lauantai 27. kesäkuuta 2020

Unkarin pikajakelu- ja kirjattua postia (kohde 1)


#postimerkkeilija -lehti esittelee lehden toimituksen kokoelmaa Unkarin pikajakelu- ja kirjatusta postista, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Unkarin pikajakelu- ja kirjattu posti -tunnisteella.

Pikajakeluposti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut lähettää vastaanottajalle postilähetyksen tavallista kulkuaikaa nopeammin eli pikana. Pikajakelu merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi pikajakelulipukkeella. Pikajakelusta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.

Kirjattu posti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut kirjattavan eli merkittävän erilliseen rekisteriin. Rekisterin avulla seurataan lähetyksen kulkua. Kirjaaminen merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi R-lipukkeella (R = registration). Kirjaamisesta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.


Kuvassa on kirjattu kirje Munkácsista Unkarista 17. kesäkuuta 1939 Suomeen Turkuun, jonne kirje on saapunut 22. kesäkuuta 1939. Munkácsin postileimassa on ensin vuosiluku, sitten kuukausi ja lopuksi päivä, kun taas Turun postileimassa on ensin päivä, sitten kuukausi ja lopuksi vuosiluku.

Munkácsin R-lipuke numero 705.

Kirjeen kirjaamisesta kertoo unkarilainen Munkácsin R-lipuke numero 705; lipukkeessa lukee lisäksi Ajánlott, joka ilmeisesti tarkoittaa kirjaamista unkarin kielellä. Kirjaamisesta kertoo myös kirjekuoren vasempaan alakulmaan kirjoituskoneella kirjoitetut sanat Ajanlott ja Eingeschrieben. Postimaksu 90 fillériä: kirje ulkomaille 20 grammaan saakka 1.1.1927–14.9.1941 40 fillériä + kirjaaminen ulkomaille 1.1.1927–30.6.1943 50 fillériä.

Tuloleimana on Turun kaksikielinen siltaleima.

Lähde:
Hungarian Philatelic Society of Great Britain: http://www.hpsgb.com -sivusto (25.6.2020)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteen lisäksi):
Bélyegmúzeum – Stamp Museum (Unkarin postimerkkimuseo): www.belyegmuzeum.hu
Society for Hungarian Philately: https://hungarianphilately.org
Arbeitsgemeinschaft Ungarn e.V. im BDPh: www.arge-ungarn.com

lauantai 20. kesäkuuta 2020

Filatelian termejä: Erikoisleima


Erikoisleima on postileima, joka on nimensä mukaisesti käytössä jotain erikoista tai erityistä tarkoitusta varten. Tällaisia tarkoituksia ovat mm. messut ja näyttelyt, urheilukilpailut sekä joulu. Erikoisleimalle tyypillistä on, että se on käytössä vain lyhyen aikaa (joskus vain yhden päivän ajan) ja että se on käytännössä aina kuvallinen leima. Myös kuvaleimat ovat kuvallisia leimoja, mutta niissä käyttöaika ei ole päiviä tai viikkoja, vaan ne ovat käytössä kuukausia tai jopa vuosia.

Rautatieaiheinen erikoisleima vuodelta 1954, joka oli käytössä yhden päivän ajan (5. elokuuta). Henri Seulannon erikoisleimasivujen mukaan tämä leima on järjestyksessään Suomen 81. erikoisleima.

Henri Seulannon erikoisleimasivujen (www.kolumbus.fi/seulanto/) mukaan Suomessa virallisia erikoisleimoja on ollut käytössä 1920-luvulta lähtien, ja niitä on ollut monta tuhatta erilaista. 2000-luvulla erikoisleimojen määrä on selvästi vähentynyt, mikä johtunee pitkälti siitä, että postimerkillisen postin määrä on laskenut. Lisäksi tapahtumien järjestäjät eivät todennäköisesti koe saavansa erikoisleimasta riittävästi hyötyä siitä maksettavaan kustannukseen nähden.

Finlandia-hiihto on perinteikäs urheilutapahtuma, jonka reitti kulki pitkään Hämeenlinnasta Lahteen. Tapahtumalla on ollut usein oma erikoisleimansa siten, että Hämeenlinnassa omansa ja Lahdessa omansa. Kuvassa oleva leima on vuodelta 1983, jolloin Finlandia-hiihto järjestettiin 27. helmikuuta. Henri Seulannon erikoisleimasivujen mukaan tämä leima on järjestyksessään Suomen 1423. erikoisleima.

Erikoisleimojen suosio oli suurimmillaan 1900-luvun jälkipuoliskolla, mutta nykyään niitä ei tosiaan enää kovin paljon käytetä. Postin verkkokaupasta (https://verkkokauppa.posti.fi) löytyvän Erikoisleimahaun mukaan esimerkiksi vuonna 2019 oli käytössä 25 erikoisleimaa, joista 80 prosenttia oli ensipäivänleimoja. Ensipäivänleima on postileima, jota käytetään uusien postimerkkien ilmestymispäivänä.

Ensipäivänleima Islannin Reykjavikista. 13. maaliskuuta 2003 ilmestyivät kuvassa näkyvät postimerkit.

Lisää luettavaa aiheesta:
Henri Seulannon erikoisleimasivut (Suomen ja Ahvenanmaan erikoisleimat, epäviralliset erikoisleimat, kuvaleimat ja leirintäleimat): www.kolumbus.fi/seulanto/
Tuomas Piironen: Leimaheraldiikkaa Suomessa (Itsenäisyytemme 60 vuotta 1200 kuvaleiman kertomana) ja Leimaheraldiikkaa Suomessa II
Postin Erikoisleimahaku: https://verkkokauppa.posti.fi > Erikoisleimahaku

torstai 11. kesäkuuta 2020

Voisitko kuvitella kerääväsi Nepalin postimerkkejä?


Suomalaisille filatelisteille on tyypillistä kerätä Suomen postimerkkejä ja lisäksi muiden Pohjoismaiden merkkejä. Myös muiden Euroopan valtioiden postimerkkien keräily on melko yleistä. Oletko koskaan miettinyt, että voisitkin kerätä jonkin kauempana sijaitsevan maan merkkejä, joita ei välttämättä edes maailmanlaajuisesti kovin moni kerää? Kuten Nepalin postimerkkejä?


Nepal on viralliselta nimeltään Nepalin demokraattinen liittotasavalta. Noin 31 miljoonan asukkaan valtio sijaitsee Aasiassa Intian ja Kiinan välissä. Nepalin pääkaupunki on Kathmandu, jossa asuu noin miljoona asukasta. Muita suuria kaupunkeja ovat noin 265 000 asukkaan Pokhara ja noin 227 000 asukkaan Lalitpur. Valtio on jaettu seitsemään maakuntaan ja niissä on yhteensä 75 piirikuntaa.

Kirjaamismerkintä Nepalista vuodelta 1963.

Nepal tunnetaan valitettavasti ehkä parhaiten siitä, että se kuuluu maailman köyhimpien valtioiden joukkoon; köyhyysrajan alapuolella elää noin kahdeksan miljoonaa nepalilaista. Lisäksi maa tunnetaan siitä, että noin puolet sen pinta-alasta on Himalajan vuoristoa (korkein kohta on kuuluisa Mount Everestin vuori). Nepalissa puhutaan nepalin kieltä ja valuuttana on Nepalin rupia (NPR).


Maan ensimmäiset postimerkit ilmestyivät melkein 140 vuotta sitten. Huhtikuussa 1881 julkaistiin kolmen postimerkin sarja, ja merkit painettiin aluksi Euroopassa valmistetulle paperille. Merkit hammastettiin, mutta vain muutaman kuukauden päästä niitä julkaistiin hammastamattomina. Vuonna 1886 samaisia postimerkkejä painettiin käsin valmistetulle nepalilaiselle paperille.

Lentopostilipuke Nepalista vuodelta 1963.

Ensimmäisten kolmen postimerkin painamista postaaliseen käyttöön jatkettiin vuoteen 1907 saakka. Tällöin ilmestyivät Euroopassa painetut merkit, jotka kuvaavat Pashupati-jumalaa. Maailman postiliittoon (UPU) Nepal liittyi lokakuussa 1956 ja liittyminen tuli voimaan huhtikuussa 1959.

Nepalin postimerkkejä ja nepalilainen postileima vuodelta 1963.

Nepalista saa lisää tietoa mm. Suomi-Nepal -seuran kautta, jonka löytää ainakin Facebookista. Maan filateliasta tietoa tarjoavat paitsi postimerkkiluettelot niin myös The Nepal and Tibet Philatelic Study Circle (NTPSC), jonka kotisivut löytynevät googlaamalla.

Lähteet:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Nepal (7.6.2020)
Wikipedia (https://en.wikipedia.org), artikkeli Postage stamps and postal history of Nepal (7.6.2020)

lauantai 6. kesäkuuta 2020

Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto – nuorisofilateliaa edistämässä jo yli 65 vuotta


Suomessa oli 1900-luvun loppupuolella useita aktiivisia nuorten postimerkkikerhoja, mutta valitettavasti tänä päivänä niitä ei juurikaan ole. Yksi yhdistys, joka edelleen yrittää edistää nuorisofilateliaa maassamme, on Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto. #postimerkkeilija -lehden toimitus sai kipinän postimerkkeilyyn liityttyään kyseiseen yhdistykseen noin 30 vuotta sitten.

Aarre Koskenalusta ensimmäinen puheenjohtaja


Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osaston tarina juontaa juurensa vuoteen 1953, jolloin Hämeenlinnan Postimerkkikerhon jäsen Aarre Koskenalusta ehdotti nuorisotoiminnan käynnistämistä. Koskenalusta toimikin nuoriso-osaston puheenjohtajana ja nuoriso-ohjaajana vuosina 1953–1962. Pisimpään yhdistyksen puheenjohtajana (1984–2002) toimi Kari Laakso, jolta moni nuoremmista filatelisteista on postimerkkeilyoppinsa saanut. Nuoriso-osaston puheenjohtajista ja nuoriso-ohjaajista on syytä mainita lisäksi puheenjohtajana vuosina 2003–2012 toiminut Henri Seulanto, joka on vielä tänäkin päivänä edistämässä nuorisofilateliaa Hämeenlinnassa. Toki kaikilla puheenjohtajilla ja nuoriso-ohjaajilla on ollut oma merkityksensä yhdistyksen toiminnassa.

Tavast oli Hämeenlinnan Postimerkkikerhon nuorten (nuoriso-osaston) tiedotuslehti, joka ilmestyi yli 20 vuotta. Lehti oli pitkälti Kari Laakson ansiota. Vuonna 1995 Tavast-lehdessä keskityttiin erityisesti Finlandia 95 -näyttelyyn, jonka kirjeensulkija oli ainakin lehden numeron 2/95 kannessa.

Suomalaisen nuorisofilatelian tilannetta voi osittain tarkastella pelkästään Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osaston jäsenmäärän perusteella. Parhaimmillaan jäseniä oli 1970-luvulla yli 60 ja yhdistyksellä oli jopa alajaos Hauholla. 1990-luvun alkuvuosinakin jäseniä oli vielä kymmeniä, mutta 2000-luvun alussa jäsenmäärä vähitellen hiipui. Nykyään kerhoiltoja ei enää järjestetä, vaan toimintaa pyritään pitämään yllä nuoriso-osaston verkkosivujen https://postimerkkikerho-nuoriso-osasto-hml.blogspot.com välityksellä.

Vuonna 1970 otettiin nuoriso-osastossa käyttöön nuoren postimerkkeilijän kiertopalkinto, jonka sai ensimmäisenä Leo Konu; hän on muuten Hämeenlinnan Postimerkkikerhon nykyinen puheenjohtaja. Kiertopalkinto jaettiin vuosittain vuoteen 1998 saakka, jonka jälkeen tuli kuuden vuoden tauko. Vuosina 2005–2007 palkinto vielä jaettiin, mutta sen jälkeen kiertopalkintoa ei ole tiettävästi enää myönnetty kenellekään. #postimerkkeilija -lehden toimituksella oli kunnia vastaanottaa palkinto vuonna 1993.

Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto on ollut aktiivinen toimija myös postimerkkilehdistön saralla. Yhdistyksen julkaisemat Postari- ja Tavast-lehdet ovat olleet osa suomalaisen nuorisofilatelian historiaa. Postari-lehti ilmestyi vuosina 1982–1985. Lehden tekemisessä oli omat haasteensa, joten nuoriso-osasto oli muutaman vuoden ilman omaa lehteä Postarin lopetettua. Vuonna 1989 nuoriso-osasto sai taas oman postimerkkilehden, kun Tavast-lehti alkoi ilmestyä. Lehteä julkaistiin yli 20 vuotta, mikä on kunnioitettava saavutus.

Postari-lehteä Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto julkaisi vuosina 1982–1985. Meni kuitenkin vain neljä vuotta ennen kuin nuoriso-osastolla oli jälleen oma postimerkkilehti, tällä kertaa Tavast-niminen.

Tänä päivänä Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto toimii tosiaan verkkosivujensa https://postimerkkikerho-nuoriso-osasto-hml.blogspot.com välityksellä. Sivuilta löytyvät mm. tietoartikkelit postimerkkeilijän perusvälineistä, kuten pinseteistä ja postimerkkiluettelosta, sekä postimerkkeilijän muista välineistä, kuten hammastemittarista, vesileimanetsimestä ja analyysilampusta. Uutta sivuilla on postimerkkeihin liittyvä kilpailu, joka päättyy 30. kesäkuuta.

Haluatko olla edistämässä nuorisofilateliaa?


Voit olla mukana edistämässä nuorisofilateliaa osallistumalla tässä kirjoituksessa esitellyn yhdistyksen toimintaan tai perustamalla uuden nuorten postimerkkeilijöiden yhdistyksen omalle paikkakunnallesi. Jos paikkakunnallasi jo on postimerkkikerho, jonka toimintaan osallistuu nuorisofilatelisteja, niin voit esitellä kerhon toimintaa tässä lehdessä. Jos haluat edistää nuorisofilateliaa, niin ota yhteyttä #postimerkkeilija -lehden toimitukseen: postimerkkeilija(at)gmail.com.

Lähteet:
Häme-Wiki (https://www.hamewiki.fi), artikkelit Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto ja TAVAST-lehti (31.5.2020)
Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osasto ry: https://postimerkkikerho-nuoriso-osasto-hml.blogspot.com -sivusto (31.5.2020)

torstai 4. kesäkuuta 2020

Miksi et kirjoittaisi? Kirjeaiheisia kortteja Postimuseon pienoisnäyttelyssä


Suomen Postimuseo jatkaa kirjeteemalla esittelemällä pienoisnäyttelyn Kirjekulttuuria postikorteilla 2.6.–8.11.2020. Eri puolilla maailmaa julkaistut ja kulkeneet postikortit ovat keräilijä, YTM Pertti Leppäsen kokoelmista. Esillä on liki 300 postikorttia 1800–1900 -luvun vaihteesta nykypäivään.

Kyllä on hauskaa saada kirje tai kortti!

Kirje on ollut suosittu aihe sekä kotimaisissa että ulkomaisissa postikorteissa. Korteissa kuvataan kirjeiden kirjoittamista, postitusta, kuljettamista ja vastaanottamista. Kuva-aiheet ovat tunteita tulvillaan. Niissä on lempeä, iloa, kiukkua ja huolta, huumoriakaan unohtamatta. Usein postikortti on toiminut kirjeen korvaajana, sillä on kehotettu ja innostettu kirjeen kirjoittamiseen ja jaettu pieniä ajatelmia. Yhdessä postikortin kuva ja teksti merkitsevät enemmän kuin kumpikaan erikseen.

Kirjoittamiseen kehotetaan useassa kortissa ja kirjeitä odotetaankin mitä hartaimmin. ”I can understand people in the stone age not wanting to write often. But what excuse have you” -tekstillä varustettu kortti kuvaa kivitaulua hakkaavaa kirjoittajaa. Korttien etupuolella saattaa olla myös jo valmiiksi kirjoitettuja viestejä, kuten ”ystävänne maailman murjoma”.

Kivitaulua hakkaavaa kirjoittajaa kuvaavassa postikortissa lukee vapaasti suomennettuna: Ymmärrän, että kivikauden ihmiset eivät halunneet kirjoittaa usein. Mutta mikä tekosyy sinulla on?

Korteissa saatettiin antaa valmiita tekosyitä tai vaihtoehtoja sille, miksi kirjettä ei ole saatu matkaan. Muutamissa korteissa lähettäjää helpotetaan antamalla melkein valmis teksti, jota voi täydentää. Stereotypioitakin esiintyy, kuten koira, joka odottaa kirjeenkantajaa kulman takana, purrakseen tätä jalkaan.

Kirjekulttuuria postikorteilla -pienoisnäyttely Vapriikin kokouskäytävällä 2.6.–8.11.2020. Unohtumattomia kirjeitä Suomesta -näyttely Postimuseon teemanäyttelytilassa 31.1.2021 saakka. Vapriikki sijaitsee osoitteessa Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Terveisiä reissusta! Matkahuollon postikortti 1980-luvulta.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 1.6.2020

maanantai 1. kesäkuuta 2020

Kesäkuun postimerkeissä esitellään kuusi innovaatiota, kahdeksan luonnonkukkaa ja kaksi pihapiiristä tuttua eläintä


Posti julkaisee keskiviikkona 3. kesäkuuta kolme uutta postimerkkijulkaisua, joissa on 16 erilaista postimerkkiä. Merkeissä esitellään suomalaisia innovaatioita, luonnonkukkia ja pihapiiristä tuttuja pikkunisäkkäitä.


Arkikäytössämme on useita suomalaisia innovaatioita, jotka ovat syntyneet tarpeesta helpottaa käytännön elämää. Susanna Rummun ja Ari Lakaniemen suunnittelemissa postimerkeissä esitellään kuusi kotimaista innovaatiota, jotka ovat saaneet mainetta myös maailmalla: sykemittari, ksylitoli, Rapalan vaappu, Abloy-lukko, jalankulkuheijastin ja talvirengas.

Postimerkkivihon kannessa on kronologisessa järjestyksessä innovaatioiden varhaisvaiheiden tuotekuvat. – Itse postimerkeissä esitellään tuotteiden nykyaikaiset versiot eri vuodenaikoina varhaiskeväästä talveen. Vihko ja merkit näyttävät näin tuotteiden kehittymisen lisäksi myös ajankuvan ja muotoilun muutokset, suunnittelijakaksikko kertoo.


Made in Finland -postimerkkivihossa on kuusi kotimaan ikimerkkiä.

Luonnonkukat juhlistavat kansainvälistä kasvinterveysvuotta



Posti juhlistaa YK:n kansainvälistä kasvinterveysvuotta 2020 rullapostimerkeillä, joissa hehkuvat luonnonkukat. Aloitteen YK:n teemavuodesta teki Suomen maa- ja metsätalousministeriö. Kasvinterveysvuoden tavoitteena on lisätä maailmanlaajuisesti tietoa ja ymmärrystä terveiden kasvien merkityksestä mm. ruokaturvan ja ekosysteemien toiminnan kannalta.

Suomessa kansainvälisen kasvinterveysvuoden yhteydessä kiinnitetään huomiota myös pölyttäjien vähenemiseen. Ilman luonnonkukkia ja niitä pölyttäviä hyönteisiä myös monet hyötykasvit olisivat pulassa. Pölyttäjien määrä on laskenut, koska niillä on pulaa pesäpaikoista, joita kannustetaan tarjoamaan mm. Hyönteishotellit2020- ja Pelasta Pörriäinen -kampanjoilla.


Paula Salvianderin suunnittelema Luonnonkukkia ilmestyy sadan merkin rullassa, jonka kahdeksassa erilaisessa kotimaan ikimerkissä nähdään sinivuokko, kielo, keto-orvokki, kissankello, niittyleinikki, puna-apila, päivänkakkara ja metsäkurjenpolvi.

Hellyttävä tuhisija ja vauhtiveikko



Siili ja orava ovat monille tuttuja pikkunisäkkäitä omasta pihapiiristä. Kesäkuussa ne nähdään myös Stiina Hovin suunnittelemissa postimerkeissä. Merkit ilmestyvät pohjoismaisten postihallintojen yhteisessä Pohjola-sarjassa, jonka teemana on tänä vuonna nisäkkäät.

Merkkien suunnittelu oli Stiina Hoville mieluisa toimeksianto. – Siili ja orava ovat sympaattisia pikku eläimiä, joilla on oma tärkeä osansa luonnon kiertokulussa. Toinen on hellyttävä tuhisija, joka lyllertää iltahämärässä hyönteisiä etsimässä. Toinen puolestaan vauhtiveikko, joka nappaa näppärästi lintulaudalta suuhunsa maapähkinän ja kapuaa salamana pihapuuhun nakertamaan herkkua.


Pohjola: Pihapiirin vierailijat on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 27.5.2020