tiistai 18. joulukuuta 2018

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!



#postimerkkeilija -lehti ja -blogi kiittää lukijoitaan vuodesta 2018. Uusi postimerkkilehti ja blogi on otettu hyvin vastaan, joten tästä on mukava jatkaa ensi vuoteen. #postimerkkeilija jää nyt joulutauolle; filateliaa ja postikorttikeräilyä koskeviin uutisiin palataan vuoden 2019 puolella. Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2019!

maanantai 17. joulukuuta 2018

Vineta ja Parma vuorossa ahvenanmaalaisten purjealusten sarjassa


Helmikuun 1. päivä 2019 julkaistaan viides ja samalla toiseksi viimeinen osa purjealussarjassa. Purjealukset säilyttivät suosionsa Ahvenanmaalla maailmansotien välisenä aikana, ja kaksi niistä, kuunari Vineta ja nelimastoparkki Parma, saa uuden elämän taitelija Allan Palmerin maalaamissa postimerkeissä.


Kauppamerenkulussa oli nousukausi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja muun muassa purjelaivarakentamisessa koettiin lyhytaikainen renessanssi. Maailmansotien välisen ajan suurin ahvenanmaalainen talonpoikaisvarustamo Varvs- & Rederiaktiebolaget Viking perustettiin Saltvikissa vuonna 1917. Varustamon ainoaksi uudeksi laivaksi jäi kolmimastoinen kuunari Vineta, joka laskettiin merille marraskuussa 1919. Purjehdittuaan kahdeksan vuotta Itä- ja Pohjanmerellä, se ajoi karille kovassa talvimyrskyssä Gotlannissa ja jäi sinne hylyksi. Samana vuonna 1927 Viking-yhtiö lakkautettiin, koska johtokunta arveli pienpurjelaivojen aikakauden olevan ohitse. Uuden aikakauden tulo näkyy myös postimerkistä, johon Allan Palmer on maalannut Vinetan märissä purjeissa tyynessä säässä, ja jonka täydessä lastissa oleva höyrylaiva ohittaa.


Nelimastoparkki Parma on tunnettu siitä, että sillä tehtiin 1900-luvun nopein purjehdusmatka Australiasta Isoon-Britanniaan; vuonna 1933 matka Englantiin kesti vain 83 vuorokautta, kun yksi Ahvenanmaan kuuluisimmista merikapteeneista, Ruben de Cloux, oli ruorissa. Kapteeni oli perustanut vuonna 1931 yhden Ahvenanmaan viimeisimmistä varustamo-osakeyhtiöistä ostaakseen Parman hampurilaiselta F. Laeisz -varustamolta. Alus oli rakennettu vuonna 1902 Glasgow’ssa ja sen alkuperäinen nimi oli Arrow. Postimerkkiin Allan maalasi Parman täysissä purjeissa 12-15 solmun ennätysvauhdissa matkallaan kohti Kap Hornia. Onnettomuus Glasgow’ssa 1936 päätti aluksen purjehdukset.

Postimerkkien lisäksi on myynnissä maksimikortit perinteisine laivapotretteineen sekä keräilylehdet. Keräilylehdet on koottu yhteistyössä Ahvenanmaan merenkulkumuseon kanssa. Albumin, jossa on postimerkkisarjan keräilylehdet, painosmäärä on rajoitettu 1500 kappaleeseen.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote joulukuu 2018

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Tikat koristavat Ahvenanmaan postimaksulipukkeita


Helmikuun 1. päivä ilmestyy uusi aihe Åland Postin postimaksulipukesarjassa. Neljä tavallista tikkaa seuraa orkideasarjaa. Ruotsalainen eläin- ja luontomaalari Bo Lundwall sai tehtäväkseen vangita lintujen tunnusmerkit.


Neljä tikkalintua, jotka koristavat vuoden 2019 postimaksulipukkeita, ovat käpytikka (Dendrocopos major), pikkutikka (Dendrocopos minor), harmaapäätikka (Picus canus) ja palokärki (Dryocopus martius).


Käpytikka on meillä tavallisin tikkalaji ja se pesii monenlaisissa metsissä. Väriltään se on mustavalkoinen, lukuun ottamatta kirkkaanpunaista alaperää. Sen ravintona ovat etupäässä hyönteiset ja pikkueläimet, talvisin havupuiden siemenet. Ensipäivänkuoressa näemme myös tikan ”käpypajan”, joka koostuu kaarnankolosta, jonne käpytikka kiilaa kävyt ja naputtelee sen jälkeen siemenet irti käpysuomujen alta.


Pikkutikka on meillä pienin tikkalaji. Selkä on mustavalkean kirjava, ja ainoastaan koiraalla on punainen laikku päälaella. Se syö puissa eläviä hyönteisiä, joita se etsii mielellään lahopuista. Parhaiten pikkutikka viihtyy lehtimetsissä, samoin kuin harmaapäätikka. Harmaapäätikka on väritykseltään vihreä ja se sekoitetaan usein vihertikkaan, joka on tosin isompi, ja jota ei esiinny Ahvenanmaalla. Palokärki on laji, joka on lisääntynyt. Se on äänekäs lintu, jonka rummutus kuuluu kauas.


Åland Post Frimärken myy postimaksulipukkeet sarjana, johon kuuluu kaikki neljä eri aihetta. Kaikissa lipukkeissa on sama maksuarvo.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote joulukuu 2018

perjantai 14. joulukuuta 2018

Tiesitkö, että Suomessa on tutkittu postituoreiden postimerkkien keräilyn taloudellisia näkökohtia?


Yleensä postimerkkejä kerätään harrastusmielessä, mutta niitä voidaan kerätä myös sijoitusmielessä. Postimerkkeihin sijoittaminen vaatii syvällistä tietämystä filateliasta, aivan kuten taiteeseen sijoittaminen vaatii erittäin hyvää taidetuntemusta.

Juhani Järven tutkimus keskittyi vuosina 1930–1970 julkaistuihin suomalaisiin käyttämättömiin postimerkkeihin. Niihin kuuluu mm. kuvassa oleva Suomen Punaisen Ristin postimerkkisarja vuodelta 1941.

Suomessa ei ole juurikaan tutkittu filateliaa sijoitusmielessä, mutta toki poikkeuksiakin löytyy. Yksi tällainen poikkeus on Juhani Järven tutkimus vuodelta 1980. Sen nimi on Suomalaisten postituoreiden postimerkkien keräilyn taloudellisista näkökohdista. Järvi on saanut tutkimustaan varten apurahan Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä.

Tutkimuksen kohteena ovat olleet Suomen vuosien 1930–1970 käyttämättömät postimerkit. Tutkimuksen tekemiseen on käytetty vuoden 1980 huutokauppahintoja sekä postimerkkiluettelon hintoja ja hankintahintoja, jotka on korjattu inflaatiokertoimella. Lopputuloksena oli, että monesta postituoreesta postimerkistä olisi saanut pientä korkoa. Olisi mielenkiintoista, jos joku tekisi vastaavan tutkimuksen nyt 2010-luvun loppupuolella.

Järven tutkimus on paitsi suomenkielinen niin myös ruotsin- ja englanninkielinen. #postimerkkeilija -lehden toimitus sattui löytämään tutkimuksen omasta arkistostaan.

Lähde:
Juhani Järvi: Suomalaisten postituoreiden postimerkkien keräilyn taloudellisista näkökohdista, Kuusankoski 1980

tiistai 11. joulukuuta 2018

Näin aihemerkkejä myytiin ennen vanhaan


Kuvista näkee sen, kuinka aihepostimerkkejä myytiin postimerkkiliikkeissä ennen vanhaan. Merkit laitettiin kartonki- tai vastaavalle alustalle ja suljettiin sitten tiukasti läpinäkyvän muovin sisään esimerkiksi nitomalla. Nykyään aihemerkkejä myydään joko isompina pakkauksina (esimerkiksi 50, 100 tai 200 merkkiä pussissa) tai sarjoina siten, että sarja on laitettu säiliökortille tai postimerkkikauppias ottaa sarjan pinseteillä säiliökirjan sivulta.

Ennen vanhaan myytävät aihemerkit suljettiin tiukasti läpinäkyvän muovin sisään esimerkiksi nitomalla. Kuvassa kukka-aiheisia postimerkkejä eri puolilta maailmaa. Ylärivissä vasemmalta merkit Romaniasta, Ruandasta, DDR:stä (Itä-Saksa), Puolasta ja Lounais-Afrikasta. Alarivissä vasemmalta merkit DDR:stä, Ruandasta, Lounais-Afrikasta, Sveitsistä ja Hongkongista.

Kuvissa olevissa pakkauksissa merkit ovat kukka-aiheisia postimerkkejä. Kukka-aiheinen filatelia on erinomainen keräilykohde kaikille luonnosta ja kasvillisuudesta kiinnostuneille, erityisesti kaikille kotipuutarhureille ja myös viherrakentamisen ammattilaisille. Kukka-aiheisia merkkejä on julkaistu paljon ja niitä on helppo löytää mm. postimerkkikauppiailta, joten aihe sopii erinomaisesti myös nuorisofilatelisteille.

Kuvassa olevassa aihemerkkipakkauksessa postimerkit on sijoitettu mustalle liuskalle ja alustalle on kirjoitettu kirjoituskoneella tieto pakkauksen sisällöstä. Pakkaus sisältää kokonaisen sarjan Tshekkoslovakian kukka-aiheisia postimerkkejä vuodelta 1960. Ajan saatossa merkit ovat lähteneet ”vaeltamaan” pakkauksessa.

keskiviikko 5. joulukuuta 2018

Filatelian termejä: Korttikirje


Suomen ensimmäinen korttikirje-ehiö vuodelta 1891. Suomessa ei ole julkaistu montaa ehiötä korttikirjeenä, mikä kertonee siitä, että korttikirje ei saavuttanut juurikaan suosiota. Todennäköisesti suomalaiset ovat tottuneet ennemmin käyttämään joko postikorttia tai kirjekuorta, jolloin niiden yhdistelmälle ei ole tarvetta.

Korttikirje on nimensä mukaisesti postilähetys, joka yhdistää postikortin ja kirjekuoren. Kyseessä on keskeltä taitettu kartonkilehti. Lehden sisäpuolella on tilaa lyhyen kirjeen kirjoittamista varten ja ulkopuolella on tila osoitteelle ja postimerkille.

Sisäpuolen reunoissa on liimoitus, joka mahdollistaa korttikirjeen sulkemisen; tällöin se muistuttaa kirjekuorta. Kirjesalaisuus säilyy, koska edes postinkantaja ei pääse lukemaan kirjettä. Tavallisesti korttikirjeen reunoissa on hammastus tai lävistys, jolloin vastaanottajan on helppo avata se.

Korttikirje mielletään yleensä ehiöksi, mikä ei ole suinkaan väärä päätelmä. Korttikirjeet ovat tyypillisesti ehiöitä, jolloin niihin on painettu valmiiksi postimerkkiä muistuttava arvomerkintä. Esimerkiksi Suomessa korttikirje-ehiöitä on julkaistu vuosina 1891 ja 1925.

Suomen ensimmäisen korttikirje-ehiön vuodelta 1891 sisäpuoli.

Lähde:
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, 1992

maanantai 3. joulukuuta 2018

Joensuussa alueellinen postimerkkinäyttely vuonna 2019


Joensuussa on ensi vuonna aihetta juhlaan, kun paikallinen postimerkkikerho täyttää 70 vuotta. Juhlan kunniaksi Joensuun Postimerkkeilijät järjestää alueellisen postimerkkinäyttelyn 30.-31.3.2019 Joensuun seudun kansalaisopiston (Papinkatu 3, 80110 Joensuu) tiloissa.

Noin 200 kehyksen laajuiseen näyttelyyn voi tutustua lauantaina 30.3. klo 10-16 ja sunnuntaina 31.3. klo 10-15. Kutsuttujen kokoelmien luokan ja jokamiehen luokan lisäksi esillä on perinteistä filateliaa, postihistoriaa, ehiöitä, leimamerkkejä, lentopostia, aihefilateliaa, avointa filateliaa, maksimifilateliaa, postikortteja sekä ensipäivänkuoria eli FDC-kuoria; edellyttäen, että Joensuun Postimerkkeilijät saa kokoelmia jokaiseen luokkaan.


Kokoelmien ilmoittaminen Joensuun alueelliseen postimerkkinäyttelyyn on mahdollista 15.12.2018 asti. Tarkemmat ohjeet ja ilmoittautumislomake löytyvät alla mainitulta Suomen Filatelistiliiton verkkosivulta.

Lähteet:
Joensuun seudun kansalaisopisto: http://www.joensuu.fi/joensuunseudunkansalaisopisto (3.12.2018)
Suomen Filatelistiliitto ry: https://www.filatelisti.fi > Ajankohtaista > Joensuu 2019 -näyttely (3.12.2018)

lauantai 1. joulukuuta 2018

Joulutervehdyksiä erikoisleimataan Helsingissä 3.12. lähtien


Helsingissä otetaan käyttöön joulutervehdyksiä varten suunniteltu erikoisleima maanantaina 3. joulukuuta. Erikoisleimoja saa tänä vuonna joulutervehdyksiin reilun kahden viikon ajan joka päivä 3.-18. joulukuuta.

Erikoisleimattaville lähetyksille varatut kirjelaatikot sijoitetaan Helsingin pääpostitalon sisäänkäyntien yhteyteen osoitteisiin Mannerheiminaukio 1 ja Elielinaukio 2. Kirjelaatikot tunnistaa laatikon infokentässä olevasta joululeiman kuvasta.

Suosittu erikoisleima viimeistelee joulutervehdyksen


Aidon joulutervehdyksen viimeistelevä perinteinen joululeima on asiakkaiden keskuudessa erittäin suosittu. Vuosittain erikoisleima koristaa noin 300 000 joulutervehdystä.


Helsingin joululeiman ovat suunnitelleet tänä vuonna Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi. Kuusenhavuilla ja kaunokirjoituksella koristeltu leima sopii hienosti myynnissä oleviin joulupostimerkkeihin, jotka ovat Marjo Nygårdin käsialaa.

Joulutervehdyksien viimeiset postituspäivät


Kotimaan joulutervehdykset (1,05 euroa) tulee postittaa tänä jouluna viimeistään keskiviikkona 12.12. Kotimaan ikimerkillä (arvo 1,50 euroa) varustetut joulutervehdykset jaetaan jouluksi perille, jos ne postitetaan keskiviikkoon 19.12. mennessä. Ulkomaille lähetettävien joulutervehdysten lähetyspäivät löytyvät Postin joulusivustolta www.posti.fi/joulu.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Posti Groupin tiedote 30.11.2018