhdistys PostEurop on julkaissut EUROPA-postimerkkejä vuodesta 1956 lähtien. Samalla teemalla julkaistavat postimerkit kertovat eri maiden yhteisistä eurooppalaisista juurista, kulttuurista ja historiasta, mutta tuovat samalla esille maakohtaiset eroavaisuudet. Asiantuntijaraati on vuodesta 2013 alkaen valinnut parhaimman EUROPA-postimerkin.

Tämänvuotisen tuomariston arvioiman EUROPA-postimerkkien kilpailun voitti Belgia, Unkari jakoi toisen sijan Suomen kanssa ja kolmanneksi tuli Kroatia.

Suomi on ollut EUROPA-postimerkkikilpailun kärjessä jokaisena vuonna. Viime vuonna kilpailun voitti Anssi Kähärän suunnittelema Lumilinna-postimerkki.

Suomen sijoitukset EUROPA-postimerkkien kilpailussa:
  • 2018: Erämaasilta, Klaus Welp, 2. sija
  • 2017: Lumilinna, Anssi Kähärä, 1. sija
  • 2016: ei kilpailua
  • 2015: Vanhat lelut, Klaus Welp, 3. sija
  • 2014: Kantele, Sanna Mander, 2. sija
  • 2013: Postin jakeluautot, Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi, 1. sija 

Lähde ja teksti sekä kuva:
Posti Groupin mediatiedote 8.10.2018

sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Tavastforum-kerhot edistävät filateliaa Kanta-Hämeessä, Etelä-Pirkanmaalla ja Pohjois-Uudellamaalla


Tavastforum-kerhot ovat postimerkkikerhoja, jotka edistävät filateliaa lähinnä Kanta-Hämeessä, mutta myös Etelä-Pirkanmaalla ja Pohjois-Uudellamaalla. Kyseessä on seitsemän kerhon tiivis yhteistyö, jonka näkyvin muoto on yhteinen Tavastforum-lehti. Lehden numerossa 2/2018 kerrottiin mm. Lyseon poikien postista, Budapestin filateelisista markkinoista ja Tervakoski Oy:stä.

Kantahämäläisiä postimerkkikerhoja ovat Hämeenlinnan Postimerkkikerho, Janakkalan Postimerkkikerho, Forssan Filatelistikerho ja Riihimäen Postimerkkeilijät. Etelä-Pirkanmaalla vaikuttavat Toijalan Postimerkkeilijät ja Valkeakosken Filatelistit. Pohjois-Uudeltamaalta mukana yhteistyössä on Hyvinkään Postimerkkikerho.

Tavastforum-kerhoilla oli viime vuonna syytä juhlaan: Hämeenlinnan Postimerkkikerho täytti 80 vuotta, Valkeakosken Filatelistit 70 vuotta ja Hyvinkään Postimerkkikerho 50 vuotta. Tänä vuonna Riihimäen Postimerkkeilijät saavutti kunnioitettavan 70 vuoden iän. Kuvassa on Hämeenlinnan Postimerkkikerhon 80-vuotishistoriikki sekä kerhon 80-vuotisjuhlamitali, jonka sai syksyllä 2017 33 henkilöä.

Tavastforum-kerhot järjestävät säännöllisesti erilaisia postimerkki- ja muita keräilytapahtumia, joista seuraava on keräilytapahtuma Forssassa Järjestöjentalossa (Kuhalankatu 17) 3. marraskuuta kello 9-15.

Tarkempaa tietoa Tavastforum-postimerkkikerhojen toiminnasta saat Suomen Filatelistiliiton verkkosivuilta (www.filatelisti.fi) tai esimerkiksi ottamalla yhteyttä #postimerkkeilija -lehden toimitukseen: postimerkkeilija(at)gmail.com. Hämeenlinnan Postimerkkikerhon tunnuslausetta mukaillen: Kannattaa kuulua postimerkkikerhoon!

Lähde:
Tavastforum-lehti 2/2018, nro 26

lauantai 6. lokakuuta 2018

Jos bongaat lintuja luonnossa, niin bongaa niitä myös postimerkeistä!


Papukaijoja esittelevä postimerkkisarja Kamputseasta vuodelta 1989.

Aihefilateliassa kerätään postimerkkejä ja muita filateelisia kohteita tietystä aiheesta. Koska merkkejä eri aiheista löytyy valtavasti, niin jokaiselle löytyy varmasti itseä kiinnostava aihe kerättäväksi.

Jos harrastat lintujen bongaamista luonnossa, olet muuten kiinnostunut linnuista tai kotonasi on esimerkiksi undulaatteja, on lintuaiheisen filatelian kerääminen juuri sinulle sopiva keräilyharrastus. Lintuaiheisia postimerkkejä on ilmestynyt maailmassa paljon ja niitä ilmestyy jatkuvasti lisää, joten mielenkiintoista kerättävää riittää. Keräily kannattaa aloittaa hankkimalla kirjahyllyyn Stanley Gibbonsin luettelo lintuaiheisista postimerkeistä (Collect Birds on Stamps).

Lintuaiheisia postimerkkejä Alderneystä ja Liechtensteinista.

Aihefilateliaan perehtyminen kannattaa aloittaa vuonna 2014 julkaistusta Aihefilatelian käsikirjasta sekä lähtemällä mukaan Aihefilatelistien toimintaan. Yhdistys julkaisee Aihefilatelisti-nimistä lehteä ja yhdistyksen toiminnasta löytää tietoa muun muassa Facebookista (@aihefilatelistit).

tiistai 2. lokakuuta 2018

Filatelian termejä: Omakuvapostimerkki


Pohjoismaista Nordia 2006 -postimerkkinäyttelyä varten teetetty omakuvapostimerkki. Vuonna 2019 Nordia-näyttely järjestetään Norjassa.

Omakuvapostimerkillä tarkoitetaan postimerkkiä, johon on mahdollista saada oma kuva-aiheensa. Tavallisesti omakuvapostimerkki on hinnaltaan kalliimpi kuin tavallinen, saman postimaksun sisältävä ns. normaali postimerkki. Omakuvamerkkejä tilaavat sekä yritykset että yksityishenkilöt.

Filatelisti-lehden omakuvapostimerkki. Filatelisti on Suomen Filatelistiliiton äänenkannattaja, joka ilmestyi aikoinaan Philatelia Fennica -nimellä.

Omakuvapostimerkkejä myyvät jo useat eri postihallinnot, esimerkiksi Suomen ja Ahvenanmaan postit. Painotekniikan nopea kehittyminen on mahdollistanut sen, että postimerkkejä voidaan painaa yhdestä kuva-aiheesta pienikin määrä. Myynnissä on ollut myös postimerkkiarkkeja, joissa arkin reunaan voi painattaa oman kuva-aiheensa – tällöin ei ole kuitenkaan kyse omakuvapostimerkistä, koska oma kuva-aihe painetaan arkin reunaan, ei itse postimerkkiin.

SNFL:n eli Suomen Nuorisofilatelistiliiton omakuvapostimerkki vuodelta 2004. Nuorisofilatelistiliitto perustettiin vuonna 1988.

maanantai 1. lokakuuta 2018

#postimerkkeilija -lehti myös Twitterissä



#postimerkkeilija on verkossa blogin muodossa ilmestyvä postimerkkilehti, joka sisältää lyhyitä ja pidempiä uutisia filatelian sekä postikorttikeräilyn maailmasta.

Lehti on myös Twitterissä, joka on todennäköisesti tunnetuin mikroblogipalvelu. Mikroblogin erottaa tavallisesta blogista se, että mikroblogissa julkaistaan vain lyhyitä tekstejä. Twitterissä yksi teksti voi sisältää korkeintaan 280 merkkiä.

#postimerkkeilija -lehden Twitter-tili on @merkkeilija ja tunniste on #postimerkkeilija. Seuraa lehteä myös Twitterissä!