keskiviikko 26. kesäkuuta 2019

Tunnetko suomalaiset postileimat – mikä on siltaleima?


Siltaleimalla tarkoitetaan pyöreää postileimaa, jonka keskellä on vaakasuora leiman vasemmasta reunasta oikeaan reunaan ulottuva alue. Osassa siltaleimoista vaakasuora alue rajoittuu postileimassa olevan sisemmän renkaan reunoihin.

Lahden siltaleima on yksipostitorvinen siltaleima.

Suomessa siltaleimat tulivat käyttöön venäläisleimojen jälkeen vuodesta 1917 alkaen ja ne olivat käytössä kymmeniä vuosia. Kyseessä on yksi suomalaisten postileimojen päätyypeistä. Siltaleimat voidaan jakaa kaksipostitorvisiin siltaleimoihin, yksipostitorvisiin siltaleimoihin, kaksikielisiin siltaleimoihin sekä muihin siltaleimoihin.

Haminan siltaleima on kaksipostitorvinen siltaleima.

Kattavin teos Suomen siltaleimoista on Eero J. Helkiön kirjoittama ja kokoama Suomen tasavallan siltaleimat -kirja, joka julkaistiin 1980-luvulla. Lisäksi siltaleimoista löytyy paljon tietoa eri seutujen, alueiden ja läänien postihistoriaa käsittelevistä teoksista. Esimerkiksi e-kirjassa Janakkalan postihistoriaa Leppäkoskelta Vähikkälään on tietoa Janakkalan kunnassa käytössä olleista siltaleimoista.

Mäntsälän siltaleima on yksipostitorvinen siltaleima.

Lähteet:
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992
Suomen Filatelistiliitto ry: Suomen postitoimipaikat 1638–1985, 1988

sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

Bangladesh sai omat postimerkit itsenäistymisen myötä



Bangladeshina tunnettu valtio on viralliselta nimeltään Bangladeshin kansantasavalta. Etelä-Aasiassa sijaitseva valtio on melkein kokonaan Intian ympäröimä. Bangladesh itsenäistyi vuonna 1971; ennen sitä kyseessä oli Pakistanin itäinen osa. Väkiluvultaan maa on peräti maailman kahdeksanneksi suurin, mutta pinta-alaltaan se on juuri ja juuri sadan suurimman valtion joukossa – näin ollen Bangladesh on yksi tiheimmin asutuista maista.

Bangladeshin kansantasavallan pääkaupunki on Dhaka, jossa asuu noin seitsemän miljoonaa ihmistä. Muita suuria kaupunkeja ovat Chittagong (yli 3,6 miljoonaa asukasta) ja Khulna (noin 660 000 asukasta). Bangladeshin virallinen kieli on bengali. Elinkeinoista merkittävimmät ovat palvelut, teollisuus ja maatalous, joista palvelujen osuus on yli puolet.


Ensimmäiset omat postimerkkinsä Bangladesh sai itsenäistymisensä myötä eli vuonna 1971. Kyseessä oli kahdeksan merkin sarja, joka melko pian ilmestymisensä jälkeen varustettiin englannin- ja bengalinkielisellä lisäpainamalla Bangladesh Liberated (Bangladesh vapautettu).

Maan filateliasta mielenkiintoista tekee erityisesti vuoteen 1973 voimassa ollut käytäntö, jossa paikalliset postivirkailijat saivat käyttää varastoissaan olevia Pakistanin postimerkkejä (ainakin siihen saakka, kunnes virkailijat saivat käyttöönsä Bangladeshin omia merkkejä). Pakistanin postimerkit piti varustaa Bangladesh-lisäpainamalla. Erilaisia variaatioita on paljon ja niitä ei ole juurikaan luetteloitu, jos ollenkaan, postimerkkiluetteloissa.


Bangladeshin postimerkkien julkaisupolitiikka on ollut melko maltillista, koska vuoteen 2008 saakka erilaisia merkkejä oli ilmestynyt noin 900 eli keskimäärin alle 30 postimerkkiä vuodessa. Maassa toimii myös filateelinen järjestö nimeltään Bangladesh National Philatelic Association (Bangladeshin kansallinen filateelinen yhdistys), johon kuuluu yli tuhat jäsentä ja joka on julkaissut jo yli sata filateelista julkaisua.

Lähteet:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Bangladesh (23.6.2019)
Wikipedia (https://en.wikipedia.org), artikkelit Bangladesh National Philatelic Association ja Postage stamps and postal history of Bangladesh (23.6.2019)

keskiviikko 19. kesäkuuta 2019

Postimerkeissä Ahvenanmaan suositut Sadonkorjuujuhlat


Syyskuun 20. päivä Åland Post huomioi postimerkkiviholla Sadonkorjuujuhlia, joka on yksi Ahvenanmaan suurimmista ja suosituimmista tapahtumista. Ahvenanmaalainen valokuvaaja Therese Andersson on vanginnut nämä ihanat hetket syksyn suuresta kansanjuhlasta.


Syyskuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna on jälleen vuorossa tämänvuotiset Sadonkorjuujuhlat, joilla on jo 20-vuotinen perinne. Vuonna 1998 ensimmäisen kerran järjestetystä kansanjuhlasta on tullut yksi Ahvenanmaan suurimmista ja suosituimmista tapahtumista, joka houkuttelee sekä paikallisia että matkailijoita. Vuonna 2018 tapahtuma keräsi ennätykselliset 16 000 kävijää.


Sadonkorjuujuhlien tarkoituksena on muun muassa vahvistaa luottamusta ahvenanmaalaisiin tuotteisiin. Noin 50 maatilaa, ruoantuottajaa, jalostajaa ja paikallista käsityöläistä osallistuu juhliin vuosittain ja he tarjoavat kolmen päivän ajan ruokaa, paikallisia tuotteita ja toimintaa koko perheelle. Sadonkorjuujuhlien symboli on omena, ja omenanmuotoiset kyltit teiden varsilla ohjaavat vierailijat avoimille tiloille.


Ahvenanmaalainen Therese Andersson on ensimmäistä kertaa postimerkkitaiteilijana Åland Postille tässä postimerkkivihossa. Hän kertoo: – Olen kuvannut Sadonkorjuujuhlia monta vuotta. Yritän aina löytää ilon, rakkauden elävään maaseutuun, kohtaamiset ja elämykset sekä tietenkin hyödyntää syyskuun ihania värejä ja valoa.

Postimerkkivihkoa painetaan 50 000 kappaletta 4-värioffsetilla Royal Joh. Enschedé -painossa. Vihossa on 3 x 3 postimerkkiä, joiden maksuarvo on Inrikes (yhteensä 14,40 euroa). Merkkien hammaste on 13 per 2 cm.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote kesäkuu 2019

torstai 13. kesäkuuta 2019

Timo Berryn suunnittelema Ilmastonmuutos-postimerkkiarkki voitti hopeaa European Design Awards -kilpailussa


Suomalainen postimerkkisuunnittelu sai tunnustusta 8. kesäkuuta merkittävässä eurooppalaisen graafisen suunnittelun European Design Awards -kilpailussa. Timo Berryn suunnittelema Ilmastonmuutos-postimerkkiarkki voitti hopeaa kilpailun muut painotuotteet -sarjassa.


Syyskuussa 2018 ilmestyneen Ilmastonmuutos-postimerkkiarkin kolmessa merkissä kuvataan vaikutuksia, joita Suomen kaltaisessa pohjoisessa maassa on odotettavissa tulevaisuudessa, jos ilmaston annetaan lämmetä nykytahtia.

Postimerkit on tehty lämpöpainetulla musteella, joka vaihtaa sormen kosketuksesta väriä. Sormenpainalluksella voi nähdä, mitä Suomessa voi olla edessä, ellei ilmaston jatkuvaa lämpenemistä saada hillittyä.

Palkinnon perusteluissa pidetään hyvänä, että postimerkin aiheeksi on valittu vahvasti julkiseen keskusteluun noussut ilmastonmuutos, jota painotekniikka konkretisoi innovatiivisesti.

Lähtökohtana faktoihin perustuva realismi


– Taiteessa tärkeintä on, mitä aiheesta halutaan tuoda esiin. Ilmastonmuutos-postimerkeissä näytetään konkreettisesti, mikä on todellisuus nyt ja mitä se voi olla silloin, jos ilmastokriisi todella iskee. Suunnittelun avainsanoja olivat faktoihin perustuva realismi, aiheen vakavuus – ja kiire. On tärkeää, että monet maat ovat alkaneet suhtautua IPCC:n tuoreimman raportin jälkeen ilmastonmuutoksen uhkaan vakavasti, Timo Berry sanoo.

– Ilmastonmuutoksen hillitseminen on aikamme isoja haasteita maailmassa. Halusimme nostaa tämän tärkeän yhteiskunnallisen teeman esille myös postimerkeissä, Design Manager Tommi Kantola Postista kertoo.


European Design Awards -palkinto on hyvää jatkoa suomalaisten postimerkkien voittokululle maailmalla. – Suomalaiset postimerkit ovat viime vuosina voittaneet muun muassa espanjalaisen Nexofil-kilpailun pääsarjan, italialaisen filatelian Oscareiksi kutsutun Asiago-kilpailun ja belgialaisen EUROPA-postimerkkien kilpailun. Palkinto on yllättänyt joka kerta, Kantola iloitsee.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 13.6.2019

maanantai 10. kesäkuuta 2019

Ison-Britannian kirjattua postia (kohde 2)


#postimerkkeilija -lehti esittelee lehden toimituksen kokoelmaa Ison-Britannian kirjatusta postista, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Ison-Britannian kirjattu posti -tunnisteella.

Kirjattu posti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut kirjattavan eli merkittävän erilliseen rekisteriin. Rekisterin avulla seurataan lähetyksen kulkua. Kirjaaminen merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi R-lipukkeella (R = registration); Isossa-Britanniassa käytetään lisäksi kuoren päälle painettua tai piirrettyä sinistä ristiä. Kirjaamisesta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.


Kuvassa on kirjattu kirje Huddersfieldistä Isosta-Britanniasta 12. elokuuta 1919 Suomeen Porvooseen, jonne kirje on saapunut 28. elokuuta 1919. Kirjeen kirjaamisesta kertoo kuoren päälle piirretty sininen risti sekä Huddersfieldin R-lipuke numero 2422.


Kirjeen vastaanottaja Olla Teräsvuori oli yksi aikansa tunnetuimmista filatelisteista. Hän on ilmeisesti noutanut kirjeen postikonttorista 31. elokuuta 1919, koska kuoren alalaitaan on kirjoitettu lyijykynällä ”Vast. 31.8.19”. Kirjekuori on Suomeen saavuttuaan käynyt sensuurissa, koska kuorella on asiasta kertova punainen leima ”Tarkastettu Suomessa – Censurerad i Finland”.

R-lipuke, jossa on paikkakunnan nimi (Huddersfield) ja numero (2422), jolla lähetys on löydettävissä rekisteristä.

Punainen sensuurileima kertoo siitä, että lähetys on tarkastettu Suomessa ennen kuin se on toimitettu vastaanottajalle.

Lisää luettavaa aiheesta:
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003
Aapo Korte: Sininen risti tunnuksena Englannin kirjatussa postissa, Filatelisti 1/2000
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992
Wikipedia (https://en.wikipedia.org): artikkelit Registered mail ja Registered envelope

perjantai 7. kesäkuuta 2019

Eduskuntataloa kuvaava postimerkkipari


Kuvassa on suomalainen postimerkkipari, jonka aiheena on Suomen Eduskuntatalo. Aihe on erittäin ajankohtainen, koska eduskuntavaalit järjestettiin tänä keväänä ja koska maamme sai hiljattain uuden hallituksen. Tiedätkö muita postimerkkejä, joissa on aiheena Eduskuntatalo, tai onko sinulla niitä jopa kokoelmassasi? Jos tiedät tai omistat niitä itse, niin kerro siitä kommentoimalla tätä tekstiä.


Lisää luettavaa aiheesta:
Eduskunta: www.eduskunta.fi

sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

Uusissa muumipostimerkeissä on neuvoja hyvään elämään – Kesäkuun merkeissä myös viisi luontotunnusta ja kolme kaupunkipuistoa


Tuoreena animaatiosarjana maailmaa valloittavat muumit ovat olleet jo vuosia suomalaisten postimerkkien kestosuosikkeja. Kesäkuun 5. päivä ilmestyvien uusien postimerkkien kuvien tilanteet ja värimaailma on poimittu alkuperäisistä Muumi-kirjoista.


Muumit: neuvoja hyvään elämään -postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä, joista kussakin esitellään yksi Muumi-tarinoista tuttu teema: seikkailu, rohkeus, lohtu, vapaus, avoimuus ja ystävyys.

Merkkien graafisesta suunnittelusta vastaa James Zambra, jonka elämässä muumit ovat olleet isossa roolissa jo lapsuudesta lähtien, sillä hän on osa Janssonin perhettä ja sukua muumien luojalle Tove Janssonille.

– Muumi-tarinat ovat täynnä seikkailua, jännittäviä tilanteita, ystävyyttä ja lohtua. Tarinoissa vahvasti näkyvät arvot kuten suvaitsevuus, rohkeus, ystävyys, rakkaus ja luonnon kunnioittaminen ovat lähellä sydäntäni ja tuntuvat erittäin ajankohtaisilta nykymaailmassa. Tarinoista löytyy paljon neuvoja hyvään elämään, James Zambra kertoo.


– Oma suosikkini on postimerkin kuva, jossa Muumipeikko kohtaa Mörön. Pidän siitä, miten hahmojen katseiden kohdatessa pelko muuttuu kiinnostukseksi ja ymmärrykseksi toista kohtaan. Toivon, että uudet Muumi-postimerkit herättävät iloa ja kiinnostusta myös Tove Janssonin alkuperäisiin kirjoihin, Zambra sanoo.

Luontotunnuksina rauduskoivu, graniitti, suomenhevonen, ahven ja paatsamasinisiipi


Kesäkuussa tulee myyntiin toinen ja viimeinen osa Stiina Hovin suunnittelemasta suositusta rullapostimerkkisarjasta, jossa esitellään Suomen luontotunnukset. Viidessä uudessa postimerkissä kasvikuntaa edustaa rauduskoivu, kivilajeja graniitti sekä eläinkuntaa suomenhevonen, ahven ja paatsamasinisiipi.


Stiina Hovi halusi kuvata tuoreissa postimerkeissä monille suomalaisille tuttuja kesämuistoja: – Koivujen valkomustia runkoja, joiden tuohen sileys tuntuu kämmenen alla. Suomenhevosen hirnahdusta ja huiskivaa häntää kesälaitumella. Kimaltelevassa järvessä uivaa ahventa. Auringon säteiden lämmittämää graniittilohkareen kylkeä. Pellonreunalla ilmaan lehahtavaa sinisiipistä perhosta.

Suomen luontotunnukset ovat Hovin mukaan osa suomalaista mielenmaisemaa. – Oli mahtavaa jälleen sukeltaa kansan yhteiseen kuvamuistiin ja nostaa sieltä esiin kauniita yksityiskohtia.


Suomen luontotunnukset II ilmestyy sadan merkin rullassa, jossa on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Esittelyssä Forssan, Heinolan ja Kuopion kansalliset kaupunkipuistot


Timo Mänttärin suunnittelema kansallisia kaupunkipuistoja esittelevä postimerkkisarja täydentyy kesäkuussa kolmella uudella postimerkillä, joissa nähdään kesäisiä puistonäkymiä Forssasta, Heinolasta ja Kuopiosta. Nyt päättyvään postimerkkisarjaan on koottu Suomen kaikki yhdeksän kansallista kaupunkipuistoa, jotka säilyttävät kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana ja eheänä kokonaisuutena.


Forssan kansallisessa kaupunkipuistossa on nähtävissä teollisuus- ja asuinrakentamisen historia eri vaiheineen ja rakennustapoineen. Merkkiin on kuvattu Loimijoki, pieni kävelysilta ja jokirannan puutaloja.

Heinolan kansallinen kaupunkipuisto koostuu lähiluonnosta, hoidetuista viheralueista sekä kaupunkikulttuurista ja rakennetusta ympäristöstä. Heinolan merkissä nähdään Rantapuisto ja taustalla Siltasaari, joka kannattelee Jyrängönvirran ylittävää rautatiesiltaa.


Suomen suurin kansallinen kaupunkipuisto Kuopiossa on yhdistelmä saaristoluontoa, rakennusperintöä ja hoidettuja puistoalueita. Postimerkin maamerkkinä toimii Kuopion tuomiokirkko, joka sijaitsee Vahtivuoren mäellä kaupungin ydinkeskustan ja Kallaveden välissä.

Kaupunkipuistoja III on 15 merkin arkki, jossa on kolme erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätilaisuus Helsingin pääpostissa 5. kesäkuuta kello 13-16


Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 5. kesäkuuta kello 13-16. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja. Postimerkkitaiteilijat James Zambra ja Stiina Hovi ovat paikalla signeeraamassa töitään kello 13-15.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 29.5.2019

lauantai 1. kesäkuuta 2019

Postimerkkikerhot ja postikorttiyhdistykset – Miksi ette tiedota?


Nykyaikana sähköpostin myötä tiedottamisen luulisi olevan helppoa kuin heinänteko. Riittää, että omistaa sähköpostiosoitteen, josta voi lähettää tiedotteen medialle ja muille tahoille. Miksi sitten tuntuu siltä, että tiedottaminen on vaikea laji postimerkkikerhoille ja postikorttiyhdistyksille? Hyvä kysymys, johon toivon teiltä, arvoisat yhdistysten edustajat vastauksia.

Nyt varmasti toteatte, että kyllähän postimerkkikerhot ja postikorttiyhdistykset tiedottavat. En kiistä, etteivätkö tiedottaisi, mutta kysymys kuuluukin, että onko tiedottaminen riittävää ja mille tahoille niitä tiedotteita kohdennetaan. Jos haluamme edistää filateliaa ja postikorttikeräilyä, niin mahtaako siinä auttaa se, että tiedotamme vain keräilijöille esimerkiksi postimerkki- ja postikorttilehtien välityksellä.

Seuraavaksi toteatte, että tässä onkin kysymys siitä, ettei #postimerkkeilija -lehti ole saanut tiedotteita postimerkkikerhoilta ja postikorttiyhdistyksiltä. Kyllä, kysymys on myös siitä – #postimerkkeilija on ollut yhteydessä useisiin keräily-yhdistyksiin ja pyytänyt niitä lähettämään uutisia mm. tiedotteiden muodossa. Valitettavasti vain uutisia ei ole juurikaan kuulunut ja jos #postimerkkeilija ei ole niitä saanut, niin tuskin niitä ovat muutkaan tahot saaneet. Kyse ei voi olla siitä, etteikö yhdistyksillä olisi mitään tiedotettavaa; ja erityisesti, jos verkossa toimiva lehti, blogi, tms. tiedotteita nimenomaan pyytää, niin eikö niitä kannattaisi silloin lähettää.


Yhdistykset voisivat ottaa mallia esimerkiksi Suomen ja Ahvenanmaan posteista sekä Postimuseosta, jotka tiedottavat aktiivisesti. Tähän varmaankin toteatte, että niillähän tiedottamista hoitavat viestinnän ammattilaiset. Totta, mutta lyhyen ja informatiivisen tiedotteen tekemiseen ei tarvita aina viestinnän ammattilaista, vaan riittää, että viitsii nähdä vähän vaivaa. Toisekseen googlaamalla ”millainen on hyvä tiedote” löytää tietoa siitä, kuinka tiedote kannattaa kirjoittaa ja laatia.

Onko niin, että postimerkkikerhoilla ja postikorttiyhdistyksillä ei ole mitään tiedotettavaa? Ei voi olla, koska tiedottaa voi melkein mistä vaan; paikallisista keräilytapahtumista, yhdistyksen jäsenten keräilykohteista, tulevista kerhoilloista, yhdistyksen myyntituotteista, jne. Kuten edellä totesin, riittää, että viitsii nähdä vähän vaivaa.

Postimerkkikerhot ja postikorttiyhdistykset: tiedottakaa ja tiedottakaa erityisesti siten, että tieto leviää varsinkin heille, jotka eivät vielä keräilyä harrasta! Yksi loistava väylä tähän on Internet, jonka kautta filatelian ja postikorttikeräilyn edistäminen käy helposti. Aloittakaa tiedottaminen vaikkapa lähettämällä sähköpostia #postimerkkeilija -lehdelle osoitteella postimerkkeilija(at)gmail.com. Tietoa ei voi jakaa, jos ei tiedota!