perjantai 22. helmikuuta 2019

Suomen kauneimmaksi postimerkiksi äänestettiin tunnelmallinen erämaasilta



Suomalaiset äänestivät vuoden 2018 kauneimmaksi postimerkiksi Klaus Welpin suunnitteleman tunnelmallisen Erämaasilta-merkin, jonka Juha Härkönen valokuvasi toukokuisessa ilta-auringossa Suomussalmella. Voittajapostimerkki sai 13,7 prosenttia kaikista annetuista äänistä.

Erämaasilta voitti toisen palkinnon myös PostEuropin järjestämässä silta-aiheisten EUROPA-postimerkkien kilpailussa, jonka tuomaristo vertasi merkkiä hehkuvine väreineen impressionistiseen maalaukseen. – Postimerkkiä voidaan pitää onnistuneena, kun se saa näin hyvät arviot sekä suomalaisilta asiakkailta että eurooppalaiselta asiantuntijaraadilta, iloitsee Postin Design Manager Tommi Kantola.

Suomen kauneinta postimerkkiä sai äänestää Postin verkkosivuilla tai postikortilla. Vuoden 2018 loppuun mennessä ääniä kertyi yhteensä 31 683 kappaletta.

Revontulet sijoittui toiseksi, joutsenet kolmanneksi



Toiseksi kauneimmaksi postimerkiksi äänestettiin 12,8 prosentin ääniosuudella Stiina Hovin Lapin lumo -julkaisuun suunnittelema ulkomaan ikipostimerkki, joka kuvaa talvipakkasella taivaalla hehkuvia revontulia.

Stiina Hovi oli tekijänä myös kolmanneksi sijoittuneessa postimerkissä, joka esittää Mikko Karjalaisen valokuvaamia kaulailevia joutsenia. 11,9 prosenttia äänistä saanut merkki ilmestyi Suomen luontotunnuksia esittelevässä rullapostimerkissä.


Luontotunnuksia kuvaavat Stiina Hovin merkit nappasivat myös sijat 4-6. Suomen pystykorvaa kuvaava merkki oli neljäs, karhua kuvaava merkki viides ja kieloa kuvaava merkki kuudes.

Seitsemänneksi sijoittui Klaus Welpin toinen EUROPA-sarjassa ilmestynyt siltapostimerkki. Kahdeksas ja yhdeksäs sija menivät Leena Raappana-Luiron suunnittelemille ystävänpäiväpostimerkeille ja kymmenes sija Stiina Hovin leppäkerttua kuvaavalle luontotunnuspostimerkille.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 20.2.2019

torstai 21. helmikuuta 2019

Enkelin siivin postikorttien maailmassa




Ville Wahlström on postikorttikeräilijä, jonka yksi keräilyalueista on enkeliaiheiset postikortit. Erityisesti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun enkelikortit ovat todellisia taideteoksia. Wahlströmin kokoelmassa näitä taideteoksia on useita, joista vain osa on tämän kirjoituksen kuvituksena.


Enkeli on taivaallinen henkiolento, joka ilmoittaa Jumalan tahdon. Paitsi että enkelit toimivat Jumalan sanansaattajina, niin he toimivat myös taivaallisena hoviväkenä tai sotajoukkona.


Angelologialla tarkoitetaan kristinuskoon kuuluvia käsityksiä enkeleistä. Teologiassa sitä tutkitaan dogmatiikassa. Angelologialla tarkoitetaan myös enkelioppia ja enkelitiedettä. Kristillisissä kirkoissa käsitykset enkeleistä ovat melko yhtenevät, koska niiden käsitys enkeleistä perustuu pääasiassa Raamattuun.


Tunnettuja enkeleitä ovat muun muassa Barachiel, Gabriel, Jehudiel, Lucifer, Mikael, Rafael, Sariel ja Uriel. Monille meistä on kodin seinältä tullut tutuksi suojelusenkeli; hänen tehtävänsä on suojata ja ohjata ihmistä. Suojelusenkeli esiintyy esimerkiksi Eeli Jaatisen 1940-luvun maalauksessa.


Kuten Jaatisen maalauksessa, taiteessa muutenkin enkelit ovat yleensä naisia tai naismaisia hahmoja. Kuitenkin vanhimmissa maalauksissa enkelit ovat usein nuoria miehiä. Enkelien erottamiseksi ihmisistä heille lisättiin taiteessa siivet. Myös oheen kuvatut postikortit ovat upeita taideteoksia enkeleistä.



Lähde:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org); artikkelit Angelologia, Enkeli ja Suojelusenkeli (17.2.2019)

(Teksti: Aapo Korte / Kuvat: Ville Wahlström)

maanantai 18. helmikuuta 2019

Hämeenlinnan antiikki-, taide- ja keräilymessut 23.2.-24.2.2019


Laatumessujen alkuvuoden antiikkitapahtuma palaa yleisön ja kauppiaiden toivomuksesta takaisin kaupungin keskustaan. Tapahtuma muutti keskustasta Hämeenkaaren sulkemisen jälkeen Härkätielle muutaman kilometrin päähän kaupungin keskustasta uudelle urheilutalolle eli Elenia Areenalle helmikuussa 2015.

Kun urheilutalolla ilmeni aikataulullisia ongelmia tämän tapahtuman toteuttamisessa, niin nyt tuli hyvä hetki vastata laajojen piirien toivomuksiin ja tilaisuus palauttaa tapahtuma ainakin täksi kerraksi uuteen paikkaan takaisin kaupungin keskustaan. Kysyntä ja odotukset kauppiaiden keskuudessa osoittautuivat kuitenkin ennakoituakin suuremmiksi ja käytännössä kaikki tarjolla olleet myyntipaikat varattiin kahdessa päivässä uuden järjestämispaikan julkistamisen jälkeen joulukuussa 2018.

Messupaikkana on Lyseon koulun Lukiokadun toimipisteen käytössä oleva vanhan Lyseon uudempi lisärakennus osoitteessa Lukiokatu 7. Tapahtumatiloina on käytössä rakennuksessa sijaitseva Janne-sali sekä juhla-/liikuntasali. Messutilan sisäänkäynti on Lyseon koulukorttelin sisäpihalta ja sinne pääsee Lukiokadun lisäksi myös Birger Jaarlin kadun puoleisesta portista. Tapahtuma on avoinna yleisölle molempina päivinä klo 10-16.

Messujen ajan tilapäisessä paikoituskäytössä on Keskuskoulun piha-alueesta osa ja sinne ajetaan Sibeliuksenkadun ja Koulukadun kautta opastettua reittiä. Koulukorttelin lähikaduilla on melko runsaasti 2-3 tunnin pysäköintikiekolla aikarajoitettuja ja maksuttomia parkkipaikkoja.

Osastokuva Hämeenkaaren vastaavasta tapahtumasta muutaman vuoden takaa ja kuvassa tulevassakin messutapahtumassa mukana olevan Ajanpatinaa-antiikkiliikkeen osasto silloisessa tapahtumassa. Kuva: Timo Auvinen (kuvan oikeudet: Hämeenlinnan Laatumessut / T:mi Hannu Tienhaara).

Messuilla on entisten vastaavien tapahtumien tapaan myynnissä erilaisia antiikkiesineitä, taidetta, designia, retroa, vintagea, lasia, astioita, keramiikkaa, hopeaa, koruja, kirjoja, postimerkkejä ja -kortteja, rahoja ja muita numismaattisia kohteita, vanhoja tekstiilejä, yms. vanhaa ja keräilyllistä tavaraa. Muutamalla osastolla on tarjolla myös uusia kädentaitajien tuotteita.

Paikallisista keräilyalan yhdistyksistä ovat tapahtumassa mukana Hämeenlinnan Postimerkkikerho ja Etelä-Hämeen Numismaatikot. Yhdistysten osastoilla saa tietoa heidän keräilyalueittensa kohteiden keräilystä, yhdistystoiminnasta sekä tarjolla on myös arviointiapua ja neuvontaa kohteiden ja kokoelmien realisointeihin liittyen.

Messuyleisöä palvelee koko messujen aukioloajan Fresno Hämeenlinna -ravintola Janne-salin sisäkahviossa ja sään salliessa myös pihalla olevassa ruokateltassa.

Tapahtumaan on pääsymaksu, aikuisten lippu maksaa kuusi euroa ja perhelippu 12 euroa. Perhelipulla pääsee tapahtumaan saman talouden kaksi aikuista ja kaikki perheen alle 18-vuotiaat lapset. Alle 15-vuotiaat pääsevät maksutta tapahtumaan aikuisen seurassa.

Tapahtuman järjestää Hämeenlinnan Laatumessut / T:mi Hannu Tienhaara.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Hämeenlinnan Laatumessujen tiedote 18.2.2019

lauantai 16. helmikuuta 2019

80 vuotta ahvenanmaalaisen Uno Ekblomin Atlantin ylityksestä


Vuonna 2019 tulee kuluneeksi 80 vuotta siitä, kun ahvenanmaalainen Uno Ekblom lähti elämänsä matkalle, tavallisuudesta poikkeavalle seikkailulle. Maaliskuun 8. päivä 2019 Åland Post juhlii hänen mahtavaa saavutustaan, kun hän ylitti ensimmäisenä Atlantin ja saapui Yhdysvaltoihin pienellä fiskarilla.

Uno Ekblom (1905–1955) Torpin kylästä Eckeröstä elätteli unelmaa Amerikasta. Matkan hän halusi tehdä omalla veneellä, ja tavoitteena oli päästä käymään New Yorkin maailmannäyttelyssä. Kun hän jo vuonna 1936 rakennutti Eckerö-nimisen moottoriveneensä, hän suunnitteli sen kestämään pitkiä matkoja ja kovia säitä tulevaisuudessa. Laiva oli reilut 9,5 metriä pitkä puuvene, jossa oli vajaan 10 hevosvoiman kuulamoottori. Siinä ei ollut varamoottoria, ja tekninen varustus oli vaatimatonta.

Lina Loikaksen muotoilema postimerkki on maksuarvoltaan 1,60 euroa. Arkissa on 2 x 12 merkkiä. Postimerkin painaa Bpost 4-värioffsetilla ja sen hammaste on 12 per 2 cm.

Toukokuun 3. päivä vuonna 1939 alkoi Atlantin ylitysmatka Ahvenanmaalta Tukholman ja Göteborgin kautta, jossa laivaan astui kaksi ruotsalaista miehistön jäsentä. Heistä tuli enemmän rasitetta kuin hyötyä; toinen kärsi jatkuvasti meripahoinvoinnista ja toinen oli kova tupakkamies, joka käytti kaikki tulitikut, jotka oli tarkoitettu moottorin sytyttämiseen. Vajaa kaksi kuukautta lähdön jälkeen Uno tuli perille New Yorkiin, ja kohu oli valtavaa Atlantin molemmin puolin. Unon matkasta on myös tehty äskettäin draamadokumentti ”Poika joka halusi Amerikkaan”, joka on vielä katsottavissa Yle Areenassa.

Sodan takia Uno jäi New Yorkiin vuoteen 1950 asti, kunnes hän asettui Oregoniin. Vuonna 1955 hänet löydettiin rannikolta hukkuneena pirstoutuneen laivansa seasta. Muutamat lehtiartikkelit koristavat postimerkkiarkin keskiosaa. Postimerkki on kollaasi Unon valokuva-albumista.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote tammikuu 2019

keskiviikko 13. helmikuuta 2019

Kirjoita #postimerkkeilija -lehteen!


Haluatko kirjoittaa keräilyalueestasi tai muusta aiheesta, joka liittyy filateliaan tai postikortteihin, #postimerkkeilija -lehteen? Jos haluat, niin lähetä kirjoituksesi kuvineen sähköpostilla osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com. Muistathan kirjoittaa omalla nimelläsi. Myös lehdistö-, media- ja vastaavat tiedotteet ovat tervetulleita, kunhan ne liittyvät tavalla tai toisella postimerkkeihin tai postikortteihin.


Valitettavasti #postimerkkeilija -lehti ei voi maksaa kirjoituksista minkäänlaista korvausta, mutta kirjoittamalla olet mukana edistämässä filateliaa ja postikorttien keräilyä. Lehden toimituksella on oikeus muokata tms. sille lähetettyä aineistoa tai olla kokonaan julkaisematta saamaansa aineistoa.

maanantai 11. helmikuuta 2019

2000 kertaa kiitos!


Kiitos kaikille teille, jotka olette löytäneet #postimerkkeilija -lehden! Lehteä (blogia) on käyty lukemassa jo 2000 kertaa (sivun näytöt yhteensä) eli keskimäärin noin 400 kertaa kuukaudessa. Kertokaa toki tästä postimerkkilehdestä muillekin; edistetään yhdessä filateliaa ja postikorttikeräilyä!

#postimerkkeilija -lehdessä on kerrottu tähän mennessä muun muassa ehiöiden keräilystä eli ehiöfilateliasta, leimamerkeistä ja -papereista sekä Taiwanista eli Kiinan tasavallasta.

tiistai 5. helmikuuta 2019

Pakettivuoria, sotasensuuria, pakolaisvirtoja Transit – rajapostia -näyttelyssä


Postimuseossa Vapriikissa on esillä Transit – rajapostia -näyttely 8.2.2019-5.1.2020. Näyttely kertoo Suomen ja Ruotsin postilaitosten välisestä tiiviistä yhteistyöstä ensimmäisen maailmansodan pyörteissä vuosina 1914–1918. Tornion ja Haaparannan välisen rajan yli kulki massoittain postia ja ihmisiä. Tämä johti valtaviin pakettivuoriin, salakuljetukseen, sensuuriin, mutta myös lähimmäisenrakkauteen ja inhimillisiin tarinoihin.

Tornion asemalle kertyi ajoittain valtavia tavaravuoria. Kuvassa amerikkalaisia puuvillapaaleja lähes silmänkantamattomiin. Kuva: Mia Green / Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum. / Vid Torneå station anhopades tidvis enorma berg av varor. På bilden långa rader av bomullsbalar från USA. Foto: Mia Green / Tornedalens museum.

Ensimmäisen maailmansodan syttymisen jälkeen elokuussa 1914 saksalaiset määrättiin poistumaan Venäjältä ja venäläiset Saksasta. Suomen ja Ruotsin välisestä rajasta muodostui tärkeä kauttakulkupaikka. Tiukoista turvatoimista johtuen pakolaiset kansoittivat rajaa molemmin puolin, jopa piikkilanka-aidan takana. Merkittäviksi rajan ylittäjiksi muodostuivat myös venäläiset ja saksalaiset sotainvalidit, joista näyttelyssä on myös filmi.

– Vaikka teknologia on helpottanut ja nopeuttanut sadassa vuodessa yhteydenpitoa ja liikkumista, niin yhä maailman tapahtumat heijastuvat valtioiden rajoille. Tämä saatiin huomata konkreettisesti myös Haaparannalla ja Torniossa vuonna 2015, jolloin raja oli jälleen pakolaisten kansoittama, tällä kertaa Lähi-idän sotien seurauksena, toteaa Postimuseon projektipäällikkö Suvi Jalli.

Rajan yli kulki niin tavallinen kansa, poliittiset pakolaiset kuin ylhäisö ja suurmiehet. Rajan ylitti muiden muassa Venäjän leskikeisarinna Maria Feodorovna ja Vladimir Iljits Lenin. Myös Saksaan matkaavista jääkäreistä monet ylittivät rajan Torniossa.

Saksalaisten sotasaaliiksi jäänyt leskikeisarinnan erikoisjuna luovutettiin takaisin venäläisille 1916. Juna siirrettiin Haaparannalta Tornioon jäälle rakennettua väliaikaista rataa pitkin maaliskuussa 1917. Kuva: Tuntematon / Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum. / Änkekejsarinnans specialtåg, som tyskarna tagit som krigsbyte, överlämnades tillbaka till ryssarna 1916. Tåget flyttades från Haparanda till Torneå längs en tillfällig bana som byggts på isen i mars 1917. Foto: Okänd / Tornedalens museum.

Paketteja kulki sodan aikana valtavasti. Esimerkiksi keväällä 1915 lähettiin Ruotsista rajan yli Venäjälle noin 10 000 pakettia päivässä. Pakettiliikenne kasvoi entisestään vuoden 1915 lopulla, kun omaiset alkoivat lähettää venäläisille sotavangeille ruoka- ja muita paketteja Euroopan vankileireille. Postinvaihdossa oli jatkuvia ongelmia ja Ruotsin rautatiet ruuhkautuivat. Työtä tehtiin kellon ympäri kahdessa 12 tunnin vuorossa.

Postinkuljetuksen pullonkaula oli Tornionjoki, jonka yli paketteja siirrettiin sulan aikaan höyrylautoilla ja talvella jäätietä hevosilla. Syksyn ja kevään pitkät kelirikot vaikeuttivat kuljetuksia. Sodan pitkittyessä tarvittiin kestävämpi ratkaisu pakettien kuljetukseen. Maailman ainoa posti-ilmarata valmistui Tornionjoen yli alkuvuodesta 1917.

Kartan päälle rakentuvan näyttelyn teemoihin voi eläytyä myös Kovaa peliä rajalla -rooliseikkailun avulla. Rooliseikkailussa rajan tapahtumat heräävät henkiin postiljoonin, tarjoilijattaren ja koulupojan näkökulmista.

Näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Ruotsin Postimuseo ja Tornionlaakson maakuntamuseo – Tornedalens museum. Näyttelyyn liittyy paljon erilaista oheisohjelmaa, kuten asiantuntijaluentoja ja Kovaa peliä rajalla -rooliseikkailuopastuksia. Näyttelyn kielet ovat suomi ja ruotsi.

Postimuseo sijaitsee museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Postivirkailija Konrad Jonsson kertoo postikortissa morsiamelleen työstään postissa sekä työtovereistaan ja elämästään Karungissa ja Haaparannalla. Kuva: Ruotsin Postimuseo. / Postanställde Konrad Jonsson vid Karungi Utrikes skriver vykort till sin fästmö och berättar om arbetet med världkrigsposten, arbetskamraterna och livet i Karungi och Haparanda. Foto: Postmuseum i Sverige.

Transit-näyttelyyn liittyvä oheisohjelma:
  • Sunnuntai 10.2. klo 14 Yleisöopastus Transit – rajapostia -näyttelyyn.
  • Perjantai 1.3. klo 14-15 Sensuurityöpaja. Tule selvittämään, miksi historian aikana postia on sensuroitu. Tutustumme sensuuriin Transit – rajapostia -näyttelyssä ja tutkimme työpajassa sensuuriin liittyviä esineitä ja kirjeitä. Osallistujat pääsevät myös kokeilemaan kirjeen sensurointia. Työpaja sopii kouluikäisille ja sitä vanhemmille.
  • Perjantai 1.3. klo 16 Kovaa peliä rajalla -rooliseikkailuopastus. Lähde torniolaisen koulupojan matkassa tutustumaan ensimmäisen maailmansodan aikaiseen Tornioon ja Haaparantaan tarinallisella ja vuorovaikutuksellisella kierroksella! Kierros sopii kouluikäisille ja sitä vanhemmille.
  • Sunnuntai 3.3. klo 14 Yleisöopastus Transit – rajapostia -näyttelyyn.
  • Keskiviikko 6.3. klo 18-19 Luento, erikoistutkija Mia Heinimaa: Leninin junamatka Sveitsistä Petrogradiin keväällä 1917. Vapaa pääsy! Ennen luentoa klo 17-18 opastettu kierros Transit – rajapostia -näyttelyyn.
  • Perjantai 8.3. Senioriperjantain ohjelmaa. Klo 12-13 teemakierros Transit – rajapostia -näyttelyyn. Opaskierroksen jälkeen klo 13-14 tutustumme Tornion sensuuritoimintaan filatelisti Reijo Tannerin johdolla. Ohjelmiin ovat tervetulleita myös muut museovieraat. Päivän aikana pääsymaksu senioreille kaksi euroa.
  • Perjantai 8.3. klo 16.30 Kovaa peliä rajalla -rooliseikkailuopastus Transit – rajapostia -näyttelyyn. Vapaa pääsy!
  • Keskiviikko 20.3. klo 18-19 Luento, FT, historioitsija Ilkka Teerijoki: Pakolaisia, salakuljettajia ja gulassiparoneita – Tornio ensimmäisen maailmansodan aikana. Vapaa pääsy! Ennen luentoa klo 17-18 opastettu kierros Transit – rajapostia -näyttelyyn. Lähtö opastukselle Vapriikin ala-aulasta.
  • Perjantai 29.3. klo 16.30 Kovaa peliä rajalla -rooliseikkailuopastus Transit – rajapostia -näyttelyyn.
  • Sunnuntai 7.4. klo 14 Yleisöopastus Transit – rajapostia -näyttelyyn.
  • Perjantai 12.4. klo 16.30 Kovaa peliä rajalla -rooliseikkailuopastus Transit – rajapostia -näyttelyyn. Vapaa pääsy!
  • Perjantai 26.4. klo 16.30 Kovaa peliä rajalla -rooliseikkailuopastus Transit – rajapostia -näyttelyyn. Vapaa pääsy!
  • Sunnuntai 5.5. klo 14 Yleisöopastus Transit – rajapostia -näyttelyyn.
  • Perjantai 10.5. klo 16.30 Kovaa peliä rajalla -rooliseikkailuopastus Transit – rajapostia -näyttelyyn. Vapaa pääsy!
  • Lauantai 18.5. Luento, FT Tuomas Hoppu: Jääkäriliike ja Tornionjokilaakso (kellonaika vielä avoinna). 

Tornion postisensuuriin palkattiin nuoria postin virkamiehiä. Osa heistä, kuten Monkalan pariskunta, toimi salaisesti jääkäriliikkeen avustajina. Kuva: Heikki Winterin kokoelma / Suomen Postimuseo. / Till postcensuren i Torneå anställdes unga posttjänstemän. En del av dem verkade i hemlighet som jägarrörelsens medhjälpare, till exempel herr och fru Monkala. Foto: Heikki Winters samling / Finlands Postmuseum.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 4.2.2019

sunnuntai 3. helmikuuta 2019

Postiljonen – kansainväliset postimerkkihuutokaupat


Postiljonen AB on ruotsalainen yritys, joka järjestää kansainvälisiä postimerkkihuutokauppoja vähintään kahdesti vuodessa. Postiljonenin huutokaupoissa on klassisia postimerkkejä ja filateelisia harvinaisuuksia Pohjoismaista ja myös muista maista. Seuraava huutokauppa järjestetään 29.-30. maaliskuuta 2019. Yritys täytti viime vuonna tasavuosia, mistä kertoo 15.-17. maaliskuuta 2018 järjestetty 50-vuotisjuhlahuutokauppa. Postiljonen AB:n verkkosivut ovat osoitteessa www.postiljonen.se.

Lähde:
Postiljonen AB: https://www.postiljonen.se -sivusto (3.2.2019 ja 27.3.2017)


IN ENGLISH:

Postiljonen – international stamp auctions


Postiljonen AB is a Swedish company that arranges international stamp auctions, at least twice a year. From the Postiljonen auctions you can find classic stamps and philatelic rarities from Scandinavia and also from other countries. The next auction will be held on 29-30 March 2019. The 50th anniversary auction was held on 15-17 March 2018. Postiljonen AB web pages: www.postiljonen.se.

Source:
Postiljonen AB: https://www.postiljonen.se web pages (3 February 2019 and 27 March 2017)

perjantai 1. helmikuuta 2019

Retkiluistelu – suosittu talvinen harrastus Ahvenanmaalla


Maaliskuun 8. päivä 2019 Åland Post huomioi retkiluistelua, talvista harrastusta, jonka suosio on kasvussa Ahvenanmaalla. Tukholmassa asuva valokuvaaja Lasse Kärkkäinen, joka itse on innokas retkiluistelija, seisoi kameran takana.

Normaalina talvena kausi kestää Ahvenanmaalla marraskuulta maalis-huhtikuulle. Useimmiten retket aloitetaan matalista järvistä. Kun jääpeite kasvaa rannikolla, lähdetään merenlahtiin ja hienoina jäätalvina jopa merelle asti.

Bpostin 4-värioffsetilla painama postimerkki julkaistaan 2 x 15 merkin arkeissa. Postimerkki on maksuarvoltaan 1,20 euroa ja sen hammaste on 12 per 2 cm.

Valokuvaaja Lasse Kärkkäinen selittää, mikä lajissa houkuttelee: – Retkiluistelu on niin monivivahteista ja ennalta-arvaamatonta. Joskus se on urheilusuoritus, toisinaan löytöretki ja joskus taas hengellinen kokemus. Sosiaaliset kontaktit toisten luistelijoiden kanssa, luontoelämykset, talven valo, tunne, kun luistin tapaa jään kitkattomasti.

Graafisesti puhdasoppisen kuvan avulla Lasse haluaa luoda avaruuden tunteen ahvenanmaalaisine kallioineen ja laajoine lakeuksineen. Kuva on otettu huhtikuussa aikaisin aamulla muutama vuosi sitten. Kuvassa ovat Lassen retkiluistelukaverit Sven M. Pettersson, joka liukuu ensimmäisenä, ja Rickard Svanström. 106 kilometriä pitkän päiväretken aikana pohjois-Getan jäillä kaverukset risteilivät luotojen välillä aina merelle asti. Lasse kertoo, että retki tarjosi ”kuvassa näkyvää sileää jäätä, vanhempaa lumen peittämää jäätä, ahtautunutta jäämurskaa ja avovettä”.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote tammikuu 2019