lauantai 19. joulukuuta 2020

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2021!



#postimerkkeilija -lehti ja -blogi kiittää lukijoitaan vuodesta 2020. Postimerkkilehti ja blogi on otettu hyvin vastaan, joten tästä on mukava jatkaa ensi vuoteen. #postimerkkeilija jää nyt joulutauolle; filateliaa ja postikorttikeräilyä sekä muuta keräilyä koskeviin uutisiin palataan vuoden 2021 puolella. Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2021!

maanantai 14. joulukuuta 2020

Grönlannin marraskuun postimerkkijulkaisut – elokuvia, kummitustarinoita ja joulupostimerkit



Grönlannin posti julkaisi marraskuussa 2020 yhteensä kolme postimerkkijulkaisua. Samalla ilmestyi myös neljä uutta postimaksulipuketta. Grönlannin postimerkkeihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.stamps.gl.


6. marraskuuta ilmestyneissä postimerkeissä yhtenä aiheena on grönlantilaiset elokuvat. Merkeissä on elokuvien julisteet. Elokuvat ovat Palladium Filmin Palo’s Wedding vuodelta 1934 ja Nordisk Filmin Qivitoq vuodelta 1956.


Samana päivänä julkaistiin kaksi postimerkkiä aiheenaan grönlantilaiset kummitustarinat. Toisen merkeistä on taiteillut Maria Bach Kreutzmann ja toisen Christian Fleischer Rex.


Kolmas julkaisu on joulupostimerkit, joissa on kaksi kuvitusta Juaaka Lyberthin kuvakirjasta ”Orpilissat nunarsuarmi kusanarnersaat” (suomennettuna Maailman kaunein joulukuusi). Kirjan kuvituksesta on vastannut Maja-Lisa Kehlet, joka on näin ollen suunnitellut myös joulupostimerkit. Merkeistä julkaistiin lisäksi postimerkkivihko.


Lähteet:
POST Greenland Filatelia: Greenland Collector -lehti 4/2020
POST Greenland Filatelia: https://www.stamps.gl/en > Information > Stamp programme 2020 (12.12.2020)

Kuvituksena olevat postimerkit:
POST Greenland Filatelia

torstai 10. joulukuuta 2020

Nordia-näyttelyiden historiaa: Vuonna 2017 postihistorian luokan kokoelmille seitsemän kultaa


Pohjoismainen Nordia 2017 -postimerkkinäyttely järjestettiin Tanskan Vejlessä 27.-29. lokakuuta. Näyttelyn postihistorian luokan kokoelmista seitsemän palkittiin kultamitalilla.

Eniten pisteitä (93) sai Philip Rasmussenin kokoelma Tanskan postitaksoista 1864–71. Kokoelma palkittiin myös kunniapalkinnolla. Muut kunniapalkinnolla palkitut kokoelmat olivat Erling Bergerin Alankomaiden kansainvälinen posti 1813–1868 (92 pistettä), Carsten Bjergin Odensen postihistoria (92 pistettä), Sven-Börje Ewersin Ruotsin varhaiset postileimat 1686–1830 (91 pistettä) ja suomalaisen Markku Lehmuskallion Grönlannin postihistoria (90 pistettä).

Vuoden 2017 Nordia-näyttely järjestettiin Tanskassa. Kuvassa Tanskan Horsensista 26. maaliskuuta 1911 Berliiniin Saksaan lähetetty ehiöpostikortti, joka sopisi postihistorian luokassa ainakin postitaksakokoelmaan, Tanskan ulkomaanpostia esittelevään kokoelmaan ja Tanskan postileimakokoelmaan.

Kultaan ylsivät myös Albert Schröderin kokoelma Färsaarista vuoteen 1945 ja Steen Jack Petersenin kokoelma postipalveluista Färsaarilla toisen maailmansodan aikana. Kumpikin kokoelma sai 90 pistettä. Postihistorian luokassa oli toinen suomalaiskokoelma Lehmuskallion kokoelman lisäksi; Matti Pesosen kokoelma Suomen ensimmäisistä maalaiskirjeenkantajien numeroleimoista ja linjoista saavutti suuren hopean 75 pisteellä.

Lähde:
Nordia 2017 -näyttely: http://www.nordia2017.dk -sivusto (5.11.2017)

torstai 3. joulukuuta 2020

Alkuvuoden 2021 postimerkeissä kukkien loistoa ja eläimiä – Merkeillä juhlistetaan myös Journalistiliittoa, Lotta Svärd Säätiötä ja postikorttia


Posti julkaisee ensi vuoden alkupuoliskolla kahdeksan postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 23 erilaista postimerkkiä. Postimerkit julkaistaan kahdessa erässä 20. tammikuuta ja 28. huhtikuuta.

Tammikuun merkeissä ystävyyttä, huolenpitoa, kukkia ja journalismia



Postimerkkivuosi alkaa ystävänpäiväpostimerkeillä, joissa nähdään sadunomaisia eläimiä ja kukkien muodostamia värikkäitä kuvioita. Riku Ounaslehdon runsaalla tyylillä tehtyjen kuvitusten aiheita ovat oksalla istuva pörröinen orava, kukkien mettä imevä perhonen, pesää rakentava lintu, kasveja kasteleva kani, komeasarvinen peura ja kolme kukkia pölyttävää kimalaista. Pidetään huolta -postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Oona Himasen kuvittamissa postimerkeissä nähdään perinteisiä suomalaisia monivuotisia koristekasveja. Merkkeihin kuvatut perennat – violetti akileija ja kellanruskea ruskolilja – ovat monille tuttuja jo isoäidin puutarhasta. Onnittelukukat on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä. Lisäksi myyntiin tulee myös kahden merkin arkki, jossa on molemmat postimerkit.


Paula Salviander kuvaa postimerkeissä runsasta kukkatarhaa, jonka kukkien loistolla voi koristaa kevätviestejä vaikkapa pääsiäisen aikaan. Merkkien kukat ovat narsissi, tulppaani, neilikka, lilja, hortensia, kiinanruusu, auringonkukka, pioni ja gerbera. Kukkatarha on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Suomen Journalistiliiton sataa vuotta juhlistetaan Ilkka Kärkkäisen suunnittelemalla julistemaisen graafisella postimerkillä, joka kertoo mielipiteiden ilmaisemisen vapaudesta ja oikeudesta osallistua keskusteluun. Pelkistetyssä merkissä on kirjain J ja kaksi puhekuplaa, jotka edustavat erilaisia mielipiteitä. Journalistiliitto edistää jäsentensä ammatillista asemaa, puolustaa journalismia ja eettisiä sääntöjä sekä edistää sananvapautta. Suomen Journalistiliitto 100 vuotta -postimerkkiarkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.

Huhtikuun merkeissä lottia, uhanalaisia eläimiä, postikortteja ja juhlatunnelmaa


Suomalaisten naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd perustettiin vuonna 1921. Posti juhlistaa järjestön satavuotista historiaa omilla postimerkeillä. Sotavuosina lotat tukivat maanpuolustusta monipuolisella huolto- ja avustustoiminnalla. Enimmillään järjestöön kuului noin 240 000 lottaa ja pikkulottaa. Nykyisin Lotta Svärd Säätiö tekee hyväntekeväisyystyötä, avustaa sodan tai muun kriisin johdosta kärsimään joutuneita Suomen kansalaisia, tukee naisten kouluttautumista kriisitilanteiden varalle sekä ylläpitää Lottamuseota. Klaus Welpin suunnittelema Lotta Svärd 100 vuotta on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Huhtikuussa julkaistaan Petteri Mattilan suunnitteleman Uhanalaisia eläimiä -postimerkkisarjan kolmannet merkit, joiden aiheena on tällä kertaa lentäviä tai liitäviä uhanalaisia kotimaisia lajeja. Hyönteisiä merkeissä edustaa isoapollo-perhonen ja lintuja kuningaskalastaja. Kolmannessa merkissä esiintyvä liito-orava on monista uutisjutuista tuttu laji, jota metsähakkuut uhkaavat. Posti julkaisee EUROPA-sarjaan kuuluvat merkit yhteistyössä WWF Suomen kanssa. Europa: Uhanalaiset eläimet III -postimerkkiarkissa on 15 kotimaan ikimerkkiä.

Postikortit ovat välittäneet suomalaisten viestejä ja tunteita jo 150 vuoden ajan. Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi ovat tiivistäneet postikortin vaiheita postimerkkivihkoon, jonka merkkeihin on kuvattu kuusi postikorttia eri ajoilta. Merkeissä esitellään yksi Suomen ensimmäisistä ehiöpostikorteista vuodelta 1871, Suomen lippua ja maamiestä esittävä kortti, kenttäpostikortti sotavuosilta, kuvittaja Rudolf Koivun satuaiheinen kortti, Porvoo-aiheinen maisemakortti ja uusimpana suosittua postcrossing-harrastusta ilmentävä kortti. Postikortti 150 vuotta -postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Huhtikuussa tulee myyntiin myös monenlaisiin onnitteluihin sopiva Juhlapäivä, joka juhlistaa samalla myös Klaus Welpin mittavaa uraa postimerkkien suunnittelijana, sillä kyseessä on jo sadas Welpin suunnittelema postimerkki. Monipuolisena graafikkona ja valokuvaajana tunnetun Klaus Welpin postimerkeissä on nähty mm. suomalaisia musiikkitähtiä, ilmaveivi, saunoja ja Tove Jansson. Welp suunnitteli myös Suomen kauneimmaksi äänestetyn Erämaasilta-postimerkin, joka tuli toiseksi EUROPA-postimerkkien kilpailussa vuonna 2018.

Kaikki muutokset mahdollisia.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 12.11.2020

sunnuntai 29. marraskuuta 2020

#kerailynilo: Sormihyrriäkin voi kerätä


Koska #postimerkkeilija -lehti haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa filateliassa ja postikorttien keräilyssä, lehdessä ilmestyy välillä tekstejä muusta keräilystä tunnisteella #kerailynilo. #kerailynilo -osion sähköpostiosoite on kerailyn.ilo(at)gmail.com.


Suomessa sormihyrrät olivat erityisen suosittuja vuonna 2017, sen jälkeen niiden suosio on selvästi hiipunut. Sormihyrrää kutsutaan myös Fidget Spinneriksi (sormihyrrän englanninkielinen nimi) tai spinneriksi. Kyseessä on alun perin stressileluksi tarkoitettu tuote, jota pyöritetään pitämällä kiinni hyrrän keskeltä ja antamalla sormella vauhtia muulle hyrrälle (hyrrä pyörii sen keskellä olevan laakerin avulla).

Sosiaalisen median myötä muutama vuosi sitten suosioon noussutta sormihyrrää on verrattu suosiossaan 1990-luvun jojobuumiin. Yhdysvaltalaista Catherine Hettingeriä pidetään tuotteen kehittäjänä. Hettinger aloitti hyrränsä myynnin vuonna 1993, mutta koska hyrrää kohtaan ei ollut riittävästi kiinnostusta, sen patentti päättyi vuonna 2005.

Fidget Spinnereitä on useita erilaisia, mm. ulkonäöltään, väritykseltään ja materiaaliltaan. Näin ollen niissäkin riittää kerättävää. Jos sormihyrristä haluaa saada kokoon mahdollisimman kattavan kokoelman, se voi olla jo haastavaa, koska niitä ei taida olla enää juurikaan myynnissä; kirpputoreilta niitä voi hyvällä onnella löytää. Koska suurin suosio spinnereiden osalta on jo ohi, useita perusmalleja saa (jos niitä on ylipäänsä myynnissä) jopa euron kappalehintaan. Buumin ollessa kovimmillaan kalleimmat sormihyrrät maksoivat ainakin 20-30 euroa kappaleelta.


Sormihyrrien vuoden 2017 suosiosta kertoo sekin, että lehdet kirjoittivat niistä. Helsingin Sanomien jutun 28.5.2017 otsikko oli ”Alun perin stressileluksi kehitetty sormihyrrä on uusi jojo – ”spinnerit” myydään nyt kaupoista loppuun saman tien”. Me Naiset kirjoitti seuraavana päivänä otsikolla ”Sormihyrrät viedään käsistä – hittivimpaimen voi tehdä myös itse alle eurolla”. Mitä jos ottaisit talteen kohta mahdollisesti kokonaan katoavia tuotteita ja alkaisit kerätä sormihyrriä?

Aapo Korte

Lähde:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Fidget spinner (30.8.2018)

(Teksti on kirjoitettu alun perin vuonna 2018 ja sitä on päivitetty vuonna 2020.)

perjantai 27. marraskuuta 2020

Filatelian termejä: Ensipäivänkuori


Ensipäivänkuori on kirjekuori, jonka päälle on kiinnitetty tietty postimerkkijulkaisu, ja postimerkki tai postimerkit on leimattu niiden ilmestymispäivän postileimalla. Ensipäivänkuoresta käytetään myös nimitystä FDC-kuori; FDC on lyhenne kuoren englanninkielisestä nimestä First Day Cover.

Yhdysvaltalainen ensipäivänkuori 6.2.1984, jonka aiheena on maaperän ja vesien suojelu, sekä ahvenanmaalainen ensipäivänkuori 6.6.2008, jonka aiheena on majakat.

Ensipäivänkuoria on sekä virallisia että epävirallisia. Viralliset kuoret ovat postihallintojen valmistamia ja niissä kirjekuoreen on tyypillisesti painettu postimerkkijulkaisuun liittyvä kuva. Leimana on käytetty erityistä ensipäivänleimaa, joka on merkkien ilmestymispäivänä käytettävä erikoisleima. Osa postihallinnoista (ainakin Ahvenanmaan posti) myy myös signeerattuja FDC-kuoria.

Epävirallisia ensipäivänkuoria ovat tehneet pääasiassa yksittäiset keräilijät sekä erilaiset yhdistykset, lähinnä postimerkkikerhot. Kuorena on voitu käyttää tavallista kirjekuorta tai vaikkapa käsin kuvitettua kirjekuorta. Leima voi olla ensipäivänleima, mutta yhtä hyvin kyseessä voi olla tavallinen postileima, kunhan sen päiväys on sama kuin postimerkkijulkaisun ilmestymispäivä.

Ensipäivänkuoria on olemassa niin paljon, että rahallista arvoa niillä ei juurikaan ole. Poikkeuksen tähän tekevät harvinaisimmat kuoret, erityisesti 1900-luvun alkupuolelta ja sitä vanhemmat, joista saatetaan maksaa suuriakin summia postimerkkihuutokaupoissa. Viime vuosina postimerkkinäyttelyihin on tullut oma näyttelyluokkansa ensipäivänkuorille, mikä toivottavasti lisää kiinnostusta näitä värikkäitä kuoria kohtaan.

Ahvenanmaalainen ensipäivänkuori 1.11.2002, joka juhlistaa Janne Holménin samana vuonna voittamaa maratonin EM-kultaa, sekä islantilainen ensipäivänkuori 13.3.2003, jonka aiheena on lehmät.

Suomessa ilmestyi aikoinaan luettelo ensipäivänkuorista. Suosituinta FDC-kuorien keräily taitaa olla Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, joissa on kyseisiin kuoriin erikoistuneita postimerkkiliikkeitä. USA:ssa on jopa oma yhdistyksensä ensipäivänkuorien keräilijöille: American First Day Cover Society (https://afdcs.org).

tiistai 17. marraskuuta 2020

Grönlannin elo- ja syyskuun postimerkkijulkaisut – ensimmäisestä koulupäivästä vanhoihin postireitteihin



Grönlannin posti julkaisi elo- ja syyskuussa 2020 yhteensä neljä postimerkkijulkaisua. Grönlannin postimerkkeihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.stamps.gl.


10. elokuuta ilmestyi postimerkki, jonka aiheena on ensimmäinen koulupäivä. Taiteilija Lisbeth Karlinen käsialaa oleva merkki kertoo päivästä, joka on erittäin tärkeä koko perheelle. Koulussa lapsille opetetaan mm. grönlannin, tanskan ja englannin kieliä, matematiikkaa, uskontoa sekä käsitöitä.


Elokuun 10. päivän toinen julkaisu ilmestyi sekä postimerkkinä että pienoisarkkina. Julkaisun lisämaksulla tuetaan Grönlannin terveydenhuoltoa. Paarma Olsvig Brandt on nuori taiteilija, joka on tehnyt oman tulkintansa taistelusta koronavirusta vastaan.


Tämän vuoden EUROPA-postimerkit ilmestyivät 14. syyskuuta; aiheena niissä on vanhat postireitit. Robert Damin suunnittelemissa kahdessa merkissä kuvataan, kuinka Charles Lindbergh yhdellä Grönlannin kautta kulkeneella lennollaan toimi myös postinjakajana. EUROPA-postimerkit julkaistiin myös postimerkkivihkona.


Syyskuun 14. päivän toisen julkaisun (kaksi merkkiä) aiheena on koulusäästökupongit, jotka tulivat koko saaressa käyttöön vuonna 1957. Säästökuponkeja muissa muodoissa oli kuitenkin ehtinyt olla Grönlannissa käytössä jo vuodesta 1910. Koulusäästökupongeista luovuttiin 1976. Postimerkkien graafinen suunnittelu on Nina S. Kreutzmannin käsialaa.


Lähteet:
POST Greenland Filatelia: Greenland Collector -lehti 3/2020
POST Greenland Filatelia: https://www.stamps.gl/en > Information > Stamp programme 2020 (14.11.2020)

Kuvituksena olevat postimerkit:
POST Greenland Filatelia

perjantai 13. marraskuuta 2020

Postimerkkivuosi 2021 tarjoaa avaruusmatkan, juhlavuosia ja kansanjuhlan


Åland Postilla on ilo esitellä vuoden 2021 postimerkkiohjelma, johon kuuluu 14 postimerkkijulkaisua sekä uusilta että vakiintuneilta postimerkkitaiteilijoilta. Julkaisupäiviä on kaikkiaan kuusi helmikuun ja lokakuun välisenä aikana.


”Postimerkkivuosi 2021 kuluu monia historiallisia merkkipaaluja juhliessa. Me huomioimme Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlaa ja sitä, että Isovihan päättymisestä on kulunut 300 vuotta. Juhlimme tietysti vuoden suurta kansanjuhlaa, suurten purjelaivojen The Tall Ships Races -kilpailua. Meillä on useita julkaisuja suosituista eläinaiheista; kissoista, linnuista ja sammakoista. Julkaisemme myös avaruusaiheen, jonka myötä pääset tutustumaan melko tuntemattomaan ahvenanmaalaista sukujuurta olevaan henkilöön”, kertoo Eivor Granberg, Åland Postin postimerkkiosaston ja postipalvelujen toimialajohtaja.

Julkaisupäivä 2. helmikuuta 2021



Postimerkkivuosi lähtee käyntiin uudella postimaksulipukesarjalla. Postimaksulipukkeet ovat tarramerkkejä ja niissä on tänä vuonna kevättä rinnassa. Ruotsalainen muotoilija Anna Handell on ensimmäistä kertaa postimerkkitaiteilijana Åland Postille ja hän on kuvittanut neljä tavallista laululintua; peipon, pajulinnun, punarinnan ja mustapääkertun.


Helmikuun 2. päivä lähtee myös käyntiin 3-vuotinen postimerkkisarja veteraanitraktoreista. Postimerkkisarjan on valokuvannut ahvenanmaalainen valokuvaaja David Lundberg. Ensimmäisenä sarjassa ilmestyy kaksi aarretta 1900-luvun alusta. Amerikkalaisen telaketjutraktori Cletracin uskotaan olleen ensimmäinen traktori Ahvenanmaalla ja se on tallessa Ålands jord- och skogsbruksmuseum -museossa Ringsbölessä, Jomalassa. Veljekset Karl ja Johan Söderlund Saltvikin Ödkarbystä ostivat sen ilmeisesti 1919. Toisessa postimerkissä on kuvattuna rautapyöräinen Fordson-merkkinen traktori, malli F vuodelta 1924. Se on ollut samalla tilalla Hammarlandin Näfsbyssä aina siitä lähtien, kun se ostettiin 1920-luvulla. Tätä uskollista palvelijaa hoitaa nykyään maanviljelijä Ralf Fagerholm, joka edustaa perhetilan kolmatta sukupolvea.

Julkaisupäivä 25. maaliskuuta 2021



Merikartta vuodelta 1747 koristaa Ahvenanmaan edustajaa postimerkkisarjassa SEPAC, jonka teemana on tällä kertaa historialliset kartat. Kaksitoista pientä eurooppalaista postilaitosta kuuluu SEPAC-yhteistyöelimeen, joka julkaisee joka vuosi postimerkkejä yhteisellä teemalla. Merikortti esittää Maarianhaminan ulkopuolella sijaitsevaa saariryhmää nimeltä Rödhamn, joka on useiden vuosisatojen aikana tarjonnut suojaisan sataman. Nykyään se on suosittu vierasvenesatama.


Julkaisupäivän toinen postimerkki vie sinut avaruuteen. Sääsatelliitti Suomi NPP on saanut nimensä ahvenanmaalaista sukujuurta olleen Verner E. Suomen (1915–1995) mukaan. Häntä kutsutaan sääsatelliittien isäksi, hän oli mukana luomassa perustaa nykyajan satelliiteille, joita käytetään sääennusteiden laatimisessa. Hänen äitinsä Anna Matilda Sundqvist, joka oli kotoisin Pettbölen kylästä Finströmin kunnasta ja isänsä Johan E. Suominen, syntyisin Kustavista, muuttivat siirtolaisina Ahvenanmaalta Yhdysvaltoihin vuonna 1902. Peter Bergström on kuvittanut postimerkin.

Julkaisupäivä 7. toukokuuta 2021



Isovihan päättymisestä on kulunut 300 vuotta, ja huomioimme sitä postimerkillä. Isovihan aikana suurin osa Ahvenanmaan asukkaista pakeni Ruotsiin. Vuonna 1721 tehdyn rauhansopimuksen jälkeen ahvenanmaalaiset palasivat tulipalojen tuhoamalle Ahvenanmaalle. Postimerkin luoja ja kuvittaja Carl-Johan Listherby kertoo postimerkissään tapahtumien kulusta veneellä pakenemisesta paluuseen.


Toukokuussa on myös EUROPA-merkin julkaisupäivä. Tämän vuoden EUROPA-postimerkin teemana on uhanalaiset lajit. Ahvenanmaan postimerkissä on viitasammakko, toinen Ahvenanmaalla esiintyvistä sammakkolajeista. Akvarelleilla maalatun realistisen aiheen on luonut suosittu eläin- ja luontotaiteilija Bo Lundwall.


Myös neljä ehiökorttia Kevät viheriöi, jotka ovat kuvittaja Anna Handellin käsialaa, ilmestyvät samana päivänä. Aiheet ovat saaneet inspiraationsa kasvuvoimasta sekä kevättapahtumasta Ahvenanmaa vihannoi, joka nostaa esille keväiset lähiruokaherkut.

Julkaisupäivä 9. kesäkuuta 2021



Kesäkuun 9. päivä alkaa Ahvenanmaan itsehallinnon juhlinta, joka huipentuu 100-vuotispäivänä vuonna 2022. Ahvenanmaalaiset postimerkit ovat tärkeä itsehallinnon symboli, ja Åland Post omistaa kaksi postimerkkijulkaisua itsehallinnolle vuosina 2021 ja 2022. Jonas Wilén, yksi Ahvenanmaan arvostetuimmista taiteilijoista, on kuvittanut vuoden postimerkin, joka johdattaa juhlavuoteen Ahvenanmaa 100 vuotta. Postimerkki näyttää tien itsehallinnon syntymiseen.


Samana päivänä ilmestyy vuoden postimerkkivihko Ahvenanmaan maaneuvoksia. Valokuvaaja Therese Andersson on ottanut perinteiset muotokuvat Ahvenanmaan neljästä viimeisimmästä maaneuvoksesta Viveka Erikssonista ja hänen seuraajistaan Camilla Gunellista ja Katrin Sjögrenistä sekä nykyisestä hallituksen päämiehestä Veronica Thörnroosista.

Julkaisupäivä 23. heinäkuuta 2021



Heinäkuun 23. päivä Åland Post osallistuu suureen kansainväliseen The Tall Ships Races -purjelaivatapahtumaan, joka vierailee Maarianhaminassa 22.-25.7. Julkaisupäivänä ilmestyy sekä postimerkki että pienoisarkki, jotka ovat peräisin Juha Pykäläisen, tunnetun postimerkkitaiteilijan, siveltimestä. Hänen öljyvärimaalauksiensa pääpaino on tämän kansanjuhlan osallistujissa, jotka ovat kaikenikäisiä ja tulevat läheltä ja kaukaa sekä satama-alueessa, jossa komeat purjealukset ovat ankkurissa.

Julkaisupäivä 20. lokakuuta 2021



Vuoden viimeiset postimerkit ilmestyvät 20. lokakuuta. Kahdesta leikkisästä joulupostimerkistä kantautuu joululauluja ja ne tuovat jouluiloa. Ne on luonut vuoden toinen ensikertalainen, kuvittaja Rebecca Elfast. Hän on myös kuvittanut vuoden joulumerkit, jotka ovat koristeluun käytettäviä tarramerkkejä.


Kiinalaisen eläinradan postimerkkisarjan teemana on Tiikerin vuosi. Pienoisarkki Tiikeriraitainen kissa on postimerkkitaiteilija Martin Mörckin luoma ja esittää raidallisia kotikissoja perinteisellä ahvenanmaalaisella kuistilla. Kuistin, jonka ikkunoissa on koristeelliset ristikot, esikuva on peräisin Västergårdsin talosta, eteläisestä Maarianhaminasta.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote marraskuu 2020

lauantai 7. marraskuuta 2020

Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely nostaa esiin sanomalehden aseman suomalaisten aamussa


Postimuseo keskittyy vuonna 2021 sanomalehteen ja sen jakeluun. Museo avaa 23.4.2021 Aamukahvi ja tuore lehti -näyttelyn, joka tuo esiin aamun lehden tärkeyden ja sen digitaalisen murroksen sekä jakeluyhtiöiden ja jakajan roolin. Näyttely valaisee lehden matkan painosta postilaatikkoon ja aamukahvipöytään, päätyen siihen, miten lehteä käytetään sen jälkeen.

Suomalaisilla on ainutlaatuinen mahdollisuus saada lehti kotiin aamukahvipöytään. Useimmissa maissa lehti ostetaan irtonumerona lähikioskista. Suomessa sanomalehti kulkee pitkän matkan ja monien käsien kautta ennen kuin se päätyy aamukahvin seuraksi.

Kuva: Mielikuvittaja Tomi Aho.

Sanomalehti ei tule, se tuodaan


Näyttely tuo sanomalehdestä näkyviin näkymätöntä, erityisesti lehden kuljetusta ja jakelua sekä näitä töitä tekeviä ihmisiä. Lehden jakajalla on tärkeä, mutta lähes näkymätön rooli. Jakaja kulkee kelissä kuin kelissä vuoden ympäri joka päivä. Lehden jakamiseen liittyy monenlaisten tekijöiden kirjo. Se on monen ensimmäinen työpaikka. Useat jakajat ovat maahanmuuttajia. Työn arvostus on matala. Varhaisjakelua Suomessa tekevät useat yhtiöt Postin lisäksi.

Digimurros muuttaa paperista lehteä


Näyttelyn keskiössä on paperinen sanomalehti. Sisällössä näkyy vahvasti myös digitaalinen murros, sanomalehden käyttötavan muutos ja tulevaisuus niin lehden kuin jakelun näkökulmasta. Kävijä voi pohtia sanomalehden käyttöään ja sitä, mitä digimurros tuo tullessaan lehden ulkomuotoon ja jakeluun.

Näyttely tarjoaa monenlaista toimintaa


Kävijä voi esimerkiksi istahtaa aamukahvipöytään eri aikakausien hahmojen kanssa, eläytyä varhaisjakajan aamuyön reitille Postin sähköskootterin ohjaimissa, kokeilla jakelupäivystäjän puhelinta ja selailla Helsingin Sanomia vuosilta 1889–2019. Sanomalehtiteema tulee näkymään vahvasti myös tapahtumatarjonnassa.

Kuva: Mielikuvittaja Tomi Aho.

Näyttelyn yhteydessä julkaistava kirja valottaa paperisten sanomalehtien historiaa ja tulevaisuutta


Samaan aikaan näyttelyn avautumisen kanssa Postimuseo julkaisee FT Tuomas Hopun tutkimuksen Sivistystä ja uutisia kansalle – postilaiset sanomalehtien jakajina. Historiantutkimusta täydentää tutkimusjohtaja, FT Heikki Nikalin katsaus paperisten sanomalehtien nykytilaan ja tulevaisuuteen. Tutkimus valottaa, miten paperisten sanomalehtien aikakausi alkoi ja miltä se näyttää vuonna 2030.

Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely avautuu Postimuseossa museokeskus Vapriikissa Tampereella 23.4.2021 ja on esillä 30.1.2022 asti. Näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Posti Group Oyj, Päivälehden museo ja mediamuseo Rupriikki.

Postimuseon vuoden 2021 muut näyttelyt ovat Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta, joka esittelee suomalaisen postikortin 150-vuotista historiaa 19.2.-28.3.2021, sekä Jalkapallohuumaa kautta aikojen -pienoisnäyttely, joka esittelee fanikulttuuria ja otteluohjelmia kesällä 2021.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 3.11.2020

lauantai 31. lokakuuta 2020

Joulupostimerkissä tonttu kurkistaa tupaan


Joulua kohti mennään ja joulupostimerkit tulevat myyntiin keskiviikkona 4. marraskuuta. Tämän vuoden joulupostimerkit syntyivät suunnittelukilpailun kautta, jonka Posti järjesti yhteistyössä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa. Kilpailulla haettiin perinteistä joulutunnelmaa ja juuri sitä löytyy voittajatöistä Kylätonttu ja Joulutupa.

Kylätonttu kurkkii ikkunan takana


Joulutervehdyksen ikimerkissä tonttu kurkistaa ikkunasta lämpöä hehkuvaan tupaan ja jättää jälkeensä vain jalanjäljet lumihankeen. Sisustus- ja tekstiilimuotoilua opiskeleva Ida Sarisalmi on kuvittanut Kylätonttu-merkin, jonka värit korostavat kylmän hirsisen ulkoseinän ja lämpimän sisätilan välistä eroa ja tunnelmaa. Joulutervehdyksen ikimerkki tulee myyntiin 20 merkin vihossa.


Tuvassa on joulun odotuksen tunnelmaa


Joulun kotimaan ikimerkissä on joulun odotuksen tuntua. Tupa on siivottu, joulukuusi koristeltu ja kynttilät hehkuvat lämpöä. Koirakin aavistaa, että suuri juhla on tulossa. Graafista suunnittelua opiskeleva Jutta Luukkonen on käyttänyt kuvittamassaan Joulutupa-postimerkissä vesiväritekniikkaa, joka henkii omien lapsuuden joulujen tunnelmaa. Joulun kotimaan ikimerkistä julkaistaan 10 merkin arkki ja viiden merkin vihko.


Koko kylä valmiina jouluun


Joulun ulkomaan ikimerkki jatkaa samalla teemalla kuin kotimaan joulupostimerkit. Merkissä nähdään kylä, joka rakentuu nostalgisista 1920-luvun harjakattoisista omakotitaloista. ”Täällä sosiaalinen elämä on vilkasta, naapurit tuntevat toisensa ja kyläilevät toistensa luona. Naapurissa kajastava valo luo lämpimän ja rauhallisen olon”, kuvailee Tervetuloa kylään! -merkin suunnitellut Matti Pikkujämsä. Joulun ulkomaan ikimerkki julkaistaan 10 merkin arkissa.


Tyttö ja kukko kelkkaretkellä


Kaikkiin talvisiin tervehdyksiin soveltuu Suvi Roikon valokuvaama nostalginen Kelkkaretki, jossa tyttö pitää sylissään kukkoa. ”Kaverukset ovat matkalla potkukelkalla, taustalla näkyy talvinen peltomaisema ja matka jatkuu lumisateessa”, Roiko kertoo. Valokuva kuuluu sarjaan, jossa Roiko kuvaa eläinten ja lasten välistä suhdetta. Kotimaan ikimerkki Kelkkaretki julkaistaan 10 merkin arkissa.


Kaikki joulun tärkeät päivämäärät osoitteessa posti.fi/joulu


Kotimaan joulutervehdykset ehtivät perille joulun ikimerkillä, jos ne postitetaan viimeistään maanantaina 14.12. Posti avaa marraskuun alussa joulusivuston posti.fi/joulu, johon on koottu kaikki joulun postituksiin liittyvät aikataulut koti- ja ulkomaille. Ulkomaan postituksissa kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä koronaviruspandemia vaikuttaa joihinkin kuljetusyhteyksiin.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 28.10.2020

perjantai 23. lokakuuta 2020

Ahvenanmaan kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuvat 1.11.2020


Ahvenanmaalta lähetettävien kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuvat 1. marraskuuta 2020. Edellisen kerran postimaksut muuttuivat kymmenen kuukautta aiemmin eli 1. tammikuuta 2020.

Ahvenanmaan sisäisille lähetyksille on oma postitaksansa ja Ahvenanmaalta muualle Suomeen lähetettäville lähetyksille on oma postitaksansa. Ulkomaille lähetettäville kirjeille ja postikorteille on kaksi taksaa: Eurooppaan meneville lähetyksille ja Euroopan ulkopuolelle meneville lähetyksille. Ahvenanmaan sisäisen postin sekä ulkomaiden osalta postimaksuun vaikuttaa myös se, onko kyseessä Priority- vai Economy-kirje tai -postikortti.


Yllä olevassa taulukossa ovat kirjeiden ja postikorttien postimaksut 1.11.2020 alkaen. Kirjeiden ja postikorttien postimaksut 1.1.2020–31.10.2020 ja 1.1.2019–31.12.2019 löytyvät tekstistä 4.1.2020.

Lähde:
Åland Post Ab: https://www.alandstamps.com -sivusto (15.10.2020)

keskiviikko 14. lokakuuta 2020

Penkkiurheilijan unelmaharrastus – Keräilyn kohteena urheiluaiheiset maksimikortit


Sveitsiläinen maksimikortti jalkapallosta vuodelta 1954. Jalkapallo on tiettävästi maailman suosituin urheilulaji ja maailman suosituin harrastus. Vuonna 1954 Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA juhli 50-vuotista taivaltaan ja Sveitsissä järjestettiin jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut. Länsi-Saksan voittoon päättynyt turnaus televisioitiin ensimmäistä kertaa lajin MM-kilpailujen historiassa. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1954, 14.10.2020)

Missä yhdistyvät kiinnostus urheiluun sekä filatelian ja postikorttikeräilyn harrastaminen? Vastaus on ainakin #postimerkkeilija -lehden toimitukselle helppo: urheiluaiheisissa maksimikorteissa. Urheiluaihe on parhaimmillaan esillä maksimikortin kaikissa kolmessa elementissä, jotka ovat postimerkki, postileima ja postikortti. Kyseessä on penkkiurheilijan unelmaharrastus.

Saksalainen maksimikortti jousiammunnasta vuodelta 1982. Olympialajeihin kuuluvassa jousiammunnassa ammutaan jousella nuolia maalitauluun. Jousiampuja voi käyttää jousen ja nuolen lisäksi erilaisia lisävarusteita, joista tyypillisin on erityisesti taljajousen kanssa käytettävä laukaisulaite. Taljajousi on yksi jousityypeistä, joita ovat myös jalkajousi eli varsijousi, pitkäjousi ja vastakaarijousi. (Lähteet: #postimerkkeilija, kirjoitus Saksalainen maksimikortti jousiammunnasta, 25.11.2019, ja kirjoituksessa mainitut lähteet)

Suomalainen maksimikortti Seppo Rädystä vuodelta 1994. Räty saavutti keihäänheitossa olympiahopean ja kaksi olympiapronssia, MM-kullan ja -hopean sekä EM-hopean. Nykykeihäällä Rädyn paras tulos oli 90,60 metriä. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Seppo Räty, 15.7.2019)

Mikä on tarkalleen ottaen maksimikortti? Se on postikortin, postimerkin ja postileiman yhdistelmä, jossa postimerkki on kiinnitetty postikortin kuvapuolelle ja jossa postimerkki on leimattu postileimalla. Oleellista on se, että postikortti, -merkki ja -leima liittyvät kaikki samaan aiheeseen. Useat postihallinnot julkaisevat omia ns. virallisia maksimikortteja. Suurin osa erilaisista maksimikorteista on kuitenkin keräilijöiden itsensä valmistamia; keräilijä hankkii uuden postimerkkijulkaisun aiheeseen sopivan postikortin, kiinnittää sen kuvapuolelle yhden postimerkkijulkaisun merkeistä ja pyytää ensipäivätapahtumassa postin leimaajaa leimaamaan postimerkin ensipäiväleimalla (siten, että osa leimasta osuu postikortille).

Yhdysvaltalainen maksimikortti kelkkailusta vuodelta 1992. Rattikelkkailu, ohjaskelkkailu ja skeleton ovat ratakelkkailulajit, joissa kilpaillaan sekä luonnonradoilla että keinoradoilla. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Kelkkailu, 14.10.2020)

Bulgarialainen maksimikortti lumilautailusta vuodelta 2006. Lumilautailun tyylejä ovat rinnelasku, ratalasku ja freestyle. Rinnelasku on tavallista laskemista rinteessä, joten se sopii hyvin aloittelijoille. Ratalasku on nopeaa laskemista ja nopeita käännöksiä. Kilpailuissa siinä kierretään portteja joko ajanotolla tai sitten toista lumilautailijaa vastaan. Freestyle on puolestaan erilaisten temppujen tekemistä lumilaudalla. Freestylen kilpailumuotoja ovat half pipe, big air ja slopestyle. (Lähteet: #postimerkkeilija, kirjoitus Bulgarialainen maksimikortti lumilautailusta, 27.5.2019, ja kirjoituksessa mainitut lähteet)

Maailman ensimmäiset maksimikortit ovat tiettävästi 1800-luvun loppupuolelta. Suomen ensimmäiset ja harvinaisimmat maksimikortit ovat 1900-luvun alkupuoliskolta. Postimerkkinäyttelyissä maksimikorttikokoelmille on oma luokkansa: maksimifilatelian luokka. Suomessa maksimifilatelian luokassa on ollut yhdessä näyttelyssä tavallisesti vain 1-2 kokoelmaa. Maksimikortteja voi valmistaa omaksi iloksi vaikka minkälaisia, mutta näyttelykokoelmissa esitettäville maksimikorteille on asetettu tiukat kriteerit; esimerkiksi uudemmissa maksimikorteissa kortin kuvapuolella saa olla vain yksi postimerkki, maksimikortin koolle on asetettu tiukat rajat ja postikortin kuva-aihe ei saa olla jäljennös postimerkistä.

Norjalainen maksimikortti ampumahiihdosta vuodelta 1986. Ampumahiihdossa hiihto tapahtuu vapaalla hiihtotavalla ja aseena käytetään pienoiskivääriä. Makuu- ja pystyammunnassa, jotka kumpikin kuuluvat ampumahiihtoon, matka tauluun on sama 50 metriä, mutta makuuammunnassa osuma-alue on halkaisijaltaan pienempi. Kilpailumuodosta riippuen ohilaukaus johtaa sakkominuuttiin tai -kierrokseen. Kilpailumuotoja onkin useita, kuten normaali- ja pikamatka, takaa-ajokilpailu, yhteislähtökilpailu sekä viesti. (Lähteet: #postimerkkeilija, kirjoitus Norjalainen maksimikortti ampumahiihdosta, 20.11.2018, ja kirjoituksessa mainitut lähteet)

Norjalainen maksimikortti Vegard Ulvangista vuodelta 1993. Ulvang saavutti hiihdossa mm. neljä mitalia (kolme kultaa ja yhden hopean) Albertvillen olympialaisista sekä kolme mitalia (kullan, hopean ja pronssin) Falunin MM-kisoista. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Vegard Ulvang, 15.7.2019)

Tyypillisin tapa kerätä maksimikortteja on keskittyä joko tietyn maan maksimikortteihin tai tiettyyn aiheeseen. #postimerkkeilija -lehden toimitus on keskittynyt urheiluaiheeseen, koska toimitus on aikoinaan itse harrastanut urheilua, pääpainon ollessa tällä hetkellä lähinnä penkkiurheilussa. Lisäksi urheiluaiheisia maksimikortteja on hyvin saatavilla. Moni pitää maksimikortteja tekeleinä; jos niistä ei pidä, ei niitä ole pakko kerätä.

Saksalainen maksimikortti jääkiekosta vuodelta 1983. Erityisesti Suomessa jääkiekko on suosittu urheilulaji, varsinkin voitettujen maailmanmestaruuksien johdosta. #postimerkkeilija -lehden toimituksen suosikkijoukkue on HPK. Jääkiekon syntypaikkana pidetään Kanadan Montrealia, jossa lajille kehitettiin uudet säännöt 1870-luvulla. Kanadassa rekisteröityjä pelaajia on noin 720 000 ja Yhdysvaltojen vastaava luku on noin 520 000. Suomessa rekisteröityjä pelaajia on noin 74 000. Jääkiekkoa pelataan yllättävän monessa maassa, sillä rekisteröityjä pelaajia on esimerkiksi Andorrassa 52, Liechtensteinissa 86 ja Qatarissa 66. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Jääkiekko, 14.10.2020)