keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Åland Post juhlii postcrossingia sydämellisellä postimerkillä


Kesäkuun 7. päivä Åland Post nostaa esille kansainvälisen postcrossing-postikorttiringin, joka on ottanut Ahvenanmaan lähelle sydäntään. Tässä julkaisussa on käytössä ensimmäistä kertaa Ahvenanmaalla sydämenmuotoinen hammaste postimerkin sisällä sekä uudentyyppinen postimerkkiarkki.

Postcrossing-harrastuksen pääperiaatteena on, että toisilleen tuntemattomat ihmiset lähettävät ja saavat postikortteja mistä päin maailmaa tahansa. Postcrossing-liike on kieltämättä vauhdittanut reippaasti postikorttien kirjoittamista sen perustamisen jälkeen Portugalissa vuonna 2005. Suomi, jossa on yli 21 000 postcrossing-harrastajaa, kuuluu aktiivisimpien maiden joukkoon, vaikkakin aktiivisten määrä Ahvenanmaalla on vielä melko vaatimaton. Vuonna 2015 Tampereella perustettiin myös maailman ensimmäinen postcrossing-yhdistys. Siitä lähtien Suomen postcrossingyhdistys ry on järjestänyt useita suosittuja postcrossing-miittejä eli tapaamisia Ahvenanmaalla, ja kesäkuun 7. päivän miitistä tulee tähänastisista suurin. Myös postimerkkitaiteilija Cecilia Mattsson on paikalla signeeraamassa.

Postimerkki on maksuarvoltaan Världen (1,80 euroa) ja sitä painetaan 100 000 kappaletta. Painomenetelmänä on 5-värioffset ja painona on Cartor Security Printing. Postimerkin hammaste on 13 per 2 cm ja arkissa on 2 x 14 merkkiä.

Åland Postin tuotepäällikkö Cecilia Mattsson on rutinoitunut postimerkkisuunnittelija Åland Postille, ja hänestä oli mukavaa suunnitella postimerkki näin positiivisesta aiheesta: ”Kun aloin hahmotella postimerkkiä, lähdin käsityksestäni, että ihmiset rakastavat postcrossingin avulla: maailmanlaajuinen vuorovaikutus, ilo ja ystävyys, uusien ystävien löytyminen. Sydämenmuotoinen hammaste, väriskaala ja maailmankartta välittävät sitä. Katsoin myös muita postcrossing-postimerkkejä varmistaakseni, että tästä postimerkistä tulee ainutlaatuinen ja ettei se muistuta mitään toista jo olemassa olevaa.”

Tämän julkaisun postimerkkiarkissa on yhteensä 28 postimerkkiä. Arkin keskellä on yksi koristeellinen kenttä kahden asemasta, mikä on tavallista ahvenanmaalaisissa kokoarkeissa, joissa on 24-40 postimerkkiä.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote huhtikuu 2019

Iskelmälegenda Lasse Holmin Ahvenanmaa postimerkissä


Kesäkuun 7. päivänä Åland Postilla on suuri ilo esitellä uusi julkaisu sarjassa Minun Ahvenanmaani, jossa julkisuuden henkilöt valitsevat oman postimerkkikuvan Ahvenanmaalta. Ruotsalainen muusikko ja iskelmäveteraani Lasse Holm kertoo postimerkillään omasta Ahvenanmaastaan, joka on seurannut häntä lapsuudesta asti.

Lasse Holm on puuhaillut musiikin parissa aina 1960-luvulta asti, ja monet hänen iskelmistään ovat tunnettuja. Osallistumisestaan Minun Ahvenanmaani -postimerkkisarjaan Lasse sanoo: – On suuri kunnia päästä postimerkkiin ja erityisesti Ahvenanmaalla, joka on sydäntäni lähellä. Olen käynyt tällä kauniilla saarella monta kertaa elämäni aikana sekä yksityisesti että musiikin merkeissä.

Postimerkissä olevan valokuvan on ottanut Kjell Söderlund ja merkin muotoilusta on vastannut Cecilia Mattsson. Merkin painosmäärä on 80 000 ja sen maksuarvo on kuusi euroa. Postimerkki, jonka hammaste on 13 per 2 cm, painetaan 4-värioffsetilla Cartor Security Printing -painossa. Arkissa on 2 x 16 merkkiä.

Lassen ensivierailu Ahvenanmaalla oli 1950-luvulla, kun hän lapsena lomaili perheensä kanssa täyshoitola Gripenissä Maarianhaminan lähellä. Aina siitä saakka Lassella on ollut läheinen suhde Ahvenanmaahan, johtuen suureksi osaksi siitä, että hänen siskonsa meni naimisiin ahvenanmaalaisen kanssa. Sitä kautta hänellä on ollut mahdollisuus seurata maakunnan kehitystä läheltä.

Ahvenanmaa yhdistetään enimmäkseen lomailuun. Lassen postimerkissä yhdistyy muun muassa purjehdusmatkat Ahvenanmaalle lasten kesälomilla ja seurustelu perheen ja suvun kesken. Pieni Gripenin saari, jossa entinen täyshoitola sijaitsee, on vieläkin Lassen siskon perheen kesänviettopaikka. Komea punainen talo, jossa on 22 huonetta ja 70 hengen ruokasali, rakennettiin 1930-luvun lopussa. Vuonna 1959 Bengt Wiljanen ja kaksi hänen sisarustaan ostivat täyshoitolan, jota he pitivät vuoteen 1972 asti.

Tämänvuotinen julkaisu sarjassa Minun Ahvenanmaani on järjestyksessä kahdestoista. Aiempien julkaisujen takaa löytyy muun muassa Björn Ulvaeus, Tarja Halonen ja Björn Borg.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote huhtikuu 2019

maanantai 27. toukokuuta 2019

Bulgarialainen maksimikortti lumilautailusta


Maksimikortilla tarkoitetaan postikortin, postimerkin ja postileiman yhdistelmää, jossa postimerkki on kiinnitetty postikortin kuvapuolelle ja jossa postimerkki on leimattu postileimalla. Oleellista on se, että postikortti, -merkki ja -leima liittyvät kaikki samaan aiheeseen.

#postimerkkeilija -lehden toimituksen maksimikorttien keräily keskittyy urheiluaiheeseen. Yksi kokoelman korteista on bulgarialainen maksimikortti, jonka aiheena on lumilautailu ja Italian Torinossa vuonna 2006 järjestetyt talviolympialaiset (bulgarialaisen erikoisleiman päiväys on 10.2.2006 eli Torinon olympialaisten ensimmäinen päivä).


Lumilautailussa on nimensä mukaisesti välineenä lumilauta. Lajin kerrotaan syntyneen 1960-luvulla, yhden tarinan mukaan lasten leikkien ansiosta. Lumilautailu kasvatti suosiotaan 1980-luvulla ja olympialaji siitä tuli vuonna 1998.

Lumilautailun tyylejä ovat rinnelasku, ratalasku ja freestyle. Rinnelasku on tavallista laskemista rinteessä, joten se sopii hyvin aloittelijoille. Ratalasku on nopeaa laskemista ja nopeita käännöksiä. Kilpailuissa siinä kierretään portteja joko ajanotolla tai sitten toista lumilautailijaa vastaan. Freestyle on puolestaan erilaisten temppujen tekemistä lumilaudalla. Freestylen kilpailumuotoja ovat half pipe, big air ja slopestyle.

Suomalaiset ovat menestyneet lumilautailussa hyvin. Lajin maailmanmestareita ovat mm. Enni Rukajärvi ja Roope Tonteri. Paralautailijoista kenties tunnetuin on Matti Suur-Hamari, joka on voittanut mm. paralympiakultaa. Lisää tästä vauhdikkaasta urheilulajista voi lukea Suomen Lumilautaliiton verkkosivuilta osoitteesta www.fsa.fi.

Lähde:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org); artikkelit Enni Rukajärvi, Lumilautailu, Matti Suur-Hamari ja Roope Tonteri (25.5.2019)

lauantai 25. toukokuuta 2019

Harrasta postimerkkeilyä – Collect stamps



Share this and tell everybody that stamp collecting is the best hobby in the world. Share this to increase the number of stamp collectors. Find out more about stamp collecting for example from these web pages (external links): http://learnaboutstamps.com and www.stampactive.co.uk. Check also the article Stamp collecting in Wikipedia.

Jaa tämä ja kerro kaikille, että postimerkkeily on maailman paras harrastus. Jaa tämä, jotta yhä useampi innostuisi postimerkkeilystä. Kyseessä on harrastus, jota voi harrastaa kaikenikäiset ja joka ei vaadi merkittävää taloudellista panostusta, kuten valitettavasti moni muu harrastus tänä päivänä vaatii. Postimerkkeily sopii kaikille. Tietoa tästä kiehtovasta harrastuksesta löydät esimerkiksi #postimerkkeilija -lehdestä ja -blogista sekä seuraavalta verkkosivustolta (ulkoinen linkki): www.filatelisti.fi. Katso myös Wikipedian artikkeli Filatelia.

perjantai 24. toukokuuta 2019

Pohjois-Inkerin postimerkit ilmestyivät vuonna 1920


Suomessa toimi heinäkuusta 1919 vuoteen 1921 Pohjois-Inkerin väliaikainen pakolaishallitus eli Pohjois-Inkerin Hoitokunta. Hoitokunnan keskeisenä tavoitteena oli Pohjois-Inkerin liittäminen Suomeen.

Hoitokunta julkaisi vuonna 1920 omia postimerkkejä, jotka painettiin Viipurin Kirja- ja Kivipainossa. Ensimmäinen sarja ilmestyi 21. maaliskuuta ja sen suunnitteli luutnantti Frans Kamara (entinen Lindstedt). Merkit muistuttavat Saarisen mallin postimerkkejä – sillä erotuksella, että leijonan tilalla on Inkerin vaakuna.

Ensimmäisessä sarjassa oli seitsemän merkkiä: 5 penniä vihreä, 10 penniä punainen, 25 penniä ruskea, 50 penniä sininen, 1 markka punainen/harmaa, 5 markkaa violetti/harmaa ja 10 markkaa ruskea/harmaa. Penniarvoisia merkkejä painettiin kutakin 200 000 kappaletta. Yhden markan merkkiä painettiin 10 000 kappaletta. Sarjan harvinaisimmat postimerkit ovat viiden ja kymmenen markan merkit, joita painettiin vain 3000 ja 2500 kappaletta.

Pohjois-Inkerin toisen sarjan viiden markan postimerkki.

Pohjois-Inkerin toinen sarja ilmestyi 17. elokuuta ja sen suunnittelusta, piirtämisestä ja kaivertamisesta vastasi litografi Gustav Niemeyer. Sarjan postimerkkejä on olemassa myös Inkerin hyväksi -lisäpainamalla vuodelta 1921.

Toisessa sarjassa oli myös seitsemän merkkiä: 10 penniä oliivi/sininen, 30 penniä ruskea/vihreä, 50 penniä sininen/ruskea, 80 penniä violetti/harmaa, 1 markka punainen/harmaa, 5 markkaa violetti/punainen ja 10 markkaa ruskea/violetti. Jokaista penniarvoista merkkiä painettiin 150 000 kappaletta. Yllättävää kyllä, sarjan harvinaisin merkki on yhden markan postimerkki, jota painettiin 46 000 kappaletta. Viiden markan merkin painosmäärä oli 50 000 ja kymmenen markan merkin painosmäärä 49 000.

Moni kerää Pohjois-Inkerin postimerkkejä osana Suomi-keräilyä, mutta on myös heitä, jotka ovat erikoistuneet näiden 14 merkin keräämiseen. Postimerkkinäyttelyissä on mm. ollut esillä ainakin yksi kokoelma pelkästään Pohjois-Inkeristä. Merkkejä on olemassa myös hammastamattomina ja melko harvinaisilla hammaste-erikoisuuksilla. Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen keräilyalue.

Lähteet:
Postimerkkiliike Lauri Peltonen Ky: LAPE Suomi postimerkkiluettelo n:o 58 1995–1996, Tammisaari 1995
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Pohjois-Inkerin Hoitokunta (23.5.2019)

lauantai 18. toukokuuta 2019

Uudet muumipostimerkit julkaistaan kesäkuussa – Loppuvuoden postimerkeissä myös iltapukuja, kalla ja Kalle Päätalo


Posti julkaisee kesä-marraskuussa 2019 yksitoista uutta postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 24 erilaista postimerkkiä.

Kesäkuussa muumeja, kaupunkipuistoja ja luontotunnuksia



Kesäkuun 5. päivä julkaistaan uudet muumipostimerkit, joiden kuvien tilanteet ja värimaailma on poimittu Muumi-kirjoista. Merkkien graafisesta suunnittelusta vastaa aiheen hyvin tunteva James Zambra, joka kuuluu itse Tove Janssonin sukuun. Muumit: neuvoja hyvään elämään -postimerkkivihossa on kuusi kotimaan ikimerkkiä, joista kussakin esitellään yksi Muumi-tarinoista tuttu teema: seikkailu, rohkeus, lohtu, vapaus, avoimuus ja ystävyys.


Timo Mänttärin suunnittelema kansallisia kaupunkipuistoja esittelevä postimerkkisarja täydentyy kesäkuussa kolmella uudella postimerkillä, jotka esittelevät puistonäkymiä Forssassa, Heinolassa ja Kuopiossa. Nyt päättyvään postimerkkisarjaan on koottu Suomen kaikki yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa, jotka säilyttävät kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena. Kaupunkipuistoja III on 15 merkin arkki, jossa on kolme erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Kesäkuussa tulee myyntiin myös toinen osa Stiina Hovin suunnittelemasta suositusta postimerkkisarjasta, jossa esitellään Suomen luontotunnuksia. Viidessä uudessa postimerkissä kasvikuntaa edustaa rauduskoivu, kivilajeja graniitti sekä eläinkuntaa suomenhevonen, ahven ja paatsamansiipi. Suomen luontotunnukset II on sadan merkin rullapostimerkki, jossa on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Syyskuussa näyttäviä iltapukuja, nostalginen metsäretki, kalla ja Kalle Päätalo



Syyskuun 11. päivä tulevat myyntiin postimerkit, joissa esitellään vaatesuunnittelija Mert Otsamon suunnittelemia veistoksellisia iltapukuja. Merkkien julkaisu liittyy Postin taidepalkintoon, joka myönnettiin Otsamolle maaliskuussa. Mert Otsamo on suunnitellut asuja ja koruja useille julkisuuden henkilöille mm. Linnan juhliin, gaaloihin ja esiintymislavoille. Postin taidepalkinto 2019 -postimerkkien graafisesta suunnittelusta vastaa AD Paula Salviander. Postimerkit julkaistaan kymmenen merkin arkissa, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Tamperelainen valokuvaaja Suvi Roiko on ottanut Metsäretki-postimerkkeihin nostalgiset kuvat, joissa lapset ovat metsässä koirien kanssa. Roiko haluaa tuoda maalauksellisilla muotokuvillaan esille lasten ja eläinten sekä laajemmin ihmisen ja luonnon välisiä suhteita. Toisessa merkissä metsästystorveen puhaltava poika istuu varpujen päällä seitsemän koiranpennun kanssa ja toisessa tyttö nukkuu kannolla koiranpennun kanssa. Merkkien kuvat on otettu Vesilahdessa Krääkkiön kylässä. Metsäretki julkaistaan kymmenen merkin arkissa, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä. Rinnakkaisena tuotemuotona myyntiin tulee myös kahden merkin arkki, jossa on molemmat Metsäretki-postimerkit.


Kirjailija Kalle Päätalon syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi julkaistaan Ari Lakaniemen ja Susanna Rummun suunnittelema postimerkki, jonka lähtökohtana on Iijoen maisema Taivalkoskelta. Merkin kuvassa näkyy myös punertavan hirsitalon nurkkaa, joka kuvaa Kalle Päätalon kotitaloa Kallioniemeä. Virtaavaan veteen on taitettu ensimmäisen Iijoki-kirjan tekstiä. Merkin Kalle Päätalo -tekstin kirjasintyyppi on samantapaista kuin kirjojen kansissa. Postimerkkiarkin yläreunassa on myös kirjailijan mustavalkoinen valokuva. Kotimaan ikimerkki Kalle Päätalo 100 vuotta julkaistaan kymmenen merkin arkissa.


Uutena postimerkkitaiteilijana syyskuussa esittäytyy kuvittaja Oona Himanen, joka on suunnitellut suruadressiin soveltuvan harmonisen ja arvokkaan postimerkin kallasta. Himanen haluaa ilmaista merkillä surun lisäksi myös välittämistä, empatiaa ja muistamista. Euroarvoinen Kalla julkaistaan kymmenen merkin arkissa.

Marraskuussa ilmestyy kolme joulupostimerkkiä ja luminen talvimerkki



Marraskuun 6. päivä Posti julkaisee hyväntuuliset joulupostimerkit, jotka ovat tämänvuotisista pääsiäispostimerkeistä tutun postikorttitaiteilijan Virpi Pekkalan käsialaa. Joulusaunojat-merkissä tonttuperhe menee saunaan. Joulukonsertti-merkissä tontut sekä kissa ja koira laulavat sydämensä kyllyydestä. Talven ihmeitä -postimerkissä nähdään lumiukko, jäniksiä sekä taivaalla loimottavat revontulet.


Kaikkiin talvisiin tervehdyksiin sopii hyvin marraskuussa julkaistava AD Paula Salvianderin suunnittelema ajattoman graafinen postimerkki, joka kuvaa lumista maisemaa ja lumikiteitä. Lumihiutaleet-postimerkki julkaistaan kymmenen postimerkin arkissa.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin tiedote 27.3.2019

perjantai 17. toukokuuta 2019

Postimuseon ja Werstaan kokoelmakeskus valmistunut – hallin aurinkovoimala otettiin käyttöön hiljattain


Postimuseon ja Työväenmuseo Werstaan mittava yhteishanke kokoelmahalli Tampereen Ruskoon (Kauhakorvenkatu 58) on valmistunut. Rakennus turvaa pitkäaikaisen ja turvallisen säilytyksen kansallisesti merkittäville kokoelmille. Lisäksi se tarjoaa säilytyspalveluita vieressä sijaitsevalle Tampereen museoiden kokoelmakeskukselle. Samalla on syntynyt Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen museokokoelmien säilyttämiseen ja hoitoon keskittyvä kokonaisuus.

Yleiskuvaa sisältä. Sisäilmaa kontrolloidaan muun muassa kuivatus-, jälkilämmitys- ja jäähdytyspattereilla. Talvea varten on sisäilman lisäkostutus. Kuva: Postimuseo, Jarmo Niinimäki.

Kokoelmahalli valmistui aikataulun mukaisesti tammikuun alussa ja kevään aikana sinne on muutettu jo mittava määrä museokokoelmia useasta eri varastosta. Postimuseon kirjelaatikot, postikonttoreiden kalusteet, mittava leimasinkokoelma, miekat, aseet, kirjasto- ja arkistokokoelmat, Työväenmuseo Werstaan mielenosoituskyltit, teatterikulissit, Finlaysonin portinvartijan koppi sekä Tampereen museoiden viestintäkokoelma ja muut tuhannet esineet ovat saaneet uuden turvallisen kodin.

– Museokokoelmien säilyttämiselle on omat tarkoin määritellyt olosuhteet. Muun muassa ilmankosteuden ja sisäilman lämmön pitää olla juuri oikeanlaiset kaikkina vuodenaikoina kesähelteistä talvipakkasiin. Olosuhteiden tulee sopia mitä erilaisimmille materiaaleille, hanketta vetänyt Postimuseon johtaja Kimmo Antila sanoo.

Kokoelmahalli on valoisien kesäkuukausien ajan lähes omavarainen tarvitsemansa sähkön suhteen. Kuva: Postimuseo, Jarmo Niinimäki.

Rakennuksessa on huomioitu kestävän kehityksen vaatimukset ja energiatehokkuus. Kokoelmahalli lämpiää maalämmöllä ja sen katolla sähköä tuottaa 81 aurinkopaneelia. Aurinkovoimalan sähköntuotto-odotus on vuodessa 19 MWh, eli noin 15 prosenttia koko hallin energiatarpeesta. Aurinkoenergia on kokoelmahallille oiva valinta, sillä kesällä kokoelmavarastossa kuluu sähköä ilmanvaihdossa ja tilojen jäähdytyksessä. Kokoelmien säilytystila on valoisien kesäkuukausien ajan lähes omavarainen tarvitsemansa sähkön suhteen.

Kokoelmahallin (2 228 neliömetriä) kokonaiskustannukset ovat noin 2,7 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi hankkeelle 940 000 euron avustuksen, mikä on noin 35 prosenttia rakennuskustannuksista.

Ulkopintaan haluttiin voimakas väri, joksi valikoitui tumma hopea. Väri muuttaa sävyään riippuen siitä, mistä suunnasta esimerkiksi aurinko paistaa rakennukseen. Kuva: Postimuseo, Jarmo Niinimäki.

Rakennusta varten on perustettu museoiden yhteinen kiinteistöosakeyhtiö Tampereen kokoelmahalli Oy. Hankkeen pääurakoitsija oli Tikirak Oy Kangasalta ja arkkitehtisuunnittelusta vastasi arkkitehti (SAFA) Sami Tuuhea Q´Ark arkkitehdeiltä. Hankkeen rakennuttajakonsulttina toimi Hannu Järvinen A-insinööreiltä. Aurinkovoimalan toimitti lahtelainen Lem-Kem Oy.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 13.5.2019

torstai 16. toukokuuta 2019

Blogi mallista 1930



Suomenkielisiä filatelia-aiheisia blogeja ei ole kovin monta. Yksi niistä on Suomen postimerkkimalliin 1930 keskittyvä M30 keräilijän olohuone. Verkko-osoitteesta www.malli1930.fi löytyvä blogi on hyödyllinen kaikille Suomen postimerkkien keräilijöille, mutta erityisesti malliin 1930 erikoistuneille filatelisteille.

keskiviikko 8. toukokuuta 2019

4000 kertaa kiitos!


Kiitos kaikille teille, jotka olette löytäneet #postimerkkeilija -lehden! Lehteä (blogia) on käyty lukemassa jo 4000 kertaa (sivun näytöt yhteensä) eli keskimäärin noin 500 kertaa kuukaudessa. Kertokaa toki tästä postimerkkilehdestä muillekin; edistetään yhdessä filateliaa ja postikorttikeräilyä!

#postimerkkeilija -lehdessä on kerrottu tähän mennessä muun muassa Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osaston Postari-lehdestä, numismatiikasta eli rahatieteestä sekä suomalaisesta pikajakelupostissa kulkeneesta kirjeestä vuodelta 1946.

sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Kirje koskettaa -pienoisnäyttely Postimuseossa


Postimuseossa, Vapriikin kokouskäytävällä, on esillä pienoisnäyttely Kirje koskettaa – Ahjolan kansalaisopiston kalligrafian jatkoryhmien töitä 7.5.-11.8.2019. Näyttely esittelee 36 kauniilla käsialalla kirjoitettua kirjettä, joissa kirjoittajat avaavat näyttelykävijöille koskettavia muistojaan, ajatuksiaan ja tarinoitaan.


Ahjolan kansalaisopiston kalligrafian jatkokurssilaiset Tampereella ovat kirjoittaneet kirjeitä lapsille, lapsenlapsille, äidille, ystäville, rakkaille, lemmikeille ja jopa tulevalle ratikalle. Osa kurssilaisista kirjoitti omia tai sukunsa muistoja uusiksi. Siksi kirjeitä löytyy lapsuudesta, sukulaisten kätköistä ja rintamalta sotavuosina lähetettyjä.

Näyttely esittelee kaikkien kurssilaisten töitä. Mukana on sekä lyhyemmän että pidemmän aikaa kalligrafiaa harrastaneita. Kuten käsialoissa, myös kalligrafiassa, saa näkyä persoonallinen ote.

– Kuluneen talven aikana mustetta kului, terien kanssa taisteltiin ja kädet puutuivat jännityksestä. Mutta kirjoittamisen ilo säilyi, kertoo kuvataiteilija, kalligrafian opettaja Terhi Hursti.

Postimuseossa on kalligrafiatyönäytöksiä sekä palvelua, jossa kävijät voivat tuoda maksutta omia korttejaan kirjoitettaviksi seuraavan aikataulun mukaisesti: perjantaisin 10.5., 17.5., 24.5. ja 7.6. klo 15-18 sekä lauantaina 25.5. klo 12-15 pelkästään työnäytöksiä.


Posti järjesti vuodenvaihteessa 2017–2018 Suomen Kalligrafiayhdistyksen jäsenille myös teemalla Kirje koskettaa suunnittelukilpailun, jonka viisi palkittua työtä julkaistaan 8.5. Paula Salvianderin suunnittelemassa postimerkkivihossa.

Postimuseo sijaitsee Vapriikissa, osoitteessa Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 2.5.2019

perjantai 3. toukokuuta 2019

Erik Bruunin laulujoutsen-postimerkit julkaistaan 8.5. – Muissa toukokuun merkeissä kukka-asetelmia ja kalligrafeja


Graafikkolegenda Erik Bruun, 93, on suunnitellut Postille kaksi EUROPA-sarjan postimerkkiä, jotka esittävät laulujoutsenta. Merkit tulevat myyntiin keskiviikkona 8. toukokuuta.

Laulujoutsen on Bruunille Suomen kansallislintuna tärkeä symboli. – Joutsen on kunnioitusta herättävä eläin, lintupari elää pitkään yhdessä ja huolehtii hyvin poikasistaan. Tarkkailin aikanaan joutsenta ja muita vesilintuja paljon Inarinjärvellä ja tunnen suurta kunnioitusta niitä kohtaan.


Erik Bruun on rajannut toiseen postimerkkiin joutsenen pään ja pitkän kaulan. – Toiseen merkkiin halusin kuvata, mihin laulujoutsen tarvitsee pitkää kaulaansa, kun se repii vahvalla nokallaan järven pohjasta ravinnokseen vesikasveja.

Luontoaiheet ja erityisesti linnut ovat olleet Bruunin tuotannossa keskeisellä sijalla koko hänen uransa ajan. Linnut ovat tuttuja myös kymmenistä hänen suunnittelemistaan postimerkeistä. Mukana on postimerkkijulkaisuja mm. vesi- ja kahlaajalinnuista sekä kurjista, tikoista ja pöllöistä.


EUROPA: Laulujoutsen julkaistaan kymmenen merkin arkissa, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Kauniita kukka-asetelmia eri tilanteisiin



Kevään onnittelumerkit on suunnitellut valokuvaaja ja korttitaiteilija Anna-Mari West. Hän on kuvannut studiossa Kerro kukkasin -postimerkkivihon kuviin kauniita asetelmia erilaisilla rekvisiitoilla.

– Halusin kuvata aiheita, jotka sopivat monenlaisten onnittelukorttien ja kutsujen lähettämiseen. Kuvankäsittelyn avulla lisäsin kuviin vielä ripauksen kiiltokuvamaista vaikutelmaa, West kertoo.

Anna-Mari West on suunnitellut aiemmin kaksi postimerkkiä. Korttien ja merkkien lisäksi hänen kuviaan on nähty mm. jääkaappimagneeteissa, kirjanmerkeissä, kalentereissa ja lahjakasseissa. Paperituotteiden rinnalla hän on suunnitellut myös valikoiman sisustus- ja kodintuotteita.


Kerro kukkasin -postimerkkivihossa on kuusi kotimaan ikimerkkiä.

Kalligrafia kuvastaa omaa aikaansa



Posti järjesti vuodenvaihteessa 2017–2018 Suomen Kalligrafiayhdistyksen jäsenille teemalla Kirje koskettaa -suunnittelukilpailun, jonka viisi palkittua työtä julkaistaan nyt Paula Salvianderin suunnittelemassa postimerkkivihossa.

Postimerkkien kalligrafioista vastaavat Maarit Ali-Marttila-Olkkola Nokialta, Iiris Lyra Kemiöstä, Marja-Liisa Neuvonen Helsingistä sekä Taru Tarvainen Raumalta, jolta valittiin merkkeihin kaksi työtä.

– Sekä postimerkit että kirjaimien muotoilu kuvaavat hyvin aikaamme. Kalligrafisen postimerkin suunnittelussa haasteena on kirjainten pieni koko. Voittajamerkit ovat varmalla kädellä tehtyjä, selkeitä ja konstailemattomia. Toivon, että merkkien myötä kalligrafian tunnettuus lisääntyy, kertoo Kalligrafiayhdistyksen aiempi puheenjohtaja Teija Tiilimäki, joka toimi suunnittelukilpailussa arvosteluraadin jäsenenä sekä asiantuntijana Postin taidetoimikunnassa.


Kirje koskettaa -postimerkkivihossa on viisi kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätilaisuus Helsingin pääpostissa 8.5. kello 13-16


Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 8. toukokuuta kello 13-16. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja. Kaikki postimerkkitaiteilijat Erik Bruun, Anna-Mari West ja Paula Salviander ovat paikalla signeeraamassa töitään kello 13-15.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 2.5.2019

keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Åland Post kattaa pöydän rapujuhliin


Toukokuun 9. päivä 2019 ilmestyy neljä uutta voimakkailla väreillä maalattua ehiökorttia. Ahvenanmaalainen kuvataitelija Carolina Sundelin debytoi Åland Postille värikkäällä tulkinnalla tämän vuoden rapujuhlateemasta.


Rapujuhlat syntyivät jo 1800-luvulla. Niitä juhlitaan loppukesästä ja niillä on yhtä vakiintunut perinne kuin juhannuksella ja joululla. Tavallisia koristeita ovat lyhdyt, jotka valaisevat pimeyttä. Ravut tarjoillaan keitettyinä. Ne on keitetty suolavedessä, jossa on mausteita ja paljon kruunutilliä. Lisukkeena tarjoillaan esimerkiksi piirakoita, juustoja ja leipää. Snapsit ja juomalaulut kuuluvat myös ohjelmaan.


Ahvenanmaalla kalastetaan jokirapuja, joita on useimmissa järvissä, lammissa ja lammikoissa. Todennäköisesti ruotsalaiset kuninkaat istuttivat ne 1500-luvulla. Jokiravut ovat herkkiä rapurutolle, täplärapujen kantamalle taudille. Vuodesta 2012 alkaen täplärapujen kasvatus on kielletty Ahvenanmaalla.

Ehiökortit ovat Carolina Sundelinin ensimmäinen tilaustyö Åland Postille. Hän on varttunut Ranskassa ja on koulutukseltaan kuvataiteilija, jolla on useita näyttelyitä takanaan. Hän työskentelee nykyään kuvaamataidon opettajana Ahvenanmaalla. Hän maalaa mieluiten luontoaiheita ja erityisesti yksityiskohtia.


Porto betalt -symboli kortin takana on yhteydessä kortin kuvapuoleen: postimaksu kuuluu hintaan ja kortti voidaan postittaa Ahvenanmaalta kaikkialle maailmaan.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote maaliskuu 2019