lauantai 27. helmikuuta 2021

Purjealukset Ahvenanmaan kauneimmat postimerkit 2020


Åland Postin vuotuinen nettiäänestys Ahvenanmaan kauneimmista postimerkeistä vetää puoleensa keräilijöitä kaikkialta maailmasta. Vuoden 2020 äänestyksessä kuunarilaiva Mozart ja nelimastoparkki Viking nappasivat ensimmäisen sijan. Tämä on kolmas kerta, kun postimerkkisarja Purjealuksia onnistui voittamaan keräilijöiden suosion. Tätä voittoa kannattaa juhlia. Eivor Granberg, Åland Postin postimerkkiosaston toimialajohtaja, otti tilaisuudesta vaarin ja kävi onnittelemassa taiteilija Allan Palmeria kunniakirjalla ja kukkakimpulla. ”Se oli mukava sarja, jota sain olla tekemässä. Kiva kuulla, että sitä on arvostettu niin paljon”, sanoo iloinen Allan Palmer.



Ahvenanmaan vuoden 2020 kauneimpien postimerkkien aiheina ovat kuunarilaiva Mozart ja nelimastoparkki Viking. Kuvat: Åland Post.

Kuusivuotinen postimerkkisarja, johon kuuluu laivuri ja taiteilija Allan Palmerin suunnittelemat 12 aihetta, esittelee Ahvenanmaan merenkulkuhistoriaa talonpoikaispurjehduksesta maailman suurimpaan purjealuslaivastoon. Sarja laskettiin vesille 2015 ja se voitti heti samana vuonna äänestyksen Ahvenanmaan kauneimmista postimerkeistä purjealuksilla Leo ja Lemland. Kolme vuotta myöhemmin vuonna 2018 tuli seuraava voitto, ja kauneimpien tittelit saivat täystakiloitu purjealus Albania ja kuunari Atlas. Sarja päättyi 2. helmikuuta 2020 sarjan viimeisiin postimerkkeihin; kuunarilaiva Mozartiin ja nelimastoparkki Vikingiin.

”En halunnut vain valita kaikkein tunnetuimmat ahvenanmaalaiset purjealukset, vaan luoda vaihtelevan ja mielenkiintoisen valikoiman purjealuksia. Joihinkin niistä minulla oli henkilökohtainen side, kuten Albaniaan ja Vikingiin. Muut aiheet vaativat enemmän tutkimustyötä, kuten Altai, jonka sijoitin Kööpenhaminan edustalle. Piti olla selvillä, miltä kaupunki näytti 1870-luvulla”, Allan Palmer kertoo.

Taiteilija Allan Palmer ja Eivor Granberg, Åland Postin postimerkkiosaston toimialajohtaja. Kuva: Åland Post.

Allan Palmer on yksi Ahvenanmaan työllistetyimmistä postimerkkitaiteilijoista ja hän on vuodesta 1988 luonut yli 30 postimerkkiä, purjealusten lisäksi myös majakoita, kukkia ja kansallispukuja.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 23. helmikuuta 2021

keskiviikko 24. helmikuuta 2021

LAPE 2021 -postimerkkiluettelossa yli 900 sivua


Uudessa LAPE-postimerkkiluettelossa on peräti yli 900 sivua, josta Suomen postimerkkien osuus on noin 600 sivua. Luettelosta löytyvät tiedot myös autopaketti- ja kenttäpostimerkeistä sekä Itä-Karjalan, Pohjois-Inkerin, Karjalan ja Aunuksen merkeistä.

Perinteiseen tapaan LAPE luetteloi lisäksi muun muassa ehiöt, postimerkki- ja automaattivihot, automaattimerkit sekä joulumerkit, jotka eivät ole postimerkkejä, vaan lähinnä kirjeensulkijoita. Mielenkiintoista on, että uudessa postimerkkiluettelossa on annettu tilaa Helsingin raitioteiden pakettien ja sanomalehtien kuljetusmerkeille, säästökassojen talletusmerkeille, Postisäästöpankin kuittikupongeille ja säästömerkeille, vakuutusmerkeille sekä Suomen ja Ahvenanmaan leimamerkeille.

LAPE-postimerkkiluetteloilla on jo yli 80-vuotinen historia, sillä kuvassa ovat luettelot numerot 58 ja 79. Tyypillisesti LAPE on luetteloinut Suomen ja Ahvenanmaan postimerkit, mutta vaihtelevasti myös muiden maiden merkkejä; vuoden 1995 luettelossa olivat mukana Viron postimerkit ja vuoden 2017 luettelossa olivat mukana Norjan postimerkit. Vuoden 1995 luettelon kustansi Postimerkkiliike Lauri Peltonen, kun taas vuoden 2017 luettelon kustansi Suomen Filateliapalvelu.

LAPE-postimerkkiluettelo on välttämätön tietoteos jokaiselle Suomi-keräilijälle. LAPE-luetteloita julkaisi pitkään Postimerkkiliike Lauri Peltonen (www.lape.net); nykyään luettelon kustantajana toimii Suomen Filateliapalvelu (www.stamps.fi).

Lähde:
Suomen Filateliapalvelu Oy:n mainos LAPE 2021 -postimerkkiluettelosta

lauantai 20. helmikuuta 2021

Charlie Chaplin postimerkeissä


Ranskassa ilmestyy 26. helmikuuta Chaplinin poika -elokuvan satavuotismerkki. Kuva on saatu Ranskan postilta ja kuva julkaistaan Ranskan postin luvalla. Kuva: Charlie Chaplin™©Bubbles Incorporated SA.

Charles Spencer Chaplin (1889‒1977) oli koomikko, elokuvanäyttelijä ja elokuvaohjaaja, joka tunnetaan lempinimellä Charlie Chaplin. Hän syntyi Isossa-Britanniassa, mutta teki suurimman osan elokuvaurastaan Yhdysvalloissa. Vuonna 1952 Chaplinin ollessa Lontoossa hänen lupansa palata Yhdysvaltoihin peruttiin, minkä vuoksi hän asui loppuelämänsä Euroopassa. Vuonna 1975 kuningatar Elisabet II löi Chaplinin ritariksi.

Alla olevat kuvat ovat kaikki Jarmo Nousiaisen kokoelmasta. Kuvissa olevat postimerkit ovat Tšekkoslovakiasta 1968, Intiasta 1978, Isosta-Britanniasta 1985, Italiasta 1989, Monacosta 1989, Bulgariasta 1995, Kolumbiasta 1995, Albaniasta 1999 ja Uruguaysta 2000. Ensipäivänkuorella oleva yhdysvaltalainen postimerkki on vuodelta 1998. Kuvat: Jarmo Nousiainen.



Chaplinin elokuvat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: lyhyet mykkäelokuvat, pitkät mykkäelokuvat (ensimmäisenä Chaplinin poika) ja äänielokuvat (ensimmäisenä Diktaattori, viimeisenä Hongkongin kreivitär). Oscar-palkintoja hän sai seuraavasti: kunniapalkinnon elokuvasta Sirkus v. 1928, kunniapalkinnon vaikutuksesta elokuvaan taidemuotona v. 1972 ja parhaan musiikin Oscarin v. 1973 elokuvasta Parrasvalot, yli 20 vuotta elokuvan ensi-illan jälkeen.


Kukapa ei tuntisi Pikku kulkuria (englanniksi The Little Tramp) knalleineen, viiksineen ja keppeineen? Tämä herrasmiesmäisen arvokas maankiertäjä on yleisin eri maiden julkaisemissa Chaplin-postimerkeissä esiintyvä roolihahmo. Yksittäisistä elokuvista Chaplinin poika on tunnistettavana kuva-aiheena ainakin kuudessa merkissä. Niitä ovat julkaisseet Bosnia ja Hertsegovina, Chile, Kazakstan, Kolumbia, Nicaragua ja viimeisimpänä Ranska, joka julkaisee elokuvan satavuotismerkin 26.2.2021.



Muista postimerkkiin päässeistä elokuvista mainittakoon Nykyaika (Monaco 1989, Norja 1996 ja San Marino 2000), Parrasvalot (Argentiina 1995), The Bank (Italia 1989), Kultakuume (Uruguay 2000) ja Koiranelämää (Kazakstan 2014). Tietyt elokuvat, kuten Diktaattori ja Ritari Siniparta, ovat varmaan aiheiltaan liian poliittisia postimerkin aiheeksi. Ainakin olisi mahdotonta kuvitella Diktaattori-postimerkkiä julkaistavan Saksassa; sen sijaan kulkurihahmo pääsi mukaan Saksan vuonna 2001 julkaisemaan lisämaksulliseen elokuvasarjaan. Ritari Siniparrassa Chaplin puolestaan kritisoi kapitalismia, mikä oli omiaan voimistamaan Yhdysvalloissa epäilyjä, joiden mukaan häntä oli syytä pitää kommunistina ja turvallisuusriskinä.



Chaplin-merkkejä on julkaistu erityisesti silloin, kun on kulunut sata vuotta hänen syntymästään (1989), elokuvan historian alkamisesta (1995) ja Chaplinin ensimmäisestä elokuvasta (2014).



Kuten muidenkin aihemerkkien tapauksessa, myös Chaplinista on tehtailtu statukseltaan kyseenalaisia merkkijulkaisuja eri maiden nimissä. Kokoelmassani on tällä hetkellä 35 erilaista Chaplin-postimerkkiä, sillä olen tietoisesti ollut hankinnoissani hyvin maltillinen. Toki markkinoilta löytyisi tätä enemmänkin ja myös hyvin näyttäviä merkkejä aiheesta, ks. vaikkapa https://chaplinstamps.blogspot.com ja tee omat päätelmäsi. Saa nähdä, tuoko Chaplinin pojan satavuotisjuhla muitakin uusia julkaisuja markkinoille.


Jarmo Nousiainen

(Teksti ja kuvat: Jarmo Nousiainen; Ranskan postimerkin ”The Kid 100 ans” kuva: Charlie Chaplin™©Bubbles Incorporated SA)

sunnuntai 14. helmikuuta 2021

#kerailynilo: Väinö Linna keräilyn kannalta


Koska #postimerkkeilija -lehti haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa filateliassa ja postikorttien keräilyssä, lehdessä ilmestyy välillä tekstejä muusta keräilystä tunnisteella #kerailynilo. #kerailynilo -osion sähköpostiosoite on kerailyn.ilo(at)gmail.com.

Kirjailija Väinö Linnan (1920–1992) syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta 20.12.2020. Merkkipäivä on huomioitu laajasti mediassa, vuonna 2020 on ilmestynyt mm. kolme uutta kirjaa aiheen tiimoilta, samoin kuin Ylen (Yleisradio Oy) omassa Yle Areena -suoratoistopalvelussa on katsottavissa Linnan kirjoista Tuntematon sotilas sekä Täällä Pohjantähden alla tehdyt elokuvat useina versioina sekä useita dokumentteja kirjailijan elämästä ja haastatteluista.

Mitä keräilyyn tulee, itseäni ovat kiinnostaneet postimerkit sekä rahat. Seuraavassa esiintyvät tiedot postimerkeistä, rahoista, kirjoista ja elokuvista on tarkistettu Wikipediasta, LAPE-postimerkkiluettelosta 2020, numismaatikkojen Keräilijän oppaasta 2020 sekä Suomen Monetan että euro-coins.tv -nettisivustolta.

Postimerkkeihin pääsi kuva Tuntematon sotilas -elokuvasta, jossa esiintyy näyttelijä Åke Lindman alikersantti Lehtona. Ko. merkki julkaistiin vuonna 1996, osana postimerkkivihkoa ”Elokuva 100 vuotta”. Vuonna 1997 julkaistiin postimerkkivihko ”Kirja 1900-luvulla”, jossa yhtenä on kansikuva Täällä Pohjantähden alla -romaanisarjan osasta 1. Ko. postimerkkien ensipäivänkuoret julkaistiin kaikki vihkojen merkit samalla kuorella. Vuosien 1996 ja 1997 merkit ja vihot eri versioina ovat ns. filatelian ruuhkavuosien tuotoksia, joten niitä on kerätty talteen paljon ja täten keräilyarvo ei ole merkittävä.

Kuvassa postimerkit vuodelta 1996 Tuntematon sotilas, nimellisarvo 2,80 markkaa (postimerkin painosmäärä 1 000 000 kpl), sekä Täällä Pohjantähden alla osa 1, vuodelta 1997, nimellisarvo 2,80 markkaa (painosmäärä 700 000 kpl). Kuva: Jukka Konttinen.

Kuvassa vuoden 1996 postimerkkivihon ”Elokuva 100 vuotta” ja vuoden 1997 postimerkkivihon ”Kirja 1900-luvulla” ensipäivänkuoret, joissa mukana Tuntematon sotilas sekä Täällä Pohjantähden alla osa 1. Kuva: Jukka Konttinen.

Rahojen osalta Väinö Linna esiintyi 20 markan setelissä, vuodesta 1993 vuoteen 2001. Seteleitä (myös Litt. A- ja hologrammiversiot) julkaistiin kymmeniä miljoonia kappaleita, joten niiden keräilyarvo ei ole suuri. Tosin painatuksen uudempaa päätä kohden julkaistiin seteleitä käyttäen osin vanhempia painolaattoja, joten vanhemman allekirjoitusparin sisältäviä, harvinaisempia variantteja on olemassa – joka neljäs tietyistä sarjanumeroista.

Kuvassa 20 markan seteli, jossa on Väinö Linnan kuva. Seteli oli käytössä vuosina 1993–2001. Kuva on saatu Suomen Numismaattisen Yhdistyksen (SNY) Eurokerhon kautta (snynumis.fi/eurokerho).

Kun Linna-aiheinen seteli oli käytössä, siitä teki aikoinaan mieli muistuttaa, että sen toisella puolella näkyy Tampella Oy -nimisen yrityksen toimiston julkisivu Tammerkosken partaalla ja siinä lähes sen toimiston ikkuna, jossa aloitin oman työurani vuonna 1989. Silloisena työntekijänä Tampellan pilkkominen liippasi itseäni läheltä ja siihen liittyvän ”koplaustarinan” monet muistanevat, samoin kuin nyt edesmenneen, ministerinä toimineen Kauko Juhantalon.

Ko. setelin osalta kävi myöhemmin ilmi, että Linnan kasvokuvaa oli käytetty luvatta. Suuren jakelun vuoksi seteliä ei voitu vetää enää pois. Tästä Suomen Pankki joutui maksamaan vuonna 1994 huomattavan tekijänoikeuskorvauksen, 100 000 markkaa eli noin 17 000 euroa. Jos poisveto olisi tapahtunut paljon varhaisemmassa vaiheessa, ko. luvattoman kuvan sisältävät setelit olisivat keräilyharvinaisuuksia.

Väinö Linnan syntymän 100-vuotismerkkipäivän johdosta julkaistiin vuonna 2020 juhlarahat arvoltaan kaksi euroa sekä 20 euroa. Kahden euron kolikkoa on julkaistu perusversiona 800 000 kappaletta sekä peilikiiltoinen (proof) versio 7000 kappaletta, kun taas 20 euron kolikon julkaisu on 1920 kappaletta, joista 100 kappaletta numeroitu. Proof-versiot julkaistaan pelkästään keräilyyn.

Kuvassa Väinö Linnan kahden euron sekä 20 euron juhlarahojen kuvapuolet proof-versioina. Oikeanpuoleisin kuva on 20 euron juhlarahan arvopuoli. Kuva: Jukka Konttinen.

Juhlarahat ovat siis euroarvoisia ja koska euro on yhteisvaluutta, keräilymielessä myös suomalaisilla kolikoilla on kiinnostusta runsaasti myös ulkomailla. Erityisesti kahden euron erikois- tai juhlarahoja kerätään, samoin kuin itse niitä kerään kaikista eri euromaista, tällä hetkellä 19 EU-valtiota sekä EU:hun kuulumattomat kääpiövaltiot Andorra, Monaco, San Marino ja Vatikaani. Kahden euron erikoiseuroja ilmestyy nykyään vuosittain yli 30 kappaletta ja useat maat, Suomi mukaan lukien, tuottaa niitä kaksi erilaista vuodessa. Väinö Linnan kahden euron juhlakolikkoa tulee löytymään myös lompakoista ja kaupan kassoilta, mutta on tarpeen muistuttaa, että vähäinenkin paljain sormin käsittely pudottaa kolikon numismaattisesta luokasta unc (uncirculated) luokkaan circ (circulated), jolloin sen keräilyarvo ei ole juuri nimellisarvoa suurempi.

Vuoden 2020 lopussa ilmestyi vielä Suomen eurokolikkosarjan (yhdestä sentistä kahteen euroon) proof-versio, jossa on mukana erikoiseurot kaksi euroa Turun yliopisto 100 vuotta sekä Väinö Linna, myöskin proof-versioina. Ainoastaan 500 kappaleen julkaisuna Moneta ilmoittaa tämän proof-rahasarjan olevan jo loppuunmyyty. Osa näistäkin on mennyt todennäköisesti ulkomaisille keräilijöille. Samoin ilmestyi Pohjantähti-rahasarja BU-versiona (BU = brilliant uncirculated), jossa mukana Väinö Linnan kaksi euroa unc-versiona. Lisätietoja euroarvoisten rahojen keräilystä ja kuntoluokituksista voi saada uudesta Suomen Numismaattisen Yhdistyksen alaisesta Eurokerhosta (Internet: snynumis.fi/eurokerho).

Vuonna 2020 on myös julkaistu ns. nollaeuro, eli 0 euron nimellisarvoinen seteli Linnan ja Tuntemattoman sotilaan aiheella. Ko. nollaeuro-setelit on julkaistu varustettuna samanlaisilla tekniikoilla kuin käytössä olevat euroarvoiset setelit. Keräilymielessä niitä ei katsota kuuluvaksi numismatiikkaan, vaan ovat enemmän postikortin tai matkamuiston tapainen tuote. Niitä on julkaistu vuodesta 2015 ja ensimmäinen suomalainen nollaeuro vuonna 2017.

Kuvassa Väinö Linnasta ja Tuntemattomasta sotilaasta julkaistu nollaeuro vuodelta 2020. Kuva: Jukka Konttinen.

Vuonna 2020 suomalaisista nollaeuroista on tavattu julkaista ns. perusversio (sarjanumerot 1-4000) ja juhlaversio (sarjanumerot 4001-5000), nollaeurojen 5-vuotisen taipaleen kunniaksi. Nähtäväksi jää, kuinka nollaeuro-setelien keräilyn suosio sinänsä kehittyy. Samoin kuin miten erilaisten versioiden (perus- ja juhlaversio) julkaisu keräilyä edistää. Maailmalla nollaeuro-seteleitä on ilmestynyt yli 1000 kappaletta, myös eurovaluuttamaiden ulkopuolella. Itse olen suomalaiset setelit kerännyt (noin 60 erilaista) sekä joitain muita tiettyjen aiheiden mukaan.

Olen myös hankkinut kirjat Tuntematon sotilas, Sotaromaani sekä Täällä Pohjantähden alla osat 1-3, samoin kuin Tuntematon sotilas -elokuvan eri versiot ohjaajina Edvin Laine, Rauni Mollberg sekä Aku Louhimies. Lisäksi minulta löytyy Täällä Pohjantähden alla Timo Koivusalon ohjaamana kaksiosaisena elokuvana.

Vasemmalla kirjat Sotaromaani (julkaistu vuonna 2000), Tuntematon sotilas -uusintapainos (alkuperäinen julkaistu vuonna 1954) sekä Louhimiehen elokuvaversiosta tehty kirja vuodelta 2017. Oikealla Tuntematon sotilas -elokuvatallenteet eri ohjaajien versioina (Edvin Laine 1955, Rauni Mollberg 1985, Aku Louhimies 2017), jälkimmäisin myös pidennettynä viiden osan sarjana. Kuva: Jukka Konttinen.

Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas -elokuvaversiosta vuodelta 2017 keskusteltiin runsaasti ja ihmeteltiin, miksi vielä uusi versio piti tehdä. Esimerkiksi monet pitävät Laineen vuoden 1955 versiota ”ainoana ja oikeana” ja olihan itse Väinö Linna tekemässä sen käsikirjoitusta. Itse pidän kaikista eri versioista, niissä ollen omat hyvät ja huonot puolensa erityisesti näyttelijäsuoritusten kohdalla. Mainittakoon, että tuon uusimman elokuvaversion yhteydessä lanseerattiin useita tuotteita elokuvan tallenteista silityslautaan ja rikkalapiosettiin asti. Noilla käyttöesineillä tuskin keräilyarvoa syntyy, ollen kuitenkin osoitus nykyaikaiseen Hollywood-tyyliseen markkinointiin liittyvästä ”memorabilia”-/muistoesinekulttuurista.

Jukka Konttinen

(Teksti ja kuvat: Jukka Konttinen; yksi kuvista: snynumis.fi/eurokerho)

keskiviikko 10. helmikuuta 2021

Pikaviestimestä tunteiden tulkiksi – postikortin 150-vuotinen historia esillä Postimuseossa


Postimuseo juhlistaa suomalaisen postikortin 150-vuotista historiaa Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta -näyttelyllä 19.2.-28.3.2021 museokeskus Vapriikissa Tampereella ja verkossa. Näyttely esittelee postikortin kulttuurihistoriaa ja käyttötapoja kuuden eri teeman kautta.

Eräs ensimmäisistä postikortin käyttäjistä oli kirjailija Sakari Topelius, joka lähetti ehiökorttien ilmestymispäivänä 10.10.1871 kortin serkulleen Vaasaan. Kortissa hän kehuu uutta, mainiota viestintämuotoa. Kortti on Postimuseon kokoelmissa. Kuva: Postimuseo.

Postikortti mullisti suljettuihin kirjeisiin tottuneiden ihmisten viestinnän. Kortista tuli tärkeä uusi media ja pikaviestin. Aluksi avoin kortti jopa kauhistutti. Ensimmäinen ilman kuorta postitettava ehiöpostikortti otetiin käyttöön Suomessa 1871.

Postikortit olivat aluksi kuvattomia, kunnes valokuvaus ja painotekniikan kehitys toivat kuvatulvan. Kirjoitustaidon kohentuminen ja kirjettä edullisempi postimaksu nostivat postikortin suosioon.

Ensimmäiset kuvakortit olivat pienien kuvien sommitelmia – usein kaupunkimaisemia. Viestille oli tilaa kuvapuolella. Osoitepuolelle ei aluksi saanut kirjoittaa viestiä. Kuva: Postimuseo.

Arkipäiväisen viestinnän ja onnittelujen ohella postikortti oli mainonnan, mielenilmauksen, uutisoinnin ja propagandan väline.

Uusien viestintätapojen myötä postikortin merkitys on muuttunut. Korttia ei tarvita tiedonantoihin tai uutisointiin, vaan se on tunteiden välittäjä. Postikortti on sopeutunut digitaaliseen maailmaan ja lähettäjiä riittää edelleen. Joulu, ystävänpäivä ja pääsiäinen nostavat korttien lähetysmääriä.

Näyttelyn postikortit on valittu Postimuseon 220 000 kortin kokoelmasta 1800-luvulta nykypäivään. Verkkonäyttely syventää teemaa ja esittelee kokoelmia laajasti.

Postikortit esittelivät myös uusia keksintöjä. Postimuseon kokoelmat. Kuva: Postimuseo.

Postikorttiyhdistys Apollon jäsenten kokoelmat tuovat esiin postikorttia harrastuksena. Ne esittelevät Tamperetta ja Päijännettä, saunaa, Kalevalaa, onnittelu- ja tervehdyskortteja, 1800–1900-lukujen taitteen vuosilukukortteja sekä lapsiaiheisia kortteja 1900-luvun alusta.

5000 postikortin kierrätystaideteos


Näyttelyä täydentää taideteos Viestivirta, jonka on luonut tamperelainen taiteilijapari BCE (Milla ja Petri Neuvonen). Reliefi koostuu noin 5000 kulkeneesta postikortista.

Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta on esillä 19.2.-28.3.2021 Postimuseossa museokeskus Vapriikin 2. kerroksessa, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Näyttely lähtee kiertoon eri puolille Suomea toukokuussa. Apollon kokoelmat ovat esillä vain Tampereella.

Ensimmäiset seuramatkat tehtiin 1960-luvulla. Halvat matkat etelään alkoivat yleistyä, mikä näkyi ulkomailta tulleina Kanarian ja Espanjan kortteina. Kuvan kortti 1980-luvulta. Kuva: Postimuseo.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 8.2.2021

lauantai 6. helmikuuta 2021

Pieni haaveilija äänestettiin Suomen kauneimmaksi postimerkiksi



Suomalaiset äänestivät vuoden 2020 kauneimmaksi postimerkiksi Netta Tiitisen suunnitteleman Pienen haaveilijan. Postimerkin kuvitus perustuu alun perin tilaustyönä tehtyyn maalaukseen, jossa glitteriä ja kimallusta rakastava tyttö kurkottelee ylöspäin. Postimerkki heijastelee lapsen rohkeutta, intoa, uteliaisuutta ja välittömyyttä.

Viime vuoden postimerkeissä arvostettiin kuvataiteita. Toiseksi eniten ääniä suomalaiset antoivat Janne Laineen suunnittelemalle Duetolle, jossa nähdään kaksi lintua puun latvassa taustanaan vaaleaa taivasta ja punertavia pilviä. Postimerkki perustuu Laineen luontoaiheiseen taidegrafiikkaan. Janne Laine palkittiin vuonna 2020 Postin taidepalkinnolla.


Kolmanneksi eniten ääniä sai Paula Salvianderin suunnittelema postimerkki, jonka kuva-aiheena on Suomen kansalliskukka kielo. Postimerkki julkaistiin osana Luonnonkukkia-rullapostimerkkiä, jolla Posti juhlisti YK:n kansainvälistä kasvinterveysvuotta 2020.


Neljänneksi kauneimmaksi merkiksi suomalaiset äänestivät Stiina Hovin suunnitteleman postimerkin, joka esittää oravaa. Postimerkki julkaistiin pohjoismaisten postien yhteisessä Pohjola-sarjassa, jonka teemana oli viime vuonna nisäkkäät.


Janne Laineen taidegrafiikkaa nähdään myös viidenneksi kauneimmaksi äänestetyssä Iltarusko-postimerkissä, jossa jämerien kuusien välistä pilkottaa keloja iltaruskon aikaan.

Lähes 10 000 ääntä annettiin postikorteilla


Suomen kauneinta postimerkkiä pystyi äänestämään Postin verkkosivuilla ja postikortilla. Äänestyksessä annettiin yhteensä 29 410 ääntä, joista lähes 10 000 annettiin postikorteilla.

”Postikorttiääniä annettiin lähes kolme kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Tämä on linjassa sen kanssa, että myös joulukortteja lähetettiin viime jouluna 18 miljoonaa kappaletta eli selvästi edellisjoulua enemmän. Perinteinen postikortti tuntuu toimivan edelleen hienosti erilaisten viestien ja tunteiden välittäjänä. Myös maailmalla laajalle levinnyt postcrossing-harrastus todistaa postikortin elinvoimaa”, Postin Design Manager Tommi Kantola sanoo.


Postikortit ovat välittäneet suomalaisten viestejä ja tunteita jo 150 vuoden ajan. Postimuseo järjestää merkkivuoden kunniaksi Parhain terveisin – postikortti 150 vuotta -näyttelyn 19.2.-28.3.2021 museokeskus Vapriikissa Tampereella osoitteessa Alaverstaanraitti 5.

Suomen kaunein postimerkki 2020 -äänestyksen top 10


  1. Netta Tiitinen, Pieni haaveilija, 3160 ääntä
  2. Janne Laine, Postin taidepalkinto 2020, Duetto, 2734 ääntä
  3. Paula Salviander, Luonnonkukkia, kielo, 2251 ääntä
  4. Stiina Hovi, Pohjola: Pihapiirin vierailijat, orava, 2118 ääntä
  5. Janne Laine, Postin taidepalkinto 2020, Iltarusko, 1995 ääntä
  6. Klaus Welp, EUROPA: Postireitit, 1843 ääntä
  7. Stiina Hovi, Pohjola: Pihapiirin vierailijat, siili, 1810 ääntä
  8. Suvi Roiko, Kelkkaretki, 1330 ääntä
  9. Oona Himanen, Kevätlorulinnut, pääskyt, 1115 ääntä
  10. Jutta Luukkonen, Joulutupa, 857 ääntä

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 26.1.2021

keskiviikko 3. helmikuuta 2021

Postimerkin Päivää 2021 vietetään 8.-14. helmikuuta


Tänä vuonna Postimerkin Päivä järjestetään koronavirustilanteesta huolimatta helmikuun toisella viikolla. #postimerkkeilija -lehti toivoo päivään osallistuvilta turvaväleistä huolehtimista ja kasvomaskien pitämistä. Postimerkin Päivä olisi voitu siirtää syksylle, mutta sitä kuitenkin vietetään 17 paikkakunnalla näin alkuvuodesta.

Postimerkkikerhot päättävät itse paikkakuntakohtaisesti, minä päivänä tai minä päivinä kyseisellä viikolla tapahtuma järjestetään. Postimerkki saa oman päivänsä muun muassa Heinolassa, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Imatralla, Kouvolassa, Lahdessa, Oulussa, Porissa, Salossa ja Tampereella.


Tarkempaa tietoa Postimerkin Päivästä löytyy Suomen Filatelistiliiton verkkosivuilta osoitteesta www.filatelisti.fi.

Lähde:
Suomen Filatelistiliitto ry: https://www.filatelisti.fi -sivusto (2.2.2021)