keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Erään postimerkkeilijän muotokuva kertoo 30-vuotisesta filateliaharrastuksesta


Erään postimerkkeilijän muotokuva – Filatelistina 30 vuotta kertoo siitä, miten eräästä postimerkkeilijästä on tullut filatelisti ja kuinka hänen harrastuksensa on kehittynyt nuorisofilateliasta blogien maailmaan. Kirjassa kerrotaan muun muassa hänen artikkeleistaan postimerkki- ja keräilylehdissä, hänen näyttelytuloksistaan ja merkittävimmistä hänen saamistaan filateelisista tunnustuksista sekä joistain erään postimerkkeilijän ajatuksista koskien filatelian kehittämistä.


Erään postimerkkeilijän muotokuva valottaa sitä, mitä kirjan kirjoittaja on filatelian hyväksi tehnyt ja mitä hän on filatelialta saanut. Eräs postimerkkeilijä on ollut filatelisti jo 30 vuotta, vuodesta 1987 vuoteen 2017, eikä filateliaharrastukselle näy loppua.

Teoksen kirjoittaja on Aapo Korte. Korte on janakkalalainen filatelisti, joka on keskittynyt postihistorian keräämiseen ja tutkimiseen sekä postikorttien keräilyyn. Hän sai kipinän postimerkkeilyyn 12-vuotiaana, kun joululahjojen joukossa oli aloittelevan postimerkkeilijän pakkaus.

Kirja on BoD:n (Books on Demand) kautta julkaistu omakustanne. E-kirjana toteutettu teos on saatavilla tai lainattavissa ainakin seuraavilta verkkosivustoilta: Adlibris, amazon.co.uk, BoD:n verkkokauppa, Google Play, iBooks, Kobo ja Scribd. Erään postimerkkeilijän muotokuva – Filatelistina 30 vuotta -kirjan ISBN-tunnus on 9789515684431.

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Ison-Britannian kirjattua postia (kohde 1)


#postimerkkeilija -lehti esittelee lehden toimituksen kokoelmaa Ison-Britannian kirjatusta postista, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Ison-Britannian kirjattu posti -tunnisteella.

Kirjattu posti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut kirjattavan eli merkittävän erilliseen rekisteriin. Rekisterin avulla seurataan lähetyksen kulkua. Kirjaaminen merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi R-lipukkeella (R = registration); Isossa-Britanniassa käytetään lisäksi kuoren päälle painettua tai piirrettyä sinistä ristiä. Kirjaamisesta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.

Kuvassa on kirjattu kirje Liverpoolista Isosta-Britanniasta 27. syyskuuta 1935 Suomeen Kajaaniin, jonne kirje on saapunut 2. lokakuuta 1935. Kirjeen kirjaamisesta kertoo kuoren päälle painettu sininen risti sekä kuorelle painetut tekstit. Kyseessä on nimenomaan kirjatun postin lähettämiseen tarkoitettu ehiökuori. Yleensä kuoren vasemmassa yläkulmassa on kirjaamisesta kertova R-lipuke, mutta nyt se on joko jäänyt kokonaan kiinnittämättä tai sitten se on kiinnitetty niin heikosti, että se on päässyt irtoamaan.


Ylhäällä keskellä lukee englanniksi seuraavasti: ”Registered letter. This letter must be given to an officer of the post office to be registered, and a receipt obtained for it. The address must be written on this side.” Vapaasti suomennettuna teksti on seuraava: ”Kirjattu kirje. Tämä kirje täytyy luovuttaa postitoimiston virkailijalle kirjaamista varten, ja jotta siitä saa kuitin. Osoite tulee kirjoittaa tälle puolelle.”


Kuoren taustapuolella lukee englanniksi seuraavasti: ”Registration. Compensation is given for loss or damage in respect of an Inland Registered Letter, and for the loss of an Imperial and Foreign Registered Letter, subject to the limitations and conditions notified in the Post Office Guide.” Vapaasti suomennettuna teksti on seuraava: ”Kirjaaminen. Kotimaan kirjatun kirjeen katoamisesta tai vahingoittumisesta maksetaan korvausta, ja ulkomaille lähetetyn kirjatun kirjeen katoamisesta, kuitenkin postitoimisto-oppaan rajoitusten ja ehtojen mukaisesti.”

Tässä kohdassa on tavallisesti kirjaamisesta kertova R-lipuke. Siinä kerrotaan, että tämä tila on varattu virallista kirjaamislipuketta varten ja että tila takana on tarkoitettu lähettäjän osoitetta varten.

Tästä kohteesta mielenkiintoisen tekee myös kuorella olevat postimerkit, jotka on rei’itetty. Aikoinaan osa yrityksistä rei’itti ostamansa postimerkit esimerkiksi kirjaimilla tai kuvalla, jotta niiden työntekijät eivät voisi käyttää merkkejä omiin tarkoituksiinsa.

Lisää luettavaa aiheesta:
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003
Aapo Korte: Sininen risti tunnuksena Englannin kirjatussa postissa, Filatelisti 1/2000
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992
Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Registered mail ja Registered envelope

lauantai 26. tammikuuta 2019

Käsipalloaiheinen postimerkki Tanskasta


Kuvassa on tanskalainen postimerkki, jonka aiheena on käsipallo. Miesten käsipallon maailmanmestaruuskilpailut pidettiin Tanskassa vuonna 1978. Tiedätkö muita käsipalloaiheisia postimerkkejä tai onko sinulla niitä jopa kokoelmassasi? Jos tiedät tai omistat niitä itse, niin kerro siitä kommentoimalla tätä tekstiä.

Lisää luettavaa aiheesta:
Suomen Käsipalloliitto: https://finnhandball.net


IN ENGLISH:

Handball stamp from Denmark


In the picture is a stamp from Denmark with handball topic. The Men’s Handball World Championship was held in Denmark in the year 1978. Do you know or have other stamps with handball topic? If you know or have them, please tell it by leaving a comment to this blog and stamp magazine.

More about the subject:
International Handball Federation: www.ihf.info

tiistai 22. tammikuuta 2019

Matti Pikkujämsän kuvittamat ystävänpäiväpostimerkit koskettavat


Keskiviikkona 23. tammikuuta tulee myyntiin kolme uutta postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 14 erilaista kotimaan ikimerkkiä. Tammikuun merkkien aiheina ovat ystävänpäivä, äitiyspakkaus ja pakkaspäivään sopivat harrastukset.

Postimerkkivuosi 2019 käynnistyy ystävänpäiväpostimerkeillä, jotka taiteilija Matti Pikkujämsä on kuvittanut omaan persoonalliseen tyyliinsä. Jaettu ilo -postimerkkivihossa kuvataan eri ikäisten ihmisten välistä ystävyyttä.


Sympaattisessa postimerkkivihossa on vahva käsityön tuntu. Postimerkkitaiteilijana debytoiva Pikkujämsä on maalannut originaalikuvat paperille, kirjoittanut tekstit käsin ja tehnyt merkkien hammastukset vapaalla kädellä.

– Ajattelin merkkejä tehdessäni omaa rakasta vanhaa ystävääni pohjoisessa. Ystävien yhdessä tekeminen oli merkkien lähtökohta. Pyrin tekemään pelkistettyjä kuvia, jotka koskettavat ja menevät ihmisten sydämeen, Pikkujämsä kertoo.

Jaettu ilo -postimerkkivihossa on kuusi kotimaan ikimerkkiä.

Äitiyspakkaus on suomalainen innovaatio


Äitiyspakkaus on kaikille suomalaisille lapsiperheille tuttu innovaatio. Dog Designin suunnittelema Äitiyspakkaus-pienoisarkki esittelee pakkauksen vaatteita, hoitotarvikkeita ja itse vuodelaatikkoa.

– Sommittelimme äitiyspakkauksen tuotteet pienoisarkkiin kuosimaiseksi pinnaksi, jonka postimerkit rajaavat omiksi kokonaisuuksiksi ja mukana on tietysti myös vauva, AD Petri Salmela Dog Designista kuvailee.


Vuosittain Kela jakaa tuleville äideille noin 40 000 uutta äitiyspakkausta. Äitiyspakkaus on osa suomalaisille lapsiperheille suunnattua tukea ja ollut kiinnostuksen kohteena myös ulkomailla.

Äitiyspakkaus-pienoisarkissa on kuusi kotimaan ikimerkkiä.

Pakkaspäivänä pilkitään ja uidaan avannossa


Pakkaspäivä-postimerkit esittelevät suomalaisille tuttuja raikkaan talvipäivän iloja, pilkkimistä ja avantouintia. – Isä ja tytär viettävät toisen merkin valokuvassa aurinkoista päivää jäällä pilkkimällä. Toisessa merkissä avantouimari pulahtaa avantoon, jonka hyytävä kylmyys näkyy uimarin ilmeestä, merkit suunnitellut AD Paula Salviander sanoo.


Pilkkivalokuvan postimerkkiin on ottanut omasta perheestään Jaana Vetikko, joka toimii myös Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön tiedottajana. Avantouimarin valokuva on Can Stock Photosta.

Pakkaspäivä julkaistaan kymmenen merkin arkissa, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätilaisuus Helsingin pääpostissa keskiviikkona 23.1. kello 12-15


Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 23. tammikuuta kello 12-15. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja.

Taiteilijat Matti Pikkujämsä ja Paula Salviander sekä Dog Design ovat paikalla signeeraamassa töitään kello 13-15.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin tiedote 21.1.2019

maanantai 21. tammikuuta 2019

Nostalgiset romanssisarjikset -pienoisnäyttely Postimuseossa


Postimuseo esittelee Vapriikin kokouskäytävällä pienoisnäyttelyn ”Nostalgiset romanssisarjikset” 22.1.-24.3.2019. Näyttelyssä on esillä Suomessa julkaistuja suosituimpia romanssisarjakuvalehtiä kuten esimerkiksi Vicky ja Hertta-sarja.


Tytöille ja nuorille naisille suunnatut romanssisarjakuvalehdet keksittiin Amerikassa. Nopeasti suureen suosioon nousseen genren aloitti Joe Simonin ja Jack Kirbyn lehti Young Romance 1947. Suomeen romanssisarjikset tulivat kymmenkunta vuotta niiden Amerikan-valloituksen jälkeen.

– Romanssisarjakuvatarinoiden tyypillisiä teemoja ovat oikean puolison valinta, naimisiinpääsy, epätoivo halutun rakkaan menetyksestä, yhteiskuntaluokkarajoja rikkovat suhteet, pettäminen ja mustasukkaisuus sekä helvetilliseksi muuttunut avioliitto, kertoo näyttelyn koonnut tamperelainen keräilijä FT Kari Elkelä.

Ruotsissa 1956 perustettua Vicky-lehteä alettiin julkaista Suomessa 1957. Nimensä Vicky on ottanut teinihuumorisarjasta, mutta dramaattisia romanssitarinoita julkaistiin lehdessä alusta lähtien ja vähitellen ne muodostuivat lehden ainoaksi sisällöksi.

Vickyn kantena on yleensä versio jonkun tarinan avauskuvasta, jossa tilanteen järkyttävyys täsmennetään puhekuplilla. Juuri nämä draaman kiteyttävät kansikuvat tekevät Vickystä kaikkein kiehtovimman romanssisarjiksen.

Romanssisarjakuvien kultakausi kesti Suomessa 1950-luvun puolivälistä 1960-luvun puoliväliin. Moni lehti lopetettiin Vickyn tavoin 1964 tai aiemmin. Pitempään tuon ajan lehdistä jatkoi vain brittialkuperäinen Hertta-sarja (1956–1968). Viimeisenä romanssisarjakuvalehtenä voidaan pitää Frendiä (1977–1986).


Postimuseo on museokeskus Vapriikissa osoitteessa Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 21.1.2019

torstai 17. tammikuuta 2019

Ehiöiden keräily on ehiöfilateliaa – Mutta mikä on ehiö?


Ehiö on postikortti tai kirjekuori taikka vastaava, johon on painettu valmiiksi arvomerkintä. Arvomerkintä on tavallisesti ehiön oikeassa yläkulmassa oleva, postimerkkiä muistuttava painatus. Arvomerkintä on joko tietyn suuruinen (esimerkiksi 0,60 markkaa) tai se kertoo siitä, että postimaksu on maksettu jonnekin saakka (esimerkiksi postimaksu maksettu kotimaassa).

Tanskasta 26. maaliskuuta 1911 lähetetty ehiöpostikortti. Lähettäjä on joutunut lisäämään kortille postimerkkejä, jotta postimaksu Saksaan saakka on tullut katettua.

Jos ehiön arvomerkinnän mukainen valmiiksi maksettu postimaksu ei riitä, on ehiölle kiinnitettävä postimerkki tai postimerkkejä kattamaan puuttuva postimaksu. Esimerkiksi mikäli ehiöpostikortin arvomerkinnän mukainen 0,60 markan postimaksu on ollut yhtä kuin kotimaassa kuljetettavan postikortin postimaksu ja ehiöpostikortin on halunnut lähettää ulkomaille, jonne postimaksu on ollut 1,10 markkaa, on ehiöpostikortille täytynyt kiinnittää postimerkkejä 0,50 markan arvosta.

Yhdysvalloista 3. helmikuuta 1896 lähetetty ehiökuori. Kuoren vasemmalla puolella on mielenkiintoinen yksityisen yrityksen mainos.

Ehiöitä on ollut käytössä Suomessa ja useissa muissa maissa jo 1800-luvulta alkaen. Suomessa käytössä olleita ehiötyyppejä ovat muun muassa ehiöpostikortit, ehiökuoret, korttikirjeet, paluukuitit ja vastaanottotodistukset. Harva tietää, että kirjakaupoissa ja muuallakin myytävät postikortit ja kirjekuoret, joissa postimaksu on valmiiksi maksettu, ovat ehiöitä.

Suomen ensimmäinen korttikirje-ehiö vuodelta 1891. Suomessa ei ole julkaistu montaa ehiötä korttikirjeenä, mikä kertonee siitä, että korttikirje ei saavuttanut juurikaan suosiota. Korttikirjeestä on kerrottu tarkemmin tekstissä 5. joulukuuta 2018.

Ehiöiden keräämistä voi suositella kaikille, koska niiden keräilijöitä (ehiöfilatelisteja) ei ole kovin paljon ja koska suurin osa ehiöistä on kohtuuhintaisia, joten pilkkahinnalla voi tehdä hyviäkin löytöjä. Ehiöitä keräämään!

Belgialainen Publibel-ehiöpostikortti, joka sopii erinomaisesti esimerkiksi autoaiheiseen aihefilatelian kokoelmaan. Kortti on lähetetty 9. joulukuuta 1965. Belgiassa on ilmestynyt paljon erilaisia Publibel-ehiöpostikortteja.

Lisää luettavaa aiheesta:
FIP Postal Stationery Commission: www.postalstationery.org
The Postal Stationery Society: www.postalstationery.org.uk
United Postal Stationery Society: www.upss.org

lauantai 12. tammikuuta 2019

Suomen pikajakelupostia (kohde 1)


#postimerkkeilija -lehti esittelee lehden toimituksen kokoelmaa Suomen pikajakelupostista, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Suomen pikajakeluposti -tunnisteella.

Pikajakeluposti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut lähettää vastaanottajalle postilähetyksen tavallista kulkuaikaa nopeammin eli pikana. Pikajakelu merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi pikajakelulipukkeella. Pikajakelusta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.


Kuvassa on kirjattu kirje pikajakelupostissa Lahdesta 3. heinäkuuta 1946 Helsinkiin, jonne kirje on saapunut 6. heinäkuuta 1946. Kirjeen kirjaamisesta kertoo R-lipuke numero 00537. Kirjeen lähettämisestä pikajakelupostissa kertoo Exprès-lipuke eli pikajakelulipuke. Postimaksu 31,00 markkaa: kirje 20 grammaan saakka 16.1.1946–31.12.1946 8,00 markkaa + kirjaaminen 16.1.1946–31.12.1946 8,00 markkaa + pikajakelu 16.1.1946–31.12.1946 15,00 markkaa.

Kuorella oleva pikajakelulipuke on tyyppiä 11 a, joka oli käytössä vuosina 1941–1946. Lilanpunaista paperia olevassa lipukkeessa on väritön läviste 5,1 ja vino x-kirjain. Lipukearkki koostui kolme kertaa yhdeksästä lipukkeesta.

Tuloleimana on Helsingin siltaleima, jossa leimasinväri ei ole tyypillinen musta.

Lähteet:
Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999
Kaj Hellman ja Raimo Peltonen: Suomen Exprès-lipukkeet, Finlandia 95 Bulletin 3, 1995
Aapo Korte: Suomalaista pikajakelupostia – Osa 1, Filatelisti 4/2017
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

Lisää luettavaa aiheesta (lähteiden lisäksi):
Harri Ala-Honkola, Hannu Kauppi, Juhani Kerppola, Ari Muhonen ja Esko Seitsonen: Suomen postitaksat 1875–2001, Postimuseo, 2016
Pauli Hakala: Expres kortti 1917, Postileimakeräilijä 3/1977
Petteri Hannula, Hannu Rasehorn ja Juha Valtonen: Modernin filatelian postitaksat, Espoo 2002
E. A. Hellman: Suomen Exprés-lipukkeet, Tavastex 77 -näyttelyluettelo, Hämeenlinna 1977
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003
Erik Johanson: Postia ulkomailta omilla lipukkeilla, Fenno-Scandia 2/1999
Juhani Kerppola: Postilähetyslajit 1930–1962, Osa 4. Kirje 2 (2) – lisämaksut, Filatelisti 4/2013
Esa Mattila: Suomen postimaksuja 1881–1985, Loimaa 1985
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015
Hannu Rasehorn: Uusi postitaksakirja 1891–1991, Lahti 1991
B.-E. Saarinen: Exprés-lipukkeet, Kurre numero 19 23.9.1966

torstai 10. tammikuuta 2019

Suomen Postikorttiyhdistys Apollo on postikorttikeräilijöiden yhteisö


Suomen Postikorttiyhdistys Apollo on vuonna 1977 perustettu yhdistys, joka kokoaa yhteen suomalaisia postikorttikeräilijöitä. Toki Apollo on mukana myös kansainvälisessä toiminnassa.

Yhdistys järjestää vuosittain erilaisia tapahtumia, joista pisin historia on vuodesta 1985 järjestetyillä Postikortin Päivillä ja vuodesta 1994 järjestetyllä Suvikortin Päivällä. Apollon toimintaa saatettiin aikoinaan pitää pääkaupunkiseutupainotteisena, mutta nyt mukaan on tullut mm. alueellisia tapahtumia Tampereella ja Turussa (Helsingin lisäksi).

Yksi näkyvä osa Suomen Postikorttiyhdistys Apollon toimintaa on yli 30 vuoden ajan julkaistu Apollo-postikorttilehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.


Yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneiden kannattaa käydä Apollon verkkosivuilla osoitteessa www.suomenpostikorttiyhdistys.fi ja Apollon järjestämissä tapahtumissa. Jäseneksi liittyminen onnistuu helposti verkkosivuilla olevan liittymislomakkeen avulla. On tärkeää, että myös postikorttikeräilijöille on oma yhdistyksensä.

Lähde:
Suomen Postikorttiyhdistys Apollo ry: https://www.suomenpostikorttiyhdistys.fi -sivusto (9.1.2019)

perjantai 4. tammikuuta 2019

Postimerkkitapahtumia Suomessa ja ulkomailla vuonna 2019


Tänä vuonna on tiedossa mielenkiintoisia postimerkkitapahtumia sekä Suomessa että ulkomailla. Alla on muutama poiminta vuoden 2019 tapahtumista. #postimerkkeilija -lehden toimitus suosittelee, erityisesti ulkomailla järjestettävien tapahtumien osalta, varmistamaan ennen matkustamista näyttelyyn sitä koskevat yksityiskohdat näyttelyn verkkosivuilta tai muuten Internetistä hakukoneen avulla.

Suomessa tulee olemaan ainakin kaksi laajempaa postimerkkinäyttelyä. Joensuun Postimerkkeilijät järjestää alueellisen Joensuu 2019 -näyttelyn 30.-31. maaliskuuta. Vuoden ainoa kansallinen postimerkkinäyttely on Tampereella 12.-14. huhtikuuta. TamCollect 2019 -nimeä kantava näyttely on Tampereen Filatelistiseuran 100-vuotisnäyttely. TamCollectista on tietoa Filatelistiseuran verkkosivuilla osoitteessa www.tampereenfilatelistiseura.fi.

Pohjoismainen Nordia-näyttely järjestetään tänä vuonna Norjan Sarpsborgissa. Nordia 2019 -näyttelyn ajankohta on 23.-25. elokuuta ja sen verkkosivut löytyvät osoitteesta www.nordia2019.no.

Toinen Pohjoismaissa järjestettävä merkittävä postimerkkitapahtuma on Stockholmia 2019. The Royal Philatelic Society London (RPSL) -yhdistyksen 150-vuotisnäyttely on Ruotsissa Tukholmassa 29.5.-2.6. Stockholmian verkkosivut ovat osoitteessa http://stockholmia2019.se.

Edellinen, erittäin laaja ja monipuolinen postimerkkinäyttely Pohjoismaissa oli Tampereella järjestetty Finlandia 2017. Kuvassa pieni osa Finlandian nuorisofilatelian luokassa esillä olleesta postihistoriallisesta kokoelmasta.

Slovenian Kamnikissa on 28.-31. maaliskuuta Slovenija 2019 -postimerkkinäyttely. Näyttelyn Bulletin 1 on luettavissa Euroopan filatelistiliiton (FEPA) verkkosivuilla (https://fepanews.com > Slovenija 2019).

Kansainvälinen Bulgaria 2019 -postimerkkinäyttely järjestetään nimensä mukaisesti Bulgariassa. Näyttelystä ei ole kuitenkaan saatavilla juuri mitään tietoa ja ajankohtakin on epävarma; Suomen Filatelistiliiton kotisivujen mukaan tapahtuma on toukokuussa, kun taas Euroopan filatelistiliiton kotisivujen mukaan tapahtuma on lokakuussa.

Euroopan ulkopuolella järjestettävistä postimerkkinäyttelyistä mainittakoon China 2019 Kiinan Wuhanissa. Kyseessä on kansainvälinen näyttely, joka pidetään 11.-17. kesäkuuta.

Lähteet:
Euroopan filatelistiliitto (FEPA): FEPA News, https://fepanews.com/event/ ja sen alasivut (3.1.2019)
Kansainvälinen filatelistiliitto (FIP): FIP Announcement 5/2018, https://www.f-i-p.ch (3.1.2019)
Suomen Filatelistiliitto ry: https://www.filatelisti.fi/tapahtumat/ ja sen alasivut (3.1.2019)

tiistai 1. tammikuuta 2019

Postihistoriassa sukelletaan postilähetysten syövereihin


Postihistoriassa kerätään ja tutkitaan postilaitoksen historiaa ja kehitystä erilaisten postilähetysten ja postileimojen sekä postaalisten lipukkeiden ja muiden postaalisten merkintöjen avulla. Suomessa postilaitos perustettiin vuonna 1638. Nykyään Suomessa toimii kaksi postilaitosta: Suomen posti ja Ahvenanmaan posti. Postimerkkien varsinainen tarkoitus on aina ollut ja tulee aina olemaan kertominen postimaksun suorittamisesta; parhaiten postimerkkien maailmaan pääsee tutustumaan keräämällä postihistoriaa.

Kuvassa on Helsingistä 12. maaliskuuta 1945 Turkuun pikajakelupostissa lähetetty kirjattu kirje. Kohde sopii esimerkiksi postitaksoista kertovaan postihistoriakokoelmaan, koska 15,50 markan postimaksu muodostuu tavallisen kirjeen maksusta, kirjaamisen lisämaksusta ja pikajakelun lisämaksusta. #postimerkkeilija -lehden toimituksella kohde on osa Suomen pikajakelupostista kertovaa kokoelmaa; itse asiassa kyseessä on kirje, josta toimituksen pikajakelupostin keräily sai alkunsa.

Kansainvälisen filatelistiliiton (FIP) näyttelysäännöissä postihistoria jaetaan postipalveluihin ennen postimerkkiaikaa, postipalvelujen paikalliseen, alueelliseen, kansalliseen ja kansainväliseen kehitykseen, postitaksoihin, postinkuljetusreitteihin, postinkäsittelymerkintöihin, sotilaspostiin, kenttäpostiin, piirityspostiin, sotavankipostiin sekä siviili- ja sotilashenkilöiden internointileiripostiin.

Eikä siinä vielä kaikki, kuten on tapana sanoa. Näyttelysäännöissä postihistoriaksi luokitellaan myös laivaposti, rautatieposti, erilaisten liikkuvien postitoimipaikkojen posti, onnettomuusposti, desinfioitu posti, postisensuuri, lunastuslähetykset, postitoimintojen automaatio, postiagentuurien postinkäsittelymerkinnät sekä virkaposti ja postimaksutta kulkenut posti.

Uutena osa-alueena postihistorian näyttelysääntöihin ovat tulleet historialliset, yhteiskunnalliset ja erityistutkielmat. Niissä esitettävä materiaali voi olla kohteita, jotka liike-elämä ja yhteiskunta ovat tuottaneet postijärjestelmän käyttöön. Esimerkiksi postinkulussa käytetyt kuvalliset liikekuoret tai sähkösanomapalvelut voisivat muodostaa tällaisen kokoelman rungon.

Yksi postihistorian osa-alue on postinkäsittelymerkinnät, joita ovat muun muassa postileimat. Kuvassa Kuopiosta 9. helmikuuta 1892 Helsinkiin lähetetty kirje. Kuopion postileima on ns. kaksirenkainen leima. Kohde sopisi myös esimerkiksi postipalvelujen paikallisesta (Kuopio) tai alueellisesta (Pohjois-Savo) kehityksestä kertovaan kokoelmaan.

Suomessa toimii erillinen postihistorian keräilylle ja tutkimukselle omistautunut postimerkkikerho nimeltään Postihistoriallinen Yhdistys (www.postihistoria.info). Se perustettiin vuonna 1975, jolloin kerhon nimenä oli Suomen Postileimakeräilijät; yhdistyksen nimi vaihtui vuosien 1988 ja 1989 vaihteessa.

Postihistoriallisen Yhdistyksen missiona on edistää postihistorian tunnetuksi tekemistä ja postihistorian tutkimusta jäsentensä keskuudessa. Yhdistyksen visiossa tavoite jäsenmäärälle on 80-100 henkilöä, mikä kertoo omalta osaltaan siitä, että maassamme postihistoriasta kiinnostuneiden joukko on melko pieni.

Yksi postihistorian osa-alue on lunastuslähetykset. Kuvassa Pariisista Ranskasta joulukuussa 1954 San Franciscoon Yhdysvaltoihin lähetetty kirjattu kirje. Kirje on saapunut perille tammikuussa 1955. Lähetyksen postimaksu on ollut puutteellinen, mistä syystä vastaanottaja on joutunut lunastamaan lähetyksen kymmenellä Yhdysvaltain sentillä (lähetyksen lunastamisesta kertoo kuorelle liimattu Yhdysvaltain lunastusmerkki). Kohde sopisi myös esimerkiksi postinkäsittelymerkinnöistä (kirjeen kirjaamisen ilmaiseva R-lipuke) kertovaan kokoelmaan.

Lähteet:
Kansainvälinen filatelistiliitto (FIP): FIP-näyttelyissä sovellettavat postihistoriakokoelmien arvostelun erityissäännöt (SREV), suomennetut säännöt muun muassa http://www.postihistoria.info > Näyttelyt (29.12.2018)
Postihistoriallinen Yhdistys ry: http://www.postihistoria.info > Yhdistys > Historia (29.12.2018)
Postihistoriallinen Yhdistys ry: http://www.postihistoria.info > Yhdistys > Toiminnan tavoitteet ja yhdistyksen säännöt (29.12.2018)

Lisää luettavaa aiheesta:
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, 2003
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015
Postihistoriallinen Yhdistys ry: www.postihistoria.info
FIP Postal History Commission: www.fippostalhistory.com
Postal History Society: www.postalhistory.org.uk
Postal History Society: www.postalhistorysociety.org