perjantai 28. toukokuuta 2021

Ahvenanmaan neljä viimeisintä maaneuvosta postimerkeissä


Itsehallintopäivänä 9. kesäkuuta 2021 Åland Post julkaisee tämän vuoden postimerkkivihon, jossa on postimerkit Ahvenanmaan hallitusta johtaneista maaneuvoksista. Maaneuvokset Viveka Eriksson, Camilla Gunell, Katrin Sjögren ja Veronica Thörnroos on kuvannut valokuvaaja Therese Andersson: ”Minulle oli tärkeää tehdä oikeutta henkilöille ja viralle arvokkailla ja vahvoilla muotokuvilla”.

Postimerkkivihossa on kaksi kappaletta jokaista postimerkkiä. Painosmäärä on 25 000 vihkoa ja ne painetaan 5-värioffsetilla Royal Joh. Enschedé -painossa. Kuva: Åland Post.

Therese Andersson oli postimerkkitehtävästä sekä iloinen että ylpeä, mutta häntä myös jännitti: ”Muotokuvia otettaessa on pyrittävä luomaan suhde kuvattavaan ja saamaan tämän olo mukavaksi. Valaistusta on tietenkin ajateltava. Onneksi kaikki neljä maaneuvosta olivat yhtä motivoituneita kuin minä. Kuvista tuli tyylikkäitä, vahvoja ja klassisia.”

Viveka Eriksson (s. 1956 Föglössä) päätti poliittisen uransa vuonna 2019 oltuaan 24 vuotta Ahvenanmaan maakunnan hallituksessa. Hänet valittiin 2001 Ahvenanmaan ensimmäiseksi naispuhemieheksi. Ollessaan Ahvenanmaan liberaalipuolueen johtaja, hänestä tuli 2007 myös Ahvenanmaan ensimmäinen naispuolinen maaneuvos.

Yhden postimerkin maksuarvo on kaksi euroa, joten postimerkkivihon hinnaksi tulee 16 euroa. Kuva: Åland Post.

Ahvenanmaan sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Camilla Gunell (s. 1970 Lappossa) otti vastaan maaneuvoksen tehtävän vaalien jälkeen 2011. Neljä vuotta myöhemmin Liberaalit saivat vaalivoiton, ja puolueen uusi puheenjohtaja Katrin Sjögren (s. 1966 Maarianhaminassa) nimitettiin maaneuvokseksi, kun taas Camilla Gunellista tuli varamaaneuvos.

Viimeisimmissä maakuntapäivävaaleissa 2019 Ahvenanmaan keskusta sai vaalivoiton. Eniten ääniä sai puheenjohtaja Veronica Thörnroos (s. 1962 Brändössä). Hän on nyt saarimaakunnan nykyinen maaneuvos ja johtaa Ahvenanmaan hallitusta.

Postimerkkien hammaste on 13 per 2 cm. Ensipäivänkuoren, jonka leimassa on Ahvenanmaan maakunnan vaakuna, hinta on yhdeksän euroa. Kuva: Åland Post.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 20. huhtikuuta 2021

torstai 27. toukokuuta 2021

Postimerkki johdattaa Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlaan


Kesäkuun 9. päivä alkaa Ahvenanmaan itsehallinnon juhlavuosi. Ahvenanmaalaiset postimerkit ovat itsehallinnon tärkeä symboli ja Åland Post aloittaa juhlimisen tämän vuoden postimerkillä, joka näyttää matkan itsehallintoon. Aiheen on tulkinnut ahvenanmaalainen taiteilija Jonas Wilén omalla ainutlaatuisella tyylillään.

Avainasemassa olleiden tapahtumien valinta itsehallinnon historiasta ja niiden hahmottelu ei ollut helppoa, paljastaa taiteilija Jonas Wilén: ”Kunniatehtävä vaati paljon ajattelua ja tutkimista, mutta olen tyytyväinen lopputulokseen. Kun päätin käyttää lippua historiallisten tapahtumien esittämiseen, loksahtivat palaset paikoilleen. Maalasin aiheen akvarelleilla ja guassilla.”

Postimerkkiä painetaan 90 000 kappaletta ja arkissa on 2 x 6 merkkiä. Merkin maksuarvo on Lokalpost (1,70 euroa) ja ensipäivänkuori maksaa 2,70 euroa. Cartor Security Printing -painossa 4-värioffsetilla painettavan postimerkin hammaste on 13 per 2 cm. Kuva: Åland Post.

Tapahtumia, joita on kuvattuna postimerkissä, ovat muun muassa nimenkeruu vuodelta 1917, jolloin suurin osa ahvenanmaalaisista tuki jälleenyhdistymistä vanhan emämaan Ruotsin kanssa. Syntyi ahvenanmaalainen kansanliike. Ruotsi tuki ahvenanmaalaisten vaatimusta, mutta Suomi ehdotti itsehallintoa vuonna 1920. Ahvenanmaalaiset halusivat kuitenkin päättää, mihin valtioon he kuuluivat. Kaksi ahvenanmaalaisen kansanliikkeen johtajaa, Julius Sundblom ja Carl Björkman, saivat syytteen ja tuomion valtiopetoksesta, mutta presidentti armahti heidät. Palatessaan Ahvenanmaalle heinäkuussa 1920 heidät otettiin vastaan sankareina kukkien ja hurraa-huutojen kera, mikä näkyy postimerkistä.

Kysymys Ahvenanmaan asemasta siirrettiin vastaperustetulle Kansainliitolle, joka asetti selostajakomission. Kansainliiton neuvosto hyväksyi selostajakomission ehdotuksen suurilta osin kesäkuussa 1921 Genevessä. Suomi sai Ahvenanmaan suvereniteetin. Itsehallinnon lisäksi Suomen piti taata Ahvenanmaan ruotsin kieli, kulttuuri ja perinteet. Ensimmäiset maakuntapäivävaalit pidettiin toukokuussa 1922 ja 9. kesäkuuta vastavalittu maakuntapäivät kokoontui ensimmäisen kerran. Julius Sundblom valittiin puhemieheksi ja Carl Björkmanista tuli Ahvenanmaan ensimmäinen maaneuvos.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote 20. huhtikuuta 2021

lauantai 22. toukokuuta 2021

Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely pureutuu sanomalehden merkitykseen ja jakeluun


Postimuseon uusi näyttely Aamukahvi ja tuore lehti kertoo aamun lehden tärkeydestä, varhaisjakelusta ennen ja nyt sekä digimurroksesta. Näyttely valaisee sanomalehden matkaa painosta postilaatikkoon ja suomalaisten aamukahvipöytään.

Postin mainosjuliste 1950-luvulta. Kuva: Postimuseo.

Suomalaisilla on ainutlaatuinen mahdollisuus saada lehti kotiin aamukahvipöytään. Varhaisjakelun ammattilaisilla on tärkeä, mutta lehden lukijoille monesti lähes näkymätön rooli. Varhaisjakelu on monen ensimmäinen työpaikka. Useat jakajat ovat nykyään maahanmuuttajia. Sanomalehtien jakelua Suomessa tekevät useat yhtiöt Postin lisäksi.

Digimurros haastaa paperisen sanomalehden. Näyttely tuo vahvasti esille roolin muutoksen ja haastaa kävijän pohtimaan omaa suhdettaan sanomalehteen, niin paperiseen kuin digitaaliseen. Onko paperista sanomalehteä kohta enää ollenkaan aamukahvin seurana?

Näyttelyssä voi istahtaa aamukahvipöytään päivän lehden äärelle eri aikakausien hahmojen kanssa, eläytyä varhaisjakajan aamuyön reitille Postin sähköskootterin ohjaimissa, vastata jakelupäivystäjän puhelimeen, inspiroitua sanomalehtien kierrätysideoista sekä uppoutua Helsingin Sanomiin ja sen edeltäjään Päivälehteen vuosilta 1889–2019.

Postimies lastaa lehtipostia Tampereella 1950-luvulla. Kuva: Postimuseo.

Sanomalehtiteema tulee näkymään myös Postimuseon tapahtumatarjonnassa.

Näyttelyn kanssa samaan aikaan aloittaa viestintähistorian uusi julkaisusarja Viestin, jonka ensimmäinen teos valottaa sanomalehden jakelun mennyttä ja tulevaa. Teoksesta tiedotetaan erikseen. Näyttely ja julkaisu ovat osa Postimuseon muutosmatkaa kohti uutta viestinnän valtakunnallista museota vuosina 2021–2023.

Virtuaaliavajaiset Postimuseon YouTube-kanavalla


Toimittaja Sean Ricks pohtii kotiin jaetun sanomalehden merkitystä vierainaan tutkijat Tuomas Hoppu ja Heikki Nikali, Postin sanomalehtitoiminnan johtaja Kimmo Kauranen, Postimuseon johtaja Kimmo Antila sekä näyttelypäällikkö Suvi Jalli. Suora lähetys Postimuseon YouTube-kanavalla keskiviikkona 26.5. klo 18.

Aamukahvi ja tuore lehti. Kuva: Mielikuvittaja Tomi Aho.

Aamukahvi ja tuore lehti -näyttely avautuu Postimuseossa museokeskus Vapriikissa 28.5.2021 ja on esillä 28.8.2022 asti. Yhteistyökumppaneita ovat Posti Group Oyj, Päivälehden museo ja mediamuseo Rupriikki.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 18.5.2021

torstai 20. toukokuuta 2021

Saksa-keräilijöiden totuteltava koodin sisältäviin merkkeihin ja sinisiin postileimoihin


Helmikuun alussa Saksassa ilmestyi ensimmäinen uudella digitaalisella matriisikoodilla varustettu postimerkki. Matriisikoodi tekee jokaisesta postimerkistä uniikkikappaleen. Ensimmäisen matriisikoodimerkin nimi on ”Digitaalinen muutos” (Digitaler Wandel), mikä viittaa entistä kattavampaan digitalisaatioon kaikilla aloilla. Digitalisaation merkitys kasvaa myös kirje- ja pakettipostin alalla. Saksan posti haluaa olla aktiivisesti myötävaikuttamassa tähän muutokseen, ja niinpä se aikookin vuodesta 2022 lähtien painaa matriisikoodin kaikkiin uusiin postimerkkeihin.


Kun koodin sisältävä merkki liimataan kuorelle ja koodi skannataan älypuhelimella tai tabletilla, maksuttoman Post & DHL -sovelluksen avulla on mahdollista hakea helposti lisätietoa postilähetyksen tilanteesta sekä postimerkin aiheesta, taustoista ja kuvalähteistä. Saksan postin mukaan uusi matriisikoodi tekee kirjeen lähettämisestä läpinäkyvämpää ja entistä turvallisempaa. Koodin sisältävä merkki mitätöidään sekä näkyvällä postileimalla että digitaalisesti. Merkkikohtainen koodi mahdollistaa seurannan em. sovelluksen avulla.

Helmikuussa Saksan postileimoissa ryhdyttiin käyttämään sinistä väriä, koska musta postileima koodin sisältävässä merkissä olisi haitaksi matriisikoodien skannaukselle. Matriisikoodin käyttöönotto vaikuttaa myös uusien postimerkkijulkaisujen kokoon. Tulevissa postimerkeissä on nykyistä enemmän tilaa kuva-aiheelle, mikä toivottavasti tuo lisää mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin.

Jarmo Nousiainen

(Teksti ja kuva: Jarmo Nousiainen)

sunnuntai 16. toukokuuta 2021

Kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuivat 11.5.2021


Kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuivat 11. toukokuuta 2021. Edellisen kerran postimaksut muuttuivat vajaa vuosi aiemmin eli 12. kesäkuuta 2020.

Kotimaan lähetyksille on oma postitaksansa. Ulkomaille lähetettäville kirjeille ja postikorteille on kaksi taksaa: Eurooppaan meneville lähetyksille ja Euroopan ulkopuolelle meneville lähetyksille. Ulkomaiden osalta postimaksuun vaikuttaa myös se, onko kyseessä Priority- vai Economy-kirje tai -postikortti.


Yllä olevassa taulukossa ovat kirjeiden ja postikorttien postimaksut 11.5.2021 alkaen. Alla olevassa taulukossa ovat puolestaan kirjeiden ja postikorttien postimaksut 12.6.2020–10.5.2021.


Lähde:
Posti Group Oyj: https://www.posti.fi/hinnat (8.5.2021)

keskiviikko 12. toukokuuta 2021

Postimuseo kerää muistoja postiostamisesta ja verkkokaupasta


Hääpuku, fillari tai auton osat postissa kotiin? Postimuseo on avannut muistojen keräyksen postimyynnistä ja verkkokaupasta nettisivuilleen. Muistoja kerätään Postimuseossa syksyllä 2022 avautuvaa näyttelyä varten. Kertomalla muiston voi voittaa hotelliyöpymisen Tampereella ja kutsun avajaisiin.

Savonlinnan postikonttori 1979. Kuvaaja: Jaakko Savolainen.

Millaisia muistoja postin kautta ostamiseen sinulla on? Odotitko kevään suurta muotikatalogia? Selailitteko postimyyntiluetteloita yhdessä kaverin kanssa? Miten postimyynti ja verkkokauppa on muuttanut kulutuskäyttäytymistäsi? Mitä kaikkea olet verkkokaupasta tilannut? Onko ostamiseen liittynyt hauskoja kommelluksia?

Kaikki muistot ovat ainutlaatuisia ja tärkeitä! Jos muistoosi liittyy valokuvia tai esineitä, niin kuulemme niistä myös mielellämme lisää.

Kaikkien muistonsa lähettäneiden kesken arvomme yhden yön hotelliyöpymisen kahdelle Tampereella sekä kutsun näyttelyn avajaisiin.

Lähetä muistosi 31.8.2021 mennessä. Lähetä muisto mieluiten sähköisellä lomakkeella www.postimuseo.fi/postiostaminen. Lähetä sähköpostitse info(at)postimuseo.fi otsikolla Postiostaminen. Postitse osoitteella: Postimuseo, Muistitietokeräys, Häkiläpolku 3, 33100 Tampere. Liitäthän mukaan yhteystietosi.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Postimuseon tiedote 10.5.2021

lauantai 8. toukokuuta 2021

30 000 kertaa kiitos!


Lämmin kiitos kaikille #postimerkkeilija -postimerkkilehden ja -blogin ystäville! Alle kolmessa vuodessa näyttökertoja on kertynyt jo 30 000 ja tekstejä on julkaistu pitkälti yli 250.

#postimerkkeilija -lehdessä filatelia ja postikorttikeräily ovat esillä monipuolisesti. Teksteissä on kerrottu mm. postikorttien keräilystä, autopakettimerkkien vuoden 1963 julkaisusta, jalkapalloaiheisesta filateliasta sekä siitä, mitä tarkoittavat filatelian termit loistoleima ja erikoisleima.

Toivottavasti #postimerkkeilija tarjoaa tietoa erityisesti heille, jotka eivät jostain syystä halua tilata maksullista postimerkkilehteä. Kertokaa lehden toimitukselle, mistä aiheista haluaisitte tietää enemmän – tai kertokaa omasta kokoelmastanne lehden välityksellä. Se käy helposti lähettämällä sähköpostia osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com.

#postimerkkeilija -lehden tili Twitterissä on @merkkeilija. Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa lehden käyttämät tunnisteet ovat #postimerkkeilija ja #kerailynilo.


Lue postimerkkilehdestä/blogista ja sen toimituksesta sekä siitä, miten voit olla mukana edistämässä filateliaa ja postikorttikeräilyä kirjoittamalla lehteen. Omalle alasivulleen on koottu filateliaan ja postikortteihin sekä keräilyyn yleisesti liittyviä linkkejä. Voit myös tutustua lehteä koskeviin tiedotteisiin.

#postimerkkeilija is a blog and a stamp magazine about the world of philately and postcard collecting. Read more in English.


lauantai 1. toukokuuta 2021

Syksyn postimerkeissä taidetta, syysmaisemia ja arjen vihreitä tekoja – Joulupostimerkeissä yhdistellään uutta ja tuttua


Posti julkaisee syys-marraskuussa kahdeksan postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 26 erilaista postimerkkiä. Syyskuun merkit julkaistaan 8.9. Joulupostimerkit tulevat myyntiin 3.11.


Uniikit lasiveistokset loistavat myös postimerkeissä


Posti myönsi vuoden 2021 taidepalkinnon lasitaiteilija Alma Jantuselle, jonka värikkäät ja uniikit lasiteokset loistavat kahdessa postimerkissä. Jantunen tekee lasiveistoksia, jotka saavat muotonsa elävistä olennoista ja kasveista.

Posti haluaa nostaa taidepalkinnolla postimerkkien ja taiteen arvostusta ja asemaa. Palkinto voidaan myöntää taiteen rajapinnassa toimivalle henkilölle tai ryhmälle tunnustuksena ja kannustuksena visuaalisesti kiinnostavasta ilmaisusta. Voittaja voi edustaa kuvataidetta tai visuaalista suunnittelua laajemmin, kunhan ilmaisu on sisältönsä tai muotonsa puolesta postimerkkiin sovellettavissa.


”Alma on lahjakas lasitaiteilija, jonka uniikit ja värikkäät lasiteokset tuovat luksusta arkeen nyt myös postimerkkien muodossa”, kertoo Postin postimerkkituotannosta vastaava Design Manager Tommi Kantola.

Postin taidepalkinto myönnetään nyt viidettä kertaa. Vuonna 2017 taidepalkinnon sai kuvanveistäjä Jasmin Anoschkin, vuonna 2018 graffititaiteilija EGS, vuonna 2019 vaatesuunnittelija Mert Otsamo ja vuonna 2020 kuvataiteilija Janne Laine.

Postin taidepalkinto 2021 on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Syksyn kajo tuo luonnon värit esiin


Vuodenaikaan sopivissa Syksyn kajo -postimerkeissä esitellään kauniita syksyisiä maisemia maaseudulta ja metsistä. Jukka Risikon ottamien valokuvien yhdistävänä tekijänä on varhaisen aamun ja myöhäisen illan valo, joka tuo luonnon värit hienosti esiin.


Jukka Risikko julkaisee luontokuviaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, jossa ne ovat herättäneet huomiota eri puolilla maailmaa. ”Tällä hetkellä kuvillani on Instagramissa ja Facebookissa yli 190 000 seuraajaa. Instagramissa seuraajakuntani on kansainvälisempää, kun taas Facebookissa suurin osa seuraajista on Suomesta.”

Risikko ottaa kuvia Etelä-Pohjanmaalla lähinnä kotikaupunkinsa Lapuan maaseudulla ja metsissä. ”Toivon, että kuvieni kautta arvostus ympäristöä ja omaa lähiluontoa kohtaan nousisi. Toivottavasti kuvani pystyvät myös välittämään luonnon rauhoittavaa vaikutusta muille.”

Syksyn kajo -pienoisarkissa on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Arjen vihreitä vinkkejä meille kaikille



Posti julkaisee syyskuussa myös postimerkit, joissa annetaan kuusi selkeää ympäristöä huomioivaa vinkkiä meidän jokaisen arkeen. Vinkit liittyvät kasvisruokailuun, liikuntaan, kodin lämmitykseen, kierrätykseen, vedenkulutukseen ja julkiseen liikenteeseen.

Muistilappuja muistuttavien postimerkkien vekkulin julistemaisesta toteutuksesta vastaa Werkligin luova johtaja Anssi Kähärä, joka teki merkkien teemoihin sopivat tekstit yhteistyössä Sitran Kestävä arki -tiimin asiantuntijan Sari Laineen kanssa.


Vastuullisuus ja ympäristöasiat ovat keskeisiä tekijöitä myös Postin toiminnassa. ”Haluamme auttaa Postissa ihmisiä ja yrityksiä tekemään kestäviä valintoja ja hoitaa samaan aikaan oman tonttimme kuntoon. Esimerkiksi ilmastotyössä kunnianhimoisena tavoitteenamme on painaa omat päästömme nollaan vuoteen 2030 mennessä”, Postin vastuullisuusjohtaja Noomi Jägerhorn kertoo.


Arjen vihreät teot -postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Suomalaisia klassikkomaalauksia rullapostimerkeissä



Syyskuussa julkaistaan myös rullapostimerkit, joissa esitellään kahdeksan suomalaista klassikkomaalausta vuosilta 1884–1930. Merkeissä nähdään Ellen Thesleffin Kaiku (1891), Albert Edelfeltin Leikkiviä poikia rannalla (1884), Akseli Gallen-Kallelan Luistelijat Kalelan rannassa (1896), Helene Schjerfbeckin Toipilas (1888), Eero Järnefeltin Maisema Kolilta (1930), Juho Rissasen Avannolla onkijat (1900), Hugo Simbergin Lammastyttö (1913) ja Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot (1886).

Merkkeihin haettiin tunnettuja teoksia, jotka ovat tuttuja lähes meille kaikille jo koulukirjojen sivuilta. ”Halusin pitää merkkien ulkoasun ajattoman pelkistettynä, että maalaukset pääsevät kunnolla esiin. Toivottavasti teokset saavuttavat rullapostimerkeissä suuren suomalaista taidetta rakastavan yleisön”, kertoo merkkien graafisesta suunnittelusta vastannut Ilkka Kärkkäinen.


Suomalaisia taideklassikoita ilmestyy sadan merkin rullassa, jossa on kahdeksan erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Joulupostimerkeissä tuttua ja uutta ilmettä



Tämänvuotisissa joulupostimerkeissä nähdään yhdistelmä modernimpaa digitaalista viivapiirrosta ja perinteikästä joulun kuvakerrontaa. Klaus Welpin suunnittelemissa joulumerkeissä kuvataan punatulkkua, kuusipuuta ja revontulia.

Joulutervehdyksen ikimerkki Punatulkku tulee myyntiin 20 merkin arkissa. Kotimaan ikimerkki Kuusipuu ja ulkomaan ikimerkki Revontulet julkaistaan molemmat kymmenen merkin arkissa.

Marraskuussa tulee myyntiin myös Matti Pikkujämsän suunnittelemat kotimaan ikimerkit, jotka sopivat talvisiin tervehdyksiin. Kaksi erilaista Ensilumi-postimerkkiä julkaistaan kymmenen merkin arkissa.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 16.4.2021