sunnuntai 19. joulukuuta 2021

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2022!



#postimerkkeilija -lehti ja -blogi kiittää lukijoitaan vuodesta 2021. Postimerkkilehti ja blogi tunnetaan jo laajasti, joten tästä on mukava jatkaa ensi vuoteen, jolloin toivottavasti saadaan 400 kirjoitusta täyteen ja näyttökertojen määrä jopa yli 60 000:n. #postimerkkeilija jää nyt joulutauolle; filateliaa ja postikorttikeräilyä sekä muuta keräilyä koskeviin uutisiin palataan vuoden 2022 puolella. Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2022!

lauantai 18. joulukuuta 2021

Uusi LAPE-luettelo 2022 – Joka keräilijän työkalupakki


Uusi LAPE-postimerkkiluettelo on ilmestynyt. Siinä on paljon uutta tietoa niin peruskeräilijälle kuin edistyneimmille filatelisteillekin. Ensinnäkin Suomen postimerkkien luettelointi on päivitetty ajan tasalle. Toisekseen luetteloon on tuotu Viron postimerkkien luettelointi, niin ikään nykyhetkeen päivitettynä. Kolmanneksikin luettelossa on mukana ainutlaatuinen uutuus: Suomen vakuutusmerkkien sekä Helsingin raitioteillä kuljetettujen sanomalehtien kuljetusmaksumerkkien luettelointi. Ja sokerina pohjalla on artikkeli, jossa riittää purtavaa filatelian kokeneimmille konkareillekin, nimittäin ehdotus mallin 1860 postimerkkien luokittelusta täysin uudesta näkökulmasta.

Peruskeräilijälle kiinnostavin osa on varmasti Suomen postimerkkien luettelointi, jossa hintatasoa on tarkistettu kautta linjan. Listaus kattaa Suomen postimerkit vuoden viimeiseen julkaisuun saakka, ja luettelonumeroinnin perusteella voidaan todeta, että Suomessa on nyt julkaistu yhteensä 2747 erilaista postimerkkiä. Kerättävää siis riittää! Erittäin hyödyllinen lisätieto ovat postimerkkien painosmäärät, joiden avulla voi arvioida niiden harvinaisuutta. Erikoispostimerkkejä painetaan nykyään vähimmillään alle 100 000 merkkiä, kun aikanaan painosmäärät olivat useita miljoonia.

LAPE 2022 -postimerkkiluettelossa on 496 sivua ja se on kovakantinen. Luettelon ohjevähittäishinta on 25,90 euroa. Kuva: Suomen Filateliapalvelu Oy.

Luettelosta löytyy myös virallisten omakuvamerkkien luettelointi, samoin autopakettimerkit, kenttäposti, Itä-Karjala, Aunus, Karjala ja Inkeri. Niin ikään vuosikirjat ja vuosilajitelmat on hinnoiteltu, samoin maksimikortit, postimerkkivihot, joulumerkit sekä Ahvenanmaa.

Pitkästä aikaa LAPEssa on mukana myös Viron postimerkkien luettelointi. Sen keräily on erittäin suosittua Suomessa, joten uusi LAPE tulee tarpeeseen suurelle keräilijäjoukolle. Koska edellisestä Viro-luetteloinnista on jo vuosia, hintoja on tarkistettu osin reippaastikin kautta linjan. Muutamissa vanhan pään postimerkeissä hintamuutokset ovat erityisen tuntuvia. Uudessa päässä luettelointia on jatkettu nykyaikaan asti. Hyvät värikuvat, yksityiskohtaiset tiedot painosmääristä sekä hinta-arviot antavat tukea jokaiselle Viro-kokoelman rakentajalle. Viron uutuusmerkkejä painetaan nykyisin vain 15 000 - 30 000 kappaletta, joten ne ovat 1990-luvun julkaisuihin verrattuina suhteellisen harvinaisia jo julkaisuhetkellään! Viro-keräilijän apuna ovat myös yleismerkkien ohjaustaulukot, jotka toimivat hakuoppaana kaikkien yleismerkkien määrittämisessä.

Luettelon suurin uudistus on Helsingin raitioteiden sanomalehtien kuljetusmerkkien sekä Suomen vakuutusmerkkien luettelointi. Viime vuoden LAPE-käsikirjassa vakuutusmerkit oli ensi kertaa esitelty, mutta sangen suppeasti, lähinnä helpottamaan merkkien tunnistamista. Uuteen LAPE-luetteloon on saatu ensi kertaa mukaan kattava kuvaus sekä sanomalehtien kuljetusmerkeistä että vakuutusmerkeistä. Erittäin arvokas lisä on luettelointia edeltävä laaja johdantoteksti, joka tuo esiin paljon mielenkiintoista tietoa tästä keräilyalasta. Aiemmin keräilijöiden apuna ovat olleet vain hajanaiset lehtiartikkelit, mutta nyt kaikki olennainen tieto on ensi kertaa kerätty yksiin kansiin. Luettelointi on sangen kattava ja käsittää yli 60 sivua. Tärkeää on myös hyvälaatuinen ja erittäin havainnollinen kuvitus.

Postimerkkiluettelon alkuun on sijoitettu sen kaikkein syvällisin osuus, artikkeli, jossa pohditaan vuoden 1860 isohampaisten postimerkkien luettelointia täysin uudesta näkökulmasta. Artikkelin kirjoittaja on filatelisti Teemu Salonen ja artikkelin tiedot on tarkastanut ja hyväksynyt Suomen klassisten postimerkkien virallinen aitouttaja Cyril Schwenson. Kirjoituksen pääviestinä on se, että vuoden 1860 julkaisun värimääritykset, siten kuin ne esitetään Suomen Postimerkkien Käsikirjassa ja alan luetteloissa, eivät vastaa niitä painoeriä, joissa merkit on aikanaan valmistettu. Salosen ja Schwensonin mukaan eri värisävyjä on nykyisissä luetteloissa liikaa, ja värimäärityksiä tulisikin yksinkertaistaa vastaamaan eri painoeriä ja niissä tapahtunutta kehitystä. Ehdotus tuleekin jatkossa olemaan myös LAPE-luetteloiden virallinen kanta asiaan.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Suomen Filateliapalvelu Oy:n tiedote 17.12.2021

torstai 16. joulukuuta 2021

Alkuvuoden 2022 postimerkeissä kevään riemua, ystäviä ja jumalattaria – Merkeillä juhlistetaan myös Fazerin Sinisen ja suomalaisen pesäpallon satavuotispäiviä


Posti julkaisee vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla seitsemän postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 27 erilaista postimerkkiä. Postimerkit julkaistaan kahdessa erässä 19. tammikuuta ja 27. huhtikuuta.

Tammikuun teemoina Fazerin Sininen, ystävänpäivä ja kevät



Tammikuun postimerkeissä juhlistetaan Fazerin Sinistä, suomalaisten suosikkisuklaata, joka tuli ensi kerran myyntiin vuonna 1922. Paula Salvianderin suunnittelema herkullinen postimerkki keskittyy olennaiseen: Fazerin vasta-avattuun suklaalevyyn, jonka suklaapalat kurottuvat merkistä ulos. Fazerin sininen väri on rekisteröity tavaramerkki, joka toimii suklaan tunnuksena ja nimenä ilman että nimeä tarvitsee edes kirjoittaa. Fazerin Sininen 100 vuotta -postimerkkiarkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.



Värikkäät ystävänpäivämerkit on suunnitellut kuvittaja Leena Kisonen. ”Työlleni on tyypillistä skandinaavinen muotokieli, poikkeukselliset väriyhdistelmät ja leikkisyys. Tätä henkeä haettiin Postin kanssa myös merkkien kuvituksiin, joissa kuvataan ystävien kanssa yhdessä tekemistä, iloa ja jakamista”, Kisonen kertoo. Kaverijuttuja on kymmenen merkin arkki, jossa on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä.



Postikorttitaiteilijana tunnettu Minna Lehväslaiho on suunnitellut kevääseen ja pääsiäiseen sopivat iloiset postimerkit. ”Haluan kertoa merkeillä kevään riemusta ja ajasta, jolloin maailma tuntuu heräävän horroksesta väreihin synkän talven jälkeen. Merkeissä nähdään mm. kissa, pöllöjä, koivuja, kukkia, pyykkinaru ja keinu. Uskon että kortin tai kirjeen kirjoittaja lähettää merkkien mukana vastaanottajalle iloa”, Lehväslaiho sanoo. Kivaa Kevättä! on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Huhtikuussa myyttejä, pesäpalloa, palkittuja onnittelumerkkejä ja taideklassikoita



Postimerkkien EUROPA-sarjan teemana ovat tänä vuonna tarut ja myytit. Posti esittelee EUROPA-merkeissään kaksi jumalatarta, jotka mainitaan mm. kalevalaisissa runoissa. Päivätär ja Kuutar kehräävät postimerkeissä auringon ja kuun hohteesta kulta- ja hopealankaa, josta kudotaan kultaisia ja hopeisia vaatteita. Postimerkit on suunnitellut kuvittaja Emmi-Riikka Vartiainen. EUROPA: tarut ja myytit on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista ulkomaan ikimerkkiä.


Ensimmäiset viralliset pesäpallo-ottelut pelattiin Suomessa vuonna 1922. Tahko Pihkalan kehittämän Suomen kansallispelin kunniaksi julkaistaan postimerkit, joiden valokuvat esittelevät tyypillisiä pelitilanteita hutunkeittoa, syöttöä, lyöntiä ja pesälle etenemistä. Postimerkit on suunnitellut itsekin pesäpallohulluksi tunnustautuva luova johtaja Juuso Kemi. Pesäpallo 100 vuotta -pienoisarkissa on neljä kotimaan ikimerkkiä.


Huhtikuussa tulevat myyntiin myös onnittelumerkit, jotka ovat syntyneet keväällä 2021 pidetyn postimerkkien suunnittelukilpailun tuloksena. Postin, Grafian ja Kuvittajat ry:n kanssa yhteistyössä järjestettyyn kilpailuun tuli peräti 570 ehdotusta, joista asiantuntijaraati valitsi viisi voittajamerkkiä. Postimerkit ovat lemiläisen Tuomas Ikosen Kakkukahvit, helsinkiläisen Anna Kesäniemen Kimppu sinulle, porvoolaisten Jenni Tuomisen & Jukka Pylvään Together, tamperelaisen Noora Katon Kukkalähetys ja lappeenrantalaisen Nelli Ahosolan Lisää vain vesi. Postimerkkien graafisesta toteutuksesta vastasi Paula Salviander. Onnentoivotuksia on kymmenen merkin arkki, jossa on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Huhtikuussa julkaistaan toinen osa suomalaisia taideklassikoita esittelevästä rullapostimerkkisarjasta. Taidemerkkeihin valittiin jälleen rakastettuja klassikkoteoksia. Tällä kertaa merkeissä esitellään Albert Edelfeltin, Tyko Sallisen, Helene Schjerfbeckin, Pekka Halosen, Ellen Thesleffin, Akseli Gallen-Kallelan ja Elin Danielsonin tunnetuimpia töitä. Merkkien graafisen suunnittelun on tehnyt Ilkka Kärkkäinen. Suomalaisia taideklassikoita II ilmestyy sadan merkin rullassa, jossa on kahdeksan erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 4.11.2021

sunnuntai 12. joulukuuta 2021

#kerailynilo: Tietopankki eurokolikoiden ja -setelien keräilyyn


Koska #postimerkkeilija -lehti haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa filateliassa ja postikorttien keräilyssä, lehdessä ilmestyy välillä tekstejä muusta keräilystä tunnisteella #kerailynilo. #kerailynilo -osion sähköpostiosoite on kerailyn.ilo(at)gmail.com.

Euroopan unionin jäsenenä Suomi on ollut mukana eurovaluutassa vuodesta 2002, yhdessä 11 muun valtion kanssa. Nykyään eurovaluutan omaavia maita on 19 ja tämän lisäksi neljä kääpiövaltiota. Keräilymielessä eurokolikoita ja -seteleitä on siis useista maista, kuten jokainen käteisen käyttäjä on voinut huomata.

Uusi Eurokerho aloitti toimintansa elokuussa 2020. Kerhon tehtävänä on mm. yhdistää euroarvoisia kolikoita ja seteleitä kerääviä harrastajia sekä edistää näiden kohteiden numismaattista keräämistä. Se myös jakaa euroihin liittyvää tietoa.


Kerhoiltoja pidetään noin neljä kertaa vuodessa. Niissä on käsitelty eurokohteiden ja -keräilyn perusteita, esitelmien ja vapaan keskustelun muodossa. Esitelmäalustukset ovat ladattavissa nettisivuilta.

Kerhoillat on pidetty Microsoft Teams -sovelluksella, mutta jatkossa voidaan pitää muitakin tapahtumia ja kasvotusten kokoontumisia.

Kerhon työryhmänä toimivat Marko Manninen, Pekka Alatalo, Juha Pöllänen, Pasi Peiponen ja Jukka Konttinen.

Eurokerho on juuri julkaissut kattavan tietopankin eurokolikoista ja -seteleistä, joka mahdollistaa kohteen tunnistamisen. Tietopankkiin, kuten muihin yksityiskohtiin toiminnasta, voi tutustua osoitteessa https://snynumis.fi/eurokerho/.

Lähde ja teksti:
Suomen Numismaattinen Yhdistys ry:n Eurokerho

Kuva:
#postimerkkeilija

perjantai 10. joulukuuta 2021

Paketoidut unelmat Postimuseossa vuonna 2022


Postimuseo keskittyy vuonna 2022 postiostamiseen ja verkkokauppaan. Hanke tutkii, dokumentoi, tallentaa ja esittää kulutuskulttuurin kehitystä ja muutosta 1800-luvun puolivälistä nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Aineiston perusteella Postimuseo avaa Paketoidut unelmat -näyttelyn 14.10.2022.

Pakettihäkkien liikuttelua Helsingin pääpostitalon pihassa vuonna 1974. Kuvaaja: Tapio Mustasaari.

Hankkeen taustalla on Turun yliopiston Porin yksikön kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen tutkimus, joka ilmestyy julkaisuna. Hankkeeseen liittyy myös muistitiedonkeruu ja nykydokumentointi.

Näyttelyssä voi sukeltaa postimyyntiajan nostalgiaan, mutta se nostaa esiin myös nykyajan ilmiöitä, kuten unboxing. Näyttely nostaa kävijöiden pohdittavaksi omia kulutus- ja ostamistottumuksiaan, ja sitä miten kaupan digitalisoituminen vaikuttaa kulutuskulttuuriin yleisesti. Digitalisaatio muuttaa tapaamme viestiä ja käyttää mediaa ja kulutustapojamme.

Nykyaikaisen etäkaupan juuret ovat 1800-luvun puolen välin Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Suomessa postimyynti alkoi 1800–1900-lukujen vaihteessa, kun vaasalainen Eino Louhivuori (1897) ja tamperelainen Nikolai Tirkkonen (1903) julkaisevat ensimmäiset postimyyntiluettelonsa. Sodan jälkeen elintason nousun myötä 1950-luvulta alkaen erityisesti Kalle Anttilan postimyyntikuvastot toivat tavarataivaan kotiin myös syrjäseuduille. Muita tunnettuja toimijoita olivat mm. Hobby Hall, Seppälä ja Yves Rocher sekä Fazerin musiikkikerho ja Suuri Suomalainen Kirjakerho.

Postimyynti alkoi muuttua nykyaikaiseksi verkkokaupaksi 1980-luvulla tietotekniikan ja maksutapojen kehityksen myötä. Internet mahdollisti postimyyntiluetteloiden siirtymisen verkkoon ja kaupan voimakkaan kansainvälistymisen. Verkossa suomalaiset verkkokaupat kilpailevat samalla viivalla Amazonin ja kiinalaisjättien kanssa. Verkkokauppa on viime vuodet kasvanut voimakkaasti, minkä myötä kulutuksen ja kuljetuksen vastuullisuuteen liittyvät teemat ovat nousseet keskusteluun.

Kuva: Posti Group.

Hanke on osa Postimuseon matkaa kohti uutta valtakunnallista viestinnän vastuumuseota (2023). Paketoidut unelmat -näyttely 14.10.2022 alkaen Postimuseossa, museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere.

Pienoisnäyttelyt vuonna 2022 ovat seuraavat: Kahvi kortilla -pienoisnäyttely postikorteista 10.2.-10.4.2022 (yhteistyössä Vilkkimäen Kahvimuseo ry), Mail art for seniors -hankkeen työt esillä 12.4.-29.5.2022 (yhteistyössä Pirkanmaan muotoilu- ja taideteollisuusyhdistys Modus ry), ja Merkilliset apinat -postimerkkitaidetta 31.5.-23.10.2022 (yhteistyössä kierrätystaiteilijaduo BC Ensemble).

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 24.11.2021

lauantai 4. joulukuuta 2021

Grönlannin postimerkkijulkaisut syyskuusta marraskuuhun – Czeslaw Slaniasta katutaiteeseen


Grönlannin posti julkaisi syys-, loka- ja marraskuussa 2021 yhteensä yhdeksän postimerkkijulkaisua. Grönlannin postimerkkeihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.stamps.gl. Loppuvuodesta Grönlannin posti vaihtoi nimeään; POST Greenland Filatelia on nyt Tusass Greenland Filatelia.


Loppuvuoden ainoa pienoisarkki ilmestyi 22. lokakuuta. Silloin kuuluisan postimerkkitaiteilija ja -kaivertaja Czeslaw Slanian syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta. Puolassa syntynyt Slania kaiversi yli tuhat postimerkkiä 32 eri postihallinnolle. Pienoisarkin on piirtänyt ja kaivertanut norjalainen Martin Mörck.


17. syyskuuta julkaistiin viisi postimerkkiä, joista yksi on yleismerkki kuningatar Margrethesta. Steen Brogaardin valokuvasta merkin on taiteillut Martin Mörck. Arkissa on kymmenen merkkiä.


Kaksi syyskuun merkeistä esittelee kaksi grönlantilaista elokuvaa. Tukuma on draamaelokuva vuodelta 1984. Vuodelta 1998 on Qaamarngup uummataa (englanniksi Heart of Light).


Grönlantilaisia kummitustarinoita on esillä kahdessa postimerkissä, jotka ilmestyivät myös 17.9. Maja-Lisa Kehletin käsialaa olevan merkin aiheena on Qivittut (vuorivaeltajat) ja Jonatan Brüsch on taiteillut merkin Anngiaq (salaisuus). Sarjan kaksi ensimmäistä merkkiä julkaistiin 2020.


Kuudes syyskuun postimerkeistä juhlistaa Arktisen neuvoston 25-vuotista taivalta. Vuonna 1996 perustetussa neuvostossa ovat mukana Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska, Venäjä ja Yhdysvallat. Postimerkkitaiteilijana on Lisbeth Karline Poulsen.


9. marraskuuta julkaistiin viisi postimerkkiä, yksi postimerkkivihko ja neljä postimaksulipuketta. Martin Brandt Hansenin käsialaa oleva merkki muistuttaa YK:n 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta, jotka ovat erittäin tärkeitä myös Grönlannille.



Katutaidetta on esillä kahdessa marraskuun merkissä. 3905-nimisestä taideteoksesta vastasi viisi taiteilijaa: Sacha Malinský eli Cheeky ja hänen opissaan olleet Malik Chemnitz, Maria Kreutzmann, Christian Fleischer Rex ja Inuk Højgaard. Toisen merkin taideteoksen ovat toteuttaneet Tasiilaqin lapset, Camilla Flebo ja Mathias Stenbakken.



Marraskuussa ilmestyneiden joulupostimerkkien takana on nuukilainen Maria Bach Kreutzmann. Merkeistä julkaistiin myös postimerkkivihko, joka on järjestyksessään 26:s grönlantilainen vihko.


Neljän postimaksulipukkeen sarja ilmestyi myös 9.11. Neljä valokuvaa hylkeiden poikasista on ottanut Pinngortitaleriffikissa (Grönlannin luontoinstituutti Nuukissa) tutkijana työskentelevä Aqqalu Rosing-Asvid.

Lähteet:
POST Greenland Filatelia: Greenland Collector -lehti 3/2021
Tusass Greenland Filatelia: Greenland Collector -lehti 4/2021

Kuvituksena olevat postimerkit:
POST Greenland Filatelia ja Tusass Greenland Filatelia

keskiviikko 1. joulukuuta 2021

Postimerkkivuonna 2022 juhlitaan elämää itsehallinnollisella Ahvenanmaalla


Åland Post esittelee ylpeänä postimerkkivuoden 2022 julkaisut. Helmikuun ja lokakuun välisenä aikana on kuusi eri julkaisupäivää, jolloin ilmestyy yksitoista postimerkkijulkaisua.


”Postimerkkivuotta on leimannut kerronnan ilo sekä kokeilunhalu ja yhteistyö monien uusien mielenkiintoisten taiteilijoiden kanssa. Ahvenanmaan 100-vuotisjuhla näkyy useissa julkaisuissa vuoden aikana, mutta olemme iloisia voidessamme esitellä maailman ensimmäisen frisbeegolf-postimerkin. Nostamme esiin myös tärkeän punkkitutkimuksen ja meillä on ilo tuoda julkisuuteen muutamia aktiivisia nykytaiteilijoita Ahvenanmaalta. Luulemme, että kaikille löytyy jotain mieluista”, sanoo Eivor Granberg, Postimerkkien ja Postipalvelujen toimialajohtaja.

1. helmikuuta 2022



Postimerkkivuosi käynnistyy uudella postimaksulipukesarjalla, jonka merkit ovat tarramerkkejä. Teemana on Ahvenanmaan juhlavuosi, jonka ponnekas iskulause 100 vuotta omapäisyyttä on antanut sarjalle nimensä. Graafinen muotoilija Annika Rehn Zetterqvist, joka on luonut juhlavuoden logon ja visuaalisen ilmeen, on myös muotoillut nämä postimaksulipukkeet.


Samana päivänä julkaistaan toinen osa postimerkkisarjasta Veteraanitraktoreita, joka alkoi 2021. Näiden kahden traktorimerkin kautta sarjassa harpataan ajassa eteenpäin muutamalla vuosikymmenellä. Valokuvaaja David Lundberg on kuvannut toiseen postimerkkiin itsetehdyn autotraktorin, jonka Runar Karlsson Jomalan Ringsbölestä rakensi 1940-luvun alkupuolella. Pojanpoika Kristoffer Karlsson on myöhemmin entisöinyt sen, ja moottori on peräisin A-Fordista. Toisessa postimerkissä on kuvattuna uskollinen suomalainen palvelija, punainen Valmet 20 vuodelta 1956. Sen koti on saaristossa Sottungan saarella. Omistaja Raul Petrell oli kymmenvuotias, kun hän sai traktorin uutena lahjaksi äidiltään.


25. maaliskuuta 2022



Vuoden 2022 aikana Segelpaviljongen juhlii satavuotista taivaltaan ravintolana ja Ahvenanmaan Pursiseuran ÅSS:n kerhotalona. Taiteilija Carolina Sundelin otti haasteen vastaan ja vangitsi postimerkkiin tämän tunnetun arkkitehtuurin helmen Maarianhaminan Länsisatamasta. Koristeellinen hirsitalo on Lars Sonckin (1870–1956) piirtämä. Hän oli yksi Suomen merkittävimmistä arkkitehdeistä 1900-luvun alussa. Talo rakennettiin kesähuvilaksi 1895–1899 ja siirrettiin 1922 nykyiselle paikalleen, jossa se toimii nykyään suosittuna kesäravintolana.


Saman julkaisupäivän toinen postimerkki nostaa esille suosiotaan kasvattavan urheilulajin frisbeegolfin. Tavoitteena on tehdä Ahvenanmaasta maailman suurin frisbeegolfpuisto. Vuoden 2022 aikana frisbeegolfrata Badhusparken-puistossa Maarianhaminassa juhlii 40-vuotispäiviään. Löydät postimerkistä kunnianosoituksen iloiselle 1980-luvulle ja juhlivalle radalle. Postimerkissä on näkymä viidenneltä frisbeegolfkorilta, josta avautuu näköala Länsisataman edustalle. Suomalainen kuvittaja Sanna Mander on postimerkkitaiteilijana Åland Postille tällä postimerkillä.

Vuoden ehiökorttisarja Sano se kortilla julkaistaan myös 25. maaliskuuta. Sarjan on muotoillut maarianhaminalainen kuvittaja Amanda Valkonen. Hän on kuvittanut neljä leikkisää korttia, jotka sopivat onnitteluihin, kutsujen lähettämiseen ja henkilökohtaisiin tervehdyksiin rakkaille ja ystäville.

9. toukokuuta 2022



Eurooppa-päivänä julkaistaan postimerkkisarjan ”EUROPA” postimerkki, jonka taustalla on Euroopan postioperaattorien yhteistyöelin PostEurop. Vuoden teemana on sadut ja tarinat. Ahvenanmaalaisen postimerkin on luonut taiteilija Lasse Harkkala, ja se kertoo ahvenanmaalaisesta kansanuskomuksesta vedenhaltiaan.

9. kesäkuuta 2022



Ahvenanmaan itsehallinto täyttää 100 vuotta 9. kesäkuuta. Åland Post juhlii sitä julkaisemalla pienoisarkin, jonka on luonut taiteilija Jonas Wilén. Pienoisarkki näyttää tiivistetyssä muodossa Ahvenanmaan, saarimaakunnan, joka kasvaa ja kukoistaa vanhan tutun ja uuden nykyaikaisen välillä. Päivän kunniaksi Åland Post julkaisee myös pienoisarkista rajoitetun määrän erikoisjulkaisuja, joissa on foliointi ja kohokuviointi.


Samana päivänä ilmestyy postimerkkivihko Ahvenanmaan nykytaide. Vihko esittelee taidetta ahvenanmaalaisilta nykytaiteilijoilta, joita ovat Barbro Eriksson, Erica Signell, Gunnar Sjöblom, Johan Karlsson, Kurt Simons, Minna Öberg ja Tiina Tahvanainen. Kuvat on valittu yhteistyössä Ahvenanmaan taidemuseon ja taidegalleria Skarpansin kanssa.

6. syyskuuta 2022



Euroopan pienten postilaitosten SEPAC-postimerkkisarjan teemana on tänä vuonna paikalliset juomat. Valokuvaaja Tiina Tahvanainen on kuvannut postimerkkisarjaan Ahvenanmaalta vastapuristettua tyrnimarjamehua. Tyrni on herkkumarja, joka kasvaa luonnonvaraisena Ahvenanmaalla.


Punkki ja punkkien aiheuttamien tulehdussairauksien tutkimus on myös huomion kohteena samana päivänä postimerkissä, jonka on suunnitellut Peter Bergström. Ahvenanmaalaiset tutkijat ovat olleet uranuurtajia punkkien aiheuttamien sairauksien tutkimuksessa 1980-luvulta lähtien. He ovat tehneet diagnooseja ja kehittäneet parannusmetodeja, jotka ovat saaneet kansainvälistä huomiota.

20. lokakuuta 2022



Suomalainen kuvittaja Sami Saramäki on luonut vuoden kaksi joulupostimerkkiä, joissa näkyy perinteisiä tonttuja uudessa kuosissa. Hän on myös kuvittanut vuoden joulumerkit, jotka ovat tarramerkkejä ja joita voi käyttää joulutervehdysten ja pakettien koristeluun.


Lopuksi ilmestyy yhdeksäs osa postimerkkisarjasta kiinalaisista horoskooppimerkeistä, joissa on ahvenanmaalainen tuulahdus. Vuorossa on Jäniksen vuosi. Postimerkkitaiteilija Martin Mörckin maalaamassa pienoisarkissa Jänis näkyy metsäjäniksiä talviturkissa Havsviddenillä, joka sijaitsee Getassa, Ahvenanmaan pohjoisosassa.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 10. marraskuuta 2021

lauantai 27. marraskuuta 2021

Kommentti Jarmo Nousiaisen kirjoitukseen kotiseutukokoelmasta


Kotiseutukeräily ymmärretään yleisesti postihistoriakeräilyn yhdeksi muodoksi. Jarmo Nousiainen esittää #postimerkkeilija -verkkolehdessä 24.11. toisenlaisen tavan laatia kotiseutukokoelma. Siinä olisi pelkästään postimerkkejä, jotka liittyvät hänen esimerkissään eri tavoin Ylä-Savon alueeseen.

Petteri Hannula luettelee julkaisussa Paikallispostihistoriallisen kokoelman laadinta (2019) kotiseutukokoelman neljä materiaalilaajuutta. Näihin sisältyvät muun muassa postileimat ja kuvapostikortit. Irtomerkkejä ei mainita erikseen, ja julkaisussa esimerkkinä käytetyn Karjaa-kokoelman kaikki postimerkit ovat postilähetyksillä tai vastaavilla.

Postihistoriallisen Yhdistyksen sivuilla postihistoria jaetaan kertovan postihistorian, leimakeräilyn ja kotiseutukeräilyn osa-alueisiin. Kaarlo Hirvikoski kirjoittaa kirjassa Postihistoriallinen kokoelma (2003), että hänen mielestään paikallisten postiolojen ja postipalvelujen kehityksen kuvaaminen on samaa kuin kotiseutukokoelma. Se voi ja osin sen pitääkin sisältää muun muassa aluetta koskevia kiertokirjeitä ja karttoja, ja se alkaa usein leimakokoelman pohjalta. Hän jatkaa toteamalla, että esimerkiksi pääkaupungin postipalvelujen tutkimus on katsottava ansiokkaammaksi kuin pienemmän paikkakunnan vastaava tutkimus.

Suomen Filatelistiliiton julkaisemassa Postimerkkeilijän Abckiriassa (2015) ollaan samoilla linjoilla. Kokoelmalajien esittelyssä kotiseutukokoelmasta kerrotaan ensimmäiseksi, että postihistorian osastossa on jo useamman vuosikymmenen ajan ollut esillä kokoelmia, jotka on laadittu tietyn maantieteellisen alueen materiaalista. Kirja samoin kuin aiemmin mainittu Hannulan kokoelmanrakentamisopas ovat luettavissa liiton jäsensivuilla eli vaatii Filatelistiliiton jäsenyyden.

Jokainen keräilijä laatii itselleen sellaisen kokoelman ja sellaisilla periaatteilla kuin haluaa. Jos on mitalitavoitteita postimerkkinäyttelyiden kilpailuluokissa, niiden arvostelusäännöt kannattaa ottaa huomioon. Nousiaisen ajatus kotiseutukokoelmasta on joka tapauksessa virkistävä ja innostaa laatimaan samanlaisen omasta kotiseudustaan.


Turun Postimerkkikerhon kotisivuilla on luettelo Suomessa ilmestyneistä Turku-aiheisista postimerkeistä. Pelkästään Turun tuomiokirkosta ja sen lähiympäristöstä saa rakennetuksi kiinnostavan tarinan ja pienen kokoelman.

Martti Vihanto

(Teksti ja kuva: Martti Vihanto)

Kirjoitus julkaistaan myös Abophil-postimerkkilehdessä otsikolla Kotiseutukokoelmassa vain postimerkkejä.

keskiviikko 24. marraskuuta 2021

Kotiseutukokoelma tämäkin


Filatelian sanaston mukaan kotiseutukokoelmalla tarkoitetaan filateelista, lähinnä postihistoriallista kokoelmaa, joka on laadittu käyttäen kaikkea sellaista aineistoa, jonka avulla kuvataan keräilijän ”kotiseuduksi” valitseman ja määrittelemän rajoitetun alueen (esimerkiksi kunnan, kaupungin, maakunnan tai läänin) postitoimintaa ja postiolojen kehitystä, mahdollisesti ajallisesti rajoitettuna.

Heitän tässä ehdotuksena toisenlaisen määritelmän kotiseutukokoelmalle. Se voisi olla myös kokoelma postimerkkejä, joiden aiheet tavalla tai toisella liittyvät kotiseutuun. Seuraavassa on esimerkkinä oma kotiseutuni Ylä-Savon alue eli Iisalmi ympäristökuntineen. Suomen posti on julkaissut ainakin seuraavat postimerkit, joiden aihe liittyy Ylä-Savoon:


1961 ja 2011: Kirjailija Juhani Ahoa (alk. Johannes Brofeldt, s. 1861 Lapinlahdella) on muistettu postimerkkijulkaisulla sekä syntymän 100- että 150-vuotisjuhlavuonna. Jälkimmäinen julkaisu on kahden merkin pienoisarkki.



1965 ja 2008: Pekka Halosen (s. 1865 Lapinlahdella) maalaus Talvipäivä on postimerkin aiheena. Hänet tunnetaan etenkin talvista luontoa kuvaavista maisemamaalauksista. Hän on maalannut myös alttaritauluja. Halonen opiskeli Pariisissa ja hänen tuotantonsa edustaa kansallisromantiikkaa ja karelianismia. Vuoden 2008 EUROPA-postimerkissä on Pekka Halosen kasvokuva ja ote kirjeestä Maija-vaimolle.


1977: Paavo (alk. Påhl Henrik) Ruotsalainen (s. 1777 Lapinlahdella) oli körttiläisen herätysliikkeen johtohahmo Suomessa. Hän kulki ympäri Suomea tapaamassa liikkeen muita hahmoja, suurelta osin jalkaisin. Vuodesta 1893 lähtien järjestetyt Herättäjäjuhlat ovat joka vuosi eri paikkakunnalla. Juhlat on järjestetty monta kertaa myös Ylä-Savossa, ja käytössä on ollut tapahtuman erikoisleima.


1991: Iisalmen 100-vuotisjuhlan postimerkin suunnitteli Pirkko Vahtero. Ensimmäinen kaupunkijulistus Iisalmelle laadittiin jo vuonna 1856, mutta kaupungiksi pääsyä jouduttiin anomaan vielä useita kertoja. Viimein heinäkuussa 1891 keisari Aleksanteri III määräsi Iisalmen kauppalan muutettavaksi kaupungiksi. Suomen senaatti päätti 20.10.1891 julkaista keisarin julistuksen ja antoi perustamiskirjelmän, jonka antamispäivää on pidetty Iisalmen kaupungin varsinaisena perustamispäivänä.


1996: Elokuvan 100-vuotisjuhlavihossa on mukana elokuva Tuntematon sotilas, jonka ohjasi vuonna 1955 Edvin Laine (s. 1905 Iisalmessa). Mainittakoon lisäksi, että vuonna 1958 hän ohjasi elokuvan Sven Tuuva, jossa nimihenkilöä esittää Veikko Sinisalo. Elokuva huipentuu Koljonvirran taisteluun.


1999: Suomalaista muotoilua esittelevässä vihossa on mukana Ponsse Cobra -metsäkone. Einari Vidgren (s. 1943 Vieremällä) perusti Ponsse-yhtiön vuonna 1970. Se oli T-Median tutkimuksen mukaan Suomen maineikkain yritys vuonna 2018, ja suomalaiset yksityissijoittajat valitsivat sen parhaaksi keskisuureksi yhtiöksi Nasdaq Helsingin pörssilistalla vuonna 2019.


2004: J. L. Runebergin syntymän 200-vuotisjuhlapienoisarkissa on mukana postimerkki, jossa on kuvattuna Sven Tuuva (ruots. Sven Dufva). Vänrikki Stoolin tarinoissa on runo tämännimisestä Suomen sotaan osallistuvasta sotamiehestä. Hän kuolee sankarina pysäytettyään ylivoimaisen vihollisen hyökkäyksen taistelussa, jonka on katsottu kuvaavan Koljonvirran taistelua 27.10.1808. Runossa mainitaan myös kenraali Johan August Sandels.


2010: Miina Äkkijyrkän (alk. Riitta Loiva, s. 1949 Iisalmessa) teos Joy on mukana suomalaista taidetta esittelevässä vihossa. Hän on taiteilija, karjakko ja perinteisen suomalaisen karjan puolustaja. Hänet tunnetaan erityisesti nauta-aiheisista veistoksistaan.


2013: Eukonkannon MM-kisat ovat Sonkajärvellä vuodesta 1992 vuosittain järjestetty humoristinen urheilutapahtuma. Kisat ovat saavuttaneet kiinnostusta maailmalla ja jo useana vuonna niihin on saapunut kisailijoita ulkomailtakin. Voitto on useimmiten mennyt Suomen tai Viron edustajille. Hullut suomalaiset -postimerkkivihon muut kuva-aiheet ovat ilmakitaran soitto, muurahaispesässä istuminen, saappaanheitto, äijänkärräys ja suopotkupallo.


2014: Sotshin talviolympialaisista parisprintin kultaa Suomelle tuoneet Sami Jauhojärvi ja vieremäläinen Iivo Niskanen (s. 1992) ikuistettiin pikavauhtia postimerkkiin. Niskanen valittiin yhdessä Jauhojärven kanssa vuoden 2014 urheilijaksi. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 Niskanen voitti olympiakultaa 50 kilometrin hiihdossa ja hänet valittiin myös vuoden 2018 urheilijaksi.


2016: Jääkide-postimerkki, joka perustuu iisalmelaisen Pekka Honkakosken valokuvaamaan aitoon kuusisakaraiseen tähtimäiseen jääkiteeseen, valittiin maailman toiseksi parhaaksi postimerkiksi espanjalaisessa NexoFil: The Worldʼs Best Stamp 2016 -kilpailussa. Postimerkissä kimaltava jääkide välkkyy painotekniikan ansiosta valossa aivan kuten aidot jääkiteet.

Jos laajennetaan näkökulmaa maakunnan eli Pohjois-Savon tasolle, voidaan luetella vielä seuraavat julkaisut: maakuntaeläin hirvi, maakuntalintu kuikka, maakuntakala muikku ja maakuntakasvi kotipihlaja. Näistä aiheista on julkaistu useampikin merkki.

Tämän kirjoituksen kuvituksena ovat edellä luetellut merkit lukuun ottamatta vuoden 2011 Aho-pienoisarkkia.

Millainen kokoelma sinun kotiseutuusi liittyvistä postimerkeistä syntyisi?

Jarmo Nousiainen

(Teksti ja kuvat: Jarmo Nousiainen)