perjantai 2. lokakuuta 2020

Muumipostimerkkien keräilystä


Muumimukien ja muumituotteiden keräily on kovassa suosiossa. Muumipostimerkkien ja -tuotteiden aiheet noudattelevat Tove Janssonin muumitarinoiden kokoelmaa. Ensimmäiset postimerkit julkaistiin vuonna 1992 ja nämä ensipäivänkuoret olivat mukana vuoden 1993 Nordia-näyttelyssä. Sain itse hankittua tuon kuoren jälkimarkkinoilta Tove Janssonin sekä Tuulikki Pietilän nimikirjoituksilla. Kuva tästä esiintyi aiemmassa blogitekstissäni Intohimona ”uusi pää”.

SFEx-postimerkkinäyttelyssä 2020 oli Iida Issakaisen hieno kokoelma Ihmeelliset Muumit, kokoelmaa voi käydä ihastelemassa Suomen Filatelistiliiton verkkosivuilla osoitteessa www.filatelisti.fi.

Suomen postimerkeissä Muumit-aiheesta on julkaistu erilaisia merkkejä 64 kappaletta. Julkaisut Suomen postimerkeissä ovat vuosilta 1992 (Nordea 93 4 kpl), 1994 (2 kpl), 1998 (4 kpl), 2000 (4 kpl), 2003 (Muumit ja taikatalvi 6 kpl), 2004 (nukkapintainen postimerkki ns. karvamuumi 1 kpl), 2007 (Muumilaakson kesä 6 kpl), 2009 (Muumit sarjakuvissa 6 kpl), 2011 (Kuinkas sitten kävikään? 6 kpl), 2013 (Muumisuosikit 6 kpl), 2015 (EUROPA Vanhat lelut 2 kpl), 2017 (Muumien aikamatka 5 kpl), 2019 (Neuvoja hyvään elämään 6 kpl) ja 2020 (Meidän meri 6 kpl). Lisäksi Tove Janssonin 100-vuotisjuhlan kunniaksi kaksi merkkiä vuodelta 2014. Juttu muumipostimerkeistä on julkaistu Keräilyuutiset-lehden numerossa 1/2020. Sähköistä linkkiä tuohon juttuun ei käsittääkseni ole saatavilla.

Kuvassa kokoelmastani vuosien 1992, 1994, 1998 sekä 2014, 2017 Muumit- ja 2014 Tove Jansson -postimerkkivihkoja ja -ensipäivänkuoria. Kuva: Jukka Konttinen.

Suomalaiset muumipostimerkit aikajärjestyksessä


Seuraavassa olen kuvannut muumipostimerkkeihin ja Tove Janssonin elämään liittyviä yksityiskohtia poimittuna Suomen postilaitoksen julkaisemista ”Postimerkkivuosi”-vuosikirjoista merkkien julkaisuvuosilta, LaPe-postimerkkiluetteloista, Postin tiedotteista sekä moomin.com -sivustolta. Merkkisarjojen kuvat on skannattu omista kokoelmista.

Muumiaihe tulee siis taiteilija Tove Janssonilta (1914–2001). Hän oli monipuolinen kuvataiteilija, joka teki uransa aikana paljon maalauksia, grafiikkaa (mm. muumit) ja julkisia töitä. Hän kirjoitti myös muita kirjoja ja novelleja, viimeisimmän novellikokoelmansa 84-vuotiaana vuonna 1998. Ensimmäinen muumikirja oli vuonna 1945 Muumit ja suuri tuhotulva. Kahden ensimmäisen muumikirjan nosteen edesauttamana, Muumipeikko-sarjakuva ilmestyi yli 40 maassa vuosina 1954–1975, alkaen brittiläisestä The Evening News -iltapäivälehdestä. Muumit eivät ole olleet pelkästään lapsille, sillä sarjakuvan odotettiin myös satirisoivan meidän ns. sivistynyttä elämäntapaamme. Sarjakuvan käsikirjoittajana ja kääntäjänä toimi veli Lars Jansson, joka jatkoi sarjakuvan tekemistä Toven lopetettua. Muumikirjoja on käännetty yli 30 kielelle.


Vuoden 1992 postimerkkisarjan (yllä) teki Janssonin luottotaiteilija Pirkko Vahtero Tove Janssonin töiden pohjalta. Samoihin aikoihin ilmestyi Japanissa tehty animaatiosarja (syksystä 1991 asti), jota omat lapsenikin katselivat ahkerasti. Sarjan tunnusmusiikin ”Nyt Muumilaaksoon” tunnistavat varmasti monet vieläkin.


Vuoden 1994 vihon (4 x 2 merkkiä, yllä) kansikuva on tarinasta ”Taikurinhattu” ja postimerkit saduista ”Vaarallinen juhannus” ja ”Taikatalvi”. Muumeista oli kasvanut suomalainen vientituote. Monin eri tavoin palkittu ja tunnustettu Tove Jansson sai professorin arvonimen vuonna 1995.


Vuoden 1998 vihon kansikuva on sarjakuvasta ”Muumiperhe ja meri” sekä kahden merkin kuva-aiheet kirjoista ”Taikatalvi” ja ”Kuinkas sitten kävikään” sekä kaksi muuta Tove Janssonin yksittäispiirroksia. Toteutuksesta vastaten jälleen Pirkko Vahtero. Naantalin Muumimaailma oli toiminnassa ja Muumien Pääpostista sai erikoisleiman.


Vuoden 2000 postimerkkien kuvat ovat kaikki kirjasta Vaarallinen juhannus. Pirkko Vahtero vastasi kuvien värityksestä. Tove Jansson kuoli Helsingissä 27.6.2001.


Vuoden 2003 postimerkkien aihe on saturomaanista Taikatalvi, joka ilmestyi vuonna 1957. Kuvat postimerkkeihin valitsi Janssonin ystävä, professori Tuulikki Pietilä. Hän on itsekin yksi muumitarinoiden hahmo: Tuu-tikki. Jokaisella kuudella postimerkillä on oma nimensä Taikatalven tarinasta.


9.8.2004 oli nukkapintaisen postimerkin, ”karvamuumin” aika, kun Tove Janssonin syntymästä tuli kuluneeksi 90 vuotta. Merkkipäivän johdosta julkaistiin myös 10 euron nimellisarvoinen hopeinen juhlaraha. Paperin pinta tuo mieleen muumin pehmeän turkin. Postimerkin etualalla on Muumipeikko ja taustalla Nuuskamuikkunen. Postimerkin suunnitteli graafikko Päivi Vainionpää.


Vuonna 2007 oli vuorossa tarina Muumilaakson kesä. Kuuden merkin kokonaisuuden rakensivat graafiset suunnittelijat Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi. Merkkien piirrokset on julkaistu teoksissa Vaarallinen juhannus ja Muumisisarukset.


Vuoden 2009 merkkien leikkisän graafisen ilmeen toteutti Päivi Vainionpää.


Vuoden 2011 vihko on tarinasta Kuinkas sitten kävikään? Kirja Mymmelistä, Muumipeikosta ja Pikku Myystä on ensimmäinen muumikuvakirja ja klassikko. Se syntyi vuonna 1951 ja oli ensimmäinen suomennettu teos (aiemmin ruotsiksi ja englanniksi). Teos poikkesi muista lastenkirjoista rakenteensa sekä kuvallisten ja typografisten kokeilujensa vuoksi. Suomentaja Hannes Korppi-Anttila keksi hahmoille suomenkieliset nimet. Kirja voitti useita palkintoja. Postimerkkivihon toteutti graafinen suunnittelija ja kuvittaja Satu Lusa. Vihon kannessa on kirjan etukannen kurkistuskuva. Postimerkit (2 lk) saivat muotonsa kirjan kurkistusaukoista.


Vuoden 2013 Muumisuosikit-vihossa näkyvät puhekuplat, johtuen siitä, että englantilainen iltapäivälehti The Evening News niitä edellytti Muumi-sarjakuviin. Samoin kuin kaikki merkkien aiheet ovat näistä sarjakuvista. Vuonna 1959 Tove Jansson siirsi vastuun lehtisarjakuvien tuottamisesta veljelleen Lars Janssonille, joka jatkoi työtä vuoteen 1975 asti. Vihon vauhdikkaat ja ilmeikkäät hahmot ilmentävät elämäniloa. Vihon toteutti graafikko Satu Lusa. Piirroshahmojen päälle on painettu silkkilakkaus.


Vuonna 2014 juhlittiin Tove Janssonin syntymän 100-vuotispäivää. Kahdessa 1. luokan postimerkissä on kuvattu saaristoa, jossa Jansson vietti paljon aikaa lapsuudestaan lähtien. Juhlan kunniaksi postimerkkejä myytiin myös erillisessä kansiossa. Samoin kahden euron erikoiseuro sekä 10 euron ja 20 euron hopeiset juhlarahat julkaistiin (kuvat alempana). Muumihahmoista merkkiin on kuvattu Nipsu varjokuvana Janssonin kädessä. Postimerkkien suunnittelusta vastasi graafikko Klaus Welp.


Vuoden 2015 merkkipari kuvastaa muumilelujen historiaa, joka alkaa 1950-luvulta. Suunnittelijana toimi Klaus Welp. Merkeissä esiintyvät Hemulin äiti, Muumipeikko, Vilijonkka, Nipsu, Haisuli ja Muumipappa. Merkkien lelut on valmistanut Atelier Fauni, joka oli ensimmäinen muumileluja valmistanut yritys. Nämä käsintehdyt muumihahmot ovat nykyään keräilyharvinaisuuksia.


Vuoden 2017 viiden postimerkin sarja tehtiin arvoltaan postitukseen ulkomaille. Se tehtiin juhlistamaan Tampereella avattua Muumimuseota. Tove Janssonin originaalit muumikuvat on valittu merkkeihin eri vuosikymmeniltä kuvaten muumihahmojen kehittymistä vuosien myötä. Viiden ulkomaan ikimerkin vihon ovat suunnitelleet Ari Lakaniemi ja Susanna Rumpu.


Kesäkuun 5. päivä 2019 julkaistussa Muumit: neuvoja hyvään elämään -postimerkkivihossa oli kuusi kotimaan ikimerkkiä, joista kussakin esitellään yksi Muumi-tarinoista tuttu teema: seikkailu, rohkeus, lohtu, vapaus, avoimuus ja ystävyys. Merkkien graafisesta suunnittelusta vastasi James Zambra, joka kuuluu itse Tove Janssonin sukuun. Mainittakoon, että yhdessä merkissä on Mörkö-hahmo (oikealla ylhäällä), joka sai nostetta vähän ennen julkaisua varmistuneesta Suomen kolmannesta jääkiekon maailmanmestaruudesta, avainpelaaja Marko “Mörkö” Anttilan ratkaisevista maaleista mitalipeleissä. Esimerkiksi samalla Mörkö-kuvalla Postin julkaisema kortti myytiin loppuun Tampereen Tullintorin postista. Samoin Mörkö-aiheiset muumimukit olivat jonkin aikaa loppuunmyytyjä.


Vuoden 2020 merkkisarja julkaistiin osana #Meidänmeri/#Oursea -kampanjaa. Samalla on Muumi-tarinoiden 75-vuotisjuhlavuosi, jonka kunniaksi on ilmestynyt myös 21 kappaleen sarja uudelleen julkaistuja muumimukeja 75-vuotisleimalla. Postimerkkien teemana on Itämeren suojelu. James Zambran suunnittelemassa #MEIDÄNMERI -postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Muuta filateliaan liittyvää


Muumipostimerkkien julkaisujen yhteydessä Posti on julkaissut myös postikorttisarjoja, joiden kuva-aiheet ovat useasti olleet samat kuin postimerkkisarjoissa. Olen itse löytänyt korttisarjoja ainakin vuosilta 1992, 1994, 1998, 2000, 2003, 2007, 2009, 2011, 2013 ja 2019 merkkijulkaisujen yhteydestä. Samoin on julkaistu ns. nuorisopassi Finlandia 88 -postimerkkinäyttelyyn, sekä useampia postikirjeitä.

Kuvassa vuoden 2009 korttisarja Muumit sarjakuvissa, Tampereen Muumimuseon erikoisleima postimerkkeineen. Joissain korteissa myös koneleima lyötynä päälle. Kuva: Jukka Konttinen.

Vuoden 2020 Meidän meri -kampanjaan Paletti julkaisi ainakin viiden muumipostikortin sarjan.

Kuvassa vuoden 2020 korttisarjaa Meidän meri sekä postimerkit, Tampereen Muumimuseon leimauksella. Kuva: Jukka Konttinen.

Muumipostimerkkien käyttötapa on ollut sama kuin muillakin suomalaisilla postimerkeillä. Ensimmäiset sarjat olivat perinteisiä kostuttamalla liimattavia, hammasteilla toisistaan irrotettavia. Sitten siirryttiin tarrataustaisiin postimerkkeihin.

Olen siis saanut kerättyä kaikki suomalaiset muumimerkit edellä kuvattuina variaatioina, lisäksi Ahvenanmaa sekä myös Japanin postituoreet julkaisut arkkeina. Olen kerännyt suomalaiset muumimerkit myös korteille ja kuorille siten, että niissä on joko ensipäivä-nappiloistoleima tai sitten Tampereen Muumimuseon erikoisleima. Kortit ikään kuin maksimikortteina siis. Samoin tuoreet vihkojulkaisut pyrin loistoleimauttamaan kuin myös kunkin postimerkkivihon merkit erikseen. Olen hankkinut postilähetyksiä myös Naantalin Muumimaailman sekä Tampereen Metson kirjastossa sijainneen Muumilaakson erikoisleimoilla.

Ylärivissä vuoden 2011 merkit, erikoisleimat Tampereen Muumilaakso sekä Naantalin Muumimaailma (Muumien Pääposti) sekä alarivissä vuoden 2003 merkki ja Tampereen Muumimuseo. Kuva: Jukka Konttinen.

Japanin muumiaiheiset postituoreet blokit vuosilta 2015 ja 2018 sekä Ahvenanmaan Tove Jansson -merkki vuodelta 2007 ns. gutterparina. Kuva: Jukka Konttinen.

Näin Muumibuumin aikana Muumit-keräilytuotteisiin kuuluu kaikenlaista, kuten mitaleja, juhlarahoja sekä ns. numisbrief-tuotteita eli rahakirjeitä. Viimeksi on julkaistu Meidän meri -mitalisarja. Vuoden 2004 ns. karvamuumi-postimerkistä on ainakin julkaistu numisbrief/rahakirje, jossa on mukana 10 euron Tove Jansson -juhlaraha. Hyvin useista, jos ei kaikista, Suomen euroaikaisista juhlarahoista (2-100 euroa) on rahakirje julkaistu, tosin mahdollisesta vuoden 2014 Tove Jansson -rahasta (10 tai 20 euroa) en ole saanut rahakirjettä hankittua. Hyvä kysymys sinänsä on, ovatko numisbriefit filateliaa: ainakin niissä on Postin merkkijulkaisuja tai omakuvapostimerkkejä jopa ensipäivä-erikoisleiman kera. Toki ko. rahakirjeet voidaan sanoa tekeleiksi: niiden tarkoitus ei ole koskaan ollutkaan olla postin kuljetettavina ts. kulkeneina. Samoin niitä ei ole listattu postimerkkiluetteloissa. Monessa kirjeessä myös postileima näyttää olevan painettu, ei leimattu. Numismatiikan puolelle ne ainakin, määritelmänsä mukaan, kuuluvat.

Kuvassa Jansson-aiheiset 2004 rahakirje (vasemmalla alhaalla, ns. karvamuumi-postimerkki) sekä juhlakolikot kaksi euroa, 10 euroa ja 20 euroa, vuosilta 2004 ja 2014 koteloissaan. Kuva: Jukka Konttinen.

Muumilaakson tarinoista on nautittu erityisesti Japanissa, jossa aukaistiin oma The Moominvalley Park -huvipuisto vuonna 2019. Ko. puistossa myytäviä muumierikoismukeja ovat myös suomalaiset keräilijät hankkineet, kuin myös itsekin jälleenmyynnistä.

Rajallisesti saatavissa olevaa Muumin päivä -mukia jonotettiin vuonna 2018 yötä myöten ja asiasta raportoitiin mediassa laajasti. Keräilyn maailma 2019 -tapahtuman yhteydessä Tampereella oli täydellinen muumimukien kokoelma esillä. Jossa tilaisuudessa myös postimerkkeilijät olivat mukana TamCollect-tapahtumallaan.

Tove Jansson ei aikanaan vastustanut hahmojensa kaupallista käyttöä, mutta hyväksyi vain osan hänelle ehdotetuista tuoteideoista (kuten 50-luvun muumilelut, kuvattuna vuoden 2015 postimerkeissä). Nykyään muumihahmojen käyttöoikeuksia valvoo Janssonin perikunnan omistama Moomin Characters Ltd ja asioin sinne itsekin, kun varmistelin filateliatuotteiden julkaisusta omissa blogeissani.

Olen laittanut valokuvia omista Muumit-filatelian sekä -korttien kokoelmista somepalvelu Facebookin Muumikeräilijät-ryhmään. Siellä julkaisuni ovat saaneet kovasti tykkäyksiä ja mm. huomautuksenkin, kun en ollut muistanut mainita Ahvenanmaan merkkiä vuodelta 2007 (kuvassa). Joka minulta löytyy, samoin kuin sen ensipäivänkuori.

Muumipostimerkit ja juhlarahat sekä mitalit ovat varmasti yksi tapa saada keräilyharrastukselle (filatelia ja numismatiikka) näkyvyyttä, vaikka toki niissä onkin ainainen riski, että määrä korvaa laadun. Postimerkkinäyttelyihin suosittelisin edelleen populaareja aihekokoelmia, kuten Muumit mukaan otettavaksi, yleisön mielenkiinnon herättämiseksi.

Jukka Konttinen

Lähteet:
Tekstissä mainittujen lähteiden lisäksi Wikipedia

(Teksti ja kuvat: Jukka Konttinen)

5 kommenttia:

  1. Hei! Itselläni on muutama vihko muumijoulumerkkejä 1992. Voiko niitä ja muitakin vanhoja postimerkkejä käyttää kirjeenvaihdossa? Sain itse yhden kirjekuoren sellaisella merkillä. Niitä näyttäisi voivan käyttää. Muumimerkkieni hinta painettuna merkissä on 1 mk.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Tietääkseni ainakaan markka-arvoisia postimerkkejä ei voi enää käyttää postittamiseen. Kannattaa kysyä Postista asiaa, jos haluaa käyttää postittamiseen vanhempia postimerkkejä.

      Poista
  2. Voisitko vaikka sähköpostilla olla minuun yhteydessä. Muumi postimerkit ym aihemerkit mielessä. Kun en oikeen tiedä miten niitä laittaisin kansioon. Olis kiva kuulla sinun mielipide, Kiitos ! Kirsti Valta kirsti.valta@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Olisiko tästä apua: https://postimerkkeilija.blogspot.com/2019/08/sailiokirjoja-ja-kortteja-kaytetaan.html.

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista