sunnuntai 29. marraskuuta 2020

#kerailynilo: Sormihyrriäkin voi kerätä


Koska #postimerkkeilija -lehti haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa filateliassa ja postikorttien keräilyssä, lehdessä ilmestyy välillä tekstejä muusta keräilystä tunnisteella #kerailynilo. #kerailynilo -osion sähköpostiosoite on kerailyn.ilo(at)gmail.com.


Suomessa sormihyrrät olivat erityisen suosittuja vuonna 2017, sen jälkeen niiden suosio on selvästi hiipunut. Sormihyrrää kutsutaan myös Fidget Spinneriksi (sormihyrrän englanninkielinen nimi) tai spinneriksi. Kyseessä on alun perin stressileluksi tarkoitettu tuote, jota pyöritetään pitämällä kiinni hyrrän keskeltä ja antamalla sormella vauhtia muulle hyrrälle (hyrrä pyörii sen keskellä olevan laakerin avulla).

Sosiaalisen median myötä muutama vuosi sitten suosioon noussutta sormihyrrää on verrattu suosiossaan 1990-luvun jojobuumiin. Yhdysvaltalaista Catherine Hettingeriä pidetään tuotteen kehittäjänä. Hettinger aloitti hyrränsä myynnin vuonna 1993, mutta koska hyrrää kohtaan ei ollut riittävästi kiinnostusta, sen patentti päättyi vuonna 2005.

Fidget Spinnereitä on useita erilaisia, mm. ulkonäöltään, väritykseltään ja materiaaliltaan. Näin ollen niissäkin riittää kerättävää. Jos sormihyrristä haluaa saada kokoon mahdollisimman kattavan kokoelman, se voi olla jo haastavaa, koska niitä ei taida olla enää juurikaan myynnissä; kirpputoreilta niitä voi hyvällä onnella löytää. Koska suurin suosio spinnereiden osalta on jo ohi, useita perusmalleja saa (jos niitä on ylipäänsä myynnissä) jopa euron kappalehintaan. Buumin ollessa kovimmillaan kalleimmat sormihyrrät maksoivat ainakin 20-30 euroa kappaleelta.


Sormihyrrien vuoden 2017 suosiosta kertoo sekin, että lehdet kirjoittivat niistä. Helsingin Sanomien jutun 28.5.2017 otsikko oli ”Alun perin stressileluksi kehitetty sormihyrrä on uusi jojo – ”spinnerit” myydään nyt kaupoista loppuun saman tien”. Me Naiset kirjoitti seuraavana päivänä otsikolla ”Sormihyrrät viedään käsistä – hittivimpaimen voi tehdä myös itse alle eurolla”. Mitä jos ottaisit talteen kohta mahdollisesti kokonaan katoavia tuotteita ja alkaisit kerätä sormihyrriä?

Aapo Korte

Lähde:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Fidget spinner (30.8.2018)

(Teksti on kirjoitettu alun perin vuonna 2018 ja sitä on päivitetty vuonna 2020.)

perjantai 27. marraskuuta 2020

Filatelian termejä: Ensipäivänkuori


Ensipäivänkuori on kirjekuori, jonka päälle on kiinnitetty tietty postimerkkijulkaisu, ja postimerkki tai postimerkit on leimattu niiden ilmestymispäivän postileimalla. Ensipäivänkuoresta käytetään myös nimitystä FDC-kuori; FDC on lyhenne kuoren englanninkielisestä nimestä First Day Cover.

Yhdysvaltalainen ensipäivänkuori 6.2.1984, jonka aiheena on maaperän ja vesien suojelu, sekä ahvenanmaalainen ensipäivänkuori 6.6.2008, jonka aiheena on majakat.

Ensipäivänkuoria on sekä virallisia että epävirallisia. Viralliset kuoret ovat postihallintojen valmistamia ja niissä kirjekuoreen on tyypillisesti painettu postimerkkijulkaisuun liittyvä kuva. Leimana on käytetty erityistä ensipäivänleimaa, joka on merkkien ilmestymispäivänä käytettävä erikoisleima. Osa postihallinnoista (ainakin Ahvenanmaan posti) myy myös signeerattuja FDC-kuoria.

Epävirallisia ensipäivänkuoria ovat tehneet pääasiassa yksittäiset keräilijät sekä erilaiset yhdistykset, lähinnä postimerkkikerhot. Kuorena on voitu käyttää tavallista kirjekuorta tai vaikkapa käsin kuvitettua kirjekuorta. Leima voi olla ensipäivänleima, mutta yhtä hyvin kyseessä voi olla tavallinen postileima, kunhan sen päiväys on sama kuin postimerkkijulkaisun ilmestymispäivä.

Ensipäivänkuoria on olemassa niin paljon, että rahallista arvoa niillä ei juurikaan ole. Poikkeuksen tähän tekevät harvinaisimmat kuoret, erityisesti 1900-luvun alkupuolelta ja sitä vanhemmat, joista saatetaan maksaa suuriakin summia postimerkkihuutokaupoissa. Viime vuosina postimerkkinäyttelyihin on tullut oma näyttelyluokkansa ensipäivänkuorille, mikä toivottavasti lisää kiinnostusta näitä värikkäitä kuoria kohtaan.

Ahvenanmaalainen ensipäivänkuori 1.11.2002, joka juhlistaa Janne Holménin samana vuonna voittamaa maratonin EM-kultaa, sekä islantilainen ensipäivänkuori 13.3.2003, jonka aiheena on lehmät.

Suomessa ilmestyi aikoinaan luettelo ensipäivänkuorista. Suosituinta FDC-kuorien keräily taitaa olla Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa, joissa on kyseisiin kuoriin erikoistuneita postimerkkiliikkeitä. USA:ssa on jopa oma yhdistyksensä ensipäivänkuorien keräilijöille: American First Day Cover Society (https://afdcs.org).

tiistai 17. marraskuuta 2020

Grönlannin elo- ja syyskuun postimerkkijulkaisut – ensimmäisestä koulupäivästä vanhoihin postireitteihin



Grönlannin posti julkaisi elo- ja syyskuussa 2020 yhteensä neljä postimerkkijulkaisua. Grönlannin postimerkkeihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.stamps.gl.


10. elokuuta ilmestyi postimerkki, jonka aiheena on ensimmäinen koulupäivä. Taiteilija Lisbeth Karlinen käsialaa oleva merkki kertoo päivästä, joka on erittäin tärkeä koko perheelle. Koulussa lapsille opetetaan mm. grönlannin, tanskan ja englannin kieliä, matematiikkaa, uskontoa sekä käsitöitä.


Elokuun 10. päivän toinen julkaisu ilmestyi sekä postimerkkinä että pienoisarkkina. Julkaisun lisämaksulla tuetaan Grönlannin terveydenhuoltoa. Paarma Olsvig Brandt on nuori taiteilija, joka on tehnyt oman tulkintansa taistelusta koronavirusta vastaan.


Tämän vuoden EUROPA-postimerkit ilmestyivät 14. syyskuuta; aiheena niissä on vanhat postireitit. Robert Damin suunnittelemissa kahdessa merkissä kuvataan, kuinka Charles Lindbergh yhdellä Grönlannin kautta kulkeneella lennollaan toimi myös postinjakajana. EUROPA-postimerkit julkaistiin myös postimerkkivihkona.


Syyskuun 14. päivän toisen julkaisun (kaksi merkkiä) aiheena on koulusäästökupongit, jotka tulivat koko saaressa käyttöön vuonna 1957. Säästökuponkeja muissa muodoissa oli kuitenkin ehtinyt olla Grönlannissa käytössä jo vuodesta 1910. Koulusäästökupongeista luovuttiin 1976. Postimerkkien graafinen suunnittelu on Nina S. Kreutzmannin käsialaa.


Lähteet:
POST Greenland Filatelia: Greenland Collector -lehti 3/2020
POST Greenland Filatelia: https://www.stamps.gl/en > Information > Stamp programme 2020 (14.11.2020)

Kuvituksena olevat postimerkit:
POST Greenland Filatelia

perjantai 13. marraskuuta 2020

Postimerkkivuosi 2021 tarjoaa avaruusmatkan, juhlavuosia ja kansanjuhlan


Åland Postilla on ilo esitellä vuoden 2021 postimerkkiohjelma, johon kuuluu 14 postimerkkijulkaisua sekä uusilta että vakiintuneilta postimerkkitaiteilijoilta. Julkaisupäiviä on kaikkiaan kuusi helmikuun ja lokakuun välisenä aikana.


”Postimerkkivuosi 2021 kuluu monia historiallisia merkkipaaluja juhliessa. Me huomioimme Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlaa ja sitä, että Isovihan päättymisestä on kulunut 300 vuotta. Juhlimme tietysti vuoden suurta kansanjuhlaa, suurten purjelaivojen The Tall Ships Races -kilpailua. Meillä on useita julkaisuja suosituista eläinaiheista; kissoista, linnuista ja sammakoista. Julkaisemme myös avaruusaiheen, jonka myötä pääset tutustumaan melko tuntemattomaan ahvenanmaalaista sukujuurta olevaan henkilöön”, kertoo Eivor Granberg, Åland Postin postimerkkiosaston ja postipalvelujen toimialajohtaja.

Julkaisupäivä 2. helmikuuta 2021



Postimerkkivuosi lähtee käyntiin uudella postimaksulipukesarjalla. Postimaksulipukkeet ovat tarramerkkejä ja niissä on tänä vuonna kevättä rinnassa. Ruotsalainen muotoilija Anna Handell on ensimmäistä kertaa postimerkkitaiteilijana Åland Postille ja hän on kuvittanut neljä tavallista laululintua; peipon, pajulinnun, punarinnan ja mustapääkertun.


Helmikuun 2. päivä lähtee myös käyntiin 3-vuotinen postimerkkisarja veteraanitraktoreista. Postimerkkisarjan on valokuvannut ahvenanmaalainen valokuvaaja David Lundberg. Ensimmäisenä sarjassa ilmestyy kaksi aarretta 1900-luvun alusta. Amerikkalaisen telaketjutraktori Cletracin uskotaan olleen ensimmäinen traktori Ahvenanmaalla ja se on tallessa Ålands jord- och skogsbruksmuseum -museossa Ringsbölessä, Jomalassa. Veljekset Karl ja Johan Söderlund Saltvikin Ödkarbystä ostivat sen ilmeisesti 1919. Toisessa postimerkissä on kuvattuna rautapyöräinen Fordson-merkkinen traktori, malli F vuodelta 1924. Se on ollut samalla tilalla Hammarlandin Näfsbyssä aina siitä lähtien, kun se ostettiin 1920-luvulla. Tätä uskollista palvelijaa hoitaa nykyään maanviljelijä Ralf Fagerholm, joka edustaa perhetilan kolmatta sukupolvea.

Julkaisupäivä 25. maaliskuuta 2021



Merikartta vuodelta 1747 koristaa Ahvenanmaan edustajaa postimerkkisarjassa SEPAC, jonka teemana on tällä kertaa historialliset kartat. Kaksitoista pientä eurooppalaista postilaitosta kuuluu SEPAC-yhteistyöelimeen, joka julkaisee joka vuosi postimerkkejä yhteisellä teemalla. Merikortti esittää Maarianhaminan ulkopuolella sijaitsevaa saariryhmää nimeltä Rödhamn, joka on useiden vuosisatojen aikana tarjonnut suojaisan sataman. Nykyään se on suosittu vierasvenesatama.


Julkaisupäivän toinen postimerkki vie sinut avaruuteen. Sääsatelliitti Suomi NPP on saanut nimensä ahvenanmaalaista sukujuurta olleen Verner E. Suomen (1915–1995) mukaan. Häntä kutsutaan sääsatelliittien isäksi, hän oli mukana luomassa perustaa nykyajan satelliiteille, joita käytetään sääennusteiden laatimisessa. Hänen äitinsä Anna Matilda Sundqvist, joka oli kotoisin Pettbölen kylästä Finströmin kunnasta ja isänsä Johan E. Suominen, syntyisin Kustavista, muuttivat siirtolaisina Ahvenanmaalta Yhdysvaltoihin vuonna 1902. Peter Bergström on kuvittanut postimerkin.

Julkaisupäivä 7. toukokuuta 2021



Isovihan päättymisestä on kulunut 300 vuotta, ja huomioimme sitä postimerkillä. Isovihan aikana suurin osa Ahvenanmaan asukkaista pakeni Ruotsiin. Vuonna 1721 tehdyn rauhansopimuksen jälkeen ahvenanmaalaiset palasivat tulipalojen tuhoamalle Ahvenanmaalle. Postimerkin luoja ja kuvittaja Carl-Johan Listherby kertoo postimerkissään tapahtumien kulusta veneellä pakenemisesta paluuseen.


Toukokuussa on myös EUROPA-merkin julkaisupäivä. Tämän vuoden EUROPA-postimerkin teemana on uhanalaiset lajit. Ahvenanmaan postimerkissä on viitasammakko, toinen Ahvenanmaalla esiintyvistä sammakkolajeista. Akvarelleilla maalatun realistisen aiheen on luonut suosittu eläin- ja luontotaiteilija Bo Lundwall.


Myös neljä ehiökorttia Kevät viheriöi, jotka ovat kuvittaja Anna Handellin käsialaa, ilmestyvät samana päivänä. Aiheet ovat saaneet inspiraationsa kasvuvoimasta sekä kevättapahtumasta Ahvenanmaa vihannoi, joka nostaa esille keväiset lähiruokaherkut.

Julkaisupäivä 9. kesäkuuta 2021



Kesäkuun 9. päivä alkaa Ahvenanmaan itsehallinnon juhlinta, joka huipentuu 100-vuotispäivänä vuonna 2022. Ahvenanmaalaiset postimerkit ovat tärkeä itsehallinnon symboli, ja Åland Post omistaa kaksi postimerkkijulkaisua itsehallinnolle vuosina 2021 ja 2022. Jonas Wilén, yksi Ahvenanmaan arvostetuimmista taiteilijoista, on kuvittanut vuoden postimerkin, joka johdattaa juhlavuoteen Ahvenanmaa 100 vuotta. Postimerkki näyttää tien itsehallinnon syntymiseen.


Samana päivänä ilmestyy vuoden postimerkkivihko Ahvenanmaan maaneuvoksia. Valokuvaaja Therese Andersson on ottanut perinteiset muotokuvat Ahvenanmaan neljästä viimeisimmästä maaneuvoksesta Viveka Erikssonista ja hänen seuraajistaan Camilla Gunellista ja Katrin Sjögrenistä sekä nykyisestä hallituksen päämiehestä Veronica Thörnroosista.

Julkaisupäivä 23. heinäkuuta 2021



Heinäkuun 23. päivä Åland Post osallistuu suureen kansainväliseen The Tall Ships Races -purjelaivatapahtumaan, joka vierailee Maarianhaminassa 22.-25.7. Julkaisupäivänä ilmestyy sekä postimerkki että pienoisarkki, jotka ovat peräisin Juha Pykäläisen, tunnetun postimerkkitaiteilijan, siveltimestä. Hänen öljyvärimaalauksiensa pääpaino on tämän kansanjuhlan osallistujissa, jotka ovat kaikenikäisiä ja tulevat läheltä ja kaukaa sekä satama-alueessa, jossa komeat purjealukset ovat ankkurissa.

Julkaisupäivä 20. lokakuuta 2021



Vuoden viimeiset postimerkit ilmestyvät 20. lokakuuta. Kahdesta leikkisästä joulupostimerkistä kantautuu joululauluja ja ne tuovat jouluiloa. Ne on luonut vuoden toinen ensikertalainen, kuvittaja Rebecca Elfast. Hän on myös kuvittanut vuoden joulumerkit, jotka ovat koristeluun käytettäviä tarramerkkejä.


Kiinalaisen eläinradan postimerkkisarjan teemana on Tiikerin vuosi. Pienoisarkki Tiikeriraitainen kissa on postimerkkitaiteilija Martin Mörckin luoma ja esittää raidallisia kotikissoja perinteisellä ahvenanmaalaisella kuistilla. Kuistin, jonka ikkunoissa on koristeelliset ristikot, esikuva on peräisin Västergårdsin talosta, eteläisestä Maarianhaminasta.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote marraskuu 2020

lauantai 7. marraskuuta 2020

Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely nostaa esiin sanomalehden aseman suomalaisten aamussa


Postimuseo keskittyy vuonna 2021 sanomalehteen ja sen jakeluun. Museo avaa 23.4.2021 Aamukahvi ja tuore lehti -näyttelyn, joka tuo esiin aamun lehden tärkeyden ja sen digitaalisen murroksen sekä jakeluyhtiöiden ja jakajan roolin. Näyttely valaisee lehden matkan painosta postilaatikkoon ja aamukahvipöytään, päätyen siihen, miten lehteä käytetään sen jälkeen.

Suomalaisilla on ainutlaatuinen mahdollisuus saada lehti kotiin aamukahvipöytään. Useimmissa maissa lehti ostetaan irtonumerona lähikioskista. Suomessa sanomalehti kulkee pitkän matkan ja monien käsien kautta ennen kuin se päätyy aamukahvin seuraksi.

Kuva: Mielikuvittaja Tomi Aho.

Sanomalehti ei tule, se tuodaan


Näyttely tuo sanomalehdestä näkyviin näkymätöntä, erityisesti lehden kuljetusta ja jakelua sekä näitä töitä tekeviä ihmisiä. Lehden jakajalla on tärkeä, mutta lähes näkymätön rooli. Jakaja kulkee kelissä kuin kelissä vuoden ympäri joka päivä. Lehden jakamiseen liittyy monenlaisten tekijöiden kirjo. Se on monen ensimmäinen työpaikka. Useat jakajat ovat maahanmuuttajia. Työn arvostus on matala. Varhaisjakelua Suomessa tekevät useat yhtiöt Postin lisäksi.

Digimurros muuttaa paperista lehteä


Näyttelyn keskiössä on paperinen sanomalehti. Sisällössä näkyy vahvasti myös digitaalinen murros, sanomalehden käyttötavan muutos ja tulevaisuus niin lehden kuin jakelun näkökulmasta. Kävijä voi pohtia sanomalehden käyttöään ja sitä, mitä digimurros tuo tullessaan lehden ulkomuotoon ja jakeluun.

Näyttely tarjoaa monenlaista toimintaa


Kävijä voi esimerkiksi istahtaa aamukahvipöytään eri aikakausien hahmojen kanssa, eläytyä varhaisjakajan aamuyön reitille Postin sähköskootterin ohjaimissa, kokeilla jakelupäivystäjän puhelinta ja selailla Helsingin Sanomia vuosilta 1889–2019. Sanomalehtiteema tulee näkymään vahvasti myös tapahtumatarjonnassa.

Kuva: Mielikuvittaja Tomi Aho.

Näyttelyn yhteydessä julkaistava kirja valottaa paperisten sanomalehtien historiaa ja tulevaisuutta


Samaan aikaan näyttelyn avautumisen kanssa Postimuseo julkaisee FT Tuomas Hopun tutkimuksen Sivistystä ja uutisia kansalle – postilaiset sanomalehtien jakajina. Historiantutkimusta täydentää tutkimusjohtaja, FT Heikki Nikalin katsaus paperisten sanomalehtien nykytilaan ja tulevaisuuteen. Tutkimus valottaa, miten paperisten sanomalehtien aikakausi alkoi ja miltä se näyttää vuonna 2030.

Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely avautuu Postimuseossa museokeskus Vapriikissa Tampereella 23.4.2021 ja on esillä 30.1.2022 asti. Näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Posti Group Oyj, Päivälehden museo ja mediamuseo Rupriikki.

Postimuseon vuoden 2021 muut näyttelyt ovat Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta, joka esittelee suomalaisen postikortin 150-vuotista historiaa 19.2.-28.3.2021, sekä Jalkapallohuumaa kautta aikojen -pienoisnäyttely, joka esittelee fanikulttuuria ja otteluohjelmia kesällä 2021.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 3.11.2020