tiistai 26. maaliskuuta 2019

Keräilyn maailmassa 12.-14.4. esillä kaikki Suomessa julkaistut postimerkit


Keräilyn maailma -tapahtuma toimii 12.-14.4.2019 areenana ajan patinoimien aarteiden etsinnälle ja Suomen suurimmalle filateeliselle tapahtumalle vuonna 2019. Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettävä Keräilyn maailma kietoo sisälleen 53. kertaa järjestettävät Keräily-messut, toisen kerran toteutettavat Platta-levymessut sekä TamCollect-postimerkkinäyttelyn. Samaan aikaan 12.-14.4. Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetään upouusi Piha & Koti, 11. Kotimaan Matkailumessut sekä Euroopan viinintuottajat Tampereelle kokoava Tampere Wine Fest (12.-13.4.). Kevään 2018 huhtikuisessa messukokonaisuudessa oli 15 416 kävijää.

Perinteikkäiden Keräily-messujen ja Platta-levymessujen yhteydessä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen C-hallissa järjestetään kansallinen TamCollect-näyttely, joka on suurin filateelinen tapahtuma Suomessa vuonna 2019. TamCollectissa nähdään Tampereen Filatelistiseuran 100-vuotisnäyttely ja Pohjois-Hämeen Numismaatikkojen 50-vuotisnäyttely. Esillä on postimerkkien, -korttien ja rahojen lisäksi runsaasti myös muuta keräilymateriaalia. Aloittelevalle postimerkkeilijälle TamCollect avaa kattavan katsaukseen kiinnostavaan harrastukseen ja harrastajille tarjoillaan harvinaisuuksia ja herkkuja. TamCollectista voi myös hankkia pienipainoksisia keräilyesineitä, kuten NHL-tähti Barkovista valmistetun postimerkin ja nollan euron setelin. Esillä on myös Jenni Haukion postimerkkikokoelma.


– Missään muualla ei pysty yhdellä vierailulla tutustumaan näin laajaan tarjontaan, sillä mukana on useita kauppiaita kotimaan lisäksi myös muista Pohjoismaista. Tarjolla on sekä hyvin edullista ja jokaisen kukkarolle sopivaa pikkukivaa tavaraa kuin myös vaativampien erikoiskeräilijöiden himoitsemia herkkuja ja harvinaisuuksia, Jukka Kaivanto Tampereen Filatelistiseurasta kuvailee.

Lapsille touhua riittää Postimuseon Merkillinen seikkailu -näyttelyssä, jossa voi harjoitella postimerkkeilyä, kuten merkin julkaisijamaan ja välineiden tunnistamista sekä oman kokoelman rakentamista. Tapahtumassa voi osallistua myös postimerkkitaideteoksen rakentamiseen ja kuvauttaa itsensä osana postimerkkiä.

Platta-levymessuilla ihaillaan levynkansia ja ohjelmassa tutustutaan keräilykuvioihin


Toista kertaa järjestettävillä Platta-levymessuilla päästään taas pläräämään vinyylilevyjä ja noukkimaan omiin musiikkikokoelmiin niistä puuttuvia helmiä. Ohjelmasisällössä Soundi-lehden päätoimittaja Mikko Meriläinen puhuu otsikolla Fyysistä musiikkia – levynkansien estetiikasta ja keräilyn materialismista. Keräily-messujen puolella kiinnostuneet tutustutetaan erilaisten exlibris-aiheiden pariin. Esittelyssä ovat niin postikortit, musiikki, taide kuin antiikkikin keräilyharrastuksen kohteena.

Samaan aikaan upouusi Piha & Koti, Kotimaan Matkailumessut ja Tampere Wine Fest


Kuumaa kesän odotusta sekä saunanlämpöistä ja grillintuoksuista tunnelmaa ovat luomassa samanaikaisesti Keräilyn maailman kanssa uusi messutapahtuma Piha & Koti; Kotimaan Matkailumessut, joiden ohessa järjestetään 13.4. ajan hermolla oleva Maata pitkin matkailu -tapahtuma, sekä Olympia-salista messuhalliin siirtyvä Tampere Wine Fest, joka nautiskellaan 12.-13.4.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Tampereen Messut Oy:n mediatiedote 12.3.2019

sunnuntai 24. maaliskuuta 2019

Leimauskulttuurin muutos


Saksalaisia postimerkkejä Briefzentrum-koneleimoilla. Kun koneleiman aaltoviivaosuus ei osu postimerkille, muistuttaa leima tavallista pyöröleimaa.

Maassamme julkaistaan vuosittain erilaisia postimerkkejä enemmän kuin koskaan aiemmin, mutta keräilijöiden on entistä vaikeampi saada niitä siististi leimattuna ‒ tai ylipäänsä leimattuna. Marraskuussa 2016 näin uutisen turkulaisyrityksestä, joka oli järjestänyt asiakkailleen kilpailun. Kilpailuun osallistuttiin kirjeitse. Yritys sai yli 200 kirjettä, joista vain 20 oli leimattu. Itse en ole näin tarkkaa seurantaa suorittanut, mutta mielikuvani on, että esimerkiksi saapuvasta joulupostista huomattava osa on leimaamatonta. Tai ”ohileimattua”, kuten olen nähnyt huutokauppaluetteloissa asian ilmaistavan. Tässä yhteydessä on todettava, että postilain mukaan henkilö, joka käyttää tai kierrättää postimaksuna jo käytettyä postimaksumerkintää, on tuomittava sakkoon postimaksumerkintärikkomuksesta.

Keräilijöiden kannalta leimausten laatu alkoi heikentyä 1990-luvulla, kun Posti alkoi karsia omaa toimipaikkaverkostoaan ja tilalle tuli asiamiesposteja. Olin aikoinaan jäsenenä kansainvälisessä kirjeketjussa (London Cover Circuit), jossa piti lähettää aina filateelisesti leimattu kirje lähetyslistan seuraavalle jäsenelle. Tässä ei ollut pitkään mitään ongelmaa, kun asioin lähipostissa, ”oikeassa postissa”. Sen tultua lakkautetuksi tilalle tuli asiamiesposti, joka toimi huoltoasema-kahvilan yhteydessä. Voi sitä tuskaa, mitä pyyntöni filateelisesta leimauksesta tuntui aiheuttavan joka kerta. Joskus saattoi käydä niinkin, että myyjä tokaisi ”tuossa on leimasin, leimaa itse!” Näin myös tein, ja voin sanoa, että äkkiseltään ei ole mikään helppo homma. Sittemmin luovuin kirjeketjun jäsenyydestä. Nykyinen lähipostini on R-kioski enkä sieltä kovin usein mitään leimauksia pyytele, ainakaan jos takana on pitkä jono ihmisiä kuka milläkin asialla. Tässä hiljattain kuitenkin pyysin ja kioskin myyjä tivasi selitystä, mikä niissä leimoissa on niin tärkeää keräilijöille. Hetken aikaa mietin ja sanoin, että onhan se periaatteessa jonkinlainen osoitus siitä, että postilähetys on lähetetty. Enpä viitsinyt mainita, että ennen vanhaan lähetyksillä oli myös tuloleima…

Joitakin vuosia sitten kävin muutamassa maaseudun postissa, jotka toimivat kaupan yhteydessä. Muistan yhden postin, jossa leimasinta oli edellisen kerran käytetty muutamia kuukausia aiemmin. Myyjällä oli vaikeuksia saada leimasimeen vaihdettua oikea päiväys, liekö leimasin jotenkin päässyt jämähtämään käytön puutteessa.

En kerää leimattua Suomea, mutta leimattuja Saksan ja Kanadan merkkejä kerään. Saksan merkkeihin pätee sama leimojen laadun heikkeneminen kuin Suomessa, mutta jonkinlaisena kompromissina hyväksyn Briefzentrum-koneleimat edellyttäen, että aaltoviivaosuus ei näy merkissä. Briefzentrum-leima ilman aaltoviivoja on kuitenkin pyöröleiman näköinen ja sen vuoksi minusta OK. Toki pidän parempana oikeaa toimipaikan nimen sisältävää pyöröleimaa. Viime vuosina Saksassa on otettu käyttöön erityisen ruma koneleima. Vinoviivoineen se kyllä hoitaa mitätöintitehtävän kiitettävästi, mutta tekee merkistä mielestäni keräilykelvottoman.

Kanadan uudempien postimerkkien keräilyssä on hyväksyttävä koneleimaiset merkit, koska muuten kokoelman kartuttaminen voi olla liian haastavaa.

Kanadan merkeissä minulla on siistileimaisia (pyöröleimaisia) vielä 1990-luvulle asti, mutta sen jälkeen on ollut pakko hyväksyä enenevässä määrin koneleimaiset merkit, jos meinaa jatkaa leimattujen merkkien keräilyä kohtuullisella vaivannäöllä.

Leimojen tarjonta on muuttunut myös erikois- ja matkailuleimojen puolella. Parhaimmillaan Suomessa oli varmaan satakunta erikoisleimaa vuodessa erilaisten tapahtumien yhteydessä. Nyt kun menen Postin verkkosivuille ja siellä leimahakuun ja valitsen vuodeksi 2019, tulokseksi tulee viisi leimaa, joista kolme on ensipäivänleimoja. Vuodelta 2018 tuloksena 24 leimaa, vuodelta 2017 28 leimaa, jne. Matkailuleimojen nykytilanteesta en ole ihan kärryillä. Paljon niitä on poistettu käytöstä viimeisten 20 vuoden aikana. Uusimmat edelleen toimivat ovat tietääkseni Postimuseo Vapriikki, Muumimuseo ja Museo Milavida, kaikki kolme Tampereella.

Edellä mainitsin London Cover Circuit -kirjeketjun, johon kuuluin vuosikymmeniä. Googlaamalla selvisi, että se on toiminnassa edelleen. En kuitenkaan suunnittele comebackia. Minua on nyttemmin houkuteltu mukaan postcrossing-toimintaan, jossa ideana on lähettää ja vastaanottaa postikortteja. Tiedä vaikka vielä joku päivä innostun, siinä ei kai ole niin leimoilla väliä.

Jarmo Nousiainen

(Teksti ja kuvat: Jarmo Nousiainen)

torstai 21. maaliskuuta 2019

Pääsiäispostikorteissa muna on pääosassa – pienoisnäyttely Postimuseossa


Postimuseossa, Vapriikin kokouskäytävällä, on esillä Pääsiäismuna – elämän ja ilon symboli -pienoisnäyttely 26.3.-28.4.2019. Esillä on pääsiäismunia postikorteilla eri puolilta maailmaa.


Pääsiäisen elementeistä muna on merkityksellisimpiä sekä symbolisesti että konkreettisesti. Muna on keskeinen kevään symboli. Sitä on käytetty vuosituhansia uuden syntymisen ja hedelmällisyyden vertauskuvana.

– Munahan muokkautuu korteissa uskonnollisten aiheiden lisäksi hyvin vaikka lentopeleiksi ja autoiksi, aarteiksi ja ravinnoksi, tykinkuulaksi ja asumukseksi sekä noita-akan eväiksi. Munat ovat kovia pussaamaan ja ”ihmistelemään” muutenkin, kertoo näyttelyn kokoelmistaan koonnut keräilijä, YTK Pertti Leppänen.

Suudelma-aiheisilla pääsiäispostikorteilla on haluttu tervehtiä ystäviä ja välittää ajatusta perheen sekä ystävien yhteisestä juhlasta. Näyttelyssä on mukana myös upeita Fabergé-aiheisia pääsiäismunakortteja.

Pääsiäiskorteilla on otettu myös kantaa ajankohtaisiin aiheisiin. Muna toimii esimerkiksi mustan pörssin tai kansanhuollon kotina sodan aikana ja jälkeen. Uudet tekniset saavutukset näkyivät nopeasti myös pääsiäiskorteilla.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 18.3.2019

maanantai 18. maaliskuuta 2019

Ville Wahlström kerää vuosilukukortteja


Ville Wahlström on postikorttikeräilijä, jonka yksi keräilyalueista on vuosilukukortit. Hän kerää myös enkeliaiheisia postikortteja, joista on kerrottu #postimerkkeilija -lehden tekstissä 21. helmikuuta 2019.

Wahlströmin kokoelmassa on useita hienoja ja myös harvinaisia vuosilukukortteja; erityisesti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun postikortit ovat todellisia taideteoksia. Tämän kirjoituksen kuvituksena on osa Ville Wahlströmin vuosilukukorttikokoelman lehdistä (ensin on kuva postikortista ja sen jälkeen tekstipätkä kokoelmalehdeltä), joista jokaisessa on kerrottu kyseiseen vuoteen liittyvästä tapahtumasta tai muusta vuoden aikana tapahtuneesta.






(Teksti: Aapo Korte / Kuvat ja kuvien tekstit: Ville Wahlström)

3000 kertaa kiitos!


Kiitos kaikille teille, jotka olette löytäneet #postimerkkeilija -lehden! Lehteä (blogia) on käyty lukemassa jo 3000 kertaa (sivun näytöt yhteensä) eli keskimäärin noin 450 kertaa kuukaudessa. Kertokaa toki tästä postimerkkilehdestä muillekin; edistetään yhdessä filateliaa ja postikorttikeräilyä!

#postimerkkeilija -lehdessä on kerrottu tähän mennessä muun muassa Suomen Postikorttiyhdistys Apollosta, postimerkkitapahtumista Suomessa ja ulkomailla vuonna 2019 sekä siitä, kuinka aihemerkkejä myytiin ennen vanhaan.

lauantai 16. maaliskuuta 2019

Postin taidepalkinto vaatesuunnittelija Mert Otsamolle – Veistokselliset iltapuvut nähdään postimerkeissä syyskuussa


Posti Oy on myöntänyt vuoden 2019 postimerkkitaidetta edistävän palkinnon vaatesuunnittelija Mert Otsamolle, joka on tullut kuuluisaksi mm. Linnan juhliin suunnittelemistaan iltapuvuista. Palkintoon kuuluu 10 000 euron arvoinen rahapalkinto ja postimerkkijulkaisu taiteilijan töistä. Mert Otsamon iltapuvut nähdään postimerkeissä syyskuussa.

Mert Otsamo on tullut vaatesuunnittelijana tunnetuksi omaperäisestä tyylistään ja veistoksellisista iltapuvuistaan. Otsamo on ollut koko ikänsä kiinnostunut muodoista. – Muotoilussa minua kiinnostaa moninaisuus, joka ulottuu vaatteiden lisäksi myös koruihin. Suunnittelijana minulle on tärkeää uusiutua ja kokeilla uteliaasti eri materiaaleja ja tekniikoita. Haluan työlläni havainnollistaa ympärillä tapahtuvaa kulttuurin ja ajan muutosta.

Postin taidepalkinto tuli Mert Otsamolle täytenä yllätyksenä. – Olen tunnustuksesta todella kiitollinen ja innoissani. Eri aikoina julkaistuihin postimerkkeihin kiteytyy ajan henki ja on hienoa, että pääsen töitteni kautta osaksi arvokasta perinnettä. Tuskin maltan odottaa, että postimerkit tulevat syyskuussa myyntiin.

Taidepalkinto nostaa postimerkkien suunnittelijoiksi uusia tekijöitä


Posti haluaa nostaa taidepalkinnolla postimerkkien arvostusta ja asemaa. – Mert Otsamon suunnittelemat iltapuvut edustavat uniikkia suomalaista designia ja visuaalisesti kiinnostavaa ilmaisua. Etsimme palkinnon kautta uusia yllättäviä tekijöitä postimerkkien suunnittelijoiksi. Mert Otsamo on nuori ja lahjakas taiteilija, joka operoi sujuvasti useilla muotoiluun liittyvillä osa-alueilla, kertoo Design Manager Tommi Kantola, joka toimii Postin taidetoimikunnan puheenjohtajana.

Postin taidepalkinto myönnetään nyt kolmatta kertaa. Vuonna 2017 taidepalkinnon sai kuvanveistäjä Jasmin Anoschkin ja vuonna 2018 graffititaiteilija EGS.

Mert Otsamo, 28, on vaatesuunnittelija, joka korostaa asuissaan dramaattisesti ihmisvartalon kontrasteja. Hän on suunnitellut asuja ja koruja useille julkisuuden henkilöille, mm. suomalaisille artisteille. Hänen asujaan on nähty useana vuonna Linnan juhlissa ja gaaloissa. Otsamo tuli tunnetuksi vuonna 2009 MTV3-kanavan Muodin huipulle -ohjelmassa, jossa hän sijoittui kärkikolmikkoon. Syksyllä 2018 julkaistiin Otsamon ja jalokiviseppä A. Tillanderin yhteistyönä kymmenosainen korusarja My Childhood Dreams.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Posti Groupin tiedote 15.3.2019

lauantai 9. maaliskuuta 2019

Virpi Pekkalan pääsiäispostimerkit kertovat tarinan – Maaliskuun merkeissä myös mangaa, kukkasidontaa ja Helsingin rautatieasema


Posti julkaisee 13. maaliskuuta neljä uutta postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 11 erilaista postimerkkiä. Lisäksi myyntiin tulee uusintapainos maailman parhaaksi valitusta postimerkistä.


Pääsiäinen on hyvä aika muistaa ystäviä ja läheisiä postikortilla. Pääsiäispostimerkkien suunnittelusta vastaa tänä vuonna taiteilija Virpi Pekkala, jonka hyväntuuliset kuvitukset ja hahmot ovat monille tuttuja tuhansista postikorteista.

Pekkala sanoo, että hän ei tee pelkkiä kuvia vaan haluaa kertoa niillä myös pienen tarinan. Näin myös Pääsiäisleikit-postimerkeissä. – Toisessa merkissä pikku noita kiikkuu pajunkissalla niin innoissaan, että meinaa lentää ilmaan. Toisessa merkissä pupu kokee yllätyksen, kun pääsiäismunakuormasta kuoriutuukin tipu kesken kuljetushommien.

Virpi Pekkala aloitti korttien päätoimisen tekemisen omassa yrityksessään vuonna 1980. Postikorttien lisäksi hänen kuvituksiaan on nähty mm. kalentereissa, lahjakääreissä, paperikasseissa, tekstiileissä, jääkaappimagneeteissa ja lautasliinoissa. Hänen käsialaansa ovat myös vuoden 2003 joulupostimerkit, vuoden 2005 pääsiäispostimerkit ja vuoden 2006 kesäaiheiset postimerkit.


Virpi Pekkalan suosittujen kuvitusten kovimmat fanit ovat perustaneet vuonna 2003 oman kerhon, joka vaalii aktiivisesti hyvää postikorttikulttuuria ja herättää kiinnostusta Pekkalan kuvalliseen tuotantoon.

Pääsiäisleikit julkaistaan kymmenen merkin arkissa, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Japanilaisia kulttuurivaikutteita mangatyyliin


Suomi ja Japani viettävät tänä vuonna diplomaattisuhteidensa satavuotisjuhlia. Posti julkaisee merkkivuoden kunniaksi postimerkit, joissa kuvataan, miten japanilaisista kulttuurivaikutteista on tullut osa suomalaista arkea. Kaikuja Japanista -postimerkeissä lauletaan karaokea ja syödään sushia. Sarjakuviin erikoistunut graafikko Reima Mäkinen on kuvittanut merkit japanilaista sarjakuvaa mukailevaan mangatyyliin.


– Hain postimerkkien kuviin räväkkyyttä ja iloista meininkiä sekä värityksellä että tyttö- ja poikahahmojen kehon kielellä. Mustat ääriviivat korostavat merkkien sarjakuvamaisuutta. Oli mielenkiintoista yhdistää samaan kuvaan alakulttuuriksi leimattua sarjakuvaa ja postimerkkien perinteistä virallisuutta, Mäkinen sanoo.

Kaikuja Japanista julkaistaan kymmenen merkin arkissa, jossa on kaksi erilaista ulkomaan ikimerkkiä.

Kukkasidonta on floraalista taidetta


Posti järjesti viime vuonna kukkakauppiaille suunnittelukilpailun teemalla Floraalista taidetta. Kilpailun kolme palkittua työtä julkaistaan nyt postimerkkeinä. Merkeissä nähdään espoolaisen floristimestari Pirjo Kopin suunnittelemat Kukkapäähine ja Kukkakaulakoru sekä keravalaisen floristihortonomi Tiina Koskisen suunnittelema kranssi Marjaisa. Floraalista taidetta -postimerkkien graafisesta suunnittelusta vastaa AD Paula Salviander.


– Floristiikan maailma on monipuolinen ja vaikuttava. Kukkasitojina sommittelemme erilaisista kukkamateriaaleista uusia harmonisia kokonaisuuksia, jotka luovat omia tunnelmiaan. Suomen luonnon puhtaus ja ainutlaatuisuus ovat meille tärkeitä inspiraation lähteitä, moneen kertaan töistään palkitut Koppi ja Koskinen kertovat.

Floraalista taidetta julkaistaan 15 merkin arkissa, jossa on kolme erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Helsingin rautatieasema täyttää 100 vuotta


Maaliskuussa 1919 käyttöön vihitty Helsingin rautatieasema viettää tänä vuonna satavuotisjuhliaan. Posti juhlistaa tapausta omalla pienoisarkilla. Postimerkit suunnitellut graafikko Klaus Welp valokuvasi postimerkkejä varten Eliel Saarisen suunnittelemaa monumentaalista rautatieasemaa useasta eri näkökulmasta.


– Helsingin rautatieasema on mielestäni rakenteensa, arkkitehtuurinsa ja tunnelmansa puolesta yksi maailman kauneimpia rautatieasemia. Merkkien suunnitteluvaiheissa rakennus yllätti uudestaan yksityiskohtiensa runsaudella ja tyylikkyydellä, Welp kertoo.

Tänä päivänä Helsingin rautatieasema on koko pääkaupunkiseudun lähi-, kaukojuna- ja metroliikenteen solmukohta. Aseman kautta kulkee päivittäin 240 000 matkustajaa ja se on kävijämäärältään Suomen vilkkain rakennus.


Helsingin rautatieasema 100 vuotta -pienoisarkissa on neljä kotimaan ikimerkkiä.

Uusintapainos Pilviä saaristossa -postimerkistä


Posti on laittanut kevättalvella myyntiin myös uusintapainoksen helmikuussa 2017 ilmestyneestä Pilviä saaristossa -postimerkistä, joka valittiin viime syksynä maailman parhaaksi kansainvälisessä Nexofil-kilpailussa. Stiina Hovin suunnittelema postimerkki perustuu Jari Hakalan ottamaan kesäiseen valokuvaan.


Ulkomaan ikimerkki Pilviä saaristossa on julkaistu kymmenen merkin arkissa.

Ensipäivätilaisuus Helsingin pääpostissa 13.3. kello 13-16


Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 13. maaliskuuta kello 13-16. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja.

Kaikki postimerkkitaiteilijat Virpi Pekkala, Reima Mäkinen, Paula Salviander ja Klaus Welp ovat paikalla signeeraamassa töitään kello 13-15. Lisäksi Suomen Kukkakauppiasliitto esittelee tilaisuudessa toimintaansa. Tilaisuutta varten sidotaan myös kukkakehys, jonka takana voi ikuistaa keväisen kuvan itsestään ja ystävistään.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 6.3.2019

torstai 7. maaliskuuta 2019

Lahden antiikki-, taide- ja keräilymessut 23.3.-24.3.2019


Laatumessut ja Huutokauppa Helander ovat sopineet, että maaliskuun Askotalon antiikki-, taide- ja keräilymessuille tulee helsinkiläisen Huutokauppa Helanderin osasto ja sinne asiantuntijaksi huutokauppayrityksen toimitusjohtaja ja meklari Mika Sirén. Osastolla arvioidaan messuvieraiden mukanaan tuomia aarteita maksutta.

Kaikki antiikkialan ihmiset ja alaa harrastavat sekä muutkin TV:n antiikkiohjelmia katsovat henkilöt tunnistavat Mikan. Helanderista nähtiin Ylen TV1:llä 2014 ensiesityksensä saanut 10-osainen Aarteenetsijät-sarja. Ohjelma uusittiin Ylellä viimeksi viime vuonna.

Vaikka monet tuntevat tai ainakin tunnistavat Mikan, niin harva kuitenkaan tietää, että Mika ja Merja Sirén ovat olleet jo useita vuosia lahtelaisia.

Kuvassa tulevassa Lahden messutapahtumassa mukana olevan Ajanpatinaa-antiikkiliikkeen osasto vastaavasta tapahtumasta Hämeenlinnasta muutaman vuoden takaa. Kuva: Timo Auvinen (kuvan oikeudet: Hämeenlinnan Laatumessut / T:mi Hannu Tienhaara).

Lähde ja teksti sekä kuva:
Hämeenlinnan Laatumessujen tiedote 4.3.2019

maanantai 4. maaliskuuta 2019

TamCollect – kansallinen näyttely Tampereella


Huhtikuun 12.-14. päivinä järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa suuri kansallinen postimerkkinäyttely TamCollect sekä rahanäyttely osana Supermessuja, joissa on TamCollectin lisäksi paljon muutakin nähtävää: Piha & Koti, Kotimaan Matkailu, Tampere Wine Fest, Platta ja Keräilymessut. Kävijämäärä on moninkertainen tavalliseen kansalliseen postimerkkinäyttelyyn verrattuna. Viime vuonna Supermessuilla oli 21 000 kävijää. Saman verran odotetaan tänä vuonnakin!

TamCollect on kotimaisen filatelian todellinen merkkipaalu: Tampereen Filatelistiseura on maamme vanhin suomenkielinen filateelinen yhdistys, jonka toiminta alkoi jo ensimmäisen maailmansodan vuosina, mutta se virallistettiin vuonna 1919. Seura viettää näyttelyssä satavuotisjuhliaan. Alussa toiminta oli maanlaajuista, mitä kuvastaa sen alkuperäinen nimi, Suomen Postimerkkeilijäin Yhdistys SPY. Toisen maailmansodan jälkeen yhdistys otti nimekseen Tampereen Filatelistiseura.


Postimerkkinäyttelyssä on esillä yli 500 kehystä täynnä filatelian kohteita laidasta laitaan, niin ainutlaatuisia harvinaisuuksia kuin jokamiesluokan keräilyäkin. Mukana on myös postikorttikokoelmia, leimamerkkejä, osakekirjoja ja monenlaista muuta keräilytavaraakin. Myös vuoden 1918 sota on esillä kokoelmissa, esimerkiksi Tampereen taistelua esittelevä postikorttikokoelma on ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

TamCollect on myös tamperelaisen numismatiikan juhlatapahtuma. Pohjois-Hämeen Numismaatikot viettää tuolloin 50-vuotisjuhlaansa. Pohjois-Hämeen Numismaatikkojen tarkoituksena on yhdistää maksuvälinekulttuurista kiinnostuneita numismaatikoita sekä edistää numismaattisten kohteiden tutkimusta, tallentamista ja keräilyä. Yhdistyksessä on mukana mm. metalli- ja paperirahoista, poleteista, tilapäisistä maksuvälineistä, mitaleista, kunnia- ja ansiomerkeistä, puhelukorteista sekä muusta vastaavasta aineistosta kiinnostuneita keräilijöitä ja tutkijoita.


Numismaatikkojen näyttelyssä on esillä läpileikkaus Suomen maksuvälineistä sekä lisäksi mm. tamperelaisia poletteja, suojeluskunta-aiheisia kohteita ja kunniamerkkejä. Näyttely on suunnattu kaikille messuvieraille, eikä siksi keskity numismaattisiin helmiin, vaan koko kansaa kiinnostaviin kohteisiin, kuten esimerkiksi plooturahoihin. Kaikkiaan numismaattista materiaalia on esillä noin 15 vitriinissä ja kuudessa näyttelykehyksessä. Numismaatikkojen pisteellä on mahdollisuus ilmaiseen rahojen arviointiin sekä kunniamerkkien ja mitalien tunnistukseen koko näyttelyn ajan.

Tampereen Messukeskus sijaitsee osoitteessa Ilmailunkatu 20 ja sinne liikennöivät Tampereen joukkoliikenteen linjat 14 ja 34. Supermessujen lipun hinta on ovelta ostettuna 12 euroa, mutta postimerkkikerhot voivat yhteistilauksena hankkia alennuslippuja hintaan kuusi euroa. Näyttelyn yhteydessä lauantaina pidetään Suomen Filatelistiliiton vuosikokous. Samana iltana 13.4. järjestetään näyttelyn palkintojenjakotilaisuus hotelli Ilveksen Ballroomissa. Palmares-tilaisuuden lipun hinta on 60 euroa ja tiedustelut voi osoittaa Timo Pitkäselle, pitkati1(at)gmail.com.

Näyttelyn tuomareina toimivat puheenjohtaja Jukka Mäkinen, perinteinen filatelia Jussi Murtosaari ja Jukka Sarkki, postihistorian luokka Juha Kauppinen ja Ari Muhonen, aiheluokka ja avoin luokka Raino Heino ja Jari Majander sekä postikorttien luokka Allan Pihl ja Olli Turunen.

Näyttelyn laajuus on noin 600 kehystä. Myös kilpailuluokkien ulkopuolella tullaan näkemään mielenkiintoisia kokoelmia, kuten presidenttimme puolison Jenni Haukion tuore aihekokoelma. Paikalla on useita postimerkkikauppiaita, Postimuseon toteuttama Merkillinen seikkailu -taitorata sekä erilaista oheisohjelmaa.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Tampereen Filatelistiseura ry

perjantai 1. maaliskuuta 2019

Tähyile värikkäitä revontulia Ahvenanmaan postimerkissä


Maaliskuun 8. päivä Åland Post julkaisee postimerkin, jossa näkyy kiehtova valoilmiö nimeltä revontulet. Niitä voi nähdä Ahvenanmaalla elokuun puolestavälistä huhtikuulle, kun yöt ovat pimeitä. Ahvenanmaalainen Ingmar Eriksson, joka vangitsi värikkään näytelmän postimerkkikuvaan, on kokenut revontulien kuvaaja.

Revontulet syntyvät auringon hiukkasten törmätessä maan ilmakehään, mikä saa aikaan eriväristen valojen muodostumisen. Loiste voi muodostaa eri muotoja, kuten kaaria, poimuja tai säteitä.

Maksuarvoltaan postimerkki on 1,70 euroa ja sen hammaste on 13 per 2 cm. Arkissa on 2 x 16 merkkiä. Postimerkki painetaan 4-värioffsetilla Southern Colour Print -painossa.

Maarianhaminalainen valokuvaaja Ingmar Eriksson kuvaa usein revontulia, jopa 40 kertaa vuoden aikana, ja postimerkin kuvan revontulet hän vangitsi eräänä yönä joulukuun loppupuolella. Kuvan etualalla näkyvä Notvikin torni, joka on Bomarsundin linnoituksen raunioilla Sundissa, on hyvä kuvauspaikka, kertoo Ingmar, sillä korkeilta paikoilta, joista on esteetön näkymä pohjoiseen, on parhaimmat mahdollisuudet nähdä revontulia. Tämä postimerkki on Ingmarin ensimmäinen Åland Postille, mutta hän on harjaantunut valokuvaaja, joka on harrastanut valokuvausta yli 40 vuotta. Hän on myös ahvenanmaalaisen valokuvauskerho Obscuran puheenjohtaja.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote tammikuu 2019