tiistai 29. syyskuuta 2020

20 000 kertaa kiitos!


#postimerkkeilija -postimerkkilehden ja -blogin toimitus on kiitollinen. Miksi? Siksi, että lehti ja blogi on saanut reilussa kahdessa vuodessa erinomaisen vastaanoton. Lämmin kiitos teille kaikille, sekä lukijoille että kirjoituksia lähettäneille!

#postimerkkeilija -lehdessä filatelia ja postikorttikeräily ovat esillä monipuolisesti. Teksteissä on kerrottu mm. rautatiekalustoaiheisista postikorteista, Nepalin postimerkeistä ja filatelian termeistä, kuten siitä mikä on erikoisleima.

Näyttökertoja on jo yli 20 000 eli keskimäärin noin 800 kuukaudessa. Toivottavasti #postimerkkeilija tarjoaa tietoa erityisesti heille, jotka eivät jostain syystä halua tilata maksullista postimerkkilehteä. Kertokaa lehden toimitukselle, mistä aiheista haluaisitte tietää enemmän – tai kertokaa omasta kokoelmastanne lehden välityksellä. Se käy helposti lähettämällä sähköpostia osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com.

#postimerkkeilija -lehden tili Twitterissä on @merkkeilija. Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa lehden käyttämät tunnisteet ovat #postimerkkeilija ja #kerailynilo. Käytä sinäkin somea filatelian edistämiseen!

Lehden #kerailynilo -osiossa esitellään muuta keräilyä. Osion teksteissä on kerrottu mm. puhelukorteista, valtion ostokorteista ja jääkiekkokorteista.

Maailmalta olemme kuulleet, että postimerkkeily on alkanut harrastuksena kiinnostaa 20-40 -vuotiaita, mikä on loistava uutinen. Kunpa Suomessakin alkaisi sama ilmiö näkyä. Sen takia on äärimmäisen tärkeää, että levitämme kaikki omalta osaltamme tietoa tästä hienosta harrastuksesta. Yksi tapa siihen on kertoa ystäväpiirillesi ja sukulaisillesi #postimerkkeilija -lehdestä. Näytetään kaikille, että postimerkkeily ei ole out, vaan se on POP!

sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Nauti joulumerkkien joulukarkeista hyvällä omallatunnolla – yleisö saa ehdottaa tuen saajaa


Åland Postin tämänvuotiset joulumerkit ilmestyvät 23. lokakuuta, ja myynnistä saatava tuotto lahjoitetaan tavalliseen tapaan hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna yleisöllä on mahdollisuus osallistua tuen saajan valintaan ehdottamalla Ahvenanmaalla toimivaa yhdistystä tai järjestöä, joka tarvitsee taloudellista tukea toiminnalleen. Kuvittaja Alexander Lindén on suunnitellut arkin, jossa on joulumakeisia. Merkit täydentävät vuoden joulupostimerkkejä.

Joulumerkkejä painetaan 3000 arkkia, joista jokaisessa on 20 tarramerkkiä. Arkin hinta on viisi euroa. Grano painaa joulumerkit 4-värioffsetilla.

Vuodesta 1993 alkaen joulumerkeistä saadulla tuotolla on avustettu ahvenanmaalaisia yhdistyksiä ja järjestöjä toteuttamaan monia tärkeitä ja hyödyllisiä projekteja. Tänä vuonna yleisöllä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa, kuka saa Åland Postin joulumerkkien tuoton vuonna 2020. Lähetä ehdotuksesi Åland Post Frimärkeniin viimeistään 31. tammikuuta 2021. Lyhyt perustelu on toivottavaa, mutta ei pakollista. Joulumerkkiapuraha on tarkoitettu Ahvenanmaalla toimiville yhdistyksille tai järjestöille, jotka tarvitsevat taloudellista tukea toimintaansa tai projekteihin, joista on hyötyä yhteiskunnalle. Mitä enemmän joulumerkkejä myydään, sitä suurempi on avustus, jonka Åland Post jakaa keväällä 2021.

Joulumerkit ovat tarramerkkejä, joita voi käyttää joulukorttien ja -pakettien koristeluun ja kirjeensulkijoina. Ne myydään 20 merkin arkkeina. Joulumerkkiarkkia koristaa karkkikepit, karamellit, vihreät kuulat ja joulutortut, jotka kuuluvat ahvenanmaalaiseen jouluun.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote elokuu 2020

lauantai 26. syyskuuta 2020

Ahvenanmaan joulupostimerkeissä herkutellaan glögillä ja joulukarkeilla


Lokakuun 23. päivä ilmestyy Åland Postin kaksi joulupostimerkkiä, joissa tartutaan muutamiin herkkuihin, jotka ovat itsestään selviä ahvenanmaalaisessa joulussa. Ahvenanmaalta kotoisin oleva kuvittaja Alexander Lindén on kuvittanut aistikkaasti joulun herkkujuoman glögin ja perinteiset joulunekut.

Julpost-maksuarvoista (yksi euro) joulupostimerkkiä painetaan 130 000 kappaletta. Merkkien painopaikkana on Royal Joh. Enschedé ja painomenetelmänä on 5-värioffset.

Sana glögi, tunnettu jo vuodesta 1609, on peräisin sanasta glödga, mikä tarkoittaa lämmittämistä. Kuumennetulla ja maustetulla viinillä on juuret aina antiikissa asti. Tapa tarjoilla glögiä pienistä mukeista yhdessä mantelin ja rusinoiden kanssa muodostui jouluperinteeksi Ruotsissa ja Suomessa 1900-luvun alussa. Tyypillisiä glögimausteita ovat mausteneilikka, kaneli, kardemumma, inkivääri ja pomeranssi, mutta myöhempinä aikoina glögivalikoima on laajentunut monilla eri variaatioilla, joko alkoholin kanssa tai ilman. Rusinat ja mantelit lisukkeena ovat peräisin 1700-luvun lämpimästä juomaboolista; rusinoiden kuului antaa juomalle makeutta ja aromeja, kun taas mantelin tulo glögilasiin on pimeän peitossa.

Världen-maksuarvoista (kaksi euroa) joulupostimerkkiä painetaan 80 000 kappaletta. Merkkien hammaste on 13 per 2 cm ja arkissa on 2 x 20 merkkiä.

Manteli on kuitenkin maku, joka kuuluu vanhastaan jouluun sekä muun muassa joulumakeiseen nekkuihin, joita on tehty ainakin 1800-luvulta alkaen. Nekut ovat säilyttäneet suosionsa nykypäiviin asti yhdessä muiden jouluherkkujen, kuten jääsuklaan, piparkakkujen ja joulutorttujen kanssa. Joulumakeisten edeltäjänä oli aateliston konvehtipöytä, jolla päätettiin suuret päivälliset 1600-luvulla. Pöydässä tarjoiltiin muun muassa pähkinöitä, kandeerattuja hedelmiä ja marsipaanista valmistettuja hahmoja.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote syyskuu 2020

lauantai 19. syyskuuta 2020

#kerailynilo: Muistatko vielä puhelukortit?


Koska #postimerkkeilija -lehti haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa filateliassa ja postikorttien keräilyssä, lehdessä ilmestyy välillä tekstejä muusta keräilystä tunnisteella #kerailynilo. #kerailynilo -osion sähköpostiosoite on kerailyn.ilo(at)gmail.com.

Kolme virolaista puhelukorttia (telefonikaart), jotka toimivat sirulla.

Muistatko vielä aikaa, kun matkapuhelimia ei ollut olemassa tai niitä oli vain harvalla ja kun melkein joka puolella oli yleisöpuhelimia? Jos et, niin et välttämättä myöskään tiedä mitään puhelukorteista. Niitä käytettiin aikoinaan paljonkin ja niillä oli myös omat keräilijänsä. Toki puhelukortteja kerätään edelleen, mutta ei siinä määrin kuin yleisöpuhelimien aikakaudella.

Yleisöpuhelimissa, kuten puhelinkioskeissa, puhelu maksettiin aluksi kolikoilla, mutta vähitellen niiden tilalle tulivat muun muassa kioskeissa myydyt puhelukortit. Puhelukortti on lyhyesti ilmaistuna maksukortti puheluiden soittamiseen. Suomessa kortteja otettiin käyttöön 1980- ja 1990-luvuilla Telen ja paikallisten puhelinyhtiöiden toimesta. Puhelukortit toimivat magneettiraidalla tai sirulla.

Puhelukortteja on ilmestynyt maailmanlaajuisesti paljon, joten niiden keräilyssä keräilyaluetta on rajattava. Tyypillisin rajaus on tietyn maan puhelukortit tai tietynaiheiset puhelukortit; puhelukorteissa oli tosiaan mitä erilaisimpia aiheita. Esimerkiksi Linnanmäki, Särkänniemi, Pori Jazz ja Teemu Selänne saivat omat kortit. Harvinainen suomalainen puhelukortti on mm. 50 markan Samtalskort-puhelukortti vuodelta 1984.

Neljä puhelukorttia (telecard) Kyprokselta, jotka toimivat magneettiraidalla.

Jos puhelukorttien kerääminen kiinnostaa, niin nyt on siihen loistava ajankohta, koska tavallisia kortteja saa isojakin määriä erittäin edullisesti ja koska ihmiset eivät ole alkaneet vielä hävittää puhelukortteja merkittävissä määrin. Jos et elänyt yleisöpuhelimien aikakaudella, niin nyt voit aloittaa nostalgisen matkan aikaan ennen matkapuhelimia keräämällä puhelukortteja.

Aapo Korte

Lähteet:
ET-lehti (https://www.etlehti.fi), Pentti Avomaa: Muistatko vielä tämän kortin? "Nyt niitä kaupataan yli 100 eurolla" (16.10.2015)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Puhelukortti (13.6.2018)

(Teksti on kirjoitettu vuonna 2018.)

keskiviikko 16. syyskuuta 2020

Nordia 2020 on peruttu – Nordia 2021 Kuopiossa maaliskuussa


Pohjoismainen Nordia 2020 -postimerkkinäyttely oli tarkoitus järjestää Ruotsissa 4.-6. joulukuuta, mutta näyttely on peruttu koronaviruspandemiasta johtuen.

Vuoden 2021 Nordia on tarkoitus järjestää Kuopiossa 12.-14. maaliskuuta. Näyttelyn verkkosivut ovat osoitteessa www.postimerkkikerho.fi/nordia-2021/.

Pohjoismaisen Nordia 2021 -postimerkkinäyttelyn tapahtumapaikkana on Kuopion Musiikkikeskus. Kuvassa on Kuopion ns. kaksirenkainen leima vuodelta 1892.

Koska Nordia 2021 -näyttelyn osalta ei voi olla täysin varma sen toteutumisesta, olisi toivottavaa, että pohjoismaisissa postimerkkinäyttelyissä kokoelmat olisivat esillä myös Internetissä. Kun kokoelmien yhteyteen vielä lisättäisiin perustietoa kokoelmien arvioinnista, niin muillekin kuin filatelisteille aukeaisi mikä tekee postimerkkikokoelmasta hyvän. Ja miksei voisi samalla järjestää yleisöäänestyksen parhaasta kokoelmasta…

Lähde:
Suomen Filatelistiliitto ry: https://www.filatelisti.fi -sivusto (15.9.2020)

lauantai 12. syyskuuta 2020

Härän vuoro Åland Postin kiinalaisen horoskoopin postimerkkisarjassa


Ennen härän vuotta ilmestyy 23. lokakuuta vuoden pienoisarkki kiinalaisten horoskooppieläinten sarjassa, jossa on ahvenanmaalaista tarttumapintaa. Suosittu taiteilija Martin Mörck on suunnitellut hurmaavan ja nostalgisen pienoisarkin.

Pienoisarkissa on kaksi postimerkkiä, joiden kummankin maksuarvo on yksi euro. Pienoisarkkia painetaan 45 000 kappaletta 4-värioffsetilla Cartor Security Printing -painossa. Postimerkkien hammaste on 13 per 2 cm.

Härät olivat ensimmäisiä vetojuhtia maanviljelyssä, ja myös ahvenanmaalaiset maanviljelijät käyttivät niitä ennen. Suuremmilla maatiloilla käytettiin hevosten kanssa rinnan härkiä, joilla voitiin mm. jouduttaa märkiä peltoja. Härät hallitsivat erityisesti 1800-luvulla, mutta Ahvenanmaalla niitä käytettiin maataloudessa vielä 1930-luvulla. Vuoden pienoisarkin taiteilija Martin Mörck käytti mallina 1920-luvulla otettuja kuvia maanviljelijä Lennart Karlssonin vetohäristä. Hän viljeli maata Jonesasin tilalla Önningebyn kylässä Jomalassa vanhanaikaisilla menetelmillä. Toisen maailmansodan aikana härät pelastivat maanviljelijät, kun hevosista oli pulaa, mutta 1950-luvulla Ahvenanmaan viimeiset härät näyttävät päätyneen teuraaksi.

Kiinalaisessa kulttuurissa härkä on arvokas eläin ja on mm. kovan työn, päättäväisyyden ja rehellisyyden symboli. Taiteilija Martin Mörck on lisännyt muutamia kiinalaisia vaikutteita pienoisarkkiin, joka on hänen viides tässä postimerkkisarjassa. Härkien kukkakranssit osoittavat, miten tärkeitä ja rakastettuja ne ovat, ja perunasäkeissä on kiinalainen perunaa tarkoittava merkki. Kaksi maksimikorttia, joissa kummassakin on härkä lähikuvassa, täydentää postimerkkijulkaisua. Korttien erikoisleima esittää kiinalaista 3600 vuotta vanhaa härkää tarkoittavaa merkkiä.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote elokuu 2020

maanantai 7. syyskuuta 2020

Ketkä Postia ovat johtaneet? Malinen, Alho, Vennamo ja 11 muuta verkkonäyttelyssä


Postimuseo avasi verkkonäyttelyn Postin johtajista, kun Posti täytti 382 vuotta sunnuntaina 6.9. Postin historian monipuoliseen johtajakaartiin 1800-luvun alusta 2000-luvulle voi tutustua Postimuseon nettisivuilla.

Gustaf Ladau. Kuva: Postimuseo.

Postin johtajat ovat olleet kiisteltyjä ja poliittisiakin hahmoja, jotka toteuttivat sensuuria ja kehittivät postin kulkua. Osa on ollut vahvoja uudistajia ja antanut kasvonsa Postille. Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen postitirehtööri Gustaf Ladau harjoitti postisensuuria ja salaista postilähetysten tarkastamista, kuten myös seuraaja Alexander Wulffert, poliittisesti luotettava entinen sanomalehtimies. Hän kiinnitti huomiota postitorvien sointuvuuteen ja vaati postiljooneille soitonopetusta.

Pekka Vennamo. Kuva: Postimuseo.

Postin julkinen kuva parani postitirehtööri Achates Gripenbergin aikana, kun postilaitos ei enää urkkinut. Carl Lagerborg taas joutui eroamaan, koska ei suostunut salaiseen kirjeentarkastukseen. Pääpostitirehtööri Pietari Jamalaista taas syytettiin virkarikoksesta, kun pidätettyjä postilähetyksiä löytyi säkeittäin postihallituksen ullakolta 1905.

Jukka Alho. Kuva: Postimuseo.

Itsenäisyyden ajan ensimmäinen pääjohtaja Gunnar Albrecht oli ammattivirkamies, joka ei juuri herättänyt poliittisia ajatuksia. Seuraaja Simbri Aholalta vaadittiin postin byrokraattisuuden purkamista ja laitoksen suomalaistamista. Pääjohtajista ensimmäinen pitkän linjan postilainen oli Oiva Saloila, jonka ura postissa alkoi 1928 Tampereen postikonttorissa varapostiljoonina. Pekka Tarjanne ja Pekka Vennamo taas olivat tunnettuja poliitikkoja. Toimitusjohtaja Jukka Alho toimi selkeästi yrityksen kasvoina.

Heikki Malinen. Kuva: Vesa Kippola.

Posti on teettänyt johtajistaan muotokuvat, viimeisimpänä Jukka Alhosta. Tekijänoikeuksien takia verkkonäyttely esittelee vain osan muotokuvista. Loput ovat valokuvina. Pääjohtajien muotokuvat ovat osa Postin kokoelmaa, jota Postimuseo hoitaa.

Postin pääjohtajat -verkkonäyttely on osoitteessa www.postimuseo.fi/postin-johtajat.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 4.9.2020

torstai 3. syyskuuta 2020

Euroviisut ja filatelia


Euroviisut järjestettiin Tel Avivissa Israelissa vuonna 2019. Kuva: Jarmo Nousiainen.

Eurovision laulukilpailu (englanniksi Eurovision Song Contest, ranskaksi Concours Eurovision de la chanson) eli Euroviisut on vuosittainen laulukilpailu, joka pidettiin ensimmäisen kerran Sveitsin Luganossa vuonna 1956. Luganon kilpailuun osallistuivat Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska, Saksan liittotasavalta ja Sveitsi, jota edustaneen Lys Assian esittämä ”Refrain” voitti kilpailun. Suomi osallistui kilpailuun ensimmäisen kerran vuonna 1961 Laila Kinnusen esittämällä laululla ”Valoa ikkunassa”. Suomi on tämän jälkeen osallistunut kilpailuun lukuun ottamatta vuotta 1970, jolloin se viiden muun maan kanssa boikotoi kilpailua vuoden 1969 tasapelin vuoksi, sekä vuosia 1995, 1997, 1999, 2001 ja 2003, jolloin se ei päässyt mukaan edellisen vuoden huonon menestyksen vuoksi.

Wienin vuoden 2015 viisuvoittaja Måns Zelmerlöw itävaltalaisessa postimerkissä. Kuva: Jarmo Nousiainen.

Vuonna 2006 Lordin esittämä ”Hard Rock Hallelujah” voitti euroviisut, minkä johdosta seuraavan vuoden kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran Suomessa, Helsingin Hartwall Arenalla. Alkuvuosien pienimuotoinen seitsemän maan mittelö on vuosikymmenten saatossa kasvanut kolmen illan mittaiseksi tapahtumaksi, johon kuuluu kaksi semifinaalia sekä finaali. Vuonna 2020 kilpailu – järjestyksessä jo 65:s – oli tarkoitus pitää Alankomaiden Rotterdamissa ja mukaan oli tulossa 41 maan edustajat. Euroopan yleisradiounioni EBU kuitenkin ilmoitti maaliskuussa, että kilpailua ei koronaviruspandemian vuoksi voida järjestää tänä vuonna. Rotterdamin on määrä isännöidä kilpailua vuonna 2021.

Anouk oli Alankomaiden euroviisuedustaja vuonna 2013 kappaleella ”Birds”. Hollantilainen postimerkki vuodelta 2015. Kuva: Jarmo Nousiainen.

Minulla oli jo ennestään joitakin euroviisuihin liittyviä postimerkkejä, mutta varsinaisen sysäyksen niiden keräämiseen sain netistä löytämästäni luettelosta ”Eurovision Song Contest on stamps” (hae rateyourmusic.com -sivuston sivu Googlesta sanoilla eurovision song contest on stamps). Siinä luetellaan kuvien kera 49 euroviisuihin ja viisuartisteihin liittyvää postimerkkiä, mikä oli hyvä tietopohja keräilyn aloittamiselle. Kaikki listalla olevat artistit ja heidän laulunsa eivät olleet ennestään tuttuja, suurin osa kuitenkin. Jokunen noista listan 49 merkistä minulta vielä puuttuu, mutta sen sijaan olen löytänyt merkkejä myös listan ulkopuolelta. Postimerkkien lisäksi minulla on joitakin erikoisleimoja, ehiöitä, maksimikortteja ja yksi puhelukorttikin.

Italialaisen pienoisarkin aiheena on paremmin nimellä ”Volare” tunnettu laulu, joka sijoittui kolmanneksi vuonna 1958. Kuva: Jarmo Nousiainen.

Suomen euroviisuedustajista kuvansa suomalaiseen postimerkkiin ovat saaneet Laila Kinnunen, Marion Rung, Katri Helena, Kirka, Laura Voutilainen, Jari Sillanpää, Lordi ja Pertti Kurikan Nimipäivät. Kansainvälisen finaalin voittajista postimerkkiin ovat Lordin lisäksi eri maissa päässeet ainakin Udo Jürgens (voitto vuonna 1966), Abba (1974), Bobbysocks (1985), Linda Martin (1992), Secret Garden (1995), Ruslana (2004), Alexander Rybak (2009), Ell & Nikki (2011), Måns Zelmerlöw (2015) ja Jamala (2016).

Wienin euroviisujen erikoisleima vuodelta 2015. Kuva: Jarmo Nousiainen.

Itse tapahtuman kunniaksi on julkaistu postimerkki ainakin Jugoslaviassa (1990), Ukrainassa (2005), Kreikassa (2006), Suomessa (2007), Serbiassa (2008), Azerbaidžanissa (2012), Itävallassa (2015) ja Israelissa (2019).

Abba Ruotsin vuoden 2000 millennium-julkaisun postimerkissä. Kuva: Jarmo Nousiainen.

Jarmo Nousiainen

(Teksti ja kuvat: Jarmo Nousiainen)