lauantai 31. lokakuuta 2020

Joulupostimerkissä tonttu kurkistaa tupaan


Joulua kohti mennään ja joulupostimerkit tulevat myyntiin keskiviikkona 4. marraskuuta. Tämän vuoden joulupostimerkit syntyivät suunnittelukilpailun kautta, jonka Posti järjesti yhteistyössä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kanssa. Kilpailulla haettiin perinteistä joulutunnelmaa ja juuri sitä löytyy voittajatöistä Kylätonttu ja Joulutupa.

Kylätonttu kurkkii ikkunan takana


Joulutervehdyksen ikimerkissä tonttu kurkistaa ikkunasta lämpöä hehkuvaan tupaan ja jättää jälkeensä vain jalanjäljet lumihankeen. Sisustus- ja tekstiilimuotoilua opiskeleva Ida Sarisalmi on kuvittanut Kylätonttu-merkin, jonka värit korostavat kylmän hirsisen ulkoseinän ja lämpimän sisätilan välistä eroa ja tunnelmaa. Joulutervehdyksen ikimerkki tulee myyntiin 20 merkin vihossa.


Tuvassa on joulun odotuksen tunnelmaa


Joulun kotimaan ikimerkissä on joulun odotuksen tuntua. Tupa on siivottu, joulukuusi koristeltu ja kynttilät hehkuvat lämpöä. Koirakin aavistaa, että suuri juhla on tulossa. Graafista suunnittelua opiskeleva Jutta Luukkonen on käyttänyt kuvittamassaan Joulutupa-postimerkissä vesiväritekniikkaa, joka henkii omien lapsuuden joulujen tunnelmaa. Joulun kotimaan ikimerkistä julkaistaan 10 merkin arkki ja viiden merkin vihko.


Koko kylä valmiina jouluun


Joulun ulkomaan ikimerkki jatkaa samalla teemalla kuin kotimaan joulupostimerkit. Merkissä nähdään kylä, joka rakentuu nostalgisista 1920-luvun harjakattoisista omakotitaloista. ”Täällä sosiaalinen elämä on vilkasta, naapurit tuntevat toisensa ja kyläilevät toistensa luona. Naapurissa kajastava valo luo lämpimän ja rauhallisen olon”, kuvailee Tervetuloa kylään! -merkin suunnitellut Matti Pikkujämsä. Joulun ulkomaan ikimerkki julkaistaan 10 merkin arkissa.


Tyttö ja kukko kelkkaretkellä


Kaikkiin talvisiin tervehdyksiin soveltuu Suvi Roikon valokuvaama nostalginen Kelkkaretki, jossa tyttö pitää sylissään kukkoa. ”Kaverukset ovat matkalla potkukelkalla, taustalla näkyy talvinen peltomaisema ja matka jatkuu lumisateessa”, Roiko kertoo. Valokuva kuuluu sarjaan, jossa Roiko kuvaa eläinten ja lasten välistä suhdetta. Kotimaan ikimerkki Kelkkaretki julkaistaan 10 merkin arkissa.


Kaikki joulun tärkeät päivämäärät osoitteessa posti.fi/joulu


Kotimaan joulutervehdykset ehtivät perille joulun ikimerkillä, jos ne postitetaan viimeistään maanantaina 14.12. Posti avaa marraskuun alussa joulusivuston posti.fi/joulu, johon on koottu kaikki joulun postituksiin liittyvät aikataulut koti- ja ulkomaille. Ulkomaan postituksissa kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä koronaviruspandemia vaikuttaa joihinkin kuljetusyhteyksiin.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 28.10.2020

perjantai 23. lokakuuta 2020

Ahvenanmaan kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuvat 1.11.2020


Ahvenanmaalta lähetettävien kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuvat 1. marraskuuta 2020. Edellisen kerran postimaksut muuttuivat kymmenen kuukautta aiemmin eli 1. tammikuuta 2020.

Ahvenanmaan sisäisille lähetyksille on oma postitaksansa ja Ahvenanmaalta muualle Suomeen lähetettäville lähetyksille on oma postitaksansa. Ulkomaille lähetettäville kirjeille ja postikorteille on kaksi taksaa: Eurooppaan meneville lähetyksille ja Euroopan ulkopuolelle meneville lähetyksille. Ahvenanmaan sisäisen postin sekä ulkomaiden osalta postimaksuun vaikuttaa myös se, onko kyseessä Priority- vai Economy-kirje tai -postikortti.


Yllä olevassa taulukossa ovat kirjeiden ja postikorttien postimaksut 1.11.2020 alkaen. Kirjeiden ja postikorttien postimaksut 1.1.2020–31.10.2020 ja 1.1.2019–31.12.2019 löytyvät tekstistä 4.1.2020.

Lähde:
Åland Post Ab: https://www.alandstamps.com -sivusto (15.10.2020)

keskiviikko 14. lokakuuta 2020

Penkkiurheilijan unelmaharrastus – Keräilyn kohteena urheiluaiheiset maksimikortit


Sveitsiläinen maksimikortti jalkapallosta vuodelta 1954. Jalkapallo on tiettävästi maailman suosituin urheilulaji ja maailman suosituin harrastus. Vuonna 1954 Kansainvälinen jalkapalloliitto FIFA juhli 50-vuotista taivaltaan ja Sveitsissä järjestettiin jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut. Länsi-Saksan voittoon päättynyt turnaus televisioitiin ensimmäistä kertaa lajin MM-kilpailujen historiassa. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1954, 14.10.2020)

Missä yhdistyvät kiinnostus urheiluun sekä filatelian ja postikorttikeräilyn harrastaminen? Vastaus on ainakin #postimerkkeilija -lehden toimitukselle helppo: urheiluaiheisissa maksimikorteissa. Urheiluaihe on parhaimmillaan esillä maksimikortin kaikissa kolmessa elementissä, jotka ovat postimerkki, postileima ja postikortti. Kyseessä on penkkiurheilijan unelmaharrastus.

Saksalainen maksimikortti jousiammunnasta vuodelta 1982. Olympialajeihin kuuluvassa jousiammunnassa ammutaan jousella nuolia maalitauluun. Jousiampuja voi käyttää jousen ja nuolen lisäksi erilaisia lisävarusteita, joista tyypillisin on erityisesti taljajousen kanssa käytettävä laukaisulaite. Taljajousi on yksi jousityypeistä, joita ovat myös jalkajousi eli varsijousi, pitkäjousi ja vastakaarijousi. (Lähteet: #postimerkkeilija, kirjoitus Saksalainen maksimikortti jousiammunnasta, 25.11.2019, ja kirjoituksessa mainitut lähteet)

Suomalainen maksimikortti Seppo Rädystä vuodelta 1994. Räty saavutti keihäänheitossa olympiahopean ja kaksi olympiapronssia, MM-kullan ja -hopean sekä EM-hopean. Nykykeihäällä Rädyn paras tulos oli 90,60 metriä. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Seppo Räty, 15.7.2019)

Mikä on tarkalleen ottaen maksimikortti? Se on postikortin, postimerkin ja postileiman yhdistelmä, jossa postimerkki on kiinnitetty postikortin kuvapuolelle ja jossa postimerkki on leimattu postileimalla. Oleellista on se, että postikortti, -merkki ja -leima liittyvät kaikki samaan aiheeseen. Useat postihallinnot julkaisevat omia ns. virallisia maksimikortteja. Suurin osa erilaisista maksimikorteista on kuitenkin keräilijöiden itsensä valmistamia; keräilijä hankkii uuden postimerkkijulkaisun aiheeseen sopivan postikortin, kiinnittää sen kuvapuolelle yhden postimerkkijulkaisun merkeistä ja pyytää ensipäivätapahtumassa postin leimaajaa leimaamaan postimerkin ensipäiväleimalla (siten, että osa leimasta osuu postikortille).

Yhdysvaltalainen maksimikortti kelkkailusta vuodelta 1992. Rattikelkkailu, ohjaskelkkailu ja skeleton ovat ratakelkkailulajit, joissa kilpaillaan sekä luonnonradoilla että keinoradoilla. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Kelkkailu, 14.10.2020)

Bulgarialainen maksimikortti lumilautailusta vuodelta 2006. Lumilautailun tyylejä ovat rinnelasku, ratalasku ja freestyle. Rinnelasku on tavallista laskemista rinteessä, joten se sopii hyvin aloittelijoille. Ratalasku on nopeaa laskemista ja nopeita käännöksiä. Kilpailuissa siinä kierretään portteja joko ajanotolla tai sitten toista lumilautailijaa vastaan. Freestyle on puolestaan erilaisten temppujen tekemistä lumilaudalla. Freestylen kilpailumuotoja ovat half pipe, big air ja slopestyle. (Lähteet: #postimerkkeilija, kirjoitus Bulgarialainen maksimikortti lumilautailusta, 27.5.2019, ja kirjoituksessa mainitut lähteet)

Maailman ensimmäiset maksimikortit ovat tiettävästi 1800-luvun loppupuolelta. Suomen ensimmäiset ja harvinaisimmat maksimikortit ovat 1900-luvun alkupuoliskolta. Postimerkkinäyttelyissä maksimikorttikokoelmille on oma luokkansa: maksimifilatelian luokka. Suomessa maksimifilatelian luokassa on ollut yhdessä näyttelyssä tavallisesti vain 1-2 kokoelmaa. Maksimikortteja voi valmistaa omaksi iloksi vaikka minkälaisia, mutta näyttelykokoelmissa esitettäville maksimikorteille on asetettu tiukat kriteerit; esimerkiksi uudemmissa maksimikorteissa kortin kuvapuolella saa olla vain yksi postimerkki, maksimikortin koolle on asetettu tiukat rajat ja postikortin kuva-aihe ei saa olla jäljennös postimerkistä.

Norjalainen maksimikortti ampumahiihdosta vuodelta 1986. Ampumahiihdossa hiihto tapahtuu vapaalla hiihtotavalla ja aseena käytetään pienoiskivääriä. Makuu- ja pystyammunnassa, jotka kumpikin kuuluvat ampumahiihtoon, matka tauluun on sama 50 metriä, mutta makuuammunnassa osuma-alue on halkaisijaltaan pienempi. Kilpailumuodosta riippuen ohilaukaus johtaa sakkominuuttiin tai -kierrokseen. Kilpailumuotoja onkin useita, kuten normaali- ja pikamatka, takaa-ajokilpailu, yhteislähtökilpailu sekä viesti. (Lähteet: #postimerkkeilija, kirjoitus Norjalainen maksimikortti ampumahiihdosta, 20.11.2018, ja kirjoituksessa mainitut lähteet)

Norjalainen maksimikortti Vegard Ulvangista vuodelta 1993. Ulvang saavutti hiihdossa mm. neljä mitalia (kolme kultaa ja yhden hopean) Albertvillen olympialaisista sekä kolme mitalia (kullan, hopean ja pronssin) Falunin MM-kisoista. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Vegard Ulvang, 15.7.2019)

Tyypillisin tapa kerätä maksimikortteja on keskittyä joko tietyn maan maksimikortteihin tai tiettyyn aiheeseen. #postimerkkeilija -lehden toimitus on keskittynyt urheiluaiheeseen, koska toimitus on aikoinaan itse harrastanut urheilua, pääpainon ollessa tällä hetkellä lähinnä penkkiurheilussa. Lisäksi urheiluaiheisia maksimikortteja on hyvin saatavilla. Moni pitää maksimikortteja tekeleinä; jos niistä ei pidä, ei niitä ole pakko kerätä.

Saksalainen maksimikortti jääkiekosta vuodelta 1983. Erityisesti Suomessa jääkiekko on suosittu urheilulaji, varsinkin voitettujen maailmanmestaruuksien johdosta. #postimerkkeilija -lehden toimituksen suosikkijoukkue on HPK. Jääkiekon syntypaikkana pidetään Kanadan Montrealia, jossa lajille kehitettiin uudet säännöt 1870-luvulla. Kanadassa rekisteröityjä pelaajia on noin 720 000 ja Yhdysvaltojen vastaava luku on noin 520 000. Suomessa rekisteröityjä pelaajia on noin 74 000. Jääkiekkoa pelataan yllättävän monessa maassa, sillä rekisteröityjä pelaajia on esimerkiksi Andorrassa 52, Liechtensteinissa 86 ja Qatarissa 66. (Lähde: Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Jääkiekko, 14.10.2020)

lauantai 10. lokakuuta 2020

Åland Post juhlistaa Naisten Suomen Cupin tämänvuotista mestaria Åland United -joukkuetta omalla postimerkillä


Åland Post julkaisi 9. lokakuuta postimerkin, jolla juhlistetaan jalkapallojoukkue Åland Unitedin ensimmäistä Naisten Suomen Cupin mestaruutta. Postimerkki on erikoisjulkaisu, jolla on rajoitettu painosmäärä. Se on myynnissä Åland Postin verkkokaupassa.


Jalkapallojoukkue Åland United voitti 4. lokakuuta Naisten Suomen Cupin finaalin Myyrmäessä Tikkurilan Palloseuraa vastaan tuloksella 2-1. Åland Post haluaa olla mukana juhlimassa tätä historiallista saavutusta julkaisemalla erikoispostimerkin, joka tuli myyntiin 9. lokakuuta.

Cup-mestaruus on Åland Unitedille ensimmäinen. Joukkueella on ennestään kaksi liigamestaruutta. Tällä kaudella se taistelee mestaruudesta myös Kansallisessa liigassa.

Postimerkki pohjautuu Juha Tammisen ottamaan valokuvaan. Hän on valokuvannut jalkapalloilua lähes 40 vuotta. Juha kertoo: – Kuva on otettu Myyrmäessä heti finaalin jälkeen keskellä voitonhuumaa. Näin, kun pelaajat siirtyivät lähemmäksi toisiaan ottaakseen ryhmäkuvan kännykällä sen jälkeen, kun he olivat kiittäneet kannattajiaan ja ottaneet joukkuekuvan. He olivat hyvin spontaaneja, rentoja ja iloisia, joten päätin mennä lähemmäksi. Mielestäni tämä on yksi parhaimmista voittajakuvista, joita olen vuosien saatossa ottanut. Siitä näkyy hyvä joukkuehenki. Uusi normaali on selfien otto yksin pokaalin kanssa, mutta tässä joukkue sen sijaan tiivistäytyi, he pitivät mitaleita esillä, purivat niitä ja riemuitsivat yhdessä.

Postimerkin painosmäärä on rajattu tuhanteen arkkiin ja minimitilaus on yksi miniarkki, jossa on kahdeksan postimerkkiä. Sen hinta on 18 euroa. Tilaus onnistuu helpoiten Åland Postin verkkokaupasta https://webshop.alandpost.com/fi/. Postimerkin maksuarvo on Europa, mikä tarkoittaa, että se käy postimaksuna alle 20 gramman painoisiin kirjeisiin Pohjoismaihin ja Eurooppaan.


Postimerkki julkaistiin Minun Postimerkkini -palvelun kautta. Sen avulla yksityishenkilöt ja yritykset voivat valita oman aiheen postimerkkiin. Åland Post on julkaissut aiemmin omakuvapostimerkkejä vuosina 2015 ja 2016, jolloin juhlittiin jalkapallojoukkue IFK Mariehamnin cup- ja liigamestaruutta. Huomaa, että tämä erikoispostimerkki julkaistiin Åland Postin virallisen julkaisuohjelman ulkopuolella.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin tiedote lokakuu 2020

tiistai 6. lokakuuta 2020

Islannin viimeiset postimerkit



Islannin posti julkaisee maan viimeiset postimerkit 29.10.2020. Merkkien aiheet ja postimaksuarvot ovat seuraavat:
  • Puutarhakasvit: porkkana (lähetykset kotimaassa 100 g, 230 ISK) ja juurikas (lähetykset Euroopan ulkopuolelle 50 g, 315 ISK)
  • Pohjola-julkaisu 2020: nisäkkäät; minkki (lähetykset Eurooppaan 50 g, 250 ISK)
  • SEPAC-julkaisu 2020: Jón Stefánssonin maalaus ”Skjaldbreiður” (1937) Islannin kansallisgallerian kokoelmista (lähetykset Eurooppaan 50 g, 250 ISK)
  • 250 vuotta Landsnefndin fyrrin (Islannin maankäyttöä valvovan komitean) perustamisesta 20.3.1770 (lähetykset kotimaassa 50 g, 195 ISK)
  • 800 vuotta Sturlungien aikakauden alkamisesta vuonna 1220 (lähetykset kotimaassa 2000 g, 720 ISK x 2 = 1440 ISK)
  • Haukan ritarikunnan 100-vuotisjuhla vuonna 2021 (lähetykset kotimaassa 50 g, 195 ISK; lähetykset Eurooppaan 50 g, 250 ISK; lähetykset Euroopan ulkopuolelle 50 g, 315 ISK)
  • Joulu 2020: kiiruna (lähetykset kotimaassa 50 g, 195 ISK) ja kettu (lähetykset Eurooppaan 50 g, 250 ISK) 


Tässä blogissa on tammikuussa julkaistu teksti asian taustoista.


Vuosi 2020 on myös viimeinen vuosi, jolloin pohjoismaiset postihallinnot julkaisevat samanaiheisia Pohjola-postimerkkejä postitorvitunnuksin. Nämä julkaisut alkoivat vuonna 1956. Viimeisten Pohjola-merkkien aiheena ovat nisäkkäät.


Jarmo Nousiainen

Lähde:
Islannin posti

(Teksti: Jarmo Nousiainen / Kuvat: Islannin posti)

perjantai 2. lokakuuta 2020

Muumipostimerkkien keräilystä


Muumimukien ja muumituotteiden keräily on kovassa suosiossa. Muumipostimerkkien ja -tuotteiden aiheet noudattelevat Tove Janssonin muumitarinoiden kokoelmaa. Ensimmäiset postimerkit julkaistiin vuonna 1992 ja nämä ensipäivänkuoret olivat mukana vuoden 1993 Nordia-näyttelyssä. Sain itse hankittua tuon kuoren jälkimarkkinoilta Tove Janssonin sekä Tuulikki Pietilän nimikirjoituksilla. Kuva tästä esiintyi aiemmassa blogitekstissäni Intohimona ”uusi pää”.

SFEx-postimerkkinäyttelyssä 2020 oli Iida Issakaisen hieno kokoelma Ihmeelliset Muumit, kokoelmaa voi käydä ihastelemassa Suomen Filatelistiliiton verkkosivuilla osoitteessa www.filatelisti.fi.

Suomen postimerkeissä Muumit-aiheesta on julkaistu erilaisia merkkejä 64 kappaletta. Julkaisut Suomen postimerkeissä ovat vuosilta 1992 (Nordea 93 4 kpl), 1994 (2 kpl), 1998 (4 kpl), 2000 (4 kpl), 2003 (Muumit ja taikatalvi 6 kpl), 2004 (nukkapintainen postimerkki ns. karvamuumi 1 kpl), 2007 (Muumilaakson kesä 6 kpl), 2009 (Muumit sarjakuvissa 6 kpl), 2011 (Kuinkas sitten kävikään? 6 kpl), 2013 (Muumisuosikit 6 kpl), 2015 (EUROPA Vanhat lelut 2 kpl), 2017 (Muumien aikamatka 5 kpl), 2019 (Neuvoja hyvään elämään 6 kpl) ja 2020 (Meidän meri 6 kpl). Lisäksi Tove Janssonin 100-vuotisjuhlan kunniaksi kaksi merkkiä vuodelta 2014. Juttu muumipostimerkeistä on julkaistu Keräilyuutiset-lehden numerossa 1/2020. Sähköistä linkkiä tuohon juttuun ei käsittääkseni ole saatavilla.

Kuvassa kokoelmastani vuosien 1992, 1994, 1998 sekä 2014, 2017 Muumit- ja 2014 Tove Jansson -postimerkkivihkoja ja -ensipäivänkuoria. Kuva: Jukka Konttinen.

Suomalaiset muumipostimerkit aikajärjestyksessä


Seuraavassa olen kuvannut muumipostimerkkeihin ja Tove Janssonin elämään liittyviä yksityiskohtia poimittuna Suomen postilaitoksen julkaisemista ”Postimerkkivuosi”-vuosikirjoista merkkien julkaisuvuosilta, LaPe-postimerkkiluetteloista, Postin tiedotteista sekä moomin.com -sivustolta. Merkkisarjojen kuvat on skannattu omista kokoelmista.

Muumiaihe tulee siis taiteilija Tove Janssonilta (1914–2001). Hän oli monipuolinen kuvataiteilija, joka teki uransa aikana paljon maalauksia, grafiikkaa (mm. muumit) ja julkisia töitä. Hän kirjoitti myös muita kirjoja ja novelleja, viimeisimmän novellikokoelmansa 84-vuotiaana vuonna 1998. Ensimmäinen muumikirja oli vuonna 1945 Muumit ja suuri tuhotulva. Kahden ensimmäisen muumikirjan nosteen edesauttamana, Muumipeikko-sarjakuva ilmestyi yli 40 maassa vuosina 1954–1975, alkaen brittiläisestä The Evening News -iltapäivälehdestä. Muumit eivät ole olleet pelkästään lapsille, sillä sarjakuvan odotettiin myös satirisoivan meidän ns. sivistynyttä elämäntapaamme. Sarjakuvan käsikirjoittajana ja kääntäjänä toimi veli Lars Jansson, joka jatkoi sarjakuvan tekemistä Toven lopetettua. Muumikirjoja on käännetty yli 30 kielelle.


Vuoden 1992 postimerkkisarjan (yllä) teki Janssonin luottotaiteilija Pirkko Vahtero Tove Janssonin töiden pohjalta. Samoihin aikoihin ilmestyi Japanissa tehty animaatiosarja (syksystä 1991 asti), jota omat lapsenikin katselivat ahkerasti. Sarjan tunnusmusiikin ”Nyt Muumilaaksoon” tunnistavat varmasti monet vieläkin.


Vuoden 1994 vihon (4 x 2 merkkiä, yllä) kansikuva on tarinasta ”Taikurinhattu” ja postimerkit saduista ”Vaarallinen juhannus” ja ”Taikatalvi”. Muumeista oli kasvanut suomalainen vientituote. Monin eri tavoin palkittu ja tunnustettu Tove Jansson sai professorin arvonimen vuonna 1995.


Vuoden 1998 vihon kansikuva on sarjakuvasta ”Muumiperhe ja meri” sekä kahden merkin kuva-aiheet kirjoista ”Taikatalvi” ja ”Kuinkas sitten kävikään” sekä kaksi muuta Tove Janssonin yksittäispiirroksia. Toteutuksesta vastaten jälleen Pirkko Vahtero. Naantalin Muumimaailma oli toiminnassa ja Muumien Pääpostista sai erikoisleiman.


Vuoden 2000 postimerkkien kuvat ovat kaikki kirjasta Vaarallinen juhannus. Pirkko Vahtero vastasi kuvien värityksestä. Tove Jansson kuoli Helsingissä 27.6.2001.


Vuoden 2003 postimerkkien aihe on saturomaanista Taikatalvi, joka ilmestyi vuonna 1957. Kuvat postimerkkeihin valitsi Janssonin ystävä, professori Tuulikki Pietilä. Hän on itsekin yksi muumitarinoiden hahmo: Tuu-tikki. Jokaisella kuudella postimerkillä on oma nimensä Taikatalven tarinasta.


9.8.2004 oli nukkapintaisen postimerkin, ”karvamuumin” aika, kun Tove Janssonin syntymästä tuli kuluneeksi 90 vuotta. Merkkipäivän johdosta julkaistiin myös 10 euron nimellisarvoinen hopeinen juhlaraha. Paperin pinta tuo mieleen muumin pehmeän turkin. Postimerkin etualalla on Muumipeikko ja taustalla Nuuskamuikkunen. Postimerkin suunnitteli graafikko Päivi Vainionpää.


Vuonna 2007 oli vuorossa tarina Muumilaakson kesä. Kuuden merkin kokonaisuuden rakensivat graafiset suunnittelijat Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi. Merkkien piirrokset on julkaistu teoksissa Vaarallinen juhannus ja Muumisisarukset.


Vuoden 2009 merkkien leikkisän graafisen ilmeen toteutti Päivi Vainionpää.


Vuoden 2011 vihko on tarinasta Kuinkas sitten kävikään? Kirja Mymmelistä, Muumipeikosta ja Pikku Myystä on ensimmäinen muumikuvakirja ja klassikko. Se syntyi vuonna 1951 ja oli ensimmäinen suomennettu teos (aiemmin ruotsiksi ja englanniksi). Teos poikkesi muista lastenkirjoista rakenteensa sekä kuvallisten ja typografisten kokeilujensa vuoksi. Suomentaja Hannes Korppi-Anttila keksi hahmoille suomenkieliset nimet. Kirja voitti useita palkintoja. Postimerkkivihon toteutti graafinen suunnittelija ja kuvittaja Satu Lusa. Vihon kannessa on kirjan etukannen kurkistuskuva. Postimerkit (2 lk) saivat muotonsa kirjan kurkistusaukoista.


Vuoden 2013 Muumisuosikit-vihossa näkyvät puhekuplat, johtuen siitä, että englantilainen iltapäivälehti The Evening News niitä edellytti Muumi-sarjakuviin. Samoin kuin kaikki merkkien aiheet ovat näistä sarjakuvista. Vuonna 1959 Tove Jansson siirsi vastuun lehtisarjakuvien tuottamisesta veljelleen Lars Janssonille, joka jatkoi työtä vuoteen 1975 asti. Vihon vauhdikkaat ja ilmeikkäät hahmot ilmentävät elämäniloa. Vihon toteutti graafikko Satu Lusa. Piirroshahmojen päälle on painettu silkkilakkaus.


Vuonna 2014 juhlittiin Tove Janssonin syntymän 100-vuotispäivää. Kahdessa 1. luokan postimerkissä on kuvattu saaristoa, jossa Jansson vietti paljon aikaa lapsuudestaan lähtien. Juhlan kunniaksi postimerkkejä myytiin myös erillisessä kansiossa. Samoin kahden euron erikoiseuro sekä 10 euron ja 20 euron hopeiset juhlarahat julkaistiin (kuvat alempana). Muumihahmoista merkkiin on kuvattu Nipsu varjokuvana Janssonin kädessä. Postimerkkien suunnittelusta vastasi graafikko Klaus Welp.


Vuoden 2015 merkkipari kuvastaa muumilelujen historiaa, joka alkaa 1950-luvulta. Suunnittelijana toimi Klaus Welp. Merkeissä esiintyvät Hemulin äiti, Muumipeikko, Vilijonkka, Nipsu, Haisuli ja Muumipappa. Merkkien lelut on valmistanut Atelier Fauni, joka oli ensimmäinen muumileluja valmistanut yritys. Nämä käsintehdyt muumihahmot ovat nykyään keräilyharvinaisuuksia.


Vuoden 2017 viiden postimerkin sarja tehtiin arvoltaan postitukseen ulkomaille. Se tehtiin juhlistamaan Tampereella avattua Muumimuseota. Tove Janssonin originaalit muumikuvat on valittu merkkeihin eri vuosikymmeniltä kuvaten muumihahmojen kehittymistä vuosien myötä. Viiden ulkomaan ikimerkin vihon ovat suunnitelleet Ari Lakaniemi ja Susanna Rumpu.


Kesäkuun 5. päivä 2019 julkaistussa Muumit: neuvoja hyvään elämään -postimerkkivihossa oli kuusi kotimaan ikimerkkiä, joista kussakin esitellään yksi Muumi-tarinoista tuttu teema: seikkailu, rohkeus, lohtu, vapaus, avoimuus ja ystävyys. Merkkien graafisesta suunnittelusta vastasi James Zambra, joka kuuluu itse Tove Janssonin sukuun. Mainittakoon, että yhdessä merkissä on Mörkö-hahmo (oikealla ylhäällä), joka sai nostetta vähän ennen julkaisua varmistuneesta Suomen kolmannesta jääkiekon maailmanmestaruudesta, avainpelaaja Marko “Mörkö” Anttilan ratkaisevista maaleista mitalipeleissä. Esimerkiksi samalla Mörkö-kuvalla Postin julkaisema kortti myytiin loppuun Tampereen Tullintorin postista. Samoin Mörkö-aiheiset muumimukit olivat jonkin aikaa loppuunmyytyjä.


Vuoden 2020 merkkisarja julkaistiin osana #Meidänmeri/#Oursea -kampanjaa. Samalla on Muumi-tarinoiden 75-vuotisjuhlavuosi, jonka kunniaksi on ilmestynyt myös 21 kappaleen sarja uudelleen julkaistuja muumimukeja 75-vuotisleimalla. Postimerkkien teemana on Itämeren suojelu. James Zambran suunnittelemassa #MEIDÄNMERI -postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Muuta filateliaan liittyvää


Muumipostimerkkien julkaisujen yhteydessä Posti on julkaissut myös postikorttisarjoja, joiden kuva-aiheet ovat useasti olleet samat kuin postimerkkisarjoissa. Olen itse löytänyt korttisarjoja ainakin vuosilta 1992, 1994, 1998, 2000, 2003, 2007, 2009, 2011, 2013 ja 2019 merkkijulkaisujen yhteydestä. Samoin on julkaistu ns. nuorisopassi Finlandia 88 -postimerkkinäyttelyyn, sekä useampia postikirjeitä.

Kuvassa vuoden 2009 korttisarja Muumit sarjakuvissa, Tampereen Muumimuseon erikoisleima postimerkkeineen. Joissain korteissa myös koneleima lyötynä päälle. Kuva: Jukka Konttinen.

Vuoden 2020 Meidän meri -kampanjaan Paletti julkaisi ainakin viiden muumipostikortin sarjan.

Kuvassa vuoden 2020 korttisarjaa Meidän meri sekä postimerkit, Tampereen Muumimuseon leimauksella. Kuva: Jukka Konttinen.

Muumipostimerkkien käyttötapa on ollut sama kuin muillakin suomalaisilla postimerkeillä. Ensimmäiset sarjat olivat perinteisiä kostuttamalla liimattavia, hammasteilla toisistaan irrotettavia. Sitten siirryttiin tarrataustaisiin postimerkkeihin.

Olen siis saanut kerättyä kaikki suomalaiset muumimerkit edellä kuvattuina variaatioina, lisäksi Ahvenanmaa sekä myös Japanin postituoreet julkaisut arkkeina. Olen kerännyt suomalaiset muumimerkit myös korteille ja kuorille siten, että niissä on joko ensipäivä-nappiloistoleima tai sitten Tampereen Muumimuseon erikoisleima. Kortit ikään kuin maksimikortteina siis. Samoin tuoreet vihkojulkaisut pyrin loistoleimauttamaan kuin myös kunkin postimerkkivihon merkit erikseen. Olen hankkinut postilähetyksiä myös Naantalin Muumimaailman sekä Tampereen Metson kirjastossa sijainneen Muumilaakson erikoisleimoilla.

Ylärivissä vuoden 2011 merkit, erikoisleimat Tampereen Muumilaakso sekä Naantalin Muumimaailma (Muumien Pääposti) sekä alarivissä vuoden 2003 merkki ja Tampereen Muumimuseo. Kuva: Jukka Konttinen.

Japanin muumiaiheiset postituoreet blokit vuosilta 2015 ja 2018 sekä Ahvenanmaan Tove Jansson -merkki vuodelta 2007 ns. gutterparina. Kuva: Jukka Konttinen.

Näin Muumibuumin aikana Muumit-keräilytuotteisiin kuuluu kaikenlaista, kuten mitaleja, juhlarahoja sekä ns. numisbrief-tuotteita eli rahakirjeitä. Viimeksi on julkaistu Meidän meri -mitalisarja. Vuoden 2004 ns. karvamuumi-postimerkistä on ainakin julkaistu numisbrief/rahakirje, jossa on mukana 10 euron Tove Jansson -juhlaraha. Hyvin useista, jos ei kaikista, Suomen euroaikaisista juhlarahoista (2-100 euroa) on rahakirje julkaistu, tosin mahdollisesta vuoden 2014 Tove Jansson -rahasta (10 tai 20 euroa) en ole saanut rahakirjettä hankittua. Hyvä kysymys sinänsä on, ovatko numisbriefit filateliaa: ainakin niissä on Postin merkkijulkaisuja tai omakuvapostimerkkejä jopa ensipäivä-erikoisleiman kera. Toki ko. rahakirjeet voidaan sanoa tekeleiksi: niiden tarkoitus ei ole koskaan ollutkaan olla postin kuljetettavina ts. kulkeneina. Samoin niitä ei ole listattu postimerkkiluetteloissa. Monessa kirjeessä myös postileima näyttää olevan painettu, ei leimattu. Numismatiikan puolelle ne ainakin, määritelmänsä mukaan, kuuluvat.

Kuvassa Jansson-aiheiset 2004 rahakirje (vasemmalla alhaalla, ns. karvamuumi-postimerkki) sekä juhlakolikot kaksi euroa, 10 euroa ja 20 euroa, vuosilta 2004 ja 2014 koteloissaan. Kuva: Jukka Konttinen.

Muumilaakson tarinoista on nautittu erityisesti Japanissa, jossa aukaistiin oma The Moominvalley Park -huvipuisto vuonna 2019. Ko. puistossa myytäviä muumierikoismukeja ovat myös suomalaiset keräilijät hankkineet, kuin myös itsekin jälleenmyynnistä.

Rajallisesti saatavissa olevaa Muumin päivä -mukia jonotettiin vuonna 2018 yötä myöten ja asiasta raportoitiin mediassa laajasti. Keräilyn maailma 2019 -tapahtuman yhteydessä Tampereella oli täydellinen muumimukien kokoelma esillä. Jossa tilaisuudessa myös postimerkkeilijät olivat mukana TamCollect-tapahtumallaan.

Tove Jansson ei aikanaan vastustanut hahmojensa kaupallista käyttöä, mutta hyväksyi vain osan hänelle ehdotetuista tuoteideoista (kuten 50-luvun muumilelut, kuvattuna vuoden 2015 postimerkeissä). Nykyään muumihahmojen käyttöoikeuksia valvoo Janssonin perikunnan omistama Moomin Characters Ltd ja asioin sinne itsekin, kun varmistelin filateliatuotteiden julkaisusta omissa blogeissani.

Olen laittanut valokuvia omista Muumit-filatelian sekä -korttien kokoelmista somepalvelu Facebookin Muumikeräilijät-ryhmään. Siellä julkaisuni ovat saaneet kovasti tykkäyksiä ja mm. huomautuksenkin, kun en ollut muistanut mainita Ahvenanmaan merkkiä vuodelta 2007 (kuvassa). Joka minulta löytyy, samoin kuin sen ensipäivänkuori.

Muumipostimerkit ja juhlarahat sekä mitalit ovat varmasti yksi tapa saada keräilyharrastukselle (filatelia ja numismatiikka) näkyvyyttä, vaikka toki niissä onkin ainainen riski, että määrä korvaa laadun. Postimerkkinäyttelyihin suosittelisin edelleen populaareja aihekokoelmia, kuten Muumit mukaan otettavaksi, yleisön mielenkiinnon herättämiseksi.

Jukka Konttinen

Lähteet:
Tekstissä mainittujen lähteiden lisäksi Wikipedia

(Teksti ja kuvat: Jukka Konttinen)