maanantai 28. lokakuuta 2019

Vielä vuonna 1962 Euroopan postimerkit mahtuivat yhteen postimerkkiluetteloon


Vuonna 1962 oli kulunut 122 vuotta siitä, kun maailman ja Euroopan ensimmäinen postimerkki oli ilmestynyt. Siitä huolimatta vielä kyseisenä vuonna tiedot kaikista Euroopassa julkaistuista postimerkeistä mahtuivat yhteen postimerkkiluetteloon.

Tänä päivänä, 57 vuotta myöhemmin, postimerkkien julkaisumäärä on kasvanut ja merkkejä on muutenkin ehtinyt ilmestyä paljon, joten enää Euroopan postimerkit eivät mahdu yhteen postimerkkiluetteloon. Itse asiassa tarvitaan monta luetteloa maanosamme merkkien luetteloimiseen ja esittelemiseen.

Zumstein Europa Katalog 1962 -luettelossa on yhteensä 1560 sivua, joten opuksessa on valtavasti tietoa. Vielä tuolloin Euroopan postimerkit mahtuivat yhteen postimerkkiluetteloon.

Onko sinulla vanhaa postimerkkiluetteloa (yli 50 vuoden takaa), jonka haluaisit esitellä #postimerkkeilija -lehden lukijoille? Jos on, niin lähetä valokuva siitä osoitteella postimerkkeilija(at)gmail.com. Kerätään yhdessä talteen filatelian historiaa valokuvien muodossa.

sunnuntai 27. lokakuuta 2019

7000 kertaa kiitos!


Kiitos kaikille teille, jotka olette löytäneet #postimerkkeilija -lehden! Lehteä (blogia) on käyty lukemassa jo 7000 kertaa (sivun näytöt yhteensä) eli keskimäärin noin 500 kertaa kuukaudessa. Kertokaa toki tästä postimerkkilehdestä muillekin; edistetään yhdessä filateliaa ja postikorttikeräilyä!

#postimerkkeilija -lehdessä on kerrottu tähän mennessä muun muassa Suomen ylänurkkaisista ehiökuorista, 150-vuotiaasta postikortista ja postisensuurista.

lauantai 26. lokakuuta 2019

Filatelian termejä: Aihefilatelisti


Aihefilatelistilla tarkoitetaan postimerkkeilijää eli postimerkkien keräilijää, joka kerää postimerkkejä tietystä aiheesta. Keräilyn kohteena eivät ole vain postimerkit, vaan kaikki muukin filateelinen materiaali, kuten erikois-, kuva- ja muut postileimat, pienoisarkit ja postimerkkivihot, postimerkkien vesileimat sekä ehiöt. Tätä keräilyä kutsutaan aihefilateliaksi.

Moni aihefilatelisti kerää urheiluaihetta. Urheiluaiheisesta filateliasta kenties kerätyintä on jalkapalloaiheinen filatelia. Kuvassa jalkapalloa postimerkeillä Romaniasta, Neuvostoliitosta ja Laosista.

Aihefilatelisti tarkoittaa myös postimerkkilehteä, jota julkaisee Aihefilatelistit-niminen yhdistys. Nimensä mukaisesti vuodesta 1960 julkaistu lehti keskittyy aihefilateliaan ja Aihefilatelistit ry:n toimintaan. Lehden viimeisimmässä numerossa 3/2019 aiheina ovat mm. Vår vän nyckelpigan -kokoelman esittely, panssaritekniikka ratsuväen opein ja 500 vuotta Leonardo da Vincin kuolemasta.

Postileimat ovat tärkeä keräilykohde aihefilatelisteille, koska postileimoissa esiintyy paljon eri kuva-aiheita. Kuvassa viestillinen leima Saksasta, jossa aiheena Italiassa vuonna 1990 järjestetyt jalkapallon MM-kisat.

Koska maailmassa on ilmestynyt valtavasti erilaisia postimerkkejä ja myös muita filateelisia kohteita, on mahdollisia kerättäviä aiheitakin lukematon määrä. Suosittuja aiheita ovat esimerkiksi urheilu (erityisesti olympialaiset ja jalkapallo), rautatie, autot, laivat ja lentokoneet, eläimet (erityisesti kissat, koirat, hevoset ja linnut), shakki, musiikki, erilaiset järjestöt (erityisesti partio, Punainen Risti ja Yhdistyneet kansakunnat) sekä liput ja kartat. Postimerkkeilijöille erittäin sopiva aihe on postimerkit postimerkeillä.

Aihefilatelistin ei sovi unohtaa ehiöitä, koska niistä löytyy mitä moninaisimpia kuva-aiheita. Esimerkiksi kuvassa oleva belgialainen Publibel-ehiöpostikortti sopii erinomaisesti autoaiheiseen aihefilatelian kokoelmaan.

Postimerkkinäyttelyissä aihefilatelialle on oma näyttelyluokkansa: aihefilatelian luokka. Kyseisessä luokassa aihefilatelistien esittämät kokoelmat kertovat valitusta aiheesta tarinan, joka on kuvitettu filateelisella materiaalilla. Hyvässä kokoelmassa on mielenkiintoinen tarina ja monipuolisesti erilaisia filateelisia kohteita, sekä uutta materiaalia että vanhaa materiaalia jopa 1800-luvulta.

Jos olet kiinnostunut aihefilateliasta, niin olet jo melkein aihefilatelisti! Sitten vain tuumasta toimeen.

Erilaisten järjestöjen toiminnasta on julkaistu Suomessa ja ulkomailla paljon postimerkkejä (Yhdistyneet kansakunnat julkaisee jopa omia merkkejä). Yksi kerätyimmistä ja tunnetuimmista järjestöistä on Punainen Risti. Kuvassa Suomen Punaisen Ristin postimerkkisarja vuodelta 1941.

Lähteet ja lisää luettavaa aiheesta:
Aihefilatelistit ry:n Facebook-sivut: @aihefilatelistit (26.10.2019)
Suomen Filatelistiliitto ry: https://www.filatelisti.fi > Kerhot > Aihefilatelistit ry (26.10.2019)

Lisää luettavaa aiheesta:
Jari Majander: Aihefilatelian käsikirja, Aihefilatelistit ry, 2014
FIP Thematic Philately Commission: www.fipthematicphilately.org
Svenska Motivsamlare: http://svenskamotivsamlare.se
American Topical Association: www.americantopicalassn.org

sunnuntai 20. lokakuuta 2019

Alkuvuoden 2020 postimerkeissä muumeja, muuttolintuja ja Suomen lippu


Posti julkaisee tammi-toukokuussa 2020 yhdeksän postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 25 erilaista postimerkkiä. Postimerkit julkaistaan kolmessa erässä 22. tammikuuta, 12. maaliskuuta ja 6. toukokuuta.

Tammikuun teemoina ystävyys, Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Itämeren suojelu



Postimerkkivuosi alkaa Samuli Siiralan suunnittelemilla iloisen värikkäillä ystävänpäiväpostimerkeillä, joissa kuvataan ystävyyteen liittyviä yhteisiä hetkiä, riemuja ja muistoja vuosien varrelta. Siirala on tehnyt merkkien retrohenkisistä kuvituksista julistemaisia yksityiskohtia karsimalla. Ystävyyden värit -postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Mannerheimin lastensuojeluliiton 100-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistaan kaksi postimerkkiä, joiden taiteilijoina ovat toimineet lapset. Postimerkkien kuvitukset on valittu Järvenpään kuvataidekoulussa järjestetyn piirustuskilpailun töistä, joissa lapset kuvasivat omaa perhettään. Merkkeihin valitut piirrokset ovat tehneet kahdeksanvuotiaat Emma Aalto ja Pinja Haapola. Merkkien graafisesta suunnittelusta vastaa Ilkka Kärkkäinen. Mannerheimin lastensuojeluliitto 100 vuotta on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Tammikuussa julkaistavien Muumi-postimerkkien teemana on Itämeren suojelu. Postimerkit ovat osa vuonna 2020 käynnistyvää #MEIDÄNMERI-kampanjaa, jonka Moomin Characters toteuttaa yhteistyössä vesistöjen suojelussa kansainvälisesti ansioituneen John Nurmisen Säätiön kanssa. Merellä on tärkeä rooli Tove Janssonin luomissa Muumi-tarinoissa, jotka täyttävät ensi vuonna 75 vuotta. James Zambran suunnittelemassa #MEIDÄNMERI-postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Maaliskuun merkeissä pääsiäistipuja, sydämiä ja muuttolintuja


Värikkäiden pääsiäispostimerkkien kuvituksesta vastaa Matti Pikkujämsä, joka suunnitteli myös edellisvuoden ystävänpäiväpostimerkit. Pikkujämsä kuvaa merkeissä omalla persoonallisella tyylillään perinteisiä pääsiäisaiheita tipuja, munia ja pajunkissoja. Matti Pikkujämsä valittiin toukokuussa Vuoden kuvittajaksi 2019. Kuvittajat ry:n mukaan hän on ilmiömäinen lahjakkuus ja suvereeni kuvittaja, joka hengittää kynänsä kautta. Tipitii on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Sydän on jo keskiajalta tuttu universaali rakkauden symboli. Klaus Welp on suunnitellut aiheesta positiivisia tunteita ilmaisevan yksinkertaisen eleettömän postimerkin, jossa kaksi sydäntä sykkii rinnakkain. Postimerkin kaikki tekstit on kullattu. Kaksi sydäntä -postimerkkiarkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.


Muuttolinnut ovat varma kevään merkki. Maaliskuussa ilmestyvissä postimerkeissä kuvataan neljää suomalaisille tuttua muuttolintua kiurua, peippoa, västäräkkiä ja pääskystä. Merkkien pienoisarkkiin on taitettu kunkin linnun kohdalle pätkä vanhaa lorua, joka ennustaa muuttolintujen saapumista ja kevään etenemistä. Oona Himasen suunnittelemat lintupostimerkit ovat samaan aikaan nostalgisia ja moderneja. Kevätlorulinnut-pienoisarkissa on neljä erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Toukokuun aiheina lumottu metsä, Suomen lippu ja postireitit



Klaus Haapaniemi on suunnitellut postimerkit, jotka sijoittuvat lumottuun metsään. Merkkien taide on osa Klaus Haapaniemi & Co:n luomaa Polar Byzantine -kokoelmaa. Postimerkkeihin valitut mystiset hahmot ovat jäätynyt mustikanvarpu sekä helmipöllö, jolla on perhosen siivet. Runolliseen eläintarinaan perustuvaan Polar Byzantine -mallistoon kuuluu vaatteita ja sisustusesineitä. Lumottu metsä on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Toukokuussa julkaistava Suomen lippua kuvaava postimerkki syntyi suunnittelukilpailun kautta. Kilpailun voittanut Ville Tietäväinen suunnitteli lipun, jonka lähtökohtana on suomalainen kansallismaisema. Merkissä Suomen lipun puolikas kuvio heijastuu tyynen järven pinnasta ja muodostaa samalla siniristin. Sinisyyttä heijastaen -postimerkkiarkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.


Vuosittain julkaistavien EUROPA-postimerkkien teemana on vuonna 2020 postireitit. Posti valitsi postimerkin kuva-aiheeksi joulupukin, joka kulkee omia ilmareittejään porojen vetämässä reessä kaikkiin maailman kolkkiin revontulten valossa. Klaus Welpin suunnittelemassa EUROPA: Postireitit -postimerkkiarkissa on kymmenen ulkomaan ikimerkkiä.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 17.10.2019

lauantai 19. lokakuuta 2019

Postimerkkeilijätkin voisivat olla pullistelijoita


Mistä tällainen otsikko kolumnille? Siitä, että katsoin tänä aamuna lasteni kanssa Risto Räppääjä ja pullistelija -elokuvan. Elokuvaa katsoessa ei voi olla huomaamatta, että Lennart Lindberg keräilee postimerkkejä ja on selvästi innostunut harrastuksestaan. Yhdessä kohtauksessa näkyy mm. filateelista kirjallisuutta, joukossa Kalle Vaarnaksen Filatelian taito.

Miksi postimerkkeilijöidenkin pitäisi olla pullistelijoita? Eikö pullistelija ole itsekeskeinen ihminen, josta suurin osa ihmisistä ei pidä? Pullistelua voi olla kuitenkin kahdenlaista, joko negatiivista tai positiivista.


Postimerkkeilijätkin voisivat olla pullistelijoita, nimenomaan positiivisessa mielessä. Voisimme pullistella sillä, kuinka hieno harrastus meillä on ja kuinka kaikkien muidenkin tulisi sitä harrastaa. Jostain syystä filatelisteilla on kuitenkin taipumus pullistella vain filatelistipiireissä. Mitä se auttaa, jos emme markkinoi harrastustamme filatelistipiirien ulkopuolelle? Arvasitte oikein: ei se auta yhtään mitään.

Pullistelkaamme siis – positiivisesti postimerkkeilystä! Pullistellaan niille, jotka eivät vielä filateliaa harrasta. Pullistelun voi aloittaa lähettämällä uutisen tai kirjoittamalla muuten #postimerkkeilija -lehteen: postimerkkeilija(at)gmail.com.

perjantai 11. lokakuuta 2019

Mitä on postisensuuri?


Yhdysvalloista 3. joulukuuta 1917 Ruotsiin lähetetty kirje, joka on käynyt postisensuurissa kuorella olevan sensuuriliuskan perusteella. Kuoren etupuolella liuskasta näkyy vain pieni osa, kun taas suurin osa liuskasta on kuoren takana. Liuskassa lukee OPENED BY CENSOR. 4257 eli suomennettuna avattu sensorin numero 4257 toimesta.

Postisensuuri on mielenkiintoinen postihistorian osa-alue, jossa kerätään ja tutkitaan eri syistä tarkistuksen kohteeksi joutuneita postilähetyksiä. Tyypillisimmillään postisensuuria on käytetty sodissa (posti rintamalta ja posti rintamalle), mutta myös muuta postisensuuria on esiintynyt. Suomessa postia on tarkistettu ainakin vuosien 1914–1918 sotasensuurissa ja toisen maailmansodan sotasensuurissa.

Postisensuurissa tarkistetaan postilähetyksen sisältö, mutta myös ulkopuoli; esimerkiksi kirjepostissa tarkistetaan kirjekuoren molemmat puolet ja kuori avataan, minkä jälkeen tarkistetaan kuoren sisältö. Jos lähetyksessä on jotain sensuroitavaa, voidaan sensuroitava kohta sutata niin, ettei se ole enää luettavissa, tai jopa poistaa osa lähetyksen sisällöstä. Tapoja on ollut monia. Sensuroinnin tarkoituksena on estää kielletyn tiedon päätyminen postilähetyksen vastaanottajalle.

Suomesta 20. elokuuta 1943 Tanskaan lentopostissa lähetetty pikakirje, joka on käynyt postisensuurissa sekä Suomessa että Tanskassa. Suomen postisensuurista kertovat sensuuriliuska, jossa on Suomen leijona sekä sanat TARKASTETTU ja GRANSKAT, ja Suomen sensorin numero 29 leijonaleimat. Tanskan postisensuurista kertovat puolestaan Kontroleret-sensuuriliuska ja osittain sen päälle lyöty leima. Kuori on käynyt myös kemiallisessa sensuurissa, mistä kertoo kuoren etupuolen poikki kulkeva haalea jälki.

Postisensuurin kohteeksi joutuneen lähetyksen tunnistaa erilaisista merkinnöistä. Tavanomaisimpia merkintöjä ovat sensuuriliuskat ja -leimat sekä kemiallisen sensuurin jättämät jäljet. Sensuuriliuskaa on käytetty kirjekuorissa, joissa liuska paitsi kertoo lähetyksen tarkistamisesta niin myös toimii kuoren avatun sivun sulkijana. Sensuurimerkinnät eivät tarkoita sitä, että postilähetyksessä olisi ollut jotain sensuroitavaa, vaan ne kertovat siitä, että lähetys on jostain syystä haluttu tarkistaa.

Tapoja kerätä postisensuuria on useita; voi keskittyä sotasensuuriin tai muuhun postisensuuriin, voi kerätä tietyn maan postisensuuria, voi ottaa keräilyn kohteeksi koko maailman sensuuriliuskat, ja niin edelleen. Sensuurilähetyksiä on hyvin saatavilla, joten mielenkiintoista kerättävää riittää.

Yhdysvalloista 1. maaliskuuta 1919 Belgiaan lähetetty kirje, joka on käynyt postisensuurissa kuorella olevan sensuuriliuskan perusteella. Kuoren etupuolella liuskasta näkyy vain sensorin numero, kun taas suurin osa liuskasta on kuoren takana. Liuskassa lukee OPENED BY CENSOR. 1441 eli suomennettuna avattu sensorin numero 1441 toimesta.

Lisää luettavaa aiheesta:
Jorma Keturi ja Teuvo Termonen: Postisensuuri Suomessa 1914–1918 (osat 1 ja 2)
Teuvo Rönkkönen: Talvisodan kenttäposti ja postisensuuri
The Finnish Philatelist: Postal Censorship in Finland 1914–1918 (CD-ROM)
Censored and Military Postal History: www.postalcensorship.com
Civil Censorship Study Group: www.c-c-s-g.org

tiistai 8. lokakuuta 2019

Virpi Pekkalan joulukuvastoa Postimuseon pienoisnäyttelyssä


Postimuseo avaa Virpi Pekkalan joulu -pienoisnäyttelyn keskiviikkona 6.11. Vapriikissa. Näyttely esittelee taiteilijan piirtämiä iloisia joulupostikortteja ja -postimerkkejä sekä niiden aiheista rakennettuja jouluisia kolmiulotteisia kuvaelmia. Pekkala on kuvittanut myös Postin tämän vuoden joulupostimerkit, jotka julkaistaan 6.11.


Virpi Pekkalan joulukuvasto sisältää perinteisiä joulun aiheita, joista tonttu nousee ylitse muiden. Hän alkoi piirtää pyöreän pehmeitä, iloisenpunaisia tonttuja jo 1960-luvulla. Tonttuhahmo on vuosien varrella pysynyt liki samanlaisena, mutta pelkistynyt ja yksinkertaistunut. Joulukuvastoon kuuluvat myös enkelit, jotka ovat pieniä, pulleita ja ovat usein pukeutuneet punaraitaiseen mekkoon.

Pekkala on kertonut postikorttien kuvituksissa lukuisia tarinoita. – Pyrin siihen, että korteissani on aina jokin hauska juju tai taka-ajatus. Ellei tarina avaudu itse kuvasta, niin toivottavasti kortille antamastani nimestä.

Pekkalan piirtämiä postikortteja on vuosien mittaan syntynyt yli kaksituhatta. Hän on kuvittanut myös lastenkirjoja, joulukalentereita, paperikasseja, lautasliinoja, pakettikortteja, tauluja, pöytäkoristeita ja paljon muuta. Myös vuoden 2003 joulupostimerkit ovat Pekkalan käsialaa.


Pekkalan kortteihin ihastuneilla on oma kerho, joka järjestää tapahtumia taiteilijaan ja hänen töihinsä liittyen. Pekkala on työskennellyt somistajana ja hän kävi mainosgraafikoiden koulun, jonka jälkeen työskenteli mainostoimistossa. Päätoimiseksi korttitaiteilijaksi hän siirtyi vuonna 1980.

Virpi Pekkala on ottanut somistajan taitonsa käyttöön ja valmistanut näyttelyyn ihastuttavia postimerkkien aiheisiin pohjautuvia kolmiulotteisia kuvaelmia.

Taiteilija on itse paikalla Postimuseon ja Vapriikin yhteisissä pikkujouluissa 28.11. klo 17-19 luonnostelemassa ja piirtämässä asiakkaille joulukortteja.

Virpi Pekkalan joulu -pienoisnäyttely on esillä Vapriikissa 12.1.2020 saakka. Vapriikki sijaitsee osoitteessa Alaverstaanraitti 5, Tampere.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 8.10.2019

perjantai 4. lokakuuta 2019

Postikortti täytti 150 vuotta


Postikortti täytti 1. lokakuuta 150 vuotta. Ensimmäinen postikortti lähetettiin Itävalta-Unkarissa 1. lokakuuta 1869. Postikortteja tai niitä muistuttavia muita kortteja on toki ollut olemassa jo paljon kauemmin, jopa 1000 vuotta. Itävalta-Unkarissa lähetetystä kortista poikkeuksellisen teki se, että kyseessä oli ensimmäinen julkisessa postissa kulkenut kortti.

Postikortti (ehiöpostikortti) Leppäkoskelta 1970-luvulta.

Postikortilla tarkoitetaan pahvista korttia, jonka toisella puolella on yleensä kuva-aihe ja toisella puolella tila vastaanottajan osoitteelle ja kortin lähettäjän viestille. 1800-luvulla kortin lähettäjän viesti tuli kirjoittaa kuvapuolelle ja toiselle puolelle kirjoitettiin vain vastaanottajan osoite ja kiinnitettiin postimerkki; tosin postikortteja on kulkenut myös siten, että postimerkki on kiinnitetty kuvapuolelle.

Postikorttien lähettäminen ei ole yhtä suosittua kuin se oli parhaimmillaan 1900-luvulla. Postikortti kokee kuitenkin uutta tulemista, erityisesti postcrossing-harrastuksen suosion myötä.

150-vuotias postikortti on saanut omat, englanninkieliset verkkosivut: https://150yearsofpostcards.com. Eläköön postikortti!

Kaksi rautatiekalustoaiheista postikorttia.

Lähteet:
Postcrossing Blog: https://www.postcrossing.com/blog (3.10.2019)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Postikortti (3.10.2019)