tiistai 27. huhtikuuta 2021

Huhtikuun postimerkeissä juhlistetaan lottia ja postikorttia – Merkkien aiheina myös uhanalaisia eläimiä ja onnittelumalja kevään juhlahetkiin


Postimerkkivuosi 2021 jatkuu keskiviikkona 28. huhtikuuta, kun myyntiin tulee neljä uutta postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 12 erilaista postimerkkiä.

Lotta Svärd – 100 vuotta yhteiskuntavastuuta


Suomalaisten naisten vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd perustettiin 100 vuotta sitten. Juhlan kunniaksi julkaistaan kaksi postimerkkiä. Parhaiten lotat tunnetaan sotavuosilta 1939–1945, jolloin he tukivat maanpuolustusta monipuolisissa huolto- ja avustustehtävissä. Enimmillään lottajärjestöön kuului 240 000 lottaa ja pikkulottaa, joista nuorimmat olivat 8-vuotiaita. Lotat tekivät tärkeää työtä myös sotien jälkeisessä jälleenrakentamisessa.

Tänä päivänä Lotta Svärd Säätiön toiminnan keskipisteenä on ikääntyvien lottien kuntouttaminen ja avustaminen. Säätiö on käyttänyt 2000-luvulla yli 50 miljoonaa euroa lottien avustus- ja kuntoutustyöhön. Tulevaisuudessa säätiö tukee naisten kouluttamista kriisitilanteiden varalle, huoltaa ja avustaa kriisin kohdanneita naisia ja lapsia sekä vaalii lottajärjestön historiallista perintöä.


Lotta Svärd Säätiö juhlistaa merkkivuotta järjestämällä tapahtumia koronarajoitusten puitteissa eri puolilla Suomea, kasvattamalla verkkonäyttelyään, esittelemällä ennen julkaisematonta kuvamateriaalia sekä avaamalla Lottamuseoon täysin uudistetut näyttelyt.

Lotta Svärd Säätiö on myöntänyt vuosien varrella tunnustuksia lottatyössä ansioituneille tai lottahengessä toisten hyväksi toimineille suomalaisille naisille. Vuoden 2021 Lotaksi järjestö nimesi Aira Samulinin.

Klaus Welpin suunnittelema Lotta Svärd 100 vuotta on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä. Postimerkkien sairaanhoitoon ja ruokahuoltoon liittyvät kuvat valittiin Lottamuseon mittavasta 25 000 valokuvan kokoelmasta.

”Lottajärjestön humanitaarinen työ ja sairaanhoito hirvittävinä sotavuosina ansaitsee omat merkkinsä. Naisten tärkeä rooli jää usein konflikteissa ja kriiseissä vähemmälle huomiolle", Welp sanoo.

Uhanalaiset eläinlajit kaipaavat suojelua myös Suomessa


Posti on julkaissut yhteistyössä WWF:n kanssa Uhanalaisia eläimiä -postimerkkisarjaa, jonka päättävä kolmas osa tulee myyntiin huhtikuussa. Uusissa merkeissä esitellään kuningaskalastaja, apolloperhonen ja liito-orava.

Kuningaskalastajan erottaa Suomessa tavattavista muista linnuista säihkyvän monivärinen höyhenpuku. Virtaavien vesien varrella viihtyvä kuningaskalastaja ei lähde välttämättä muuttomatkalle, vaan yrittää selvitä talvet sopivissa sulapaikoissa. Suomessa lajia uhkaavat ankarat talvet sekä pesimä- ja saalistusrauhan häirintä. Kuningaskalastajien elinympäristö voidaan turvata virtavesien ennallistamisella ja suojelulla.

Isoapollo on Suomen kookkaimpia päiväperhosia, jonka lentoaika ulottuu heinäkuun alusta elokuun puoliväliin. Aurinkoisilla kedoilla esiintyvää lajia uhkaa sopivien elinalueiden katoaminen. Paahteisten ja avointen ketojen ylläpito auttaa isoapollon selviytymistä jatkossakin.

Liito-orava on suurisilmäinen ja harmaa yöeläin, joka pystyy liitämään etu- ja takaraajojen välisen poimun avulla jopa kymmeniä metrejä puusta puuhun. Liito-oravaa uhkaavat metsätalouden avohakkuut, jotka estävät liikkumisen puusta toiseen. Vastuullisella metsänhoidolla ja metsäluonnon suojelulla autamme pitämään liito-oravan lennossa.


Uhanalaisia eläimiä -sarjan aiemmissa merkeissä on nähty vuonna 2018 naali, lohi ja tunturipöllö sekä vuoden 2016 merkeissä saimaannorppa, kääpiötytönkorento ja kiljuhanhi.

Postimerkkisarjan on suunnitellut AD Petteri Mattila, joka piti merkkien aihetta erityisen tärkeänä. ”Keräsin eläimistä ja niiden elinympäristöstä referenssikuvia ja perehdyin lajeihin luonnontieteellisessä museossa. Tavoitteena oli sommitella selkeät ja esteettiset merkit, joita on miellyttävä katsella.”

”On hienoa, että olemme voineet yhteistyössä Postin kanssa tehdä useita upeita lajeja tutuksi ihmisille tämän postimerkkisarjan avulla”, WWF Suomen viestintäjohtaja Joonas Fritze sanoo.

EUROPA: Uhanalaiset eläimet III -postimerkkiarkissa on 15 kotimaan ikimerkkiä. Merkit julkaistaan eurooppalaisten postihallintojen yhteisessä EUROPA-sarjassa.

Postikortit välittävät viestejä ja tunteita


Postikortit ovat välittäneet suomalaisten viestejä ja tunteita jo 150 vuoden ajan. Susanna Rumpu ja Ari Lakaniemi ovat tiivistäneet postikortin vaiheet postimerkkivihkoon, jonka merkkeihin on kuvattu kuusi postikorttia eri aikakausilta.

Postikortit olivat aluksi kuvattomia, mutta valokuvauksen ja painotekniikan kehittymisen myötä markkinoille tuli kuvapostikorttien vyöry. Postikortti oli vielä 1960–70-luvuilla pikaviestin, jolla voitiin kertoa vaikka, milloin juna on tulossa perille tai milloin on tulossa kyläilemään. Kortti oli kirjettä helpompi tapa kertoa asioita.

Postikortteja lähetetään nykyisin vähemmän kuin huippuvuosina, mutta sesongeissa kortit ovat edelleen suosittuja. ”Esimerkiksi ystävänpäiväkorttien määrä kasvoi edellisvuodesta kahdeksan prosenttia. Perinteiset kortit toimivat hyvinä tunteiden välittäjinä someviestien rinnalla. Kortteja askarrellaan myös itse ja säilytetään muistoina”, kertoo Tuija Åkerman Postin Kuluttajapalveluista.


Postimerkkivihon merkeissä esitellään Suomen ensimmäinen postikortti, jonka kirjailija Zachris Topelius lähetti vuonna 1871 serkulleen Vaasaan ja kehui siinä uutta mainiota viestintämuotoa.

Postikortteja on käytetty myös erilaisiin mielenilmauksiin. Postimerkkivihkoon on valittu vahvoja kansallistuntoja heijasteleva postikortti, joka esittää Suomen lippua ja maamiestä.

Kolmannen merkin aiheena on kenttäpostikortti, jossa sotilas kirjoittaa viestiä kotiin. Kenttäposti oli talvi- ja jatkosodan aikaan tärkeä kommunikaatioväline kotiväen ja rintamalla taistelevien sotilaiden välillä.

Neljänteen merkkiin on kuvattu rakastetun ja tuotteliaan kuvittaja Rudolf Koivun satuaiheinen kortti, jossa tonttu ojentaa prinsessalle kukkia.

Maisema- ja matkailuaiheet ovat olleet vuosia postikorttien kestosuosikkeja. Postimerkkivihossa esitellään tästä lajityypistä nostalginen Porvoo-aiheinen kortti.

Uusimpana korttiaiheena postimerkkisarjaan on valittu omasta valokuvasta suunniteltu postikortti, jonka voi lähettää matkaan omalta tietokoneelta tai älypuhelimesta. Vastaanottaja saa postiluukkuunsa tai -laatikkoonsa oikean kortin.

Postikortti 150 vuotta -postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Toivottu postimerkki juhlahetkeen


Huhtikuussa tulee myyntiin myös monenlaisiin onnitteluihin sopiva postimerkki Juhlapäivä. Merkin avulla voi nostaa lasin kuohuvaa vaikka valmistujaisjuhlan kunniaksi, jos vierailu täytyy jättää koronarajoitusten vuoksi tekemättä.

Postimerkki juhlistaa samalla myös Klaus Welpin mittavaa uraa postimerkkien suunnittelijana, sillä kyseessä on jo sadas Welpin suunnittelema postimerkki. Monipuolisena graafikkona ja valokuvaajana tunnetun Welpin postimerkeissä on nähty laajalla skaalalla monia eri aiheita.


”Omiin suosikkeihini kuuluvat Tove Janssonin 100-vuotismerkit, joiden työprosessin koin erityisen vahvasti. Myös erilaiset ympäristöteemat ovat olleet lähellä sydäntäni”, Welp sanoo.

Klaus Welp on suunnitellut mm. Suomen kauneimmaksi äänestetyn Erämaasilta-postimerkin, joka tuli toiseksi myös Euroopan laajuisessa EUROPA-postimerkkien kilpailussa vuonna 2018.

Postimerkki on Welpin mielestä pikkuruinen taideteos, jolla on myös viesti. ”Suomalaisilla postimerkeillä on ollut oma roolinsa positiivisen, suvaitsevaisen ja kansainvälisen maakuvan luomisessa. Tämän päivän postimerkeissä ei tarvitse onneksi pönöttää niin vakavana kuin joskus takavuosina.”

Juhlapäivä-postimerkkiarkissa on kymmenen kotimaan ikimerkkiä.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 21.4.2021

sunnuntai 25. huhtikuuta 2021

Isoviha Ahvenanmaalla esillä postimerkissä


Toukokuun 7. päivä Åland Post huomioi Isonvihan päättymisen 300-vuotismuistoa. Isoviha oli yksi pahimmista Ahvenanmaata kohdanneista katastrofeista. Suurin osa ahvenanmaalaisista pakeni, ja kahdeksan vuoden ajan Ahvenanmaa oli autiona. Postimerkki visualisoi joukkopakoa aina paluuseen asti rauhansopimuksen jälkeen 1721. Ahvenanmaalainen muotoilija Carl-Johan Listherby on suunnitellut julkaisun: ”Haasteena oli saada aikaan kertomus useassa vaiheessa, mutta koottuna vain yhteen kuvaan”.

Isoviha 300 vuotta -postimerkkiä painetaan 90 000 kappaletta Cartor Security Printing -painossa 4-värioffsetilla. Merkin maksuarvo on Inrikes (1,80 euroa) ja ensipäivänkuori maksaa 2,80 euroa. Arkissa on 2 x 16 postimerkkiä ja merkin hammaste on 13 per 2 cm. Kuva: Åland Post.

Kesällä 1714 Venäjä oli jo valloittanut Suomen ja hyökkäsi elokuussa Manner-Ahvenanmaalle. Hyökkäys ei tullut yllätyksenä. Vuodesta 1700 asti Ruotsi oli sotinut Tanska-Norjaa, Puola-Saksia ja Venäjää vastaan, ja siten myös Ahvenanmaa oli sotajalalla. Hyökkäyksen alkaessa suurin osa ahvenanmaalaisista oli kuitenkin kotona sadonkorjuussa, mutta pakenivat päätä pahkaa meren yli. Suomesta Ahvenanmaan kautta Ruotsiin paenneiden kertomukset olivat lietsoneet kauhua vihollista kohtaan. Suurin osa pakolaisista päätyi saaristolaisalueille Tukholman ja Mälarenin seutuville. Ne, jotka asettuivat rannikon läheisyyteen, pystyivät elättämään itsensä kalastuksella ja hylkeenpyynnillä, mutta monet kuitenkin kärsivät pahoin ollessaan Ruotsissa.

Lopulta rauha solmittiin vuonna 1721, ja seuraavana keväänä suurin osa alkoi palata takaisin. Heillä oli edessä raskas työ; pellot ja niityt olivat kasvaneet umpeen, karja oli varastettu tai villiintynyt, talot poltettu, purettu tai raunioina. Vasta 1700-luvun lopussa Ahvenanmaan väkiluku oli sama kuin ennen Isovihaa.

Taiteilija Carl-Johan Listherby kertoo postimerkin muotoilusta ja paperisiluettien käyttämisestä: ”Yritin eri tavoin heijastaa ja kiertää, kunnes keksin antaa kertomuksen liikkua kuvassa syvyyssuunnassa. Kun olin keksinyt sen, tajusin, että paperi ja eri paperiarkkien luonnollinen paksuus, oli sopiva tekniikka juuri tälle idealle.”

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote 23. maaliskuuta 2021

lauantai 24. huhtikuuta 2021

Värikkäänä hohtavat viitasammakot vuoden EUROPA-postimerkissä


Toukokuun 7. päivä Åland Post julkaisee postimerkin rauhoitetusta viitasammakosta. Postimerkki kuuluu EUROPA-postimerkkisarjaan, jonka teemana on tänä vuonna uhanalaiset lajit. ”Päätin maalata viitasammakon sivulta, jotta sen erityispiirteet erottuisivat. Tein paljon töitä sen eteen, että sain esille oikeat ja kauneimmat värit”, kertoo taiteilija Bo Lundwall.

Southern Colour Print -painossa 4-värioffsetilla painettavan postimerkin hammaste on 13 per 2 cm. Merkkiä painetaan 90 000 kappaletta ja arkissa on 2 x 15 merkkiä. Postimerkin maksuarvo on Europa (kaksi euroa) ja ensipäivänkuori maksaa kolme euroa. Kuva: Åland Post.

Suosittu luonto- ja eläintaiteilija Bo Lundwall tarkkailee aluksi eläintä, jonka hän aikoo maalata ja tekee useita luonnoksia. ”Istuin kahtena kevätpäivänä järven rannassa Tinnerö eklandskap -luonnonpuistossa lähellä Linköpingiä. Tarkkailin sammakoita niiden kutuaikana ja tein monia luonnoksia vertailumateriaaliksi. Siellä oli varmaan yli sata sammakkoa, joista lähti kova ääni. Mutta ne olivat myös uskomattoman arkoja, jos hievahdin pikkuisenkin, ne pujahtivat veden alle piiloon.”

Urosten sininen väritys kutuaikana vaihtelee suuresti, joten Bo valitsi kauneimman turkoosinsinisen ja on tyytyväinen postimerkin väritykseen. Hän pyysi myös apua ystävältään, eläintieteilijä Torkel Hagströmiltä, varmistuakseen, että yksityiskohdat ovat oikein. Se olikin onnenpotku, sillä Torkel osoittautui sammakkoasiantuntijaksi. Hän tarkasti, että Bon piirtämä viitasammakon erikoinen räpylä, jonka metatarsaalikyhmy on suurempi ja kovempi kuin tavallisella sammakolla, näytti ensipäivänleimassa oikeanlaiselta.

Ahvenanmaalla esiintyy viisi eri sammakkolajia. Viitasammakon (Rana arvalis) lisäksi rupimanteri (rupilisko), vesilisko sekä rupikonna ja tavallinen sammakko. Viime vuonna tehdyssä kartoituksessa viitasammakkoja tavattiin vähiten, mutta niitä löydettiin kaikkialta Manner-Ahvenanmaalta.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote 23. maaliskuuta 2021

sunnuntai 18. huhtikuuta 2021

Postin taidepalkinto 2021 lasitaiteilija Alma Jantuselle – Värikkäitä lasiteoksia esittelevät postimerkit tulevat myyntiin syyskuussa


Posti Oy on myöntänyt vuoden 2021 postimerkkitaidetta edistävän palkinnon lasitaiteilija Alma Jantuselle, joka tunnetaan iloisen värikkäistä lasiteoksistaan. Postin taidepalkintoon kuuluu 10 000 euron arvoinen rahapalkinto ja postimerkkijulkaisu taiteilijan töistä. Alma Jantusen kädenjälkeä nähdään kahdessa postimerkissä ensi syyskuussa.

Alma Jantunen sanoo tekevänsä lasiveistoksia, jotka saavat muotonsa elävistä olennoista, kasveista tai vaikka lumipallosta. ”Teosten ideat ja muodot lähtevät usein liikkeelle hetkellisistä mielikuvista ja tunnelmista, jotka kirjaan jatkoa varten muistiin.”

Taidekäsityöläisenä Jantunen sekä suunnittelee että toteuttaa työnsä itse. ”Kun työtä aletaan hahmotella, pitää olla selkeä idea mielessä. Pikaisten luonnosten pohjalta lähden suunnittelemaan työn toteutusta, tekniikkaa ja mitoitusta.”


Itse lasinpuhaltaminen on intensiivistä työtä nopeasti jäähtyvän lasimassan kanssa. ”Jätän yleensä työn värien valitsemisen ihan viime hetkeen. Käytän laajaa noin 400 värin valikoimaa, josta valikoin värit intuitiolla. Lasiteoksen värit asettuvat paikoilleen jäähtymisen hetkellä, mutta lasinpuhalluksen jäljiltä teoksen väreihin ja muotoihin jää vielä liikkeen tuntua”, Jantunen kuvailee.

Jantunen arvostaa lasinpuhallukseen liittyvää ryhmätyötä. ”Puhallan lasia itse, mutta valmiin teoksen tekemiseen tarvitaan kavereita mukaan. Ryhmässä työskentely on inspiroivaa yksin pakertamisen sijaan.”

Alma Jantunen asuu ja työskentelee Nuutajärven lasikylässä, jossa toimii useita taide- ja käyttölasin tekijöitä. Jantunen perusti vuonna 1999 Johannes Rantasalon kanssa oman lasistudion, Lasisirkuksen, joka on erikoistunut taidelasin valmistukseen. ”Teemme Lasisirkuksessa omaa taidetta sekä autamme muita taiteilijoita ja suunnittelijoita uniikkien lasiesineiden tuottamisessa.”

Uniikkilasin arvostus on Jantusen mukaan selvästi nousussa. ”Olen tyytyväinen, kun ihmiset saavat herätyksen ja alkavat kerätä sellaista lasia, josta tykkäävät. Minusta on hienoa, jos oma lasiteokseni tulee asiakkaalle kotiin sellaiselle paikalle, missä se on aidosti läsnä elämässä."

Uniikit lasiteokset tuovat luksusta arkeen myös postimerkeissä



Syyskuussa julkaistavissa postimerkeissä nähdään Alma Jantusen kaksi värikästä lasiteosta, Fruit Bottles ja Cactus Pigga, jotka ovat olleet myös asiakkaiden suosiossa. Postimerkkien graafisesta suunnittelusta vastaa AD Paula Salviander.

Posti haluaa nostaa taidepalkinnolla postimerkkien ja taiteen arvostusta ja asemaa. ”Postimerkeissä on esitelty vuosien varrella paljon suomalaista muotoilua ja Alma Jantusen työt sopivat hienosti tähän jatkumoon. Alma on lahjakas taidekäsityöläinen, jonka uniikit ja värikkäät lasiteokset tuovat luksusta arkeen nyt myös postimerkkien muodossa”, kertoo Postin postimerkkituotannosta vastaava Design Manager Tommi Kantola.

Postin taidepalkinto myönnetään nyt viidettä kertaa. Vuonna 2017 taidepalkinnon sai kuvanveistäjä Jasmin Anoschkin, vuonna 2018 graffititaiteilija EGS, vuonna 2019 vaatesuunnittelija Mert Otsamo ja vuonna 2020 kuvataiteilija Janne Laine.


Alma Jantunen, 48, valmistui lasiartesaaniksi Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta vuonna 1996. Hän on osallistunut useisiin yksityis- ja ryhmänäyttelyihin yli kymmenessä maassa. Jantunen on palkittu mm. Vuoden taidekäsityöläisenä vuonna 2007 (Ornamo) ja Taito-palkinnolla vuonna 2016 (Taitoliitto). Hänen teoksiaan löytyy mm. Suomen Lasimuseosta, Designmuseosta, Suomen valtion taidekokoelmasta, Suomen Käsityön museosta ja Tampereen yliopistosta.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 14.4.2021

keskiviikko 14. huhtikuuta 2021

Turun Postimerkkikerho avasi Abophilin arkiston – aiempia kirjoituksia luettavana netissä


Turun Postimerkkikerhon äänenkannattaja Abophil muuttui vuoden alusta verkkolehdeksi. Kerho on nyt ryhtynyt digitoimaan Abophilin paperilehden kirjoituksia ja julkaisemaan niitä nettisivuillaan Abophilin arkistossa. Kirjoitukset ovat ainakin aluksi vapaasti kaikkien luettavissa osoitteessa www.turunpostimerkkikerho.fi.


Tavoitteena on tuoda lehdessä vuosien mittaan julkaistu tieto tämän päivän keräilijöiden käyttöön. Aineisto julkaistaan teemoittain niin, että eriaikaiset mutta samaan aihepiiriin liittyvät kirjoitukset muodostavat kokonaisuuksia. Abophilin arkiston toimittajana on Jukka Sarkki.

Abophilin arkiston ensimmäiset kirjoitukset käsittelevät Suomen lisäpainamia, postimerkkeilyn reuna-alueita sekä Venäjän ja Britannian filateliaa. Erkki Larkan moniosainen kirjoitussarja keisarillisen Venäjän postimerkeistä on laajin alueen esittely, mitä suomalaisissa alan lehdissä on tehty. Aihe sivuaa myös Suomea, sillä iso osa näistä merkeistä oli myynnissä Suomen postitoimipaikoissa ja esiintyy Suomessa käytettynä.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Turun Postimerkkikerhon tiedote 12.4.2021

tiistai 13. huhtikuuta 2021

Klubitalo Pelarenille myönnettiin Åland Postin joulumerkkiapuraha


Åland Postilla on ilo kertoa, että Ålands Fountainhouse rf – Klubitalo Pelaren on saanut vuoden 2020 joulumerkkiapurahan, joka on suuruudeltaan 1500 euroa. ”Saimme yleisöltä monta hyvää ehdotusta joulumerkkiapurahan saajiksi, ja sen kautta panimme merkille Pelarenin. Olemme iloisia, että voimme tällä tavalla tukea heidän tärkeää työtään niiden ihmisten hyväksi, joilla on mielenterveysongelmia”, sanoo Eivor Granberg, Åland Postin postimerkkiosaston toimialajohtaja.

Åland Post lahjoittaa joka vuosi joulumerkkiapurahan hyväntekeväisyyteen. Yleisöllä oli talven aikana mahdollisuus ehdottaa taloudellisen tuen saajaa. Ehdotusten joukosta Åland Post valitsi tuen saajaksi Klubitalo Pelarenin ja lahjoitti sen toiminnalle vuoden 2020 joulumerkkiapurahan, joka on suuruudeltaan 1500 euroa. Linus Åkerholm, Klubitalo Pelarenin toiminnanjohtaja: ”Kaikki täällä klubitalolla hurrasivat, kun kuulimme uutisen ja olemme valtavan kiitollisia, että juuri me saimme tämän apurahan tällä kertaa”.

Kunniakirja ja kukat otettiin yhdessä vastaan, vasemmalta Tommy Eriksson, Rosie Fagerlund ja Myra Forsström Klubitalo Pelarenista. Kuva: Åland Post.

”Haluamme käyttää rahat järjestämällä tapahtumia, jotka yhdistävät jäseniä ja edistävät heidän hyvinvointiaan”, kertoo Rosie Fagerlund.

Tietoa Klubitalo Pelarenista


Ålands Fountainhouse rf – Pelaren on klubitalo henkilöille, joilla on tai on ollut mielenterveyteen liittyviä sairauksia. Klubitalolla heillä on mahdollisuus kokea yhteisöllisyyttä ja tehdä mielekästä työtä. Klubitalo Pelaren (www.klubbhusetpelaren.ax) seuraa klubitalomallia ja kuuluu kansainvälisen Clubhouse International kattojärjestön alaisuuteen.

Auta meitä auttamaan – joulumerkkiapurahasta


Julkaisemalla joulumerkkejä Åland Post on vuodesta 1993 alkaen tukenut yhdistyksiä ja kehitysprojekteja, joista on ollut hyötyä ahvenanmaalaiselle yhteiskunnalle. Joulumerkit ovat tarramerkkejä, joita voi käyttää koristeluun. Niiden hinta on viisi euroa per arkki. Vuotuisesta myynnistä saatava tuotto lahjoitetaan joulumerkkiapurahaan. Kaikki yleishyödylliset ja voittoa tavoittelemattomat yhdistykset ja organisaatiot Ahvenanmaalla voivat hakea joulumerkkiapurahaa.

Viime vuoden joulumerkit julkaistiin 23. lokakuuta 2020. Niissä on herkkuja, jotka kuuluvat ahvenanmaalaiseen jouluun. Taiteilija: Alexander Lindén. Kuva: Åland Post.

Tämän vuoden joulumerkit julkaistaan 20. lokakuuta 2021 ja niiden teemana on ”talviset leikit”. Apurahan saaja on tällä kertaa lääketieteen tutkijoiden muodostama verkosto Ahvenanmaan borreliantutkijat. He tutkivat puutiaisten aiheuttamia tulehdussairauksia Ahvenanmaalla, erityisesti puutiaisaivokuumetta ja borrelioosia.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 9. huhtikuuta 2021

perjantai 9. huhtikuuta 2021

Postikortti on jo yli 150-vuotias – Postikorttien keräily sopii kaikille


Moni meistä lähettää postikortteja, ainakin jouluna. Vähintään yhtä mukavaa on saada itse postikortti – vaikka sähköisten korttien lähettäminen on helppoa ja usein ilmaista, ei aitoa postikorttia voita mikään. Ja yleensä aidon kortin postimaksu on maksettu postimerkillä, mikä on erityisesti filatelisteille tärkeää. Postikorttien keräily ja postimerkkeily ovat muutenkin läheiset harrastukset; esimerkiksi postimerkkinäyttelyihin on tullut uutena luokkana kuvapostikortit.

Meijeriteollisuusaiheisissa postikorteissa riittää kerättävää, sillä kokoelmaan kelpaavat mm. lehmäkortit, erilaisia maitotuotteita (maito, juusto, jäätelö, jne.) esittelevät kortit ja paikkakuntakortit meijereistä. Kuvassa kortti maitoenergiasta (Milk Energy) ja kortti ranskalaisista juustoista.

Postikortti täytti 1. lokakuuta 2019 150 vuotta eli postikortti on jo yli 151-vuotias. Ensimmäinen postikortti lähetettiin Itävalta-Unkarissa 1. lokakuuta 1869. Postikortteja tai niitä muistuttavia muita kortteja on toki ollut olemassa jo paljon kauemmin, jopa tuhat vuotta. Itävalta-Unkarissa lähetetystä kortista poikkeuksellisen teki se, että kyseessä oli ensimmäinen julkisessa postissa kulkenut kortti.

Postikortilla tarkoitetaan pahvista korttia, jonka toisella puolella on yleensä kuva-aihe ja toisella puolella tila vastaanottajan osoitteelle ja kortin lähettäjän viestille. 1800-luvulla kortin lähettäjän viesti tuli kirjoittaa kuvapuolelle ja toiselle puolelle kirjoitettiin vain vastaanottajan osoite ja kiinnitettiin postimerkki; tosin postikortteja on kulkenut myös siten, että postimerkki on kiinnitetty kuvapuolelle.

Rautatiekalustoaiheisia postikortteja on julkaistu paljon sekä Suomessa että ulkomailla, joten kokoelmasta ei saa ikinä täydellistä – eikä tarvitse saadakaan. Kuvassa kortti veturiaiheisista postimerkeistä ja kortti ratatyökoneesta.

Vaikka postikorttien, kuten muunkin postin, määrä on laskenut erityisesti sähköpostin ja muiden sähköisten viestimien tulon myötä, eivät postikortit tule koskaan katoamaan. Viime aikoina postikortin suosiota on kasvattanut postcrossing-harrastus (www.postcrossing.com ja www.postcrossingyhdistys.fi), jossa lähetetään kortteja eri puolille maailmaa ja vastineena siitä saadaan itse sama määrä kortteja eri puolilta maailmaa.

Postikorttien keräily sopii kaikille, koska varsinkin uudempia postikortteja voi ostaa erilaisista keräilytapahtumista edullisesti ja huutokaupoista voi huutaa isompia korttieriä vielä edullisemmin. Toki harvinaisimmat postikortit maksavat vähintään satoja euroja. Suomessa postikorttikeräilijöiden oma yhdistys on vuonna 1977 perustettu Suomen Postikorttiyhdistys Apollo (www.suomenpostikorttiyhdistys.fi). Ruotsissa vastaava järjestö on Svenska Vykortsföreningen (www.svenskavykortsforeningen.se). Lisäksi postikorttien maailmaan voi tutustua esimerkiksi verkkosivustoilla www.gamlavykort.se ja https://postcard.co.uk.

Onko lempikolajuomasi Coca-Cola vai Pepsi? #postimerkkeilija -lehden toimituksella se on Coca-Cola, mikä johti Coca-Cola -aiheisten postikorttien keräilyyn. Kuvassa muotoonleikattu Coca-Cola -tölkkiä esittävä kortti ja ulkomainen kortti, jossa suomalaisittain kiinnostava Nokian matkapuhelin.

Postikortit voidaan jakaa kolmeen osaan: paikkakunta-, taiteilija- ja aihekortit. Paikkakuntakortit ovat nimensä mukaisesti postikortteja, jotka esittävät tiettyä paikkakuntaa. Kortin valokuvassa on esimerkiksi yleisnäkymä paikkakunnalta tai jokin tunnettu rakennus, kuten kirkko, rautatieasema, linja-autoasema, raatihuone tai kirjasto. Paikkakuntakorttien keräilijät keskittyvät yleensä vanhoihin, 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuoliskon, kortteihin, mutta osa kerää myös uudempia kortteja. On myös keräilijöitä, jotka eivät keskity tiettyyn paikkakuntaan, vaan keräävät esimerkiksi eri paikkakuntien kirkkoja tai rautatieasemia kuvaavia kortteja. Tavallisesti keräily rajoittuu Suomeen, mutta mielenkiintoinen keräilykohde voi olla mm. Tallinna- tai Tukholma-postikortit.

Kuvassa kaksi Hämeenlinna-aiheista postikorttia, joista ylemmässä on valokuva Viipurintien sillasta ja alemmassa on Marjaliisa Pitkärannan piirtämiä yksityiskohtia Aulangolta.

Taiteilijakorteilla tarkoitetaan taiteilijoiden kuvittamia postikortteja. Yleensä keräily rajoitetaan yhteen tai muutamaan taiteilijaan, joiden postikorttituotanto pyritään saamaan kokoelmaan mahdollisimman täydellisenä. Keräilyn kohteena voi olla jo edesmennyt taiteilija tai sitten taiteilija, jolta ilmestyy jatkuvasti uusia postikortteja. Heidät tunnetaan yleensä myös muista kuvitustöistä; kukapa ei olisi kuullut sellaisia nimiä kuin Martta Wendelin, Rudolf Koivu, Arnold Tilgmann, Jenny Nyström ja Marjaliisa Pitkäranta. Myös Jaana Aalto, Inge Löök, Osmo ”Omppu” Omenamäki, Virpi Pekkala ja Kimmo Pälikkö ovat tunnettuja nimiä postikorttipiirien ulkopuolella. Osalle taiteilijoista on perustettu nimikkoyhdistys, kuten MLP-Fanit (www.mlp-fanit.fi), Omppu-kerho ja Virpi Pekkala -kerho (www.virpipekkalakerho.fi).

Aihekortit ovat sitten muita kuin paikkakunta- ja taiteilijakortteja, vaikka toki myös paikkakunta- ja taiteilijakorteissa esiintyy eri aiheita. Suosittuja aiheita ovat mm. laivat, junat ja lentokoneet, koirat, kissat ja hevoset, historia, mainokset sekä joulu ja pääsiäinen.

Pääsiäinen on yleinen aihe sekä vanhoissa että uusissa postikorteissa. Kuvassa olevissa korteissa on kuvattuna suomalaiselle pääsiäiselle tyypillisiä asioita, kuten pääsiäistiput, pajunkissat ja mämmi. Tiedätkö, keiden taiteilijoiden käsialaa postikortit ovat?

#postimerkkeilija -lehden toimituskin on innostunut postikorttikeräilystä. Toimitus kerää paikkakuntakorteista Janakkalaa sekä aihekorteista meijeriteollisuutta, rautatiekalustoa, Coca-Colaa ja pääsiäistä. Rautatiekalustoaiheisista postikorteista on jo kirjoitus lehdessä, muista postikorttien keräilyalueista tullee kirjoituksia myöhemmin. Lähellä postikorttikeräilyä on maksimifilatelia, jossa yhdistyvät postikortti, -merkki ja -leima. #postimerkkeilija -lehden toimitus kerää urheiluaiheisia maksimikortteja.

Lähteet:
Postcrossing Blog: https://www.postcrossing.com/blog (3.10.2019)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Postikortti (3.10.2019 ja 7.4.2021)

sunnuntai 4. huhtikuuta 2021

Filatelian termejä: Loistoleima


Valkon postileima on leimattu 28.2.2005 vuonna 2004 ilmestyneelle postimerkille.

Loistoleimalla tarkoitetaan postimerkille lyötyä postileimaa, josta on luettavissa vähintään postitoimipaikka ja päivämäärä. Loistoleimalle tyypillistä on myös, että se on mahdollisimman suorassa ja leimasinmustetta on juuri sopivasti; leima ei saa olla suttuinen eikä haalea.

Moni filatelisti pyrkii saamaan kokoelmiinsa vain loistoleimattuja merkkejä, erityisesti kun on kyse uudemmista postimerkeistä. Huutokaupoissa loistoleimatuista merkeistä maksetaan enemmän kuin muista leimatuista merkeistä, koska ne ovat yleensä harvinaisempia. Uudemmat loistoleimatut postimerkit ovat tavallisesti peräisin filatelisteilta, esimerkiksi filatelistien välisestä kirjeenvaihdosta.

Ylivieskan postileima on leimattu 16.3.2004 samana vuonna ilmestyneelle postimerkille.

perjantai 2. huhtikuuta 2021

Ehiökortit tarjoavat ahvenanmaalaista kevään vehreyttä



Toukokuun 7. päivä Åland Post julkaisee neljä ehiökorttia, jotka ylistävät kevättä. ”Sain inspiraation tapahtumasta Åland Grönskar, joka nostaa esille pienimuotoisen viljelyn ja kotieläintuotannon, ruoanvalmistuksen ja käsityöt – aivan ihana teema”, kertoo ruotsalainen kuvittaja Anna Handell. Kortin hintaan sisältyy postimaksu kaikkialle maailmaan.


Anna Handell kertoo: ”Kortti on kuva, jossa jo aihe jollakin tapaa kertoo jotakin vastaanottajalle ennen kuin tämä on edes lukenut viestiä kortin takapuolelta. Sen takia ajattelin, että olisi hienoa saada lämmin ja houkutteleva tunnelma kuviin sopusointuisilla väreillä ja yhtenäisellä tyylillä.”


Nämä neljä korttia, joiden teemana on Kevät vihertää, ovat saaneet inspiraationsa tapahtumasta Ahvenanmaa Vihannoi, joka järjestetään toukokuun viimeisenä viikonloppuna eri puolilla Ahvenanmaata ja se nostaa esille kevään herkut. Tapahtuma on järjestetty vuodesta 2015 alkaen ja sen järjestäjinä ovat olleet Skördefestens Vänner, jotka ovat myös suositun Ahvenanmaan sadonkorjuujuhlien takana.


Postimaksu kuuluu korttien hintaan (2,90 euroa/kappale) ja ne voi lähettää Ahvenanmaalta kaikkialle maailmaan. Porto betalt -symboleilla kortin takapuolella on yhteys kortin kuvitukseen. Jokaista korttia painetaan 2500 kappaletta 4-värioffsetilla Grano-painossa.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 23. maaliskuuta 2021