maanantai 31. elokuuta 2020

Tatu ja Patu seikkailevat syksyllä omissa postimerkeissä – Muissa syysmerkeissä luontoaiheista taidegrafiikkaa, pieni haaveilija ja lukutaito


Postimerkkien syyskausi alkaa, kun keskiviikkona 2.9. tulee myyntiin neljä uutta postimerkkijulkaisua, joissa on 13 erilaista postimerkkiä. Merkeissä nähdään Tatu ja Patu, Postin palkitsemaa taidegrafiikkaa ja maalaus pienestä haaveilijasta. Lisäksi syyskuun postimerkeissä juhlistetaan YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää.


Tatu ja Patu ovat suositusta lastenkirjasarjasta tuttu parivaljakko, jotka ovat seikkailleet myös näyttämöllä ja valkokankaalla. Kaksikon uusin aluevaltaus ovat postimerkit, joissa Tatu ja Patu paahtavat omaan tyyliinsä ilman estoja.

Postimerkkivihon kuvittaneet ja suunnitelleet Aino Havukainen ja Sami Toivonen halusivat venyttää perinteisiä postimerkkien rajoja ja testata teknisiä kikkoja, joita he eivät ole päässeet kirjoissa toteuttamaan. ”Tätä työtä oli kiva tehdä, koska meille annettiin varsin vapaat kädet merkkien suunnitteluun.”


”Mietimme, miten Tatu ja Patu itse suhtautuisivat tähän heille suotuun suureen kunniaan ja miten he hoitaisivat homman, jos olisivat itse päävastuussa projektista. Ei siis mikään ihme, että outolaiskaksikon jäljiltä postimerkkivihkon merkit ovat sikin sokin ja merkeissä on reikiä ja repeämiä”, Havukainen ja Toivonen kertovat.


Tatu ja Patu -postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Janne Laineen metsäkuvat puhuttelevat


Syksyn merkeissä nähdään myös Postin tämänvuotisen taidepalkinnon voittaneen Janne Laineen luontoaiheista taidegrafiikkaa. Postimerkkeihin valittiin Laineen laajasta tuotannosta kaksi kuvaa. Iltarusko kuvaa jämeriä kuusia, joiden välistä pilkottaa keloja auringonlaskun aikaan. Duetossa nähdään tummina hahmoina kaksi lintua puun latvassa taustanaan vaaleaa taivasta ja punertavia pilviä.


Islannin maisemista inspiraatiota saanut Janne Laine kiinnostui suomalaisesta metsäaiheesta, kun hän havahtui, että lapsuudesta tuttu aarniometsä Lavialla oli kaadettu maan tasalle. ”Haluan tehdä kuvillani ihan oman koskemattoman metsän, jossa luonto on tasapainossa. Metsä on monelle pyhä paikka, jossa voi kokea aidon luontoyhteyden”, Laine kertoo.

Postin taidepalkinto myönnettiin tänä keväänä neljättä kertaa. Vuonna 2019 taidepalkinnon sai vaatesuunnittelija Mert Otsamo, vuonna 2018 graffititaiteilija EGS ja vuonna 2017 kuvanveistäjä Jasmin Anoschkin.


Postin taidepalkinto 2020: Janne Laine julkaistaan kymmenen merkin arkissa, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Pieni haaveilija kurkottaa ylöspäin


Kuvataiteilija Netta Tiitisen suunnittelema Pieni haaveilija perustuu alun perin tilaustyönä tehtyyn maalaukseen, jossa glitteriä ja kimallusta rakastava tyttö kurkottelee ylöspäin. Postimerkki ja maalaus heijastelevat Tiitisen mukaan lapsen rohkeutta, intoa, uteliaisuutta ja välittömyyttä.


”Postimerkkiin valittu maalaus kuuluu aitojen tarinoiden teossarjaan. Tilaustyöt ovat minulle tärkeitä, koska on aina upeaa saada kuvata oikeita ihmisiä ja maalata heidän elämäntarinoistaan. Se on ehkä jopa arvokkainta, mitä taiteilijana saa tehdä”, Tiitinen kertoo.

Kotimaan ikimerkki Pieni haaveilija julkaistaan kymmenen merkin arkissa.

Lukutaito kehittää ajattelukykyä ja empatiaa


Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito edistää ymmärrystä, suvaitsevaisuutta ja tasa-arvoa sekä kehittää kriittistä ajattelukykyä. Syyskuun alussa vietettävää YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää juhlistetaan Ilkka Kärkkäisen suunnittelemilla graafisilla postimerkeillä, jotka esittelevät neljää eri hahmoa.


Kärkkäinen tiivistää postimerkkien sanoman yhteen lauseeseen: Olet mitä luet. ”Halusin luoda erinäköisiä ja -oloisia ihmisiä. Hahmot ovat rakentuneet kirjaimista, jotka ovat lukutaidon perusta. Merkeissä voi nähdä vaikkapa monokkelisilmäisen herrasmiehen, tuittupäisen nuoren, coolin babyn ja viehättävän daamin. Mutta varmasti jokainen näkee merkkien hahmot omalla tavallaan, mikä onkin tarkoitus.”

Lukutaito ja lukeminen -pienoisarkissa on neljä erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 26.8.2020

lauantai 29. elokuuta 2020

SFEx 2020 järjestettiin koronasta huolimatta


Kansallinen SFEx 2020 -postimerkkinäyttely järjestettiin Helsingin Kaapelitehtaalla 15.-16. elokuuta. Siitä huolimatta, että koronatartuntojen määrä Suomessa on kasvussa ja että moni filatelisti kuuluu jo pelkästään ikänsä perusteella koronaviruksen riskiryhmään. Ensimmäistä kertaa kokoelmat olivat nähtävillä myös Internetissä – toivottavasti siitä tulee pysyvä käytäntö kotimaisiin postimerkkinäyttelyihin.

Alun perin 28.-29. maaliskuuta järjestettäväksi suunnitellussa SFEx 2020 -näyttelyssä oli yli 500 kehystä kokoelmia. Ehkä yllättävintä oli aihefilatelian luokan vähäinen osanotto. Nuorisofilatelian luokassa oli ilahduttavasti kolme kokoelmaa. Postimerkkinäyttelystä vastasivat 100-vuotias Suomen Filatelistiseura, 70-vuotias Korson Filatelistit ja 45-vuotias Postihistoriallinen Yhdistys.

Perinteisen filatelian luokassa jaettiin kolme isoa kultaa. Luokan paras kokoelma 97 pisteellä oli Jussi Murtosaaren ”Finland, coat of arms, type 1875” (Suomen malli 1875). Kai Niemisen ”Oval stamps and coat of arms type M/60 Russian values” (Suomen ovaalimerkit ja malli 1860) sai 92 pistettä ja Jouko Kaartisen ”Hammaste- ja painantaerikoisuuksia Suomen postimerkeissä ajalta 1856–” sai 90 pistettä ja kunniapalkinnon.

Kaksi SFEx 2020 -näyttelyn näytteilleasettajista esitteli Suomen Punaisen Ristin postimerkkejä ja filateliaa vuosilta 1904–1946: perinteisen filatelian luokassa Juhani Kontkanen ja nuorisofilatelian luokassa Sini Suomalainen. Kuvan kohde ei ole näyttelyn kokoelmista.

Ehiöluokassa oli kolme kokoelmaa. Ari Hämäläisen ”Postal stationery of the Grand Duchy of Finland 1845–1870” (Suomen ehiöt 1845–1870) palkittiin isolla kullatulla hopealla, Olavi Helmisen ”Baijerin ehiöt 1869–1920” palkittiin kullatulla hopealla ja Jeffrey Stonen ”The "Kultatähkä" Postal Stationery of Finland” (Suomen Kultatähkä-ehiöt) palkittiin isolla hopealla.

Postihistorian luokassa iso kulta meni Anssi Mikkolan kokoelmalle ”The postal history of the city of Viipuri presented through postoffices and postmarks from 1812–1944” (Viipurin postihistoriaa 1812–1944 esiteltynä postitoimistojen ja postileimojen kautta) ja Markku Lehmuskallion kokoelmalle ”Postal history of Greenland” (Grönlannin postihistoriaa). Mielenkiintoisia postihistoriallisia kokoelmia olivat myös mm. Seppo Laaksosen ”Diplomaattipostia” (iso hopea) ja Olli Saarisen ”Suruviestejä” (pronssi).

Lentopostia oli esillä kolmen kokoelman verran. Kaj Salon ”The development of International airmail routes from Swiss outgoing airmail point of view from 1913 until the beginning of WWII” (Sveitsistä lähtevän lentopostin kansainvälisten lentopostireittien kehitys vuodesta 1913 toisen maailmansodan alkuun) palkittiin isolla kullalla ja kunniapalkinnolla. Jarmo Ratisen kokoelma ”Zeppelin 1930 lentomerkki, Suomen tunnetuin postimerkki” palkittiin hopealla ja Mika Räsäsen kokoelma ”Ilmalaivapostia Suomeen ja Suomesta, Zeppelinillä ja ilman” palkittiin hopeoidulla pronssilla.

Heikki Virtasen kokoelma Suomen presidenteistä (iso kulta ja kunniapalkinto), Markku Heinosen kokoelma Uudestakirkosta (iso kullattu hopea), Raija Uotilan kokoelma liiketoiminnasta ja kaupankäynnistä Joensuussa (iso kullattu hopea) sekä Seppo Salosen kokoelma Janakkalasta (iso kullattu hopea) olivat avoimen filatelian parhaat.

Leimamerkkiluokan ainoassa kokoelmassa Jussi Tuori esitteli Suomen leimamerkkejä 1881 ja 1891 ison kultamitalin arvoisesti. Kuvan kohde ei ole näyttelyn kokoelmista.

Aihefilatelian luokassa parhaat kokoelmat saivat kullatun hopean: Eero Pikkuhookanan ”CHESS-MATE – from it's roots in India to today's competitive sport” (Shakki-matti – sen intialaisista juurista tämän päivän kilpaurheiluun) ja Mikko Kylliäisen ”C. L. Engelin arkkitehtuuri”.

Nuorisofilatelian luokassa Sini Suomalaisen kokoelma ”The Finnish Red Cross 1904–1946” (Suomen Punainen Risti 1904–1946) palkittiin isolla kullatulla hopealla, Oryetxebarria Nerean kokoelma ”Tuberkuloosi” palkittiin kullatulla hopealla ja Iida Issakaisen kokoelma ”Ihmeelliset Muumit” palkittiin hopealla.

SFEx 2020 -näyttelyssä oli myös mestariluokka, ensipäivänkuorien luokka, leimamerkkiluokka, kuvapostikorttien luokka, kirjallisuusluokka ja jokahenkilön luokka. Kirjallisuusluokka on usein postimerkkinäyttelyissä sivuosassa, joten nostetaan se nyt esille kertomalla, että Suomen Postimerkkilehti sai kultaa ja käyttösarjan M/30 leijonia käsittelevä opus sai hopeaa.

Ainakin tätä kirjoitettaessa SFEx 2020:n kokoelmat ovat vielä nähtävillä Suomen Filatelistiliiton verkkosivuilla osoitteessa www.filatelisti.fi. Näyttelyn omat verkkosivut löytyvät osoitteesta www.sfex2020.info. Kannattaa käydä tutustumassa!

Lähde:
Suomen Filatelistiliitto ry: SFEx 2020 -postimerkkinäyttelyn palkintoluettelo, https://www.filatelisti.fi (16.8.2020)

tiistai 25. elokuuta 2020

Suomalaisten sanomalehtimuistoihin liittyy rakkautta, pelkoa, odotusta ja jännitystä


Postimuseo keräsi ensi vuoden huhtikuussa avattavaa Aamukahvi ja tuore lehti -sanomalehdistä sivistystä ja uutisia kansalle -näyttelyä varten sanomalehteen liittyviä muistoja suomalaisilta. Tunteikkaita muistoja kerääntyi huikeat 499 kappaletta. Muistoista välittyy, kuinka tärkeä ja rakas sanomalehti suomalaisille on. Päivä ei ala ilman lehteä ja aamukahvia.

Lehden luku on monelle lähes meditatiivinen kokemus. Tärkeää on paitsi uutiset ja jutut, niin myös paperin rapina ja painomusteen tuoksu.

– Useat sukupolvet ovat jäsentäneet maailmaansa sanomalehden avulla. Onnettomuudet, kuten esimerkiksi Thaimaan tsunami, Estonian uppoaminen ja World Trade Centerin kaksoistornien romahtaminen tai Marilynin ja prinsessa Dianan kuolemat muistetaan järkyttävinä tapahtumina, joita on seurattu tiiviisti. Lehdissä kerrotut rikokset, murhaajan vapaana olo ja esimerkiksi Tulilahden kaksoismurha vuonna 1959 ovat myös pelottaneet lukijoita. Kuolinilmoitusten ja kirkollisten uutisten luku kuuluu myös monien lukutottumuksiin, kertoo Postimuseon projektipäällikkö Suvi Jalli.

Postinjakaja toi lehden kotiin Miehikkälässä 1980-luvun alussa osana postipalvelukokeilua. Kuva: Postimuseon kuvakokoelmat.

– Suomessa on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen tapa. Tilattu sanomalehti tulee kotiin asti, maailmalla sanomalehdet tavallisesti ostetaan irtonumeroina kioskista. Sanomalehden jakelusta moni muistelija on saanut omakohtaista kokemusta ja muistelijoiden keskuudessa työn arvostus aamuyön tunteina kelissä kuin kelissä tehtävää työtä kohtaan on noussut. Raskaudesta huolimatta yölliset kulkijat, vihaiset koirat ja nouseva aurinko ovat usein jääneet mieleen. Työstä on muutamalle muistelijalle auennut ura toimittajaksi tai painajaksi. Eräs muistelija kutsui lehdenjakajan aamukahville ja siitä alkoi elämänmittainen rakkaustarina.

– Kotipaikkakunnan sanomalehti on monelle edelleen tärkeä side, vaikka olisi asunut muualla jo vuosikymmeniä. Eräs muistelija kertoo, kuinka äiti tilasi hänen jokaiselle opiskelupaikkakunnalle lehden ja äidin käskystä nuoreen perheeseen piti myöhemmin tilata lehti, vaikka rahaa ei olisi ollutkaan. Sanomalehtitilaus omaan kotiin on monelle ollut myös merkki aikuisuudesta.

Lehteä luetaan yhä yksin ja yhdessä. Monet muistelevat, miten lehden osia jaettiin perheenjäsenien kesken: isälle uutiset ja lapsille takasivun sarjakuvat, mistä on jäänyt monille tapa lukea lehti takaperin. Eräs muistelee, kuinka lehden luku pikkutyttönä isän kanssa oli ainut yhteinen harrastus. Lehden uutisista sitten keskusteltiin ja niitä kommentoitiin lehden luvun välissä.

Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely avautuu Postimuseossa museokeskus Vapriikissa 23.4.2021 ja se on esillä 30.1.2022 asti. Näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Posti, Päivälehden museo ja mediamuseo Rupriikki.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Postimuseon tiedote 19.8.2020

perjantai 21. elokuuta 2020

Britannian postilta postimerkkejä Queen-yhtyeestä


Royal Mail julkaisi 9.7.2020 postimerkkejä 50 vuotta sitten perustetusta Queen-yhtyeestä. Tämä merkkijulkaisu on temaattista jatkoa aiemmille Pink Floydia, David Bowieta ja Elton Johnia koskeville brittijulkaisuille. Uuden sarjan merkeissä on albumien kansia ja kuvia yhtyeen keikoilta.

Lehdistötiedotteessa kitaristi Brian May totesi: ”On vaikea pukea sanoiksi, miltä tuntuu, kun katson näitä hienoja merkkejä. Siitä lähtien kun me neljä pikkuvanhaa poikaa lähdimme tälle matkalle 50 vuotta sitten, tavoitteemme on ollut toteuttaa mahdottomalta tuntunut unelmamme. Joskus tuntuu oudolta herätessä tajuta, mihin olemme yltäneet ‒ meistä on tullut kansallinen instituutio! Ja mikäpä osoittaisi sen paremmin kuin tämä Royal Mailin uskomaton kunnianosoitus.”

May totesi lisäksi, että julkaisun ajankohta teki siitä vielä koskettavamman. ”Tuntuu erityisen liikuttavalta katsoa näitä kuvia juuri nyt, kun elämme koronaviruksen hallitsemassa maailmassa, jossa mitään noista asioista ei voisi tapahtua. Tunnen vastustamatonta halua omistaa tällainen postimerkkisarja. Sen avulla pystyn vakuuttamaan itselleni, että tuo kaikki todella on tapahtunut!”

Rumpali Roger Taylor lisäsi: ”Vau… meidän albumeja postimerkeillä! Se on suuri kunnia. Taidamme tosiaan kuulua vakiokalustoon!”

Britanniassa heinäkuussa julkaistuissa postimerkeissä on Queen-yhtyeen kahdeksan eri albumin kannet. Kuva: Jarmo Nousiainen.

Yhteensä 13 merkin kokonaisuudessa kahdeksassa merkissä on kuvattuna seuraavien albumien kannet:
  • Queen II (1974): Yhtyeen toinen albumi, jolla on mukana single Seven Seas of Rhye. Kansikuvan otti Mick Rock ja sitä muokattiin myöhemmin Bohemian Rhapsody -videota varten.
  • Sheer Heart Attack (1974): Queenin kolmas albumi sisältää hitin Killer Queen ja fanien suosikit Now I'm Here, Brighton Rock ja Stone Cold Crazy.
  • A Night at the Opera (1975): Neljäs albumi on mestariteos, jonka sisältämä Bohemian Rhapsody lienee yhtyeen tunnetuin levytys. Sisältää myös laulut You're My Best Friend ja I'm in Love With My Car.
  • News of the World (1977): Kuudennen albumin We Will Rock You ja We Are the Champions kuullaan yleensä keikan päätteeksi.
  • The Game (1980): Queen valloitti maailman kahdeksannella studioalbumillaan, jolla on mukana yhtyeen kaksi jenkkilistan ykköshittiä: Crazy Little Thing Called Love ja Another One Bites the Dust.
  • Greatest Hits (1981): Kokoelma yhtyeen mieleen jäävimmistä lauluista ensimmäisten kymmenen vuoden ajalta. Britanniassa Greatest Hitsiä on myyty yli kuusi miljoonaa kappaletta eli enemmän kuin mitään muuta albumia.
  • The Works (1984): Tätä albumia pidettiin aikanaan yhtyeen comeback-albumina. Albumilla kuullaan jättihitti Radio Ga Ga sekä I Want to Break Free, Hammer to Fall ja It's a Hard Life.
  • Innuendo (1991): Viimeinen Freddie Mercuryn elinaikana julkaistu Queenin studioalbumi. Innuendon äänimaisema muistuttaa yhtyeen 1970-luvulla julkaisemia albumeja. Mieleenjäävimpiä ovat nimikappale, Headlong, I'm Going Slightly Mad, These Are the Days of Our Lives ja The Show Must Go On. 

Loput viisi merkkiä on julkaistu pienoisarkkina, jossa nähdään yhtyeen jäsenet konserttilavalla: Mercury ja May vuoden 1986 Magic-kiertueella, Taylor Hyde Parkissa vuonna 1976 ja John Deacon Hammersmith Odeonissa vuonna 1975. Viidennessä merkissä on vuonna 1974 otettu ryhmäpotretti.

Britannian postin Freddie Mercury -postimerkki vuodelta 1999. Kuva: Jarmo Nousiainen.

Vuonna 1999 Britannian posti julkaisi Millennium-sarjassa Freddie Mercurya keikkalavalla esittävän postimerkin. Todettakoon lisäksi, että Mercury harrasti postimerkkien keräilyä lapsena.

Pink Floydia, David Bowieta, Elton Johnia ja nyt Queeniä koskevissa julkaisuissa on mukana korkean nimellisarvon (yli punnan hintaisia) merkkejä. Aikani yritin ostaa niitä yksittäiskappaleina ja mielellään siististi leimattuina, mutta hyvin pian totesin, että tehtävä on mahdoton, kun uusia postimerkkejä alkaa muutenkin olla hankala saada leimattuna. Eiväthän ihmiset yksinkertaisesti raaski käyttää merkkejä, varsinkaan pienoisarkeista.

Britanniassa heinäkuussa julkaistussa pienoisarkissa nähdään Queen-yhtyeen jäsenet konserttilavalla. Kuva: Jarmo Nousiainen.

Jarmo Nousiainen

(Teksti ja kuvat: Jarmo Nousiainen)

lauantai 15. elokuuta 2020

Helsingin Postitalossa ei ole enää postitoimipaikkaa – Postin toimipiste lopetti 29.7.


Merkittävä muutos Suomen postilaitoksen historiassa tapahtui 29. heinäkuuta, kun Helsingin Postitalossa ollut Postin toimipiste suljettiin. Funktionalismia oleva Postitalo valmistui vuonna 1938 ja moni ulkopaikkakuntalainenkin tuntee ja tunnistaa kyseisen rakennuksen.

Helsingin Postitalo on ikuistettu myös postimerkkeihin, kuten tähän mallin 1930 20 markan merkkiin.

Ylen uutisen mukaan Helsingin Postitalon postitoimipaikan lakkauttamiseen vaikutti ennen kaikkea kirjepostin määrän romahtaminen; asia, jolla voi olla negatiivinen vaikutus myös filatelian tulevaisuuteen. Postitalo sijaitsee aivan Helsingin ydinkeskustassa Mannerheimintien ja päärautatieaseman välissä. Rakennuksessa on toiminut myös nykyään Tampereella sijaitseva Postimuseo, jonka Facebook-sivulta voi lukea Helsingin pääpostiin liittyviä muistoja.

Lähde:
Yle (https://yle.fi, 15.8.2020), Nina Svahn: Posti lähtee, nimi jää – Posti sulkee ovensa lopullisesti ikonisessa osoitteessa Helsingin ydinkeskustassa (16.7.2020)

tiistai 11. elokuuta 2020

Ahvenanmaan poliisia juhlitaan postimerkillä


Syyskuun 4. päivä ilmestyy Åland Postilta postimerkki, jossa huomio kohdistuu Ahvenanmaan poliisiin. Poliisilaitos on yksi niistä osa-alueista, joka kuuluu Ahvenanmaan itsehallintoon. Ahvenanmaan poliisi on suurelta osin Suomen poliisin kaltainen, mutta sillä on muun muassa virkavaatetuksessa ja autoissa omat poliisimerkit, joissa on Ahvenanmaan vaakuna.

Sandra Henrikssonin suunnittelemaa postimerkkiä painetaan 80 000 kappaletta. Merkin maksuarvo on 1,50 euroa ja arkissa on 2 x 16 merkkiä. Postimerkki painetaan 4-värioffsetilla Southern Colour Print -painossa. Merkin hammaste on 13 per 2 cm.

Poliisihallinto kuuluu Ahvenanmaan maakunnan hallituksen alaisuuteen ja Ahvenanmaan poliisilaitos työskentelee pääpiirteittäin kuten paikallispoliisi Suomessa. Valtakunnallisten yksiköiden, keskusrikospoliisin ja suojelupoliisin, työtä hoitaa Ahvenanmaan keskusrikospoliisin yksikkö, ja Ahvenanmaan maaherra edustaa valtakunnan poliisihallintoa. Ahvenanmaan poliisilaitoksella on töissä noin 90 henkilöä, joista 69 on saanut poliisikoulutuksen. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yhtä poliisia 433:a asukasta kohden Ahvenanmaalla.

Ahvenanmaan tilastotietoja rekisteröivän ja tutkivan keskuksen, Ålands statistik- och utredningsbyrå, ÅSUB:in, julkaiseman viimeisimmän rikostilaston mukaan Ahvenanmaalla omaisuusrikokset, ts. erilaiset varkaudet, petokset ja kavallukset, olivat tavallisimpia vuonna 2018. Niitä seuraa liikennerikkomukset. Omaisuusrikosten selvittämisprosentti oli 72 % ja liikennerikkomusten 98 %.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote heinäkuu 2020

lauantai 8. elokuuta 2020

Ahvenanmaan postimerkit heijastavat vuodenaikojen vaihtelua


Vuoden postimerkkivihko, joka julkaistaan 4. syyskuuta, vie sinut kävelylle eri vuodenaikoina Maarianhaminan Esplanadenin, lehmuskujan, halki. Kuja on antanut kaupungille sen lisänimen, tuhansien lehmusten kaupunki. Kilometrin pituinen Esplanaden on suosittu kulkureitti vuoden ympäri.

Postimerkeissä olevat valokuvat ovat Kjell Söderlundin ottamia.

Jo silloin kun Maarianhamina perustettiin vuonna 1861, kaupungin asemakaavaan kuului pohjoinen–etelä ja itä–länsi -suunnissa kulkevat puistokadut. Viimeksi mainittu, joka kulkee Länsisatamasta keskustaan torille, on hallitseva. Pohjoisen ja läntisen esplanadenien leikkauspisteessä sijaitsee Maarianhaminan kirkko.

Postimerkkivihkoa painetaan 32 000 kappaletta Cartor Security Printing -painossa.

Esplanaden koostuu noin 320:stä puistolehmuksesta (Tilia x europaea). Puistokatu koostui kuitenkin pitkään lepistä, koivuista ja männyistä. Ensimmäiset lehmukset istutettiin 1900-luvun alussa, mikä aiheutti kiivasta keskustelua niiden välillä, jotka kannattivat jalopuiden istuttamista viivasuoriin riveihin hyvinhoidetuilla nurmikentillä ja niiden, joiden mielestä puistokadun kuului jäädä luonnonmukaiseksi niityksi. Esplanadenin itäosan vanhimmat puut ovat yli satavuotiaita, kun taas lähinnä Länsisatamaa olevat lehmukset ovat noin 35-40 vuotta vanhoja. Puut eivät ole enää hyvässä kunnossa ja uudistustoimiin ollaan ryhtymässä.

Vihossa on yhteensä kahdeksan postimerkkiä yhden merkin maksuarvon ollessa 1,50 euroa (Lokalpost).

Esplanadenin varrella on useita taideteoksia. Uusin niistä on vuodelta 2018 oleva Juha Pykäläisen tekemä muistomerkki Gunnar ja Ellen Eklundin, Viking Line -varustamon perustajajäsenien, muistoksi. Ensipäivänleimaa koristaa toinen kivestä veistetty patsas, joka on Maarianhaminan kirkon vieressä. 1991 pystytetty Ukri Merikannon patsas Anadyomene viittaa muodollaan rauhan saariin.

Painomenetelmänä on 4-värioffset ja postimerkkien hammaste on 13 per 2 cm.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote heinäkuu 2020