perjantai 28. helmikuuta 2020

Löytyykö keneltäkään Tahkovuoren kuvaleimaa?


#postimerkkeilija -lehden toimitukseen otettiin yhteyttä ja tiedusteltiin, mahtaako kenelläkään olla Tahkovuoren kuvaleimaa, erityisesti postilähetyksellä. Kyseessä on mahdollisesti harvinaisin suomalainen kuvaleima.

Wikipedian (https://fi.wikipedia.org) mukaan Tahkovuori on Kuopion Nilsiässä sijaitseva matkailukeskus. Matkailukeskus, joka taidetaan tänä päivänä tuntea paremmin nimellä Tahko, perustettiin 1960-luvun lopulla.

Tahkovuoren kuvaleima oli tiettävästi käytössä vain alle kolme kuukautta vuonna 1971 (1.7.-24.9.). Tämä tieto löytyy ainakin Tapani Fagerin kuvaleimatutkimuksista ja myös googlaamalla. Kuvaleima on kuvallinen postileima, jota käytetään esimerkiksi matkailukohteissa siten, että turistit voivat saada postilähetyksiinsä matkailukohteen leiman.


Löytyykö kokoelmastasi Tahkovuoren kuvaleima, erityisesti postilähetyksellä? Jos löytyy, niin kerro siitä mielellään kuvan kera #postimerkkeilija -lehden toimitukselle: postimerkkeilija(at)gmail.com. Toimitus toivoo, että annat samalla luvan julkaista kuvan tässä lehdessä.

Paatsamasinisiipi äänestettiin Suomen kauneimmaksi postimerkiksi



Suomalaiset äänestivät vuoden 2019 kauneimmaksi postimerkiksi Suomen kansallisperhosta, paatsamasinisiipeä, esittävän postimerkin. Voittajamerkki julkaistiin viime kesäkuussa Suomen luontotunnukset II -rullapostimerkissä, jonka suunnittelija Stiina Hovi halusi kuvata merkeissä monille suomalaisille tuttuja kesämuistoja. Paatsamasinisiipi-postimerkin valokuvan otti Esa Ervasti.

Toiseksi ja kolmanneksi kauneimmiksi merkeiksi äänestettiin viime syyskuussa julkaistut Metsäretki-postimerkit, joiden nostalgisissa kuvissa tyttö ja poika ovat metsässä koiranpentujen kanssa. Postimerkit valokuvannut Suvi Roiko haluaa tuoda maalauksellisilla valokuvillaan esille lasten ja eläinten välisiä suhteita.


Stiina Hovi on menestynyt postimerkkikilpailuissa aiemminkin, sillä suomalaiset äänestivät hänen suunnittelemansa Pilviä saaristossa -postimerkin vuoden 2017 kauneimmaksi merkiksi. Samainen merkki palkittiin kansainvälisessä Nexofilin kilpailussa maailman parhaaksi postimerkiksi sekä vuonna 2018 että viisivuotisjaksolla 2013–2017.

Kärkikolmikon äänimäärät lähellä toisiaan


Suomen kauneinta postimerkkiä sai äänestää Postin verkkosivuilla ja postikortilla. Äänestyksessä annettiin yhteensä 42 103 ääntä, joista 38 527 netissä ja 3 576 postikorteilla.


Äänestystulos oli tällä kertaa todella tasainen ja kolmen kärkeen sijoittuneen merkin äänimäärissä oli vain parinsadan äänen ero. Voittajamerkki sai 3 721 ääntä, kakkonen 3 611 ääntä ja kolmonen 3 511 ääntä.

Postikorttiäänien mukana tuli myös toiveita ja terveisiä


Kaunein postimerkki -kilpailun ääntenlasku on oma jännittävä ohjelmanumeronsa, johon osallistui tällä kertaa kuuden postilaisen porukka. Ääntenlaskua johtanut Postin Design Manager Tommi Kantola on tyytyväinen kilpailuun suosioon.

– Ääniä annettiin yli 10 000 enemmän kuin vuotta aiemmin ja postikorttiäänten mukana saimme paljon myös asiakkaiden terveisiä ja ajatuksia. Postikorteissa ehdotettiin mm. uusia postimerkkien aiheita ja juttuaiheita Postiseen. Osa oli koristellut kortteja myös omilla piirustuksilla, tarroilla ja jopa kalligrafioilla.

Suomen kaunein -postimerkkiäänestyksen top 10


(Suluissa on merkkisarjan nimi.)
  1. Paatsamasinisiipi (Luontotunnukset II), Stiina Hovi
  2. Tyttö ja koira (Metsäretki), Suvi Roiko
  3. Poika ja koirat (Metsäretki), Suvi Roiko
  4. Koivumetsä (Luontotunnukset II), Stiina Hovi
  5. Lumihiutaleet, Paula Salviander
  6. Kalle Päätalo, Ari Lakaniemi ja Susanna Rumpu
  7. Hevonen (Luontotunnukset II), Stiina Hovi
  8. Ahven (Luontotunnukset II), Stiina Hovi
  9. Kukkapäähine (Floraalista taidetta), Paula Salviander
  10. Kalla, Oona Himanen 

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 18.2.2020

tiistai 25. helmikuuta 2020

Syötävän suloisia ehiökortteja


Maaliskuun 5. päivä ilmestyy Åland Postin neljä ehiökorttia, joissa ylistetään rakastettuja lemmikkieläimiä. Ahvenanmaalainen freelancer-valokuvaaja Susanna Hagman otti haasteen vastaan ja ikuisti lemmikkieläimet omissa ympäristöissään.

Koira, kissa, kani ja undulaatti ovat tavallisimmat lemmikkieläimemme, joista suosituimpia ovat koira ja kissa. Tämän leikkisän sarjan avulla tutustut ahvenanmaalaiseen Susanna Hagmaniin, joka debytoi valokuvaajana Åland Postille. Hän asuu tällä hetkellä Ruotsin Örebrossa ja on toiminut neljän vuoden ajan freelancer-valokuvaajana.

Neljän ehiökortin sarja maksaa 11,20 euroa ja jokaista korttia painetaan 3500 kappaletta.

Hän rakastaa eläinten, erityisesti koirien, valokuvaamista ja kertoo, että eläimien kuvaaminen on haastavaa: – Jotta saa hyvän kuvan, pitää eläimestä tuntua tilanteessa mukavalta ja sen pitää hyväksyä minut valokuvaajana. Pitää olla uskomattoman paljon kärsivällisyyttä ja pitää osata lukea eläimen käyttäytymistä. Haluan aina, että eläimestä tuntuu siltä, että valokuvaus oli helppo juttu, josta sai hyvän palkan herkkupalojen, elämyksen ja kehujen muodossa.

Nämä neljä kuvattua eläintä ovat puudeli Lemon, valokuvaajan oma koira, kissa Ghost ja söpö kani Sture sekä undulaatit Izor (valkoinen) ja Flora (keltainen).

Porto betalt -symbolit korttien takana ovat yhteydessä korttien kuvapuoleen. Postimaksu kuuluu hintaan ja kortit voi postittaa Ahvenanmaalta kaikkialle maailmaan.

Ehiökorttien koko on 148 x 105 mm ja paperina on Ensocoat 275 g/m2. Kortit painetaan Granossa 4-värioffsetilla.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote tammikuu 2020

perjantai 21. helmikuuta 2020

Joulupostimerkkien suunnittelukilpailu ratkesi: Palkituissa töissä tuikkivia kynttilöitä, kurkistava tonttu ja joulukala


Postin ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan yhteistyössä järjestämä joulupostimerkkien suunnittelukilpailu on ratkennut. Kilpailuun jätetyistä 174 työstä palkittiin kolme, joista kaksi nähdään ensi marraskuussa julkaistavissa joulupostimerkeissä.


Kilpailun jaetulle ensimmäiselle sijalle valittiin kaksi tunnelmallista joulukuvitusta, Tuikkivat kynttilät ja Tonttu kurkistaa, joiden tekijät ovat graafista suunnittelua opiskeleva Jutta Luukkonen sekä sisustus- ja tekstiilimuotoilua opiskeleva Ida Sarisalmi. Näistä kahdesta voittajatyöstä tehdään vuoden 2020 joulutervehdyksen ikimerkki ja kotimaan ikimerkki.

Kolmannen sijan kilpailussa sai kuvataidekasvatusta opiskeleva Juho Jusslin kuvituksellaan Joulusiika.

Kuvituskilpailulla haettiin töitä, joista välittyy perinteinen joulu. – Saimme kilpailuun hyvin erilaisia ehdotuksia. Postimerkkeihin valitut kuvitukset välittävät hienosti joulun odotusta ja aitoa joulun tunnelmaa, kertoo Postin Design Manager Tommi Kantola.


Kilpailutöitä arvioi nelihenkinen tuomaristo. Postin taidetoimikunnasta raatiin kuuluivat Tommi Kantolan lisäksi taidegraafikko Jukka Kinanen ja Postin tuotepäällikkö Petri Pohjolainen. Lapin yliopistoa raadissa edusti kuvittaja Riku Ounaslehto, joka on itsekin valmistunut samaisen opinahjon taiteiden tiedekunnasta.

Posti maksaa joulupostimerkeiksi valituista kahdesta työstä kolmentuhannen euron palkkion. Kolmanneksi sijoittuneesta kuvituksesta maksetaan tuhannen euron palkkio.

Posti hakee postimerkkikilpailuilla uusia nousevia lahjakkuuksia postimerkkien suunnittelijoiksi. – Visuaalisen alan oppilaitokset ovat Postille luontevia yhteistyökumppaneita. Aiemmin olemme järjestäneet suunnittelukilpailuja mm. Aalto-yliopiston, Lahden muotoiluinstituutin ja Pekka Halosen akatemian kanssa, Kantola kertoo.


Näin tuomaristo kommentoi palkittuja töitä:

Tuikkivat kynttilät
– Ehdotus kuvastaa lämminhenkistä joulun odotusta ja joulun juhlaa. Sympaattinen koira katsoo juhlahuonetta tarkkailijana, mihin meidän ihmistenkin on helppo samaistua. Perinteinen vesiväritekniikka ja tilan kuvaus henkivät joulun tunnelmaa.

Tonttu kurkistaa
– Ikkunan takana kurkkiva tonttu tuo mieleen lapsuuden joulun. Toteutuksessa on hienosti kuvattu kylmästä lämpimään tiiraileva tonttu. Käytetyt värit kuvastavat hyvin kylmän hirsisen ulkoseinän ja lämpimän sisätilan eroa ja tunnelmaa.

Joulusiika
– Joulukala lahjapaketissa on hienosti pelkistetty symbolinen kiteytys joulun juhlasta. Harkittu muotokieli ja valitut värit toimivat hyvin yhdessä. Kuvitus on samaan aikaan harkittu ja vekkuli.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 14.2.2020

maanantai 17. helmikuuta 2020

Oikeinkirjoituksella on väliä myös filateliassa


Tämä kirjoitus on tavallaan jatkoa tässä blogissa 8.8.2019 julkaistulle artikkelille ”Kaksi postimerkkiä, joita ei pitäisi olla olemassakaan”, jonka aiheena oli kaksi Saksan julkaisua: vuoden 1980 olympiamerkki ja vuoden 2001 postimerkki Audrey Hepburnistä.

Alkuperäinen, myynnistä vedetty merkki postituoreena. Kuva: Auktionshaus Ulrich Felzmann GmbH & Co. KG.

Saksan postin oli määrä julkaista 2.11.2016 joulupostimerkki, jonka nimellisarvo on 70 senttiä. Merkissä on kuvattuna joulukuusenpallo ja joulutervehdys kymmenellä eri kielellä. Virheellinen painos päätettiin hävittää heti kun oli huomattu, että merkissä oli kolme kirjoitusvirhettä. Hollanninkielinen joulutervehdys oli painettu muodossa Vrolijk Kerstfest, kun oikea muoto on Vrolijk kerstfeest. Toisen sanan piti alkaa pienellä k-kirjaimella ja siinä piti olla yhteensä kolme e-kirjainta. Lisäksi tanskankielisessä joulutervehdyksessä piti olla jul pienellä alkukirjaimella eikä Jul. Virheellisten merkkien tilalle tuotettiin näiltä osin korjattu painos, joka tuli myyntiin 30.11.2016.

Deutsche Briefmarken-Zeitung raportoi 10.2.2017, että oli löytynyt ensimmäinen käytetty virheellinen merkki. Sen oli löytänyt lehden lukija Dieter Bender. Bender kertoi käyneensä läpi pinon kirjeitä, jotka oli varustettu uudella joulumerkillä. Yhtäkkiä hänen huomionsa kiinnittyi yhden kuoren merkkiin – oliko siinä jotakin pielessä? Kyllä, merkissä luki Kerstfest ja Jul! Virheellinen merkki tunnetaan Saksassa nimellä ˮKerstfest-Markeˮ.

Kieliasultaan korjattu merkki leimattuna. Kuva: Jarmo Nousiainen.

Sivustolla www.philaseiten.de on keskusteluketju otsikolla ”Zurückgezogene Weihnachtsmarke 2016: Die aktuellen Preise und Belege”. Ketjussa siis kerrotaan uusista merkkihavainnoista ja hintakehityksestä. Nimimerkki merkuria toteaa joulukuun 2019 lopussa lähettämässään viestissä, että virheellisestä merkistä tunnetaan jo 72 leimattua kappaletta. Keskusteluketjussa on jatkuvasti päivittyvä luettelo toteutuneista myyntihinnoista. Leimatun irtomerkin hinta on vaihdellut 560 eurosta 1795 euroon, leikkeellä 401 eurosta 2725 euroon ja kokokohteella 839 eurosta 3961 euroon. Postituoreesta merkistä on maksettu alimmillaan 1750 euroa ja korkeimmillaan 4580 euroa. Felzmannin huutokaupoissa on ollut tähän mennessä myynnissä kolme postituoretta kymmenen merkin arkkia. Niiden myyntihinnat ovat vaihdelleet 22 284 eurosta 45 806 euroon per arkki.

Jarmo Nousiainen

(Teksti: Jarmo Nousiainen / Kuvat: Auktionshaus Ulrich Felzmann GmbH & Co. KG ja Jarmo Nousiainen)

perjantai 14. helmikuuta 2020

Kirjeen merkityskö vähenemässä? Unohtumattomia kirjeitä Postimuseossa


Kirjeissä on ratkaistu ihmisten ja jopa kansojen kohtaloita ja välitetty tunteita, jotka ovat pitäneet ihmiset elämän syrjässä kiinni vaikeina aikoina. Suomen Postimuseo avasi Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttelyn 14.2. museokeskus Vapriikissa. Näyttely esittelee sekä tavallisten että tunnettujen suomalaisten koskettavia kirjeitä 1800-luvun lopulta nykypäivään.

Kävijä voi ilmaista näyttelyssä, mitä tunteita kirjeet herättävät. Kuva: Postimuseo, Jarmo Niinimäki.

Sixtus Syrjänen kirjoitti kalliille Emmalleen 1896, kuinka eri tavoin hän aikoo lunastaa morsiamensa lähettämät tuhat suuteloa. Jaakko Kajander kirjoitti tyttärelleen Tyynelle 1928 kiittääkseen hääkutsusta. Hän ei kuitenkaan voinut osallistua häihin pitkän matkan takia ja koska ”kesällä on tärkeätä olla lantahommissa”. Vuoden vanha Päivi sai kirjeen isältään syntymäpäivänään 1942. Isä oli rintamalla ja ikävöi nuoren perheensä pariin. Kirjeen mukana isä lähetti metson ruoaksi.

Nuorta Marjattaa järkytti varmasti, kun hän sai ystävältään Marjalta vavisuttavan kirjeen 1967. Marja kertoi siskonsa jääneen auton alle. Entäpä miltä tuntuisi saada omalta pojalta toivoa täynnä oleva kirje, joka on päivätty rannikkopanssarilaiva Ilmarisen uppoamista 13.9.1941 edeltävänä päivänä? Millaisia hellittelynimiä nuori Sylvi Uino käytti vastauskirjeessään rakkaalle Häiskä-kullalleen eli Urho Kekkoselle joulukuussa1925? Entä millainen oli kirjailija Elvi Sinervon vessapaperille vankilassa kirjoittama salakirje?

Näyttelyn kuvituskuva. Kuva: Mielikuvittaja Tomi Aho.

Kirjeitä voi kuunnella näyttelijöiden Seela Sellan ja Esko Roineen lukemina ja samaistua niiden yleisinhimillisiin tunteisiin.

– Kirjeissä ilmaistaan monenlaisia tunteita, kuten iloa ja surua. Joskus kirje tuo myös lohtua ja toivoa paremmasta. Kirje mahdollistaa omien ajatusten punnitsemisen eri tavalla kuin pikaviestin. Kirjeessä on helpompi kirjoittaa asioita, jotka kenties muuten jäävät kertomatta. Todella merkitykselliset kirjeet säilyvät perheissä yli sukupolvien, pohtii Postimuseon projektipäällikkö Suvi Jalli.

Näyttelyn kirjeet on koottu Postimuseon ja Postin Merkitykselliset kirjeet -keräyksestä sekä Like Kustannuksen Timo Kalevi Forssin toimittamasta Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -kirjasta. Teos ilmestyi 13.2.

Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -kirjan kansi.

Näyttelyn oheisohjelmatarjonta on runsas. Kirjeklubeilla yleisö voi lukea omia kirjeitään tai antaa niitä luettavaksi. Näyttelyyn liittyy myös teatteri- ja musiikkiesityksiä, aitojen kirjeiden pohjalta luotua museodraamaa sekä luentoja.

Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttely on esillä Postimuseossa, museokeskus Vapriikissa, 14.2.2020-31.1.2021. Vapriikki sijaitsee osoitteessa Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Seela Sellan ja Esko Roineen lukemina kävijä voi antautua näyttelyssä kuuntelemaan tunteikkaita kirjeitä. Kuva: Postimuseo, Jarmo Niinimäki.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 13.2.2020

maanantai 10. helmikuuta 2020

Vuoden Ahvenanmaan SEPAC-postimerkki tarjoaa aisteja haastavaa taidetta


Maaliskuun 5. päivä Åland Post kunnioittaa ahvenanmaalaista taiteilijaa Henrik Nylundia rohkealla postimerkkijulkaisulla Euroopan pienten postilaitosten SEPAC-postimerkkisarjassa, jonka teemana on vuonna 2020 kansallinen taide.

Henrik Nylund (1945–1982) eli vain 36-vuotiaaksi, mutta hän ehti lyhyen elämänsä ja vajaan 10-vuotisen taiteilijauransa aikana jättää pysyvät jäljet Ahvenanmaan taide- ja kulttuurielämään.

Hän syntyi Föglössä ja asui uskollisesti saaristossa koko elämänsä ajan. Hän debytoi taiteilijana 1971 ja oli itseoppinut. Samaan aikaan hän osallistui aktiivisesti paikalliseen kulttuuri- ja teatteritoimintaan. Vahva yhteiskunnallinen osallistuminen vei hänet 1970-luvun puolessavälissä Ahvenanmaan maakuntapäiville yhdeksi kaudeksi.

Postimerkkiä painetaan 90 000 kappaletta Cartor Security Printing -painossa, painomenetelmän ollessa 4-värioffset. Merkki on maksuarvoltaan 1,40 euroa ja sen hammaste on 12 per 2 cm. Arkissa on 2 x 15 postimerkkiä.

Hän oli tuottelias ja monipuolinen taiteilija, jonka tuotanto käsittää sekä yksinkertaisia piirustuksia että valtavia maalauksia. Häntä inspiroi eniten saaristo ja luonto, joita hän tutki kiihkeästi ja yksityiskohtaisella tarkkuudella. Piirtäessään ja maalatessaan kiviä, ruohoa, lintuja ja munia hän vaihteli pienen ja suuren perspektiivin välillä. Hän käytti sekä tusseja, öljyvärejä että akvarelleja. Hänen kuvansa eivät aina olleet esittäviä, myös nonfiguratiivinen ja abstraktinen maalaaminen sopivat hänelle, mikä näkyy postimerkkiin kuvatusta triptyykistä vuodelta 1976. Sabinaksi kutsuttu triptyykki on maalattu akryylivärillä levylle ja se tilattiin ravintola Sabinaan, joka toimi ennen Maarianhaminassa. Nyt tämä suuri kolmiosainen maalaus on Ahvenanmaan maakuntapäivien tiloissa ja se kuuluu Ahvenanmaan taidemuseon kokoelmiin.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote tammikuu 2020

torstai 6. helmikuuta 2020

#kerailynilo: 1990-luku oli jääkiekkokorttien kulta-aikaa


Koska #postimerkkeilija -lehti haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa filateliassa ja postikorttien keräilyssä, lehdessä ilmestyy välillä tekstejä muusta keräilystä tunnisteella #kerailynilo. #kerailynilo -osion sähköpostiosoite on kerailyn.ilo(at)gmail.com.

Muistatko vielä, kuinka pojista melkein kaikki ja tytöistäkin osa keräsi 1990-luvulla jääkiekkokortteja? Toki keräilyharrastuksesta innostui myös moni jääkiekkoa seuraava aikuinen. Myynnissä oli useita sarjoja kortteja NHL-pelaajista ja myyntiin tulivat myös kortit kotimaan SM-liigan pelaajista. Monella paikkakunnalla oli jääkiekkokortteihin erikoistunut liike; esimerkiksi Hämeenlinnassa sellainen toimi hetken aikaa.

Chicago Blackhawks on yhdysvaltalainen vuonna 1926 perustettu jääkiekkoseura. NHL:n (National Hockey League) läntisessä konferenssissa ja keskisessä divisioonassa pelaava joukkue on voittanut Stanley Cupin vuosina 1934, 1938, 1961, 2010, 2013 ja 2015.

Itsekin innostuin jääkiekkokorteista niiden kulta-aikana. Kuten monella muullakin, jääkiekkokorttien keräilyinnostus kuitenkin laimeni ja kortit jäivät kaappeihin pölyttymään. Osan niistä olen jo myynyt, mutta tärkeimmistä korteista en ole luopunut. Jääkiekkokortteja varten valmistetusta kansiostani löytyy NHL-joukkue Chicago Blackhawksin pelaajien kortteja sekä maalivahtina NHL:ssä pelanneen Bill Ranfordin kortteja.

Kanadalainen Bill Ranford on oikealta nimeltään William Edward Ranford. Hän pelasi NHL:ssä maalivahtina 15 kautta voittaen Stanley Cupin vuosina 1988 ja 1990. Nykyään vuonna 1966 syntynyt Ranford toimii maalivahtivalmentajana.

Jääkiekkokorttien keräilyharrastus ei ole kuitenkaan täysin loppunut Suomessa, koska kaupoissa myydään ainakin SM-liigan pelaajista tehtyjä kortteja. Esimerkiksi kauden 2016–2017 pelaajista oli myynnissä kaksi sarjaa ja kauden 2017–2018 pelaajista on myynnissä kaksi sarjaa. Vielä on joitain aktiivisia keräilijöitä, joilla 1990-luvulla aloitettu jääkiekkokorttien kerääminen ei ole hiipunut.

Osassa postimerkkihuutokaupoista on säännöllisesti myynnissä vanhoja jääkiekkokortteja. Lelukaupoissa keräilykortit ovat nykyään näyttävästi esillä, mutta valitettavasti urheilulajien osalta ne keskittyvät pitkälti jalkapalloon, eivät juurikaan jääkiekkoon. Tosin viime aikoina osassa lelukaupoista on ollut ilahduttavasti myynnissä Upper Deckin NHL-jääkiekkokortteja. Lehtipisteen valikoimaan kuuluvat sekä Cardsetin SM-liigakortit että Upper Deckin NHL-kortit.

Mitä jos elvyttäisit aikoinaan aloittamasi jääkiekkokorttien keräilyharrastuksen tai jos et ole niitä koskaan kerännyt, niin ottaisit selvää, miksi niiden kerääminen on niin kiehtovaa?

Aapo Korte

Lähteet:
Lehtipiste (https://www.lehtipiste.fi), Keräily ja trendit (1.3.2018)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkelit Bill Ranford ja Chicago Blackhawks (19.5.2017)

(Teksti on kirjoitettu vuonna 2018.)

keskiviikko 5. helmikuuta 2020

9000 kertaa kiitos!


Kiitos kaikille teille, jotka olette löytäneet #postimerkkeilija -lehden! Lehteä (blogia) on käyty lukemassa jo 9000 kertaa (sivun näytöt yhteensä) eli keskimäärin yli 500 kertaa kuukaudessa. Kertokaa toki tästä postimerkkilehdestä muillekin; edistetään yhdessä filateliaa ja postikorttikeräilyä!

#postimerkkeilija -lehdessä on kerrottu tähän mennessä muun muassa postimerkeistä postimerkeillä, Torpalla tavataan -keräilytapahtumasta ja lentopostista.

sunnuntai 2. helmikuuta 2020

Ilmateitse kuljetettua postia eli lentopostia


Lentoposti on periaatteessa postihistoriaa, mutta virallisesti asia ei niin ole. Kansainvälisen filatelistiliiton (FIP) postihistorian näyttelysäännöissä ei nimittäin ole mukana lentopostia, koska sille on omat näyttelysääntönsä. Postimerkkinäyttelyissäkin on erikseen postihistorian luokka ja lentopostin luokka, joka kattaa yleensä myös astrofilatelian (avaruuspostin). Silti lentoposti on mielestäni postihistoriaa siinä missä esimerkiksi laiva- ja rautatiepostikin.

Buenos Airesista Argentiinasta 21. joulukuuta 1965 Ruotsiin lentopostissa (VIA AEREA) lähetetty pikajakelukirje (EXPRESO). Saapumisleimaa ei ole, mutta on silti todennäköistä, että kirje on saapunut perille Ruotsiin, koska kohde on ostettu Pohjoismaista.

Lentopostilla tarkoitetaan postia, joka on kuljetettu ainakin osan matkaa ilmateitse. Lentopostia on muun muassa lentokoneilla, helikoptereilla, ilmalaivoilla ja kuumailmapalloilla kuljetettu posti. Ensilentopostilla tarkoitetaan sellaisia postilähetyksiä, jotka ovat kulkeneet tietyn lentoreitin ensimmäisellä virallisella lennolla; ensilentopostin tunnistaa tavallisesti postilähetykselle leimatusta ensilennon erikoisleimasta.

Bogotasta Kolumbiasta 5. huhtikuuta 1973 Frankfurt am Mainiin Saksaan lentopostissa (Air Mail Luftpost Par Avion) lähetetty pikajakelukirje (Eilzustellung Exprès). Kirje on saapunut Frankfurt am Mainiin 6. huhtikuuta 1973. Leiman perusteella lento on kulkenut Caracasin (Venezuela) ja Las Palmasin (Espanjalle kuuluvat Kanariansaaret) kautta Lufthansan koneella. Kirjeen lähettäjä ja vastaanottaja on tunnettu postimerkkiliike Hermann E. Sieger.

Nykyään suurin osa postista eri maiden välillä kuljetetaan lentokoneilla, kun taas aikoinaan lentoposti oli vähemmän käytetty kuljetusmuoto ja siitä piti maksaa erillinen postimaksu. Myös valtioiden sisällä kulkee nykyään paljon lentopostia, kun on kyse pitkistä kuljetusmatkoista. Tästä syystä yleensä vanhimmat lentopostilähetykset ovat kaikkein harvinaisimpia ja arvokkaimpia.

Lisää luettavaa aiheesta:
FIP Aerophilately Commission: www.fipaero.org
Fédération Internationale des Sociétés Aérophilatéliques (FISA): http://fisa-web.com
British Air Mail Society: www.britishairmailsociety.co.uk
American Air Mail Society: www.americanairmailsociety.org
The Canadian Aerophilatelic Society: www.aerophilately.ca
Örjan Lüning: Luftpostens historia i Norden – The History of Airmail in Scandinavia, 1978