lauantai 19. joulukuuta 2020

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2021!



#postimerkkeilija -lehti ja -blogi kiittää lukijoitaan vuodesta 2020. Postimerkkilehti ja blogi on otettu hyvin vastaan, joten tästä on mukava jatkaa ensi vuoteen. #postimerkkeilija jää nyt joulutauolle; filateliaa ja postikorttikeräilyä sekä muuta keräilyä koskeviin uutisiin palataan vuoden 2021 puolella. Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2021!

maanantai 14. joulukuuta 2020

Grönlannin marraskuun postimerkkijulkaisut – elokuvia, kummitustarinoita ja joulupostimerkit



Grönlannin posti julkaisi marraskuussa 2020 yhteensä kolme postimerkkijulkaisua. Samalla ilmestyi myös neljä uutta postimaksulipuketta. Grönlannin postimerkkeihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.stamps.gl.


6. marraskuuta ilmestyneissä postimerkeissä yhtenä aiheena on grönlantilaiset elokuvat. Merkeissä on elokuvien julisteet. Elokuvat ovat Palladium Filmin Palo’s Wedding vuodelta 1934 ja Nordisk Filmin Qivitoq vuodelta 1956.


Samana päivänä julkaistiin kaksi postimerkkiä aiheenaan grönlantilaiset kummitustarinat. Toisen merkeistä on taiteillut Maria Bach Kreutzmann ja toisen Christian Fleischer Rex.


Kolmas julkaisu on joulupostimerkit, joissa on kaksi kuvitusta Juaaka Lyberthin kuvakirjasta ”Orpilissat nunarsuarmi kusanarnersaat” (suomennettuna Maailman kaunein joulukuusi). Kirjan kuvituksesta on vastannut Maja-Lisa Kehlet, joka on näin ollen suunnitellut myös joulupostimerkit. Merkeistä julkaistiin lisäksi postimerkkivihko.


Lähteet:
POST Greenland Filatelia: Greenland Collector -lehti 4/2020
POST Greenland Filatelia: https://www.stamps.gl/en > Information > Stamp programme 2020 (12.12.2020)

Kuvituksena olevat postimerkit:
POST Greenland Filatelia

torstai 10. joulukuuta 2020

Nordia-näyttelyiden historiaa: Vuonna 2017 postihistorian luokan kokoelmille seitsemän kultaa


Pohjoismainen Nordia 2017 -postimerkkinäyttely järjestettiin Tanskan Vejlessä 27.-29. lokakuuta. Näyttelyn postihistorian luokan kokoelmista seitsemän palkittiin kultamitalilla.

Eniten pisteitä (93) sai Philip Rasmussenin kokoelma Tanskan postitaksoista 1864–71. Kokoelma palkittiin myös kunniapalkinnolla. Muut kunniapalkinnolla palkitut kokoelmat olivat Erling Bergerin Alankomaiden kansainvälinen posti 1813–1868 (92 pistettä), Carsten Bjergin Odensen postihistoria (92 pistettä), Sven-Börje Ewersin Ruotsin varhaiset postileimat 1686–1830 (91 pistettä) ja suomalaisen Markku Lehmuskallion Grönlannin postihistoria (90 pistettä).

Vuoden 2017 Nordia-näyttely järjestettiin Tanskassa. Kuvassa Tanskan Horsensista 26. maaliskuuta 1911 Berliiniin Saksaan lähetetty ehiöpostikortti, joka sopisi postihistorian luokassa ainakin postitaksakokoelmaan, Tanskan ulkomaanpostia esittelevään kokoelmaan ja Tanskan postileimakokoelmaan.

Kultaan ylsivät myös Albert Schröderin kokoelma Färsaarista vuoteen 1945 ja Steen Jack Petersenin kokoelma postipalveluista Färsaarilla toisen maailmansodan aikana. Kumpikin kokoelma sai 90 pistettä. Postihistorian luokassa oli toinen suomalaiskokoelma Lehmuskallion kokoelman lisäksi; Matti Pesosen kokoelma Suomen ensimmäisistä maalaiskirjeenkantajien numeroleimoista ja linjoista saavutti suuren hopean 75 pisteellä.

Lähde:
Nordia 2017 -näyttely: http://www.nordia2017.dk -sivusto (5.11.2017)

torstai 3. joulukuuta 2020

Alkuvuoden 2021 postimerkeissä kukkien loistoa ja eläimiä – Merkeillä juhlistetaan myös Journalistiliittoa, Lotta Svärd Säätiötä ja postikorttia


Posti julkaisee ensi vuoden alkupuoliskolla kahdeksan postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 23 erilaista postimerkkiä. Postimerkit julkaistaan kahdessa erässä 20. tammikuuta ja 28. huhtikuuta.

Tammikuun merkeissä ystävyyttä, huolenpitoa, kukkia ja journalismia



Postimerkkivuosi alkaa ystävänpäiväpostimerkeillä, joissa nähdään sadunomaisia eläimiä ja kukkien muodostamia värikkäitä kuvioita. Riku Ounaslehdon runsaalla tyylillä tehtyjen kuvitusten aiheita ovat oksalla istuva pörröinen orava, kukkien mettä imevä perhonen, pesää rakentava lintu, kasveja kasteleva kani, komeasarvinen peura ja kolme kukkia pölyttävää kimalaista. Pidetään huolta -postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Oona Himasen kuvittamissa postimerkeissä nähdään perinteisiä suomalaisia monivuotisia koristekasveja. Merkkeihin kuvatut perennat – violetti akileija ja kellanruskea ruskolilja – ovat monille tuttuja jo isoäidin puutarhasta. Onnittelukukat on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä. Lisäksi myyntiin tulee myös kahden merkin arkki, jossa on molemmat postimerkit.


Paula Salviander kuvaa postimerkeissä runsasta kukkatarhaa, jonka kukkien loistolla voi koristaa kevätviestejä vaikkapa pääsiäisen aikaan. Merkkien kukat ovat narsissi, tulppaani, neilikka, lilja, hortensia, kiinanruusu, auringonkukka, pioni ja gerbera. Kukkatarha on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Suomen Journalistiliiton sataa vuotta juhlistetaan Ilkka Kärkkäisen suunnittelemalla julistemaisen graafisella postimerkillä, joka kertoo mielipiteiden ilmaisemisen vapaudesta ja oikeudesta osallistua keskusteluun. Pelkistetyssä merkissä on kirjain J ja kaksi puhekuplaa, jotka edustavat erilaisia mielipiteitä. Journalistiliitto edistää jäsentensä ammatillista asemaa, puolustaa journalismia ja eettisiä sääntöjä sekä edistää sananvapautta. Suomen Journalistiliitto 100 vuotta -postimerkkiarkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.

Huhtikuun merkeissä lottia, uhanalaisia eläimiä, postikortteja ja juhlatunnelmaa


Suomalaisten naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd perustettiin vuonna 1921. Posti juhlistaa järjestön satavuotista historiaa omilla postimerkeillä. Sotavuosina lotat tukivat maanpuolustusta monipuolisella huolto- ja avustustoiminnalla. Enimmillään järjestöön kuului noin 240 000 lottaa ja pikkulottaa. Nykyisin Lotta Svärd Säätiö tekee hyväntekeväisyystyötä, avustaa sodan tai muun kriisin johdosta kärsimään joutuneita Suomen kansalaisia, tukee naisten kouluttautumista kriisitilanteiden varalle sekä ylläpitää Lottamuseota. Klaus Welpin suunnittelema Lotta Svärd 100 vuotta on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Huhtikuussa julkaistaan Petteri Mattilan suunnitteleman Uhanalaisia eläimiä -postimerkkisarjan kolmannet merkit, joiden aiheena on tällä kertaa lentäviä tai liitäviä uhanalaisia kotimaisia lajeja. Hyönteisiä merkeissä edustaa isoapollo-perhonen ja lintuja kuningaskalastaja. Kolmannessa merkissä esiintyvä liito-orava on monista uutisjutuista tuttu laji, jota metsähakkuut uhkaavat. Posti julkaisee EUROPA-sarjaan kuuluvat merkit yhteistyössä WWF Suomen kanssa. Europa: Uhanalaiset eläimet III -postimerkkiarkissa on 15 kotimaan ikimerkkiä.

Postikortit ovat välittäneet suomalaisten viestejä ja tunteita jo 150 vuoden ajan. Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi ovat tiivistäneet postikortin vaiheita postimerkkivihkoon, jonka merkkeihin on kuvattu kuusi postikorttia eri ajoilta. Merkeissä esitellään yksi Suomen ensimmäisistä ehiöpostikorteista vuodelta 1871, Suomen lippua ja maamiestä esittävä kortti, kenttäpostikortti sotavuosilta, kuvittaja Rudolf Koivun satuaiheinen kortti, Porvoo-aiheinen maisemakortti ja uusimpana suosittua postcrossing-harrastusta ilmentävä kortti. Postikortti 150 vuotta -postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Huhtikuussa tulee myyntiin myös monenlaisiin onnitteluihin sopiva Juhlapäivä, joka juhlistaa samalla myös Klaus Welpin mittavaa uraa postimerkkien suunnittelijana, sillä kyseessä on jo sadas Welpin suunnittelema postimerkki. Monipuolisena graafikkona ja valokuvaajana tunnetun Klaus Welpin postimerkeissä on nähty mm. suomalaisia musiikkitähtiä, ilmaveivi, saunoja ja Tove Jansson. Welp suunnitteli myös Suomen kauneimmaksi äänestetyn Erämaasilta-postimerkin, joka tuli toiseksi EUROPA-postimerkkien kilpailussa vuonna 2018.

Kaikki muutokset mahdollisia.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 12.11.2020