perjantai 29. marraskuuta 2019

Lahden seimikaupungin erikoisleima otetaan käyttöön 2. joulukuuta


Lahdessa järjestetään tänä jouluna jälleen perinteinen seimitapahtuma, jonka oma erikoisleima otetaan käyttöön maanantaina 2. joulukuuta. Posti erikoisleimaa kaikki joulutervehdykset, jotka on jätetty 2.-19. joulukuuta Vapaudenkatu 6:ssa sijaitsevaan kirjelaatikkoon. Itsenäisyyspäivänä 6.12. ja sunnuntaina 8.12. ja 15.12. jätetyt lähetykset leimataan seuraavana arkipäivänä.

Seimileima kuvaa tänä vuonna pyhää perhettä ja Raamattua, jonka kannessa on risti ja teksti BIIBBAL. Kyseessä on Raamatun pohjoissaamenkielinen käännös, joka on tuotettu 20 vuoden aikana yhteispohjoismaisena projektina. Syyskuun 1. päivänä 2019 käyttöön otettu uusi Raamattu korvaa aiemman käännöksen 1800-luvun lopulta.


Seimileimoja on julkaistu vuodesta 2005 lähtien vuosittain. Tänä vuonna viidettätoista kertaa julkaistavan seimileiman on suunnitellut aiempien vuosien tapaan heraldikko Tapani Talari.

Lahden Postimerkkikerholla oma leimauspiste ja näyttely


Myös Lahden Postimerkkikerho osallistuu seimitapahtumaan omalla leimauspisteellä, joka palvelee Vapaudenkatu 6:n tiloissa 2.12.-19.12. maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 10-15, torstaisin kello 10-16 ja lauantaisin kello 10-15. Leimaaja on varmimmin paikalla puolenpäivän jälkeen. Itsenäisyyspäivänä perjantaina 6.12. ei ole leimausta.

Postimerkkikerhon palvelupiste myy myös joulukortteja ja joulupostimerkkejä. Marian Kammarin aulassa on esillä lisäksi Lahden postimerkkikerholaisten kokoelmista koottu jouluaiheisten postikorttien ja -merkkien näyttely.

Joulutervehdyksien viimeiset postituspäivät


Kotimaan joulutervehdykset (1,10 euroa) tulee postittaa joulun ikimerkillä kirjelaatikkoon viimeistään keskiviikkona 11.12. kello 24 mennessä. Kotimaan ikimerkillä (1,60 euroa) varustetut joulutervehdykset jaetaan jouluksi perille, jos ne postitetaan tiistaihin 17.12. mennessä kirjelaatikkojen tyhjennysaikataulujen mukaan. Ulkomaille lähetettävien joulutervehdysten lähetyspäivät löytyvät Postin joulusivustolta www.posti.fi/joulu.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Posti Groupin mediatiedote 28.11.2019

torstai 28. marraskuuta 2019

Joulutervehdyksiä erikoisleimataan Helsingissä 2.12. lähtien


Helsingissä otetaan käyttöön joulutervehdyksiä varten suunniteltu erikoisleima maanantaina 2. joulukuuta. Erikoisleimoja saa tänä vuonna joulutervehdyksiin reilun kahden ja puolen viikon ajan joka päivä 2.-18. joulukuuta.

Erikoisleimattaville lähetyksille varatut kirjelaatikot sijoitetaan Helsingin pääpostitalon sisäänkäyntien yhteyteen osoitteisiin Mannerheiminaukio 1 ja Elielinaukio 2. Kirjelaatikot tunnistaa laatikon infokentässä olevasta joululeiman kuvasta.

Kynttilän liekkiä kuvaava leima sopii hyvin joulupostimerkkeihin


Aidon joulutervehdyksen viimeistelevä perinteinen joululeima on asiakkaiden keskuudessa erittäin suosittu. Vuosittain Helsingin erikoisleima koristaa noin 300 000 joulutervehdystä.


Helsingin joululeiman ovat suunnitelleet tänä vuonna Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi. Kynttilän liekillä ja valonsäteillä koristeltu leima sopii aiheensa puolesta hyvin Virpi Pekkalan suunnittelemiin joulupostimerkkeihin, joiden kuvituksissa hehkuvat tonttujen lyhdyt.

Joulutervehdyksien viimeiset postituspäivät


Kotimaan joulutervehdykset (1,10 euroa) tulee postittaa joulun ikimerkillä kirjelaatikkoon viimeistään keskiviikkona 11.12. kello 24 mennessä. Kotimaan ikimerkillä (1,60 euroa) varustetut joulutervehdykset jaetaan jouluksi perille, jos ne postitetaan tiistaihin 17.12. mennessä kirjelaatikkojen tyhjennysaikataulujen mukaan. Ulkomaille lähetettävien joulutervehdysten lähetyspäivät löytyvät Postin joulusivustolta www.posti.fi/joulu.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Posti Groupin mediatiedote 28.11.2019

maanantai 25. marraskuuta 2019

Saksalainen maksimikortti jousiammunnasta


Maksimikortilla tarkoitetaan postikortin, postimerkin ja postileiman yhdistelmää, jossa postimerkki on kiinnitetty postikortin kuvapuolelle ja jossa postimerkki on leimattu postileimalla. Oleellista on se, että postikortti, -merkki ja -leima liittyvät kaikki samaan aiheeseen.

#postimerkkeilija -lehden toimituksen maksimikorttien keräily keskittyy urheiluaiheeseen. Yksi kokoelman korteista on saksalainen maksimikortti, jonka aiheena on jousiammunta. Postimerkki on lisämaksullinen ja lisämaksu on ilmeisesti mennyt urheilun hyväksi (Für den Sport). Saksalaisen Bonnin ensipäivänleiman päiväys on 15.4.1982.


Olympialajeihin kuuluvassa jousiammunnassa ammutaan jousella nuolia maalitauluun. Jousiampuja voi käyttää jousen ja nuolen lisäksi erilaisia lisävarusteita, joista tyypillisin on erityisesti taljajousen kanssa käytettävä laukaisulaite. Taljajousi on yksi jousityypeistä, joita ovat myös jalkajousi eli varsijousi, pitkäjousi ja vastakaarijousi. Suomen Jousiampujain Liiton verkkosivuilla mainitaan talja- ja pitkäjousien lisäksi tähtäin- ja vaistojouset, joista olympialaisissa käytetään tähtäinjousta.

Jousiammuntalajeja ovat tauluammunta ja maastoammunta. Tauluammunnassa ammuntamatka tähtäinjousella on 70 metriä ja muilla jousityypeillä 50 metriä. Taljajousella ammuttaessa taulun halkaisija on 80 senttimetriä. Halkaisijaltaan 1,22 metrin taulu on tähtäin-, pitkä- ja vaistojousissa. Tauluammunnassa on yksilökilpailun lisäksi parikilpailu ja joukkuekilpailu.

Maastoammunnassa, jossa nimensä mukaisesti ammutaan maastossa eikä radalla, ammuntamatkat ja taulujen halkaisijat vaihtelevat. Ammuntamatka on 5-60 metriä ja taulun halkaisija on 20-80 senttimetriä. Maastoammunnassa käytettävät jousityypit ovat taljajousi, vaistojousi ja tähtäinjousi.

Suomen Jousiampujain Liiton kotisivut ovat osoitteessa www.sjal.fi. Englanninkieliset World Archery -verkkosivut ovat puolestaan osoitteessa https://worldarchery.org.

Lähteet:
Suomen Jousiampujain Liitto ry: https://www.sjal.fi -sivusto (25.11.2019)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Jousiammunta (25.11.2019)

tiistai 19. marraskuuta 2019

Pinsettejä käytetään postimerkkien käsittelyyn


Postimerkkeilijä tarvitsee harrastuksessaan monenlaisia tarvikkeita, esimerkiksi pinsettejä eli atuloita. Niitä myydään suomalaisissa postimerkkiliikkeissä, joiden kotisivuja löytyy esimerkiksi googlaamalla haulla postimerkkiliike.

Postimerkkeilyssä käytettävät pinsetit ovat metallista valmistettuja ja niitä löytyy erilaisilla kärjillä. Pinsettejä käytetään postimerkkien käsittelyyn (postimerkkiin tartutaan pinsettien kärjillä) eli merkkeihin ei saisi koskea ollenkaan käsin. Erityisesti harvinaisten postimerkkien käsittelyssä pinsetit ovat välttämättömät, koska puhtaistakin käsistä voi jäädä jälkiä merkkeihin.

Pinsetit ovat olleet jo pitkään yksi postimerkkeilijöiden tärkeimmistä apuvälineistä, kuten käy ilmi vuoden 1930 Zumstein-postimerkkiluettelosta. Luettelon lopussa mainostetaan myynnissä olevia apuvälineitä ja mainoksen kuvituksesta käy ilmi, että jo noin 90 vuotta sitten pinsettejä eli atuloita on ollut saatavilla erilaisilla kärjillä.

Postimerkkien käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia niitä vaiheita, joissa merkkejä siirretään paikasta toiseen; esimerkiksi postimerkkiliikkeestä ostettujen merkkien siirtäminen säiliökirjaan, merkkien siirtäminen säiliökirjasta kokoelmalehdille, merkkien tutkiminen suurennuslasilla, mikroskoopilla tai UV-lampulla sekä liotettujen merkkien siirtäminen kuivumaan.

Mitkä tahansa pinsetit eivät kuitenkaan käy, koska niitä on olemassa myös muuhun käyttöön kuin filatelisteja varten ja pahimmillaan muuhun käyttöön tarkoitetut atulat voivat vahingoittaa postimerkkejä. Pinsetit kannattaa siis ostaa postimerkkiliikkeestä.

torstai 14. marraskuuta 2019

Kuopion Filatelistikerhon hienot kotisivut


Kuopion Filatelistikerho on saanut omat kotisivut. Yhdistyksen kotisivut ovat osoitteessa www.postimerkkikerho.fi. Filatelistikerho on perustettu vuonna 1921 ja siihen kuuluu noin 80 jäsentä.

Kuopion Filatelistikerhon hienolla sivustolla kerrotaan mm. kerhon toiminnasta ja historiasta, kerhon kokouksissa järjestettävästä huutokaupasta sekä siitä, mitä keräily on. Kotisivuilla on myös kuvagalleria, jossa on esimerkiksi kuvia Kuopio-postikorteista ja Kuopion postileimoista.

Filatelistikerhon täyttäessä sata vuotta vuonna 2021 yhdistys järjestää yhteistyössä Jyväskylän ja Joensuun postimerkkikerhojen kanssa pohjoismaisen Nordia 2021 -postimerkkinäyttelyn. Kuopion Musiikkikeskuksessa 12.-14. maaliskuuta pidettävä näyttely on luonnollisesti esillä Kuopion Filatelistikerhon kotisivuilla.

Kannattaa käydä tutustumassa Kuopion Filatelistikerhon kotisivuihin, koska sieltä löytää tietoa filateliasta ja ajantasaisimman tiedon Nordia 2021 -näyttelystä. Ja jos asut Kuopiossa tai sen lähistöllä, kannattaa vierailla kerhon kokouksissa.


Lähde:
Kuopion Filatelistikerho ry: https://www.postimerkkikerho.fi -sivusto (10.11.2019)

sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Åland Postin julkaisuohjelma 2020 tarjoaa jokaiselle jotakin



Åland Postilla on ilo esitellä vuoden 2020 postimerkkijulkaisut, joissa purjealukset ja vuodenaikojen vaihtelut kohtaavat poliisitoiminnan ja pitkälle kehitetyt lääketieteen apuvälineet. ”Julkaisuohjelma tarjoaa jokaiselle jotakin ja se vie tutkimusmatkalle Ahvenanmaan maakuntaan monista eri näkökulmista. Olemme pyrkineet yhdistämään perinteitä ja nykyaikaa sekä tutuilla että yllättävillä aiheilla”, kertoo Eivor Granberg, Postipalveluiden toimialajohtaja.


Postimerkkivuosi alkaa 3. helmikuuta uudella postimaksulipukesarjalla, jota koristaa luonnonkukat. Postimaksulipukkeet ovat tarramerkkejä, joihin voidaan painaa haluttu maksuarvo. Kuvataiteilija Carolina Sundelin on maalannut kauniin kimpun, jossa on rentukka, ahdekaunokki, kalliokielo ja keto-orvokki. Ne ovat kaikki tavallisia Ahvenanmaalla.


Helmikuun 3. päivä myös päättyy postimerkkisarja Purjealuksia, joka on jatkunut vuodesta 2015 asti. Taiteilija Allan Palmer antaa loppusilauksen kahdella postimerkillä, jotka on omistettu kuunarilaiva Mozartille ja nelimastoparkki Vikingille. Ne edustavat viimeisiä syvänmerenpurjehtijoita, jotka olivat ahvenanmaalaisten purjealusten suurvarustajien Hugo Lundqvistin ja Gustaf Eriksonin omistuksessa. Mozart purjehti Hugo Lundqvistin varustamon omistuksessa vuosina 1922–1935, kun taas Gustaf Erikson osti Vikingin vuonna 1929, ja se teki viimeisen purjehduksen kuuluisalla vehnäreitillä Australiasta 1948.


Maaliskuun 5. päivä Åland Post kunnioittaa ahvenanmaalaista taiteilija Henrik Nylundia (1945–1982), joka ehti lyhyen elämänsä aikana jättää pysyvät jäljet ahvenanmaalaiseen taide- ja kulttuurielämään. Postimerkkijulkaisu kuuluu pienten eurooppalaisten postilaitosten yhteiseen SEPAC-sarjaan, jonka teemana vuonna 2020 on taidetta kansallisesta kokoelmasta. Julkaisu esittelee Nylundin Sabina triptyykin vuodelta 1976, joka on nykyään Ahvenanmaan maakuntapäivien tiloissa. Samana päivänä ilmestyy myös vuoden ehiökortit, joissa on rakastettuja lemmikkieläimiä. Ahvenanmaalta kotoisin oleva valokuvaaja Susanna Hagman tarttui haasteeseen ja kuvasi neljä tavallisimmista lemmikkieläimistämme: koiran, kissan, kanin ja undulaatteja.


Toukokuun 8. päivä huomion kohteena on suosittu tanssikoulu DunderDans. Sen on perustanut ahvenanmaalainen Erica Dunder ja koulun oppilaat ovat iältään 7-30 -vuotiaita. Valokuvaaja Therese Andersson on pysäyttänyt kuvassaan kauniin hetken yhdestä DunderDansin vuosittain loppuunmyydyistä näytöksistä. Postimerkki julkaistaan miniarkkina, jonka kehyksenä on Minun Postimerkkini. Tällä samalla menetelmällä yksityishenkilöt ja yritykset voivat julkaista omakuvapostimerkkejä. Toukokuussa julkaistaan myös vuoden EUROPA-postimerkki. Ahvenanmaan ehdokas teemassa vanhat postitiet esittelee postisoutukilpailua, joka soudetaan vuosittain postitalonpoikien muistoksi, joiden velvollisuutena oli soutaa postia Ahvenanmeren yli. Reitti seuraa vanhaa postireittiä Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä, joka oli käytössä 1900-luvun alkuun asti. Ahvenanmaalainen valokuvaaja David Lundberg on vanginnut linssin läpi talonpoikaisaluksia.


Kesäkuun 5. päivä Åland Post kohdistaa huomion pitkälle kehittyneisiin lääketieteen ja teollisuuden tarvikkeisiin, joita valmistaa maailmanlaajuisesti johtava yritys. Yrityksen pääkonttori on Ahvenanmaalla. Ahvenanmaalaisen korkean teknologian yrityksen, Optinovan, erityisvalmisteiset letkut lääketieteelle ja teollisuudelle koristavat postimerkkiä, jonka on valokuvannut Kjell Söderlund. Samana päivänä ilmestyy uusi julkaisu Pohjola-sarjassa, jonka yhteisenä teemana on nisäkkäät. Ahvenanmaalainen postimerkki esittelee mytologisen lepakon. Ahvenanmaalaisen taiteilijan Bo Söderlundin maalaamassa mielikuvitusta ruokkivassa kuvituksessa öinen saalistaja lentää Maarianhaminan kaupunginkirjaston tutussa siluetissa. Postimerkissä on fluoresoiva painatus, joka hehkuu pimeässä. Ahvenanmaan tavallisin lepakkolaji on pohjanlepakko.


Syksyn julkaisut polkaistaan käyntiin 4. syyskuuta, jolloin postimerkissä esitellään Ahvenanmaan poliisi. Ahvenanmaan poliisi kuuluu Ahvenanmaan maakunnan hallituksen alaisuuteen ja se on itsenäinen poliisi, riippumaton Suomen poliisista. Graafinen suunnittelija Sandra Henriksson on suunnitellut postimerkin, joka esittelee ahvenanmaalaista ”Musta Maija” -tyylistä poliisiautoa. Samana päivänä ilmestyy myös vuoden postimerkkivihko, jossa saamme kokea neljä vuodenaikaa Maarianhaminan kaupungin kuuluisalla lehmuskujalla Esplanadilla. Se on antanut kaupungille lisänimen Tuhansien lehmusten kaupunki. Valokuvaaja on Kjell Söderlund.

Vuoden viimeiset postimerkkijulkaisut ilmestyvät 23. lokakuuta. Åland Postin seitsemäs osa kiinalaisten horoskooppimerkkien sarjassa on edennyt Härän vuoteen. Postimerkkitaiteilija Martin Mörck herättää henkiin vuoden pienoisarkissa menneen ajan maanviljelyn Ahvenanmaalla, kun härkiä käytettiin yleisesti vetojuhtina. Vuoden kaksi joulupostimerkkiä houkuttelevat joulujuomilla ja makeisilla; itsetehdyt nekut ja kupillinen mausteista ja hyväntuoksuista glögiä kuuluvat ilman muuta ahvenanmaalaiseen jouluun. Suunnittelusta vastaa kuvittaja Alexander Lindén.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote marraskuu 2019

torstai 7. marraskuuta 2019

Turun Postimerkkikerhon hienot kotisivut


Turun Postimerkkikerhon kotisivut ovat uudistuneet. Yhdistyksen kotisivut ovat osoitteessa www.turunpostimerkkikerho.fi.

Turun Postimerkkikerhon hienolla sivustolla kerrotaan mm. kerhon toiminnasta, yhdistyksen julkaisemasta Abophil-postimerkkilehdestä sekä lehdessä ilmestyvästä tarjoushuutokaupasta.

Kotisivuilla on myös mielenkiintoinen blogi, jossa on tekstit esimerkiksi luovutetun alueen postileimaluettelosta, virtuaalisesta Exponet-postimerkkinäyttelystä ja Turku-leimojen käsikirjasta. Sivustolla on lisäksi laaja linkkikokoelma, jonka ensimmäisenä linkkinä sattuu olemaan linkki #postimerkkeilija -lehteen ja -blogiin.

Kannattaa käydä tutustumassa Turun Postimerkkikerhon kotisivuihin, koska sieltä löytää paljon tietoa filateliasta. Ja jos asut Turussa tai sen lähistöllä, kannattaa vierailla kerhon kokouksissa.


Lähde:
Turun Postimerkkikerho ry: https://www.turunpostimerkkikerho.fi -sivusto (8.11.2019)

tiistai 5. marraskuuta 2019

Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttely herättelee monia tunteita


Postimuseo keskittyy vuonna 2020 kirjeeseen. Museo avaa 14.2.2020 Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttelyn, jossa esillä olevat kirjeet ovat paitsi oman aikansa kuvaajia niin koskettavia, samaistuttavia ja erilaisia tunteita herättäviä. Näyttelyyn liittyy runsaasti tapahtumia, kuten teatteri- ja musiikkiesityksiä, Kirjeklubeja ja luentoja.

Näyttelyn kuvituskuva. Kuva: Mielikuvittaja Tomi Aho.

Rakkaus, ilo, jännitys, suru, ikävä, kaipaus ja huoli ovat muun muassa tunteita, jotka kirjeistä nousevat esiin. Näitä, joskus traagisiakin ja toisaalta riemastuttavia kirjeiden tunteita, tulkitsevat näyttelijät Seela Sella ja Esko Roine kuunnelmien muodossa.

– Voin kuvitella, miltä tuntuisi asettautua esimerkiksi äidin asemaan ja lukea kirjeestä, että oma poika on jäänyt rintamalle haavoittuneena, eikä häntä enää löydetä. Tai nuori tyttö, joka saa kirjeitse tiedon ystävänsä kuolemasta. Toisaalta näyttelyn kirjeistä löytyy paljon iloa, lohtua ja ennen kaikkea rakkauden osoituksia, pohtii näyttelyn projektipäällikkö Suvi Jalli.

Näyttelyn kuvituskuva. Kuva: Postimuseon kuva-arkisto.

Postimuseo on koonnut näyttelyn kirjeet vuonna 2017 järjestetystä keräyksestä, jossa Postimuseo ja Posti hakivat suomalaisille merkityksellisiä kirjeitä. Osa kirjeistä koostuu tietokirjailija Timo Kalevi Forssin toimittamasta Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -kirjasta, joka ilmestyy näyttelyn avaamisen aikoihin. Kaikki reilut 50 näyttelyn kirjettä on myös taustoitettu ja ne ajoittuvat 1800-luvun lopulta 2010-luvulle.

Like Kustannuksen tuottamasta Forssin kirjan aineistosta museo on valinnut näyttelyyn pääasiassa tunnettujen suomalaisten kirjeitä. Esimerkiksi Aleksis Kiven kirjeen isälleen Erik Johan Stenvallille vuonna 1864 ja Ville Riikosen kirjeen Tarja Haloselle vuonna 2011 sekä Halosen vastauskirjeen. Aleksis Kivi kirjoitti isälleen kirjeen, joka on täynnä dramaattisia käänteitä. Riikonen anoo käsinkirjoitetussa kirjeessä totaalikieltäytyjänä vapautusta vankeusrangaistukseensa siviilipalvelusrikkomuksesta.

Näyttelyn kuvituskuva. Kenttäpostikonttorin kirje- ja pakettipuolella on kiirettä ennen joulua 1942. Kuva: SA-kuva.

Näyttely toimii myös tapahtuma-areenana. Kirjeklubeilla luetaan ja keskustellaan erilaisista kirjeistä. Museo toivoo myös yleisön tuovan omia kirjeitään joko luettavaksi tai niitä voi halutessaan itse lukea. Näyttelyyn liittyy myös teatteri- ja musiikkiesityksiä sekä luentoja.

Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttely on esillä 14.2.2020-31.1.2021 Postimuseossa Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 5.11.2019

lauantai 2. marraskuuta 2019

Autopakettimerkkien vuoden 1963 julkaisu


Autopakettimerkit ovat postimerkkejä, joita käytettiin Suomessa postiautoissa (postibusseissa) kuljetettavassa postissa. Vuonna 1963 1. tammikuuta ilmestynyt julkaisu oli kolmas ja toiseksi viimeinen autopakettimerkkien julkaisu. Merkit olivat nidottuina vihkoihin (20 x 5 merkkiä), joten vuoden 1963 autopakettimerkeistä on löydettävissä viiden merkin rivilöitä. Merkkien käypäisyys päättyi 10. tammikuuta 1985.

Autopakettimerkkien vuoden 1963 julkaisun merkkejä tunnetaan sekä fosforoivalla paperilla että tavallisella paperilla. Merkeissä on kuvattuna Vanajan Autotehdas Oy:n valmistama Vanaja-merkkinen postibussi; Vanajan Autotehdas liitettiin vuonna 1968 Suomen Autoteollisuus Oy:hyn.

0,05 markan eli viiden pennin punaista autopakettimerkkiä painettiin miljoona kappaletta.

0,20 markan eli 20 pennin oranssia autopakettimerkkiä painettiin 2,4 miljoonaa kappaletta.

0,50 markan eli 50 pennin sinistä autopakettimerkkiä painettiin 1,6 miljoonaa kappaletta.

Yhden markan ruskeaa autopakettimerkkiä painettiin 2,1 miljoonaa kappaletta.

Lähteet:
Postimerkkiliike Lauri Peltonen Ky: LAPE Suomi postimerkkiluettelo n:o 58 1995–1996, Tammisaari 1995
Suomen Filateliapalvelu Oy: LAPE postimerkkiluettelo n:o 80 2018, Latvia 2017

perjantai 1. marraskuuta 2019

Virpi Pekkalan hyväntuuliset tonttupostimerkit tekevät joulun


Posti julkaisee keskiviikkona 6. marraskuuta Virpi Pekkalan suunnittelemat joulupostimerkit, joiden hyväntuuliset tonttuhahmot ovat tuttuja useimmille suomalaisille.

Virpi Pekkala jos joku tuntee joulun. Hän on rakastanut joulua lapsesta asti ja tehnyt joulukuvituksia mm. tuhansiin postikortteihin, lahjakääreisiin ja tekstiileihin sekä myös vuoden 2003 joulupostimerkkeihin.


Tämän vuoden joulupostimerkeissä tontut viettävät joulua perinteisellä suomalaisella kaavalla, johon kuuluvat joulusauna ja joulukonsertit.

Joulumerkkeihin liittyy myös tarina


Virpi Pekkala on tunnettu siitä, että hänen kuvituksiinsa liittyy aina joku ajatus tai tarina. Näin hän kuvailee joulupostimerkkejä:

Joulusaunojat-merkissä tonttuperhe kävelee kylpytakeissaan saunaan hämärän lumisessa maisemassa. ”Isä kantaa edellä lyhtyä ja äiti perässä saunapyyhkeitä. Tonttupoika marssii keskellä tohkeissaan saunavihdan kanssa.”


Joulukonsertti-merkissä tonttupoika ja -tyttö laulavat sydämensä kyllyydestä. ”Kissa ja koira ovat katsoneet esitystä aikansa ennen kuin yhtyvät kuoroon mukaan. Nelikon ääni raikaa hämärässä talvi-illassa kauas.”

Talven ihmeitä -merkissä nähdään lumiukko, jäniksiä sekä taivaalla loimottavat revontulet. ”Pakkanen on niin kova, että lumiukollakin on pipo, kaulaliina ja lapaset. Pupujussit eivät suinkaan ihastele revontulia vaan kyttäävät lumiukon porkkanasta tehtyä nenää.”


Joulusaunojat-postimerkkivihossa on 20 joulutervehdyksen ikimerkkiä. Joulukonsertti on kotimaan ikimerkki, joka julkaistaan kymmenen merkin arkissa ja viiden postimerkin vihossa. Talven ihmeitä -arkissa on kymmenen ulkomaan ikimerkkiä ja Priority-tarrat.

Lumihiutaleet-postimerkki sopii kaikkiin talvisiin tervehdyksiin



Posti julkaisee 6.11. myös vaakamallisen Lumihiutaleet-postimerkin, joka sopii hyvin kaikkiin talvisiin tervehdyksiin. Hopeisena hohtavan merkin suunnittelusta vastaa AD Paula Salviander. Lumihiutaleet-arkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätapahtuma Helsingin pääpostissa 6.11. kello 13-16


Helsingin pääpostissa (Elielinaukio 2) järjestetään ensipäivätapahtuma keskiviikkona 6. marraskuuta kello 13-16. Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja. Virpi Pekkala ja Paula Salviander ovat paikalla signeeraamassa töitään kello 13-15.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 30.10.2019