maanantai 16. joulukuuta 2019

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2020!



#postimerkkeilija -lehti ja -blogi kiittää lukijoitaan vuodesta 2019. Uusi postimerkkilehti ja blogi on otettu hyvin vastaan, joten tästä on mukava jatkaa ensi vuoteen. #postimerkkeilija jää nyt joulutauolle; filateliaa ja postikorttikeräilyä koskeviin uutisiin palataan vuoden 2020 puolella. Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2020!

torstai 12. joulukuuta 2019

Postimerkit postimerkeillä #1


Kuvassa on kanadalainen pienoisarkki vuodelta 1982, jonka kuvituksena on viisi vanhaa kuvapostimerkkiä Kanadasta. Pienoisarkilla on juhlistettu Torontossa 20.-24. toukokuuta 1982 järjestettyä kansainvälistä nuorisofilatelian näyttelyä.


IN ENGLISH:
Stamps on stamps #1


In the picture is a miniature sheet from Canada including five stamps with old canadian picture stamps. The miniature sheet celebrated an international philatelic youth exhibition held in Toronto from 20 to 24 May 1982.

sunnuntai 8. joulukuuta 2019

Filatelian termejä: R-lipuke


R-lipuke on tuttu monelle postihistoriaa ja postilähetyksiä keräävälle filatelistille, mutta tiedätkö sinä, miksi joihinkin postilähetyksiin kiinnitetään R-lipuke? Ei haittaa, jos et tiedä, koska tämän tekstin luettuasi ainakin tiedät.

R-lipuke Hämeenlinnasta (ruotsiksi Tavastehus) vuodelta 1900.

R-lipuke on isolla R-kirjaimella varustettu lipuke, jossa on yleensä paikkakunnan tai postitoimiston nimi sekä luku numeroina. R-lipukkeet on usein hammastettu tai lävistetty. Suomessa lipukkeet ovat tyypillisesti valkoisia siten, että painatus on punaisella (pois lukien paikkakunnan tai postitoimiston nimi, joka on painettu mustalla tekstillä). Isossa-Britanniassa ja muissa Brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluneissa maissa R-lipuke on myös valkoinen, mutta painatus on sinisellä. Joissain maissa, kuten Ranskassa, on ollut käytössä lipukkeita pelkällä mustalla painatuksella.

Englantilainen Lontoon R-lipuke vuodelta 1921.

Nyt varmaankin toteat, että et vieläkään tiedä, miksi sellaista R-lipuketta käytetään. Ei hätää, sillä kohta tiedät.

Ranskalainen Pariisin R-lipuke vuodelta 1954.

R-kirjain on lyhenne ainakin englanninkielisestä sanasta registration, joka on suomeksi kirjaaminen. R-lipukkeella varustetut postilähetykset ovat toisin sanoen kirjattua postia. Kirjattu posti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut kirjattavan eli merkittävän erilliseen rekisteriin. Rekisterin avulla seurataan lähetyksen kulkua ja R-lipukkeessa oleva luku on rekisterin juokseva numero, jonka avulla lähetys yksilöidään. Kirjaaminen merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi juuri R-lipukkeen avulla. Kirjaamisesta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.

R-lipuke Helsingistä vuodelta 1945.

Nyt siis tiedät, mikä on R-lipuke ja miksi sitä käytetään. Jos tämä lipuketyyppi kiinnostaa enemmän, niin voit jopa alkaa kerätä kirjattua postia tai vaikkapa pelkkiä R-lipukkeita; niitä on silloin tällöin myynnissä postimerkkihuutokaupoissa.

keskiviikko 4. joulukuuta 2019

SFEx2020 järjestetään Helsingissä 28.-29. maaliskuuta


Korson Filatelistit, Postihistoriallinen Yhdistys (www.postihistoria.info) ja Suomen Filatelistiseura (www.postimerkkilehti.fi) järjestävät yhteistyössä kansallisen postimerkkinäyttelyn Helsingissä 28.-29. maaliskuuta 2020.

SFEx2020-niminen näyttely pidetään Kaapelitehtaalla (Tallberginkatu 1), joka sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa. Lauantaina 28.3. näyttelyyn voi tutustua klo 9-17 ja sunnuntaina 29.3. näyttely on avoinna klo 10-15. Paikalle on tulossa kymmenkunta postimerkkikauppiasta Suomesta ja Ruotsista.

Kuva Hyvinkäällä vuonna 2017 järjestetyssä postimerkkinäyttelyssä esillä olleesta kokoelmasta.

Kansalliselle SFEx2020-postimerkkinäyttelylle on avattu omat verkkosivut, jotka löytyvät osoitteesta www.sfex2020.info.

Lähde:
Kansallinen SFEx2020-postimerkkinäyttely: http://www.sfex2020.info -sivusto (5.12.2019)

perjantai 29. marraskuuta 2019

Lahden seimikaupungin erikoisleima otetaan käyttöön 2. joulukuuta


Lahdessa järjestetään tänä jouluna jälleen perinteinen seimitapahtuma, jonka oma erikoisleima otetaan käyttöön maanantaina 2. joulukuuta. Posti erikoisleimaa kaikki joulutervehdykset, jotka on jätetty 2.-19. joulukuuta Vapaudenkatu 6:ssa sijaitsevaan kirjelaatikkoon. Itsenäisyyspäivänä 6.12. ja sunnuntaina 8.12. ja 15.12. jätetyt lähetykset leimataan seuraavana arkipäivänä.

Seimileima kuvaa tänä vuonna pyhää perhettä ja Raamattua, jonka kannessa on risti ja teksti BIIBBAL. Kyseessä on Raamatun pohjoissaamenkielinen käännös, joka on tuotettu 20 vuoden aikana yhteispohjoismaisena projektina. Syyskuun 1. päivänä 2019 käyttöön otettu uusi Raamattu korvaa aiemman käännöksen 1800-luvun lopulta.


Seimileimoja on julkaistu vuodesta 2005 lähtien vuosittain. Tänä vuonna viidettätoista kertaa julkaistavan seimileiman on suunnitellut aiempien vuosien tapaan heraldikko Tapani Talari.

Lahden Postimerkkikerholla oma leimauspiste ja näyttely


Myös Lahden Postimerkkikerho osallistuu seimitapahtumaan omalla leimauspisteellä, joka palvelee Vapaudenkatu 6:n tiloissa 2.12.-19.12. maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 10-15, torstaisin kello 10-16 ja lauantaisin kello 10-15. Leimaaja on varmimmin paikalla puolenpäivän jälkeen. Itsenäisyyspäivänä perjantaina 6.12. ei ole leimausta.

Postimerkkikerhon palvelupiste myy myös joulukortteja ja joulupostimerkkejä. Marian Kammarin aulassa on esillä lisäksi Lahden postimerkkikerholaisten kokoelmista koottu jouluaiheisten postikorttien ja -merkkien näyttely.

Joulutervehdyksien viimeiset postituspäivät


Kotimaan joulutervehdykset (1,10 euroa) tulee postittaa joulun ikimerkillä kirjelaatikkoon viimeistään keskiviikkona 11.12. kello 24 mennessä. Kotimaan ikimerkillä (1,60 euroa) varustetut joulutervehdykset jaetaan jouluksi perille, jos ne postitetaan tiistaihin 17.12. mennessä kirjelaatikkojen tyhjennysaikataulujen mukaan. Ulkomaille lähetettävien joulutervehdysten lähetyspäivät löytyvät Postin joulusivustolta www.posti.fi/joulu.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Posti Groupin mediatiedote 28.11.2019

torstai 28. marraskuuta 2019

Joulutervehdyksiä erikoisleimataan Helsingissä 2.12. lähtien


Helsingissä otetaan käyttöön joulutervehdyksiä varten suunniteltu erikoisleima maanantaina 2. joulukuuta. Erikoisleimoja saa tänä vuonna joulutervehdyksiin reilun kahden ja puolen viikon ajan joka päivä 2.-18. joulukuuta.

Erikoisleimattaville lähetyksille varatut kirjelaatikot sijoitetaan Helsingin pääpostitalon sisäänkäyntien yhteyteen osoitteisiin Mannerheiminaukio 1 ja Elielinaukio 2. Kirjelaatikot tunnistaa laatikon infokentässä olevasta joululeiman kuvasta.

Kynttilän liekkiä kuvaava leima sopii hyvin joulupostimerkkeihin


Aidon joulutervehdyksen viimeistelevä perinteinen joululeima on asiakkaiden keskuudessa erittäin suosittu. Vuosittain Helsingin erikoisleima koristaa noin 300 000 joulutervehdystä.


Helsingin joululeiman ovat suunnitelleet tänä vuonna Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi. Kynttilän liekillä ja valonsäteillä koristeltu leima sopii aiheensa puolesta hyvin Virpi Pekkalan suunnittelemiin joulupostimerkkeihin, joiden kuvituksissa hehkuvat tonttujen lyhdyt.

Joulutervehdyksien viimeiset postituspäivät


Kotimaan joulutervehdykset (1,10 euroa) tulee postittaa joulun ikimerkillä kirjelaatikkoon viimeistään keskiviikkona 11.12. kello 24 mennessä. Kotimaan ikimerkillä (1,60 euroa) varustetut joulutervehdykset jaetaan jouluksi perille, jos ne postitetaan tiistaihin 17.12. mennessä kirjelaatikkojen tyhjennysaikataulujen mukaan. Ulkomaille lähetettävien joulutervehdysten lähetyspäivät löytyvät Postin joulusivustolta www.posti.fi/joulu.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Posti Groupin mediatiedote 28.11.2019

maanantai 25. marraskuuta 2019

Saksalainen maksimikortti jousiammunnasta


Maksimikortilla tarkoitetaan postikortin, postimerkin ja postileiman yhdistelmää, jossa postimerkki on kiinnitetty postikortin kuvapuolelle ja jossa postimerkki on leimattu postileimalla. Oleellista on se, että postikortti, -merkki ja -leima liittyvät kaikki samaan aiheeseen.

#postimerkkeilija -lehden toimituksen maksimikorttien keräily keskittyy urheiluaiheeseen. Yksi kokoelman korteista on saksalainen maksimikortti, jonka aiheena on jousiammunta. Postimerkki on lisämaksullinen ja lisämaksu on ilmeisesti mennyt urheilun hyväksi (Für den Sport). Saksalaisen Bonnin ensipäivänleiman päiväys on 15.4.1982.


Olympialajeihin kuuluvassa jousiammunnassa ammutaan jousella nuolia maalitauluun. Jousiampuja voi käyttää jousen ja nuolen lisäksi erilaisia lisävarusteita, joista tyypillisin on erityisesti taljajousen kanssa käytettävä laukaisulaite. Taljajousi on yksi jousityypeistä, joita ovat myös jalkajousi eli varsijousi, pitkäjousi ja vastakaarijousi. Suomen Jousiampujain Liiton verkkosivuilla mainitaan talja- ja pitkäjousien lisäksi tähtäin- ja vaistojouset, joista olympialaisissa käytetään tähtäinjousta.

Jousiammuntalajeja ovat tauluammunta ja maastoammunta. Tauluammunnassa ammuntamatka tähtäinjousella on 70 metriä ja muilla jousityypeillä 50 metriä. Taljajousella ammuttaessa taulun halkaisija on 80 senttimetriä. Halkaisijaltaan 1,22 metrin taulu on tähtäin-, pitkä- ja vaistojousissa. Tauluammunnassa on yksilökilpailun lisäksi parikilpailu ja joukkuekilpailu.

Maastoammunnassa, jossa nimensä mukaisesti ammutaan maastossa eikä radalla, ammuntamatkat ja taulujen halkaisijat vaihtelevat. Ammuntamatka on 5-60 metriä ja taulun halkaisija on 20-80 senttimetriä. Maastoammunnassa käytettävät jousityypit ovat taljajousi, vaistojousi ja tähtäinjousi.

Suomen Jousiampujain Liiton kotisivut ovat osoitteessa www.sjal.fi. Englanninkieliset World Archery -verkkosivut ovat puolestaan osoitteessa https://worldarchery.org.

Lähteet:
Suomen Jousiampujain Liitto ry: https://www.sjal.fi -sivusto (25.11.2019)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Jousiammunta (25.11.2019)

tiistai 19. marraskuuta 2019

Pinsettejä käytetään postimerkkien käsittelyyn


Postimerkkeilijä tarvitsee harrastuksessaan monenlaisia tarvikkeita, esimerkiksi pinsettejä eli atuloita. Niitä myydään suomalaisissa postimerkkiliikkeissä, joiden kotisivuja löytyy esimerkiksi googlaamalla haulla postimerkkiliike.

Postimerkkeilyssä käytettävät pinsetit ovat metallista valmistettuja ja niitä löytyy erilaisilla kärjillä. Pinsettejä käytetään postimerkkien käsittelyyn (postimerkkiin tartutaan pinsettien kärjillä) eli merkkeihin ei saisi koskea ollenkaan käsin. Erityisesti harvinaisten postimerkkien käsittelyssä pinsetit ovat välttämättömät, koska puhtaistakin käsistä voi jäädä jälkiä merkkeihin.

Pinsetit ovat olleet jo pitkään yksi postimerkkeilijöiden tärkeimmistä apuvälineistä, kuten käy ilmi vuoden 1930 Zumstein-postimerkkiluettelosta. Luettelon lopussa mainostetaan myynnissä olevia apuvälineitä ja mainoksen kuvituksesta käy ilmi, että jo noin 90 vuotta sitten pinsettejä eli atuloita on ollut saatavilla erilaisilla kärjillä.

Postimerkkien käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia niitä vaiheita, joissa merkkejä siirretään paikasta toiseen; esimerkiksi postimerkkiliikkeestä ostettujen merkkien siirtäminen säiliökirjaan, merkkien siirtäminen säiliökirjasta kokoelmalehdille, merkkien tutkiminen suurennuslasilla, mikroskoopilla tai UV-lampulla sekä liotettujen merkkien siirtäminen kuivumaan.

Mitkä tahansa pinsetit eivät kuitenkaan käy, koska niitä on olemassa myös muuhun käyttöön kuin filatelisteja varten ja pahimmillaan muuhun käyttöön tarkoitetut atulat voivat vahingoittaa postimerkkejä. Pinsetit kannattaa siis ostaa postimerkkiliikkeestä.

torstai 14. marraskuuta 2019

Kuopion Filatelistikerhon hienot kotisivut


Kuopion Filatelistikerho on saanut omat kotisivut. Yhdistyksen kotisivut ovat osoitteessa www.postimerkkikerho.fi. Filatelistikerho on perustettu vuonna 1921 ja siihen kuuluu noin 80 jäsentä.

Kuopion Filatelistikerhon hienolla sivustolla kerrotaan mm. kerhon toiminnasta ja historiasta, kerhon kokouksissa järjestettävästä huutokaupasta sekä siitä, mitä keräily on. Kotisivuilla on myös kuvagalleria, jossa on esimerkiksi kuvia Kuopio-postikorteista ja Kuopion postileimoista.

Filatelistikerhon täyttäessä sata vuotta vuonna 2021 yhdistys järjestää yhteistyössä Jyväskylän ja Joensuun postimerkkikerhojen kanssa pohjoismaisen Nordia 2021 -postimerkkinäyttelyn. Kuopion Musiikkikeskuksessa 12.-14. maaliskuuta pidettävä näyttely on luonnollisesti esillä Kuopion Filatelistikerhon kotisivuilla.

Kannattaa käydä tutustumassa Kuopion Filatelistikerhon kotisivuihin, koska sieltä löytää tietoa filateliasta ja ajantasaisimman tiedon Nordia 2021 -näyttelystä. Ja jos asut Kuopiossa tai sen lähistöllä, kannattaa vierailla kerhon kokouksissa.


Lähde:
Kuopion Filatelistikerho ry: https://www.postimerkkikerho.fi -sivusto (10.11.2019)

sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Åland Postin julkaisuohjelma 2020 tarjoaa jokaiselle jotakin



Åland Postilla on ilo esitellä vuoden 2020 postimerkkijulkaisut, joissa purjealukset ja vuodenaikojen vaihtelut kohtaavat poliisitoiminnan ja pitkälle kehitetyt lääketieteen apuvälineet. ”Julkaisuohjelma tarjoaa jokaiselle jotakin ja se vie tutkimusmatkalle Ahvenanmaan maakuntaan monista eri näkökulmista. Olemme pyrkineet yhdistämään perinteitä ja nykyaikaa sekä tutuilla että yllättävillä aiheilla”, kertoo Eivor Granberg, Postipalveluiden toimialajohtaja.


Postimerkkivuosi alkaa 3. helmikuuta uudella postimaksulipukesarjalla, jota koristaa luonnonkukat. Postimaksulipukkeet ovat tarramerkkejä, joihin voidaan painaa haluttu maksuarvo. Kuvataiteilija Carolina Sundelin on maalannut kauniin kimpun, jossa on rentukka, ahdekaunokki, kalliokielo ja keto-orvokki. Ne ovat kaikki tavallisia Ahvenanmaalla.


Helmikuun 3. päivä myös päättyy postimerkkisarja Purjealuksia, joka on jatkunut vuodesta 2015 asti. Taiteilija Allan Palmer antaa loppusilauksen kahdella postimerkillä, jotka on omistettu kuunarilaiva Mozartille ja nelimastoparkki Vikingille. Ne edustavat viimeisiä syvänmerenpurjehtijoita, jotka olivat ahvenanmaalaisten purjealusten suurvarustajien Hugo Lundqvistin ja Gustaf Eriksonin omistuksessa. Mozart purjehti Hugo Lundqvistin varustamon omistuksessa vuosina 1922–1935, kun taas Gustaf Erikson osti Vikingin vuonna 1929, ja se teki viimeisen purjehduksen kuuluisalla vehnäreitillä Australiasta 1948.


Maaliskuun 5. päivä Åland Post kunnioittaa ahvenanmaalaista taiteilija Henrik Nylundia (1945–1982), joka ehti lyhyen elämänsä aikana jättää pysyvät jäljet ahvenanmaalaiseen taide- ja kulttuurielämään. Postimerkkijulkaisu kuuluu pienten eurooppalaisten postilaitosten yhteiseen SEPAC-sarjaan, jonka teemana vuonna 2020 on taidetta kansallisesta kokoelmasta. Julkaisu esittelee Nylundin Sabina triptyykin vuodelta 1976, joka on nykyään Ahvenanmaan maakuntapäivien tiloissa. Samana päivänä ilmestyy myös vuoden ehiökortit, joissa on rakastettuja lemmikkieläimiä. Ahvenanmaalta kotoisin oleva valokuvaaja Susanna Hagman tarttui haasteeseen ja kuvasi neljä tavallisimmista lemmikkieläimistämme: koiran, kissan, kanin ja undulaatteja.


Toukokuun 8. päivä huomion kohteena on suosittu tanssikoulu DunderDans. Sen on perustanut ahvenanmaalainen Erica Dunder ja koulun oppilaat ovat iältään 7-30 -vuotiaita. Valokuvaaja Therese Andersson on pysäyttänyt kuvassaan kauniin hetken yhdestä DunderDansin vuosittain loppuunmyydyistä näytöksistä. Postimerkki julkaistaan miniarkkina, jonka kehyksenä on Minun Postimerkkini. Tällä samalla menetelmällä yksityishenkilöt ja yritykset voivat julkaista omakuvapostimerkkejä. Toukokuussa julkaistaan myös vuoden EUROPA-postimerkki. Ahvenanmaan ehdokas teemassa vanhat postitiet esittelee postisoutukilpailua, joka soudetaan vuosittain postitalonpoikien muistoksi, joiden velvollisuutena oli soutaa postia Ahvenanmeren yli. Reitti seuraa vanhaa postireittiä Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä, joka oli käytössä 1900-luvun alkuun asti. Ahvenanmaalainen valokuvaaja David Lundberg on vanginnut linssin läpi talonpoikaisaluksia.


Kesäkuun 5. päivä Åland Post kohdistaa huomion pitkälle kehittyneisiin lääketieteen ja teollisuuden tarvikkeisiin, joita valmistaa maailmanlaajuisesti johtava yritys. Yrityksen pääkonttori on Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalaisen korkean teknologian yrityksen, Optinovan, erityisvalmisteiset letkut lääketieteelle ja teollisuudelle koristavat postimerkkiä, jonka on valokuvannut Kjell Söderlund. Samana päivänä ilmestyy uusi julkaisu Pohjola-sarjassa, jonka yhteisenä teemana on nisäkkäät. Ahvenanmaalainen postimerkki esittelee mytologisen lepakon. Ahvenanmaalaisen taiteilijan Bo Söderlundin maalaamassa mielikuvitusta ruokkivassa kuvituksessa öinen saalistaja lentää Maarianhaminan kaupunginkirjaston tutussa siluetissa. Postimerkissä on fluoresoiva painatus, joka hehkuu pimeässä. Ahvenanmaan tavallisin lepakkolaji on pohjanlepakko.


Syksyn julkaisut polkaistaan käyntiin 4. syyskuuta, jolloin postimerkissä esitellään Ahvenanmaan poliisi. Ahvenanmaan poliisi kuuluu Ahvenanmaan maakunnan hallituksen alaisuuteen ja se on itsenäinen poliisi, riippumaton Suomen poliisista. Graafinen suunnittelija Sandra Henriksson on suunnitellut postimerkin, joka esittelee ahvenanmaalaista ”Musta Maija” -tyylistä poliisiautoa. Samana päivänä ilmestyy myös vuoden postimerkkivihko, jossa saamme kokea neljä vuodenaikaa Maarianhaminan kaupungin kuuluisalla lehmuskujalla Esplanadilla. Se on antanut kaupungille lisänimen Tuhansien lehmusten kaupunki. Valokuvaaja on Kjell Söderlund.

Vuoden viimeiset postimerkkijulkaisut ilmestyvät 23. lokakuuta. Åland Postin seitsemäs osa kiinalaisten horoskooppimerkkien sarjassa on edennyt Härän vuoteen. Postimerkkitaiteilija Martin Mörck herättää henkiin vuoden pienoisarkissa menneen ajan maanviljelyn Ahvenanmaalla, kun härkiä käytettiin yleisesti vetojuhtina. Vuoden kaksi joulupostimerkkiä houkuttelevat joulujuomilla ja makeisilla; itsetehdyt nekut ja kupillinen mausteista ja hyväntuoksuista glögiä kuuluvat ilman muuta ahvenanmaalaiseen jouluun. Suunnittelusta vastaa kuvittaja Alexander Lindén.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote marraskuu 2019

torstai 7. marraskuuta 2019

Turun Postimerkkikerhon hienot kotisivut


Turun Postimerkkikerhon kotisivut ovat uudistuneet. Yhdistyksen kotisivut ovat osoitteessa www.turunpostimerkkikerho.fi.

Turun Postimerkkikerhon hienolla sivustolla kerrotaan mm. kerhon toiminnasta, yhdistyksen julkaisemasta Abophil-postimerkkilehdestä sekä lehdessä ilmestyvästä tarjoushuutokaupasta.

Kotisivuilla on myös mielenkiintoinen blogi, jossa on tekstit esimerkiksi luovutetun alueen postileimaluettelosta, virtuaalisesta Exponet-postimerkkinäyttelystä ja Turku-leimojen käsikirjasta. Sivustolla on lisäksi laaja linkkikokoelma, jonka ensimmäisenä linkkinä sattuu olemaan linkki #postimerkkeilija -lehteen ja -blogiin.

Kannattaa käydä tutustumassa Turun Postimerkkikerhon kotisivuihin, koska sieltä löytää paljon tietoa filateliasta. Ja jos asut Turussa tai sen lähistöllä, kannattaa vierailla kerhon kokouksissa.


Lähde:
Turun Postimerkkikerho ry: https://www.turunpostimerkkikerho.fi -sivusto (8.11.2019)

tiistai 5. marraskuuta 2019

Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttely herättelee monia tunteita


Postimuseo keskittyy vuonna 2020 kirjeeseen. Museo avaa 14.2.2020 Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttelyn, jossa esillä olevat kirjeet ovat paitsi oman aikansa kuvaajia niin koskettavia, samaistuttavia ja erilaisia tunteita herättäviä. Näyttelyyn liittyy runsaasti tapahtumia, kuten teatteri- ja musiikkiesityksiä, Kirjeklubeja ja luentoja.

Näyttelyn kuvituskuva. Kuva: Mielikuvittaja Tomi Aho.

Rakkaus, ilo, jännitys, suru, ikävä, kaipaus ja huoli ovat muun muassa tunteita, jotka kirjeistä nousevat esiin. Näitä, joskus traagisiakin ja toisaalta riemastuttavia kirjeiden tunteita, tulkitsevat näyttelijät Seela Sella ja Esko Roine kuunnelmien muodossa.

– Voin kuvitella, miltä tuntuisi asettautua esimerkiksi äidin asemaan ja lukea kirjeestä, että oma poika on jäänyt rintamalle haavoittuneena, eikä häntä enää löydetä. Tai nuori tyttö, joka saa kirjeitse tiedon ystävänsä kuolemasta. Toisaalta näyttelyn kirjeistä löytyy paljon iloa, lohtua ja ennen kaikkea rakkauden osoituksia, pohtii näyttelyn projektipäällikkö Suvi Jalli.

Näyttelyn kuvituskuva. Kuva: Postimuseon kuva-arkisto.

Postimuseo on koonnut näyttelyn kirjeet vuonna 2017 järjestetystä keräyksestä, jossa Postimuseo ja Posti hakivat suomalaisille merkityksellisiä kirjeitä. Osa kirjeistä koostuu tietokirjailija Timo Kalevi Forssin toimittamasta Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -kirjasta, joka ilmestyy näyttelyn avaamisen aikoihin. Kaikki reilut 50 näyttelyn kirjettä on myös taustoitettu ja ne ajoittuvat 1800-luvun lopulta 2010-luvulle.

Like Kustannuksen tuottamasta Forssin kirjan aineistosta museo on valinnut näyttelyyn pääasiassa tunnettujen suomalaisten kirjeitä. Esimerkiksi Aleksis Kiven kirjeen isälleen Erik Johan Stenvallille vuonna 1864 ja Ville Riikosen kirjeen Tarja Haloselle vuonna 2011 sekä Halosen vastauskirjeen. Aleksis Kivi kirjoitti isälleen kirjeen, joka on täynnä dramaattisia käänteitä. Riikonen anoo käsinkirjoitetussa kirjeessä totaalikieltäytyjänä vapautusta vankeusrangaistukseensa siviilipalvelusrikkomuksesta.

Näyttelyn kuvituskuva. Kenttäpostikonttorin kirje- ja pakettipuolella on kiirettä ennen joulua 1942. Kuva: SA-kuva.

Näyttely toimii myös tapahtuma-areenana. Kirjeklubeilla luetaan ja keskustellaan erilaisista kirjeistä. Museo toivoo myös yleisön tuovan omia kirjeitään joko luettavaksi tai niitä voi halutessaan itse lukea. Näyttelyyn liittyy myös teatteri- ja musiikkiesityksiä sekä luentoja.

Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttely on esillä 14.2.2020-31.1.2021 Postimuseossa Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 5.11.2019

lauantai 2. marraskuuta 2019

Autopakettimerkkien vuoden 1963 julkaisu


Autopakettimerkit ovat postimerkkejä, joita käytettiin Suomessa postiautoissa (postibusseissa) kuljetettavassa postissa. Vuonna 1963 1. tammikuuta ilmestynyt julkaisu oli kolmas ja toiseksi viimeinen autopakettimerkkien julkaisu. Merkit olivat nidottuina vihkoihin (20 x 5 merkkiä), joten vuoden 1963 autopakettimerkeistä on löydettävissä viiden merkin rivilöitä. Merkkien käypäisyys päättyi 10. tammikuuta 1985.

Autopakettimerkkien vuoden 1963 julkaisun merkkejä tunnetaan sekä fosforoivalla paperilla että tavallisella paperilla. Merkeissä on kuvattuna Vanajan Autotehdas Oy:n valmistama Vanaja-merkkinen postibussi; Vanajan Autotehdas liitettiin vuonna 1968 Suomen Autoteollisuus Oy:hyn.

0,05 markan eli viiden pennin punaista autopakettimerkkiä painettiin miljoona kappaletta.

0,20 markan eli 20 pennin oranssia autopakettimerkkiä painettiin 2,4 miljoonaa kappaletta.

0,50 markan eli 50 pennin sinistä autopakettimerkkiä painettiin 1,6 miljoonaa kappaletta.

Yhden markan ruskeaa autopakettimerkkiä painettiin 2,1 miljoonaa kappaletta.

Lähteet:
Postimerkkiliike Lauri Peltonen Ky: LAPE Suomi postimerkkiluettelo n:o 58 1995–1996, Tammisaari 1995
Suomen Filateliapalvelu Oy: LAPE postimerkkiluettelo n:o 80 2018, Latvia 2017

perjantai 1. marraskuuta 2019

Virpi Pekkalan hyväntuuliset tonttupostimerkit tekevät joulun


Posti julkaisee keskiviikkona 6. marraskuuta Virpi Pekkalan suunnittelemat joulupostimerkit, joiden hyväntuuliset tonttuhahmot ovat tuttuja useimmille suomalaisille.

Virpi Pekkala jos joku tuntee joulun. Hän on rakastanut joulua lapsesta asti ja tehnyt joulukuvituksia mm. tuhansiin postikortteihin, lahjakääreisiin ja tekstiileihin sekä myös vuoden 2003 joulupostimerkkeihin.


Tämän vuoden joulupostimerkeissä tontut viettävät joulua perinteisellä suomalaisella kaavalla, johon kuuluvat joulusauna ja joulukonsertit.

Joulumerkkeihin liittyy myös tarina


Virpi Pekkala on tunnettu siitä, että hänen kuvituksiinsa liittyy aina joku ajatus tai tarina. Näin hän kuvailee joulupostimerkkejä:

Joulusaunojat-merkissä tonttuperhe kävelee kylpytakeissaan saunaan hämärän lumisessa maisemassa. ”Isä kantaa edellä lyhtyä ja äiti perässä saunapyyhkeitä. Tonttupoika marssii keskellä tohkeissaan saunavihdan kanssa.”


Joulukonsertti-merkissä tonttupoika ja -tyttö laulavat sydämensä kyllyydestä. ”Kissa ja koira ovat katsoneet esitystä aikansa ennen kuin yhtyvät kuoroon mukaan. Nelikon ääni raikaa hämärässä talvi-illassa kauas.”

Talven ihmeitä -merkissä nähdään lumiukko, jäniksiä sekä taivaalla loimottavat revontulet. ”Pakkanen on niin kova, että lumiukollakin on pipo, kaulaliina ja lapaset. Pupujussit eivät suinkaan ihastele revontulia vaan kyttäävät lumiukon porkkanasta tehtyä nenää.”


Joulusaunojat-postimerkkivihossa on 20 joulutervehdyksen ikimerkkiä. Joulukonsertti on kotimaan ikimerkki, joka julkaistaan kymmenen merkin arkissa ja viiden postimerkin vihossa. Talven ihmeitä -arkissa on kymmenen ulkomaan ikimerkkiä ja Priority-tarrat.

Lumihiutaleet-postimerkki sopii kaikkiin talvisiin tervehdyksiin



Posti julkaisee 6.11. myös vaakamallisen Lumihiutaleet-postimerkin, joka sopii hyvin kaikkiin talvisiin tervehdyksiin. Hopeisena hohtavan merkin suunnittelusta vastaa AD Paula Salviander. Lumihiutaleet-arkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 6.11. kello 13-16


Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 6. marraskuuta kello 13-16. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja. Virpi Pekkala ja Paula Salviander ovat paikalla signeeraamassa töitään kello 13-15.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 30.10.2019

maanantai 28. lokakuuta 2019

Vielä vuonna 1962 Euroopan postimerkit mahtuivat yhteen postimerkkiluetteloon


Vuonna 1962 oli kulunut 122 vuotta siitä, kun maailman ja Euroopan ensimmäinen postimerkki oli ilmestynyt. Siitä huolimatta vielä kyseisenä vuonna tiedot kaikista Euroopassa julkaistuista postimerkeistä mahtuivat yhteen postimerkkiluetteloon.

Tänä päivänä, 57 vuotta myöhemmin, postimerkkien julkaisumäärä on kasvanut ja merkkejä on muutenkin ehtinyt ilmestyä paljon, joten enää Euroopan postimerkit eivät mahdu yhteen postimerkkiluetteloon. Itse asiassa tarvitaan monta luetteloa maanosamme merkkien luetteloimiseen ja esittelemiseen.

Zumstein Europa Katalog 1962 -luettelossa on yhteensä 1560 sivua, joten opuksessa on valtavasti tietoa. Vielä tuolloin Euroopan postimerkit mahtuivat yhteen postimerkkiluetteloon.

Onko sinulla vanhaa postimerkkiluetteloa (yli 50 vuoden takaa), jonka haluaisit esitellä #postimerkkeilija -lehden lukijoille? Jos on, niin lähetä valokuva siitä osoitteella postimerkkeilija(at)gmail.com. Kerätään yhdessä talteen filatelian historiaa valokuvien muodossa.

sunnuntai 27. lokakuuta 2019

7000 kertaa kiitos!


Kiitos kaikille teille, jotka olette löytäneet #postimerkkeilija -lehden! Lehteä (blogia) on käyty lukemassa jo 7000 kertaa (sivun näytöt yhteensä) eli keskimäärin noin 500 kertaa kuukaudessa. Kertokaa toki tästä postimerkkilehdestä muillekin; edistetään yhdessä filateliaa ja postikorttikeräilyä!

#postimerkkeilija -lehdessä on kerrottu tähän mennessä muun muassa Suomen ylänurkkaisista ehiökuorista, 150-vuotiaasta postikortista ja postisensuurista.

lauantai 26. lokakuuta 2019

Filatelian termejä: Aihefilatelisti


Aihefilatelistilla tarkoitetaan postimerkkeilijää eli postimerkkien keräilijää, joka kerää postimerkkejä tietystä aiheesta. Keräilyn kohteena eivät ole vain postimerkit, vaan kaikki muukin filateelinen materiaali, kuten erikois-, kuva- ja muut postileimat, pienoisarkit ja postimerkkivihot, postimerkkien vesileimat sekä ehiöt. Tätä keräilyä kutsutaan aihefilateliaksi.

Moni aihefilatelisti kerää urheiluaihetta. Urheiluaiheisesta filateliasta kenties kerätyintä on jalkapalloaiheinen filatelia. Kuvassa jalkapalloa postimerkeillä Romaniasta, Neuvostoliitosta ja Laosista.

Aihefilatelisti tarkoittaa myös postimerkkilehteä, jota julkaisee Aihefilatelistit-niminen yhdistys. Nimensä mukaisesti vuodesta 1960 julkaistu lehti keskittyy aihefilateliaan ja Aihefilatelistit ry:n toimintaan. Lehden viimeisimmässä numerossa 3/2019 aiheina ovat mm. Vår vän nyckelpigan -kokoelman esittely, panssaritekniikka ratsuväen opein ja 500 vuotta Leonardo da Vincin kuolemasta.

Postileimat ovat tärkeä keräilykohde aihefilatelisteille, koska postileimoissa esiintyy paljon eri kuva-aiheita. Kuvassa viestillinen leima Saksasta, jossa aiheena Italiassa vuonna 1990 järjestetyt jalkapallon MM-kisat.

Koska maailmassa on ilmestynyt valtavasti erilaisia postimerkkejä ja myös muita filateelisia kohteita, on mahdollisia kerättäviä aiheitakin lukematon määrä. Suosittuja aiheita ovat esimerkiksi urheilu (erityisesti olympialaiset ja jalkapallo), rautatie, autot, laivat ja lentokoneet, eläimet (erityisesti kissat, koirat, hevoset ja linnut), shakki, musiikki, erilaiset järjestöt (erityisesti partio, Punainen Risti ja Yhdistyneet kansakunnat) sekä liput ja kartat. Postimerkkeilijöille erittäin sopiva aihe on postimerkit postimerkeillä.

Aihefilatelistin ei sovi unohtaa ehiöitä, koska niistä löytyy mitä moninaisimpia kuva-aiheita. Esimerkiksi kuvassa oleva belgialainen Publibel-ehiöpostikortti sopii erinomaisesti autoaiheiseen aihefilatelian kokoelmaan.

Postimerkkinäyttelyissä aihefilatelialle on oma näyttelyluokkansa: aihefilatelian luokka. Kyseisessä luokassa aihefilatelistien esittämät kokoelmat kertovat valitusta aiheesta tarinan, joka on kuvitettu filateelisella materiaalilla. Hyvässä kokoelmassa on mielenkiintoinen tarina ja monipuolisesti erilaisia filateelisia kohteita, sekä uutta materiaalia että vanhaa materiaalia jopa 1800-luvulta.

Jos olet kiinnostunut aihefilateliasta, niin olet jo melkein aihefilatelisti! Sitten vain tuumasta toimeen.

Erilaisten järjestöjen toiminnasta on julkaistu Suomessa ja ulkomailla paljon postimerkkejä (Yhdistyneet kansakunnat julkaisee jopa omia merkkejä). Yksi kerätyimmistä ja tunnetuimmista järjestöistä on Punainen Risti. Kuvassa Suomen Punaisen Ristin postimerkkisarja vuodelta 1941.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:
Aihefilatelistit ry:n Facebook-sivut: @aihefilatelistit (26.10.2019)
Suomen Filatelistiliitto ry: https://www.filatelisti.fi > Kerhot > Aihefilatelistit ry (26.10.2019)

Lisää luettavaa aiheesta:
Jari Majander: Aihefilatelian käsikirja, Aihefilatelistit ry, 2014
FIP Thematic Philately Commission: www.fipthematicphilately.org
Svenska Motivsamlare: http://svenskamotivsamlare.se
American Topical Association: www.americantopicalassn.org

sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Alkuvuoden 2020 postimerkeissä muumeja, muuttolintuja ja Suomen lippu


Posti julkaisee tammi-toukokuussa 2020 yhdeksän postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 25 erilaista postimerkkiä. Postimerkit julkaistaan kolmessa erässä 22. tammikuuta, 12. maaliskuuta ja 6. toukokuuta.

Tammikuun teemoina ystävyys, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Itämeren suojelu



Postimerkkivuosi alkaa Samuli Siiralan suunnittelemilla iloisen värikkäillä ystävänpäiväpostimerkeillä, joissa kuvataan ystävyyteen liittyviä yhteisiä hetkiä, riemuja ja muistoja vuosien varrelta. Siirala on tehnyt merkkien retrohenkisistä kuvituksista julistemaisia yksityiskohtia karsimalla. Ystävyyden värit -postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Mannerheimin lastensuojeluliiton 100-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistaan kaksi postimerkkiä, joiden taiteilijoina ovat toimineet lapset. Postimerkkien kuvitukset on valittu Järvenpään kuvataidekoulussa järjestetyn piirustuskilpailun töistä, joissa lapset kuvasivat omaa perhettään. Merkkeihin valitut piirrokset ovat tehneet kahdeksanvuotiaat Emma Aalto ja Pinja Haapola. Merkkien graafisesta suunnittelusta vastaa Ilkka Kärkkäinen. Mannerheimin lastensuojeluliitto 100 vuotta on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Tammikuussa julkaistavien Muumi-postimerkkien teemana on Itämeren suojelu. Postimerkit ovat osa vuonna 2020 käynnistyvää #MEIDÄNMERI-kampanjaa, jonka Moomin Characters toteuttaa yhteistyössä vesistöjen suojelussa kansainvälisesti ansioituneen John Nurmisen Säätiön kanssa. Merellä on tärkeä rooli Tove Janssonin luomissa Muumi-tarinoissa, jotka täyttävät ensi vuonna 75 vuotta. James Zambran suunnittelemassa #MEIDÄNMERI-postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Maaliskuun merkeissä pääsiäistipuja, sydämiä ja muuttolintuja


Värikkäiden pääsiäispostimerkkien kuvituksesta vastaa Matti Pikkujämsä, joka suunnitteli myös edellisvuoden ystävänpäiväpostimerkit. Pikkujämsä kuvaa merkeissä omalla persoonallisella tyylillään perinteisiä pääsiäisaiheita tipuja, munia ja pajunkissoja. Matti Pikkujämsä valittiin toukokuussa Vuoden kuvittajaksi 2019. Kuvittajat ry:n mukaan hän on ilmiömäinen lahjakkuus ja suvereeni kuvittaja, joka hengittää kynänsä kautta. Tipitii on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Sydän on jo keskiajalta tuttu universaali rakkauden symboli. Klaus Welp on suunnitellut aiheesta positiivisia tunteita ilmaisevan yksinkertaisen eleettömän postimerkin, jossa kaksi sydäntä sykkii rinnakkain. Postimerkin kaikki tekstit on kullattu. Kaksi sydäntä -postimerkkiarkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.


Muuttolinnut ovat varma kevään merkki. Maaliskuussa ilmestyvissä postimerkeissä kuvataan neljää suomalaisille tuttua muuttolintua kiurua, peippoa, västäräkkiä ja pääskystä. Merkkien pienoisarkkiin on taitettu kunkin linnun kohdalle pätkä vanhaa lorua, joka ennustaa muuttolintujen saapumista ja kevään etenemistä. Oona Himasen suunnittelemat lintupostimerkit ovat samaan aikaan nostalgisia ja moderneja. Kevätlorulinnut-pienoisarkissa on neljä erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Toukokuun aiheina lumottu metsä, Suomen lippu ja postireitit



Klaus Haapaniemi on suunnitellut postimerkit, jotka sijoittuvat lumottuun metsään. Merkkien taide on osa Klaus Haapaniemi & Co:n luomaa Polar Byzantine -kokoelmaa. Postimerkkeihin valitut mystiset hahmot ovat jäätynyt mustikanvarpu sekä helmipöllö, jolla on perhosen siivet. Runolliseen eläintarinaan perustuvaan Polar Byzantine -mallistoon kuuluu vaatteita ja sisustusesineitä. Lumottu metsä on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Toukokuussa julkaistava Suomen lippua kuvaava postimerkki syntyi suunnittelukilpailun kautta. Kilpailun voittanut Ville Tietäväinen suunnitteli lipun, jonka lähtökohtana on suomalainen kansallismaisema. Merkissä Suomen lipun puolikas kuvio heijastuu tyynen järven pinnasta ja muodostaa samalla siniristin. Sinisyyttä heijastaen -postimerkkiarkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.


Vuosittain julkaistavien EUROPA-postimerkkien teemana on vuonna 2020 postireitit. Posti valitsi postimerkin kuva-aiheeksi joulupukin, joka kulkee omia ilmareittejään porojen vetämässä reessä kaikkiin maailman kolkkiin revontulten valossa. Klaus Welpin suunnittelemassa EUROPA: Postireitit -postimerkkiarkissa on kymmenen ulkomaan ikimerkkiä.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 17.10.2019

lauantai 19. lokakuuta 2019

Postimerkkeilijätkin voisivat olla pullistelijoita


Mistä tällainen otsikko kolumnille? Siitä, että katsoin tänä aamuna lasteni kanssa Risto Räppääjä ja pullistelija -elokuvan. Elokuvaa katsoessa ei voi olla huomaamatta, että Lennart Lindberg keräilee postimerkkejä ja on selvästi innostunut harrastuksestaan. Yhdessä kohtauksessa näkyy mm. filateelista kirjallisuutta, joukossa Kalle Vaarnaksen Filatelian taito.

Miksi postimerkkeilijöidenkin pitäisi olla pullistelijoita? Eikö pullistelija ole itsekeskeinen ihminen, josta suurin osa ihmisistä ei pidä? Pullistelua voi olla kuitenkin kahdenlaista, joko negatiivista tai positiivista.


Postimerkkeilijätkin voisivat olla pullistelijoita, nimenomaan positiivisessa mielessä. Voisimme pullistella sillä, kuinka hieno harrastus meillä on ja kuinka kaikkien muidenkin tulisi sitä harrastaa. Jostain syystä filatelisteilla on kuitenkin taipumus pullistella vain filatelistipiireissä. Mitä se auttaa, jos emme markkinoi harrastustamme filatelistipiirien ulkopuolelle? Arvasitte oikein: ei se auta yhtään mitään.

Pullistelkaamme siis – positiivisesti postimerkkeilystä! Pullistellaan niille, jotka eivät vielä filateliaa harrasta. Pullistelun voi aloittaa lähettämällä uutisen tai kirjoittamalla muuten #postimerkkeilija -lehteen: postimerkkeilija(at)gmail.com.

perjantai 11. lokakuuta 2019

Mitä on postisensuuri?


Yhdysvalloista 3. joulukuuta 1917 Ruotsiin lähetetty kirje, joka on käynyt postisensuurissa kuorella olevan sensuuriliuskan perusteella. Kuoren etupuolella liuskasta näkyy vain pieni osa, kun taas suurin osa liuskasta on kuoren takana. Liuskassa lukee OPENED BY CENSOR. 4257 eli suomennettuna avattu sensorin numero 4257 toimesta.

Postisensuuri on mielenkiintoinen postihistorian osa-alue, jossa kerätään ja tutkitaan eri syistä tarkistuksen kohteeksi joutuneita postilähetyksiä. Tyypillisimmillään postisensuuria on käytetty sodissa (posti rintamalta ja posti rintamalle), mutta myös muuta postisensuuria on esiintynyt. Suomessa postia on tarkistettu ainakin vuosien 1914–1918 sotasensuurissa ja toisen maailmansodan sotasensuurissa.

Postisensuurissa tarkistetaan postilähetyksen sisältö, mutta myös ulkopuoli; esimerkiksi kirjepostissa tarkistetaan kirjekuoren molemmat puolet ja kuori avataan, minkä jälkeen tarkistetaan kuoren sisältö. Jos lähetyksessä on jotain sensuroitavaa, voidaan sensuroitava kohta sutata niin, ettei se ole enää luettavissa, tai jopa poistaa osa lähetyksen sisällöstä. Tapoja on ollut monia. Sensuroinnin tarkoituksena on estää kielletyn tiedon päätyminen postilähetyksen vastaanottajalle.

Suomesta 20. elokuuta 1943 Tanskaan lentopostissa lähetetty pikakirje, joka on käynyt postisensuurissa sekä Suomessa että Tanskassa. Suomen postisensuurista kertovat sensuuriliuska, jossa on Suomen leijona sekä sanat TARKASTETTU ja GRANSKAT, ja Suomen sensorin numero 29 leijonaleimat. Tanskan postisensuurista kertovat puolestaan Kontroleret-sensuuriliuska ja osittain sen päälle lyöty leima. Kuori on käynyt myös kemiallisessa sensuurissa, mistä kertoo kuoren etupuolen poikki kulkeva haalea jälki.

Postisensuurin kohteeksi joutuneen lähetyksen tunnistaa erilaisista merkinnöistä. Tavanomaisimpia merkintöjä ovat sensuuriliuskat ja -leimat sekä kemiallisen sensuurin jättämät jäljet. Sensuuriliuskaa on käytetty kirjekuorissa, joissa liuska paitsi kertoo lähetyksen tarkistamisesta niin myös toimii kuoren avatun sivun sulkijana. Sensuurimerkinnät eivät tarkoita sitä, että postilähetyksessä olisi ollut jotain sensuroitavaa, vaan ne kertovat siitä, että lähetys on jostain syystä haluttu tarkistaa.

Tapoja kerätä postisensuuria on useita; voi keskittyä sotasensuuriin tai muuhun postisensuuriin, voi kerätä tietyn maan postisensuuria, voi ottaa keräilyn kohteeksi koko maailman sensuuriliuskat, ja niin edelleen. Sensuurilähetyksiä on hyvin saatavilla, joten mielenkiintoista kerättävää riittää.

Yhdysvalloista 1. maaliskuuta 1919 Belgiaan lähetetty kirje, joka on käynyt postisensuurissa kuorella olevan sensuuriliuskan perusteella. Kuoren etupuolella liuskasta näkyy vain sensorin numero, kun taas suurin osa liuskasta on kuoren takana. Liuskassa lukee OPENED BY CENSOR. 1441 eli suomennettuna avattu sensorin numero 1441 toimesta.

Lisää luettavaa aiheesta:
Jorma Keturi ja Teuvo Termonen: Postisensuuri Suomessa 1914–1918 (osat 1 ja 2)
Teuvo Rönkkönen: Talvisodan kenttäposti ja postisensuuri
The Finnish Philatelist: Postal Censorship in Finland 1914–1918 (CD-ROM)
Censored and Military Postal History: www.postalcensorship.com
Civil Censorship Study Group: www.c-c-s-g.org