maanantai 29. huhtikuuta 2019

TamCollect 2019 -näyttelyssä jaettiin 16 isoa kultaa ja kultaa


Tampereen Filatelistiseura järjesti Tampereella 12.-14.4. kansallisen TamCollect 2019 -postimerkkinäyttelyn. Näyttelyssä jaettiin viisi isoa kultaa ja 11 kultaa, kun mukaan ei lasketa mestariluokkaa.

Perinteisen filatelian luokassa isolla kultamitalilla palkittiin Pekka Rannikon kokoelma Saarisen mallista 1917–1930 ja Kai Niemisen kokoelma Suomi 1856–1865. Kultamitaliin ylsivät Jouko Kaartisen Suomen hammaste- ja painantaerikoisuuksia ennen vuotta 1963, Esa Kärkäksen Suomen isohampaiset postimerkit 1860–1865, Hannu Kaupin Malli 1975, Esa Aaltosen Suomen soikio- ja isohampaiset merkit sekä Pekka Salmisen Suomi 1875–1884.

Pekka Rannikon kokoelma Saarisen mallista sai näyttelyn parhaat pisteet. Myös Mika Vaihekosken perinteisen filatelian luokan kokoelmassa ja Pertti Heinosen postihistorian luokan kokoelmassa esiteltiin Saarisen mallia. Kuvan kohde ei ole näyttelyn kokoelmista.

Postihistorian luokassa ison kultamitalin saivat Mikael Collanin kokoelma Suomen mallin 1930 käyttösarjan postimerkkien postihistoriasta ja Petteri Hannulan kokoelma Lontoon kirjepostin kehityksestä UPUun (Maailman postiliitto) asti. Kultamitalilla palkittiin Matti Rannan Oulussa käytetyt autonomian aikana valmistetut posti- ja sotasensuurileimat, Harri Ala-Honkolan Suomen onnettomuusposti, Werner Filmerin Rantasalmen postihistoriaa sekä Tapio Hakoniemen Kroatian postitaksat 1941–1945.

Lentopostiluokassa Mika Räsäsen yhden kehyksen kokoelma Harvinaisia Zeppelin-leimauksia Suomessa sai kultaa. Heikki Virtasen kokoelma Suomen presidenteistä palkittiin avoimen filatelian luokassa kultamitalilla. Postikorttiluokassa isoon kultamitaliin ylsi Kari Salosen kokoelma Taistelu Tampereesta 1918.

Muista kokoelmista mainittakoon ensipäivänluokassa kullattuun hopeamitaliin yltänyt Risto Pitkäsen Marilyn & Co sekä nuorisofilatelian luokassa olleet Sini Suomalaisen kokoelma Suomen Punainen Risti 1922–1946 (iso kullattu hopea) ja Niko Ojalan kokoelma Suomen kuvioleimat (kullattu hopea).

TamCollect 2019 -postimerkkinäyttelyn kaikki tulokset löytyvät Tampereen Filatelistiseuran verkkosivuilta osoitteesta www.tampereenfilatelistiseura.fi.

Lähde:
Tampereen Filatelistiseura ry: TamCollect 2019 -postimerkkinäyttelyn palkintoluettelo, https://www.tampereenfilatelistiseura.fi (29.4.2019)

perjantai 26. huhtikuuta 2019

Tervetuloa penkomaan Postimuseon aarrelaariin Museoiden yönä!


Postimuseo järjestää keräilijöille Museoiden yönä lauantaina 18.5. kello 16-22 ainutlaatuisen tilaisuuden tulla täydentämään pikkurahalla kokoelmiaan erilaisilla filateelisilla tuotteilla, kuten esimerkiksi ehiöillä, ensipäivänkuorilla, vuosilajitelmilla, postikorteilla ja Postimuseon poistokirjoilla. Lisäksi tarjolla on museokaupan poistotuotteita.

Aarrelaari on levittäytynyt Tampellanpuistoon, joka sijaitsee Postimuseon toimistotilojen vieressä osoitteessa Häkiläpolku 3, Tampere.


Vapriikin ja Postimuseon Museoiden yön ohjelmaa:

Vapriikissa ja Postimuseossa (Alaverstaanraitti 5) on tarjolla monipuolista ohjelmaa. Vapriikki on avoinna kello 18-24. Alla on kerrottu vain osa ohjelmasta, koko ohjelma löytyy Vapriikin verkkosivuilta: http://vapriikki.fi > Tapahtumat > Museoiden yö.

Klo 18 perhekierros Postimuseon Viestinviejät-näyttelyyn. Millaista postissa oli ennen? Toiminnallisella kierroksella tutustutaan Postin historiaan esineistön avulla. Lähtö Vapriikin ala-aulasta.

Klo 18-18.45 luento: jääkäriliike ja Tornionjokilaakso. Asiantuntijaluennon pitää FT Tuomas Hoppu. Luento on osa Postimuseon Transit – rajapostia -näyttelyn luentosarjaa. Auditorio, 1. kerros.

Klo 18-19.30 laukaisukisa Suomen Jääkiekkomuseossa. Tule haastamaan ex-jääkiekkoilijat Suomen Jääkiekkomuseon laukaisusimulaattoreissa! Ex-pelaajat jakavat myös nimmareita. Suomen Jääkiekkomuseo, 3. kerros.

Klo 18.30-19.30 työpaja: millaista postissa oli ennen? (non-stop). Työpajassa tehdään rintamerkki Postimuseon Viestinviejät-näyttelystä ja perhekierrokselta tutuksi tulleesta esineestä. Työpajatila, 2. kerros.

Klo 18 ja 20.30 Kovaa peliä rajalla – rooliseikkailuopastus: Emil/Leevi. Klo 18 postiljooni Emil ja klo 20.30 koulupoika Leevi johdattavat Museoiden yön kävijät tutustumaan ensimmäisen maailmansodan aikaiseen Tornioon tarinallisella ja vuorovaikutuksellisella kierroksella. Lähtö Vapriikin ala-aulasta.

Klo 18-21 kuvaa itsesi jääkiekon SM-palkintojen kanssa. Tule ottamaan itsestäsi kuva legendaarisen Kanada-maljan tai naisten SM-pokaalin Aurora Borealis -maljan kanssa! Paikalla myös ex-jääkiekkoilijoita. Suomen Jääkiekkomuseo, 3. kerros.

Klo 18-24 Vapriikin kuva-arkisto avoinna. Tutustu Vapriikin kuva-arkiston kokoelmiin ja toimintaan sekä osallistu Kadonneet kaunottaret -aiheiseen tietovisaan. Osallistuneiden kesken arvotaan palkintoja! Sisäänkäynti kuva-arkistoon tapahtuu erillisestä ovesta Vapriikin eteläpäädyssä, seuraa Museoiden yö -ilmapalloja ja opasteita.

Klo 18-24 Suomen Jääkiekkomuseo arpoo Tuukka Mäntylän maajoukkuepelipaidan ja Eero Kilpeläisen EHT-paidan! Arvontaan voit osallistua Vapriikin ala-aulassa.

Klo 19 perhekierros Tampereen kivimuseoon. Koko perheelle sopivalla opastuksella tutustumme Tampereen kivimuseon ainutlaatuiseen kokoelmaan: näemme muun muassa meteoriitteja, värikkäitä kvartseja ja fossiileja, kuten dinosauruksen munia. Kesto noin 45 minuuttia. Lähtö Vapriikin ala-aulasta.

Klo 19.15-21 Vapriikin kuva-arkisto esittää: Kadonneet kaunottaret – Tampereen rakennushistoriaa. Tule kuuntelemaan tarinoita sadan vuoden takaisten kadotettujen rakennusten, niiden rakentajien ja Tampereen historiasta lukuisten kuvien siivittämänä. Kaunottarista on kertomassa ja kuvia esittelemässä tutkija Antti Liuttunen. Auditorio, 1. kerros.

Klo 19.30 jäähän kohdistunut rakkaus -asiantuntijaopastus Suomen Jääkiekkomuseossa. Paikalla uraansa ja jääkiekkoilun historiaa muistelemassa tamperelaisia ex-jääkiekkoilijoita. Lähtö kierrokselle Suomen Jääkiekkomuseon aulasta, 3. kerros.

Klo 22 Kovaa peliä rajalla – rooliseikkailuopastus: Linnea. Lähde haaparantalaisen tarjoilijatar Linnean matkassa tutustumaan ensimmäisen maailmansodan ajan Tornioon ja Haaparannalle tarinallisella ja vuorovaikutuksellisella kierroksella. Lähtö Vapriikin ala-aulasta.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Postimuseon tiedote 16.4.2019

keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Entisajan värikäs talomalli koristaa Ahvenanmaan SEPAC-merkkiä


Toukokuun 9. päivä Åland Post nostaa esiin ilmiön nimeltä ”pusero ja hame” -talo, talomallin, joka oli suosittu Ahvenanmaalla 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Postimerkki kuuluu Euroopan pienten postilaitosten SEPAC-sarjaan, jonka teemana ovat vuonna 2019 vanhat asuinrakennukset.

1800-luvulla puu- ja sahateollisuus kehittyi, minkä ansiosta oli mahdollista ostaa teollisesti höylättyä puutavaraa. Ahvenanmaalla tuli muotiin rakentaa talo, jonka ullakkokerros paneloitiin höylätyllä pontilla, kuten myös talon kuistit. Puupaneelit maalattiin öljyvärillä, useimmiten vaaleanvihreällä tai vaaleanharmaalla, kun taas talon höyläämätön hirsiseinä maalattiin punamullalla. Tämä värimuoti oli suosiossa etenkin 1900-luvun alkupuolelta ensimmäiseen maailmansotaan asti ja se lienee tullut Ahvenanmaalle pohjanmaalaisten käsityöläisten mukana. Nykyään Ahvenanmaan maaseudulta löytyy vain kymmenkunta tällaista säilynyttä rakennusta.

4-värioffsetilla painettava postimerkki on hammasteeltaan 14 per 2 cm. Merkki on maksuarvoltaan 1,70 euroa (Europa) ja arkissa on 2 x 16 merkkiä.

Yksi niistä on maatilan päärakennus Jonesas Önningebyn kylästä Jomalasta. Talon viimeinen asukas kuoli vuonna 1980, ja nykyään talon omistaa Önningebyn kotiseutuyhdistys. Postimerkkitaiteilija Kjell Ekströmin mukaan talon runko on todennäköisesti 1800-luvun puolestavälistä. Ullakkokerros rakennettiin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Talon pohjapiirustus kielii vauraammasta tilasta; sali ja pitkänkapea porstua ovat keskellä, ja näitä reunustavat kaksi kamaria vasemmalla ja tupa oikealla. Paritupa oli tavallisempi, siinä sali ja tupa olivat porstuan molemmin puolin. Kjell paljastaa myös, että kotiseutuyhdistyksellä on tarkoituksena järjestää talossa opastettuja kierroksia vuoden 2019 aikana. Talon sali on vastikään peruskorjattu ja mm. puinen laipio on raivattu esiin ja ikkunat on uusittu.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote maaliskuu 2019

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Postari ilmestyi vuosina 1982–1985


Postari-lehti on osa suomalaisen nuorisofilatelian historiaa. Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osaston julkaisema lehti ilmestyi vuosina 1982–1985. Lehden tekemisessä oli omat haasteensa, joten nuoriso-osasto oli muutaman vuoden ilman omaa lehteä Postarin lopetettua.

Postari-lehden numerossa 1/1984 oli peräti 60 sivua. Kirjoituksista voidaan mainita mm. Kokomaailma keräily, Hämeen linna postimerkeissä, Posti ja postimerkkeilijät yhteisellä asialla, Kiehtova joulumerkki postimerkkiemme joukossa sekä Hämeenlinnaa ja Helsinkiä postimerkeillä ja -leimoilla.

Vuonna 1989 Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto sai taas oman postimerkkilehden, kun Tavast-lehti alkoi ilmestyä. Lehteä julkaistiin yli 20 vuotta, mikä on kunnioitettava saavutus. Postari- ja Tavast-lehdet ovat osoitus siitä, että Hämeenlinnalla oli aikoinaan merkittävä asema suomalaisen nuorisofilatelian edistämisessä.

Lähde:
Häme-Wiki (https://www.hamewiki.fi), artikkeli TAVAST-lehti (14.4.2019)

maanantai 8. huhtikuuta 2019

Tekemistä lapsille ja postia Pirkanmaan kansanedustajaehdokkaille 12.-14.4.2019



Postimuseo on mukana Keräilyn maailma -tapahtumassa 12.-14.4.2019 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa osana TamCollect-postimerkkinäyttelyä. Ohjelmassa on lapsille ja perheille suunnattu Merkillinen seikkailu -näyttely sekä virtuaalinen Postimestari-peli. Näytillä ovat myös upeat Vanaja-postibussi vuosimallia 1968 sekä Volvo-postinjakeluauto vuosimallia 1958.


Merkillinen seikkailu -näyttely vie kävijän suomalaisten postimerkkien runsaaseen kuvamaailmaan tekemisen ja leikin avulla. Paitsi tekemistä, näyttely tarjoaa myös tietoa postimerkeistä ja niiden keräämisestä. Postimerkkeilyn eri taitoja harjoitellaan monin eri tavoin. Kävijät voivat rakentaa yhteisen postimerkkitaideteoksen tai kuvauttaa itsensä osana postimerkkiä.


– Lapset voivat harjoitella tapahtumassa osoitteen kirjoittamista oikeaan postikorttiin. Vaaliviikonlopun johdosta postikortin voi postittaa mukaan lähteneille Pirkanmaan kansanedustajaehdokkaille, kertoo Suvi Jalli Postimuseosta.

Lisäksi Postimuseo tuo tapahtumaan virtuaalisen Postimestari-pelin, jossa pääsee virtuaalilasien ja -ohjainten avulla 1970-luvun postitoimistoon leimaamaan ja lajittelemaan postilähetyksiä lauantaina ja sunnuntaina klo 11-16.


Mukana Merkillisessä seikkailussa on vapaaehtoisia Tampereen Lasten parlamentista ja Tampereen nuorisopalveluiden Huippujengiläisiä.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 8.4.2019

perjantai 5. huhtikuuta 2019

Ahvenanmaan maakuntalintu merikotka liitää tämän vuoden EUROPA-postimerkissä


Toukokuun 9. päivä ilmestyy tämänvuotinen postimerkki suositussa EUROPA-sarjassa, jonka teemana ovat tänä vuonna kansallislinnut. Ahvenanmaan maakuntalintu on mahtava merikotka, joka siivet leveällä lentää Ahvenanmaan EUROPA-merkissä.

Merikotka (Haliaeetus albicilla) on valtavan suuri petolintu, jonka siipien väli voi olla jopa 2,5 metriä. Se pesii koko Ahvenanmaalla, mutta tihein kanta löytyy Ahvenanmaan saaristosta, Föglöstä.

EUROPA-postimerkin maksuarvo on 1,40 euroa (Lokalpost) ja arkissa on 2 x 16 merkkiä. Postimerkin painamisesta vastaa Cartor Security Printing ja painomenetelmänä on 5-värioffset. Merkin hammaste on 13 per 2 cm.

Merikotkaa pidetään erityisen suojelun kohteena olevana lajina Ahvenanmaalla, eli kotkia tai niiden elinympäristöä ei saa vahingoittaa tai muuttaa ilman Ahvenanmaan maakuntahallituksen lupaa. Merikotkakanta oli vähällä kuolla sukupuuttoon 1970-luvulla ympäristömyrkkyjen takia, mutta Ahvenanmaan maakuntahallituksen ympäristökeskuksen luonnonsuojeluintendentti Hanna Kondelinin mukaan merikotka voi nykyään oikein hyvin Ahvenanmaalla. Viime laskentakerralla vuonna 2018 löydettiin 123 asuttua reviiriä ja 95 lentokykyistä poikasta. Vuonna 2017 löytyi viisi lintuinfluenssaan sairastunutta merikotkaa, mutta sen ei uskota vaikuttaneen kantaan, Hanna toteaa. Joka vuosi löytyy muutamia lyijymyrkytykseen kuolleita lintuja, mutta yleisesti merikotka voidaan nähdä onnistuneen luonnonsuojelun symbolina.

Ruotsalainen taiteilija Lars Sjööblom vastaa postimerkin muotoilusta. Se perustuu Anders Blomdahlin ottamaan valokuvaan.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote maaliskuu 2019

torstai 4. huhtikuuta 2019

Hämeenlinnan Laatumessujen messutapahtumia heinäkuusta lokakuuhun 2019


Hämeenlinnan Laatumessut järjestää heinäkuusta lokakuuhun ulottuvana ajanjaksona ainakin alla luetellut neljä messutapahtumaa. Hämeenlinnan Laatumessujen tapahtumiin voi tutustua verkko-osoitteessa www.laatumessut.com.

Porvoon antiikki-, taide- ja keräilymessut järjestetään Taidetehtaalla (Läntinen Aleksanterinkatu 1) 27.-28. heinäkuuta. Hämeenlinnan antiikki-, taide- ja keräilymessut ovat Elenia Areenalla (Härkätie 17) 31.8.-1.9.

Lahden antiikki-, taide- ja keräilymessut järjestetään Askotalossa (Askonkatu 9) 21.-22. syyskuuta. Helsingin antiikki-, taide- ja keräilymessut ovat Kaapelitehtaalla (Tallberginkatu 1 C) 5.-6. lokakuuta.

Keräily on mielenkiintoinen harrastus. Filatelian ja postikorttien lisäksi voi kerätä esimerkiksi valtion ostokortteja, puhelukortteja tai pinssejä. Kuva: #postimerkkeilija -lehti.

Lähde:
Hämeenlinnan Laatumessut 2.4.2019

maanantai 1. huhtikuuta 2019

Numismatiikka on suosittu keräilyharrastus siinä missä filatelia ja postikortitkin


Uusiseelantilainen vuoden 1967 postimerkki, joka juhlistaa 100-vuotiasta sikäläistä postisäästöpankkia.

Filatelia ja postikorttien keräily ovat suosittuja keräilyharrastuksia. Numismatiikka ei jää niiden suosiosta kauas. Numismatiikan mielletään tarkoittavan yleensä rahojen (kolikoiden ja seteleiden) keräilyä, mutta sen merkitys on laajempi.

Numismatiikka tarkoittaa rahatiedettä, joka on rahojen ja mitalien tutkimusta. Kyse ei siis ole pelkästään keräilystä, vaan myös tutkimisesta; sitä filateliakin parhaimmillaan on, ei vain keräilyä, vaan myös tutkimustyötä ja uusien löytöjen tekemistä. Numismatiikassa kerätään ja tutkitaan muitakin maksuvälineitä kuin vain rahoja, esimerkiksi arvopapereita. Mitalit jo edellä mainittiinkin ja usein myös kunniamerkkien ajatellaan olevan ainakin numismatiikan reuna-alue.

Suomessa numismaatikkojen kattojärjestönä toimii vuonna 1970 perustettu Suomen Numismaatikkoliitto. Liittoon kuuluu yli 20 jäsenyhdistystä ja liitto julkaisee Numismaatikko-lehteä. Numismaatikkoliiton kotisivut ovat osoitteessa www.numismaatikko.fi.

 
Tongan pyöreät postimerkit juhlistavat Polynesian ensimmäisiä kultakolikoita.

Lähde:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkelit Numismatiikka ja Suomen Numismaatikkoliitto (30.3.2019)