tiistai 31. elokuuta 2021

Espanjan postin yritys edistää tasa-arvoa postimerkeillä epäonnistui


Toukokuun 2021 lopulla Espanjan posti (Correos de España) julkaisi postimerkkisarjan, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomiota rotujen väliseen tasa-arvoon. Huomiota julkaisu saikin, muttei toivotun kaltaista, ja merkit vedettiin myynnistä muutaman päivän kuluttua.

Espanjan posti julkisti merkkien kuvat 24.5. eli merkkien julkaisupäivää edeltävänä päivänä. Julkaisupäivä, 25.5., oli valittu siksi, että tuolloin oli kulunut tasan vuosi George Floydin murhasta Minneapolisissa Yhdysvalloissa. Huhtikuussa Derek Chauvinin todettiin poliisina syyllistyneen kaikkiin kolmeen rikokseen, joista hän oli ollut syytteessä, eli toisen ja kolmannen asteen murhaan sekä toisen asteen tappoon.

Lisäksi toukokuu 2021 oli monimuotoisuuden eurooppalainen teemakuukausi.

Kuvassa näkyvä Espanjan postimerkki ei kuulu tämän kirjoituksen aiheena olevaan postimerkkisarjaan, vaan on vanhempi espanjalainen merkki.

Neljässä postimerkissä on neljä ihonväriä kuvaavaa värisävyä, jotka Espanjan postin mukaan ˮheijastavat epäoikeudenmukaista ja tuskallista todellisuutta, jossa miljoonat ihmiset elävät päivittäin. Mitä tummempi merkin värisävy on, sitä vähemmän sillä on arvoa.”

Tummimman (eli mustan) merkin nimellisarvo on 0,70 euroa, ja sävyltään vaaleampien merkkien nimellisarvot ovat värisävyjärjestyksessä 0,80 euroa, 1,50 euroa ja 1,60 euroa. Viimeksi mainittu on sarjan vaalein. Kyseessä ovat omakuvapostimerkit, joita Espanjan ulkopuolella asuvien on hankalahko hankkia ja joiden painosmäärät ovat pieniä. Merkkien vasemmassa reunassa oleva merkintä ”Tusello” (suomeksi ”sinun postimerkkisi”) viittaa Espanjan postin omakuvapostimerkkipalveluun.

Tasa-arvomerkkisarjan tiedot on poistettu Espanjan postin verkkosivuilta, mutta 25.5. siellä kerrottiin painosmääräksi 600 sarjaa. Julkaisulla oli tarkoitus lisätä tietoisuutta monimuotoisuudesta sekä edistää osallisuutta ja yhtäläisiä oikeuksia.

Ei kestänyt kauaa, kun postimerkkijulkaisua alettiin julkisesti arvostella ja vaadittiin sen poistamista myynnistä. Historioitsija Antumi Toasijé, joka toimii Espanjan hallituksen alaisen rotusyrjinnän ja etnisen syrjinnän neuvoston puheenjohtajana, vaati postia vetämään merkit pois myynnistä. Hänen kerrotaan todenneen Twitterissä, että ”kampanja, joka raivostuttaa niitä, joita kampanjalla on tarkoitus puolustaa, on aina epäonnistunut”.

Tasa-arvomerkit vedettiin pois myynnistä perjantaina 28.5. Merkkien kuvat löytyvät esimerkiksi Googlen kuvahausta hakusanoilla spain equality stamps.

Jarmo Nousiainen

Lähde:
Linn’s Stamp News: https://www.linns.com -sivusto

(Teksti: Jarmo Nousiainen / Kuva: #postimerkkeilija)

perjantai 27. elokuuta 2021

40 000 kertaa kiitos!


Lämmin kiitos kaikille #postimerkkeilija -postimerkkilehden ja -blogin ystäville! Noin kolmessa vuodessa näyttökertoja on kertynyt jo 40 000 ja tekstejä on julkaistu jo yli 280.

#postimerkkeilija -lehdessä filatelia ja postikorttikeräily sekä muukin keräily ovat esillä monipuolisesti. Teksteissä on kerrottu mm. eurooppalaista esifilateliaa olevasta kirjeestä Helsingistä 16.9.1848 Kölniin, Nepalista ja sen postimerkeistä, Liechtensteinista ja sen postimerkeistä, ketjuleimoista sekä #kerailynilo -osiossa kirjeensulkijoista.

Toivottavasti #postimerkkeilija tarjoaa tietoa erityisesti heille, jotka eivät jostain syystä halua tilata maksullista postimerkkilehteä. Kertokaa lehden toimitukselle, mistä aiheista haluaisitte tietää enemmän – tai kertokaa omasta kokoelmastanne lehden välityksellä. Se käy helposti lähettämällä sähköpostia osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com.

#postimerkkeilija -lehden tili Twitterissä on @merkkeilija. Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa lehden käyttämät tunnisteet ovat #postimerkkeilija ja #kerailynilo.


Lue postimerkkilehdestä/blogista ja sen toimituksesta sekä siitä, miten voit olla mukana edistämässä filateliaa ja postikorttikeräilyä kirjoittamalla lehteen. Omalle alasivulleen on koottu filateliaan ja postikortteihin sekä keräilyyn yleisesti liittyviä linkkejä. Voit myös tutustua lehteä koskeviin tiedotteisiin.

#postimerkkeilija is a blog and a stamp magazine about the world of philately and postcard collecting. Read more in English.


torstai 26. elokuuta 2021

Martta Wendelinin maalauksia Oma Koti -lehdissä Postimuseon pienoisnäyttelyssä


Wendelinin Oma Koti -pienoisnäyttely 31.8.-31.10.2021 raottaa keräilijä Kari Elkelän laajoja kokoelma-aarteita. Tällä kertaa esillä ovat lähes kaikki Wendelinin maalaamat kannet Oma Koti -lehteen. Kansitaide oli aikansa visuaalista viestintää ennen valokuvakansia.


Martta Wendelin (1893–1986) maalasi Oma Koti -lehden kaikki 62 kantta. Wendelin kuvasi rauhallisia maaseutuaiheita, työteliästä ja onnellista arkea, johon äitiys ja lastenhoito sekä koti- ja maataloustyöt kuuluivat oleellisena osana. Wendelinistä oli jo tullut suosittu Kotiliesi- ja Aitta-lehtien kansitaiteilijana.

Oma Koti -lehteä julkaistiin vuosina 1931–1934. Se perustettiin kilpailijaksi vuonna 1923 aloittaneelle Kotiliesi-naistenlehdelle. Uusi lehti ilmoitti tahtovansa “ennen kaikkea elvyttää kodin henkeä ja edistää kodinhoitotaitoa”. Lisäksi se ilmoitti haluavansa lukijoikseen myös kaupunkilaisia, jotka usein joutuivat asumaan pienissä asunnoissa. Kodinhoidon ohella lehdessä esiteltiin muotia, taidetta, kirjallisuutta ja muuta kulttuuria.

Oma Koti -lehti jäi 62 numerollaan lyhytikäiseksi. Lehti oli silti ehtinyt kasvaa melkein yhtä suosituksi kuin Kotiliesi. Oma Koti liitettiin kaksi ja puoli vuotta ilmestyttyään Kotilieteen.

Näyttelyn on koonnut tamperelainen keräilijä, filosofian tohtori Kari Elkelä omista kokoelmistaan. Elkelä esittelee näyttelyä kahtena perjantaina 3.9. ja 29.10. kello 17. Perjantaisin kello 15-18 museokeskus Vapriikkiin on vapaa pääsy.


Wendelinin Oma Koti -pienoisnäyttely 31.8.-31.10.2021 on museokeskus Vapriikin 2. kerroksessa, Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 23.8.2021

lauantai 21. elokuuta 2021

Savofila 2021 -näyttelyssä nähtiin paljon mielenkiintoisia kokoelmia


Kuopiossa järjestettiin 14.-15. elokuuta kansallinen postimerkki- ja postikorttinäyttely. Savofila 2021 -näyttelyssä oli noin 80 kokoelmaa, joista yhdeksän ylsi isoon kultaan ja 15 palkittiin kultamitalilla. Ison kullatun hopean sai 25 kokoelmaa ja kullatun hopean 18 kokoelmaa. Kuopion Filatelistikerho sai apua näyttelyn organisointiin Joensuun Postimerkkeilijöiltä ja Keski-Suomen Filatelistiseuralta.

Nuorisofilatelian luokassa oli ilahduttavasti kolme kokoelmaa. Paras niistä oli Nerea Oryetxebarrian kokoelma ”Tuberkuloosin varainkeruu”, joka sai kullatun hopean (82 pistettä). Kullatulla hopealla (80 pistettä) palkittiin myös Sini Suomalaisen kokoelma ”The Finnish Red Cross 1904–1936” (Suomen Punainen Risti 1904–1936). Iida Issakaisen ”The Marvelous Moomins” (Ihmeelliset Muumit) saavutti hopeamitalin (73 pistettä).

Avoimen filatelian luokka ja aihefilatelian luokka ovat lähellä toisiaan. Pääasiallisin ero on siinä, että avoimen filatelian luokassa jopa puolet kohteista voi olla muuta kuin filateelista materiaalia. Savofila 2021 -näyttelyssä Seppo Salosen avoimen filatelian luokan kokoelma ”Janakkala – kotiseutuni” oli luokan kolmanneksi paras saaden ison kullatun hopean ja kunniapalkinnon. Janakkala tunnetaan ennen kaikkea Turengin ja Tervakosken taajamista. Kuvan kohde ei ole näyttelyn kokoelmista.

Aihefilatelian luokassa mielenkiintoinen aihe oli Mikko Kylliäisellä, jonka kokoelman nimi oli ”I. K. Inhan polkupyörämatka Saksaan vuonna 1886” – palkintona kullattu hopea 75 pisteellä ja kunniapalkinto. Kaksi muuta luokan kokoelmaa eli Pekka Klemin ”Fight against cancer through the years” (Taistelu syöpää vastaan vuosien saatossa) ja Rainer Icènin ”The invisible threat – The most important microbial diseases in the history of the mankind” (Näkymätön uhka – Tärkeimmät mikrobitaudit ihmiskunnan historiassa) ylsivät isoon kullattuun hopeaan.

Postikorttiluokassa oli peräti 12 kokoelmaa. Niistä voisi mainita Risto Konttisen ”Jeesus Raamatun valossa” (pronssi), Sirpa Reijonsaaren ”Kahvia, kahvia!” (hopeoitu pronssi), Janne Nikkasen ”Historic Old Tallinn in Postcards” (Historiallinen vanha Tallinna postikorteissa) (iso kulta) sekä Risto Pitkäsen ”A Scandinavian Fantasy” (Skandinaavinen fantasia) (iso kulta ja kunniapalkinto).

Ensipäiväkohteiden luokassa ja leimamerkkiluokassa oli kummassakin kaksi kokoelmaa. Ensipäivänkuoria esitteli Risto Pitkänen aiheinaan ”Marilyn & Co” (iso kullattu hopea) ja ”Grace Kelly – elokuvatähdestä ruhtinattareksi” (hopea). Jukka Mäkisen leimamerkkikokoelma ”The 1881 and 1891 Revenue Stamp Issues of Finland” (Suomen leimamerkkijulkaisut 1881 ja 1891) voitti ison kullan ja Jussi Tuorin leimamerkkikokoelma ”Suomessa käytettyjen leimapaperien ekstraleimaukset 1773–1894” sai ison kullatun hopean.

Ensipäiväkohteiden luokka on melko uusi näyttelyluokka suomalaisissa postimerkkinäyttelyissä. Vaikka monella filatelistilla lienee paljonkin ensipäivänkuoria, niin harva on innostunut rakentamaan niistä kokoelman. Kuopion näyttelyssä ensipäiväkohteiden luokkaa ei olisi ollut ilman Risto Pitkäsen kokoelmia, mistä hänelle hatunnosto. Kuvan kohteet eivät ole näyttelyn kokoelmista.

Perinteisen filatelian luokassa nähtiin postimerkkejä Virosta, Ruotsista, Englannista, Baijerista, Kirkkovaltiosta ja Selangorin sulttaanikunnasta – sekä luonnollisesti Suomesta. Luokan parhaaksi ylsi Jouko Kaartisen ”Hammaste- ja painantaerikoisuuksia ennen vuotta 1963”, joka voitti ison kultamitalin. Useassa kokoelmassa esiteltiin Suomen 1800-luvun postimerkkejä, poikkeuksina tähän muun muassa Heikki Virtasen ”Suomen presidentti -postimerkit 1931–1960” (iso kullattu hopea) sekä Tuomas Juvosen ”Nidotut vihkomme” (iso kullattu hopea) ja ”Punakantiset automaattivihkomme” (iso hopea).

Postihistorian luokassa Hannu Elon ”Suomen kuvioleimat” ylsi 90 pisteellä isoon kultaan. Tuomas Juvosen ”Tästäkin piti maksaa lissää...” (kulta) ja Hannu Kaupin ”Oikein, väärin tai niin ja näin” (kullattu hopea) herättävät kiinnostuksen jo pelkällä kokoelman nimellä.

Ehiöluokassa ison kullan saivat Cyril Schwensonin kokoelma ”Suomen Suurruhtinaskunnan käsin leimatut ehiökuoret ja arkit 1845 alkaen ensimmäisiin UPU väreihin 1884 asti” (91 pistettä) sekä Jussi Tuorin ”Issue 1930 Postal stationery cards” (Julkaisun 1930 ehiöpostikortit) (90 pistettä). Mielenkiintoisia ehiökokoelmia olivat Jeffrey Stonen ”The 'Kultatähkä' postal stationery of Finland” (Suomen Kultatähkä-ehiöt) (iso hopea), Cyril Schwensonin ”Suomen ilmakirjeet” (kullattu hopea) ja Juhani Pietilän ”Suomi-Finland Paluukuitit-Return receipts 1871–1883” (iso kullattu hopea).

Savofila 2021 -näyttelyssä oli myös avoimen filatelian luokka (kuusi kokoelmaa), lentopostiluokka (yksi kokoelma) ja kirjallisuusluokka (kaksi kokoelmaa). Ainakin tätä kirjoitettaessa osa kokoelmista on vielä nähtävillä Suomen Filatelistiliiton verkkosivuilla osoitteessa www.filatelisti.fi. Näyttelyn omat verkkosivut löytyvät osoitteesta www.postimerkkikerho.fi/savofila-2021/. Kannattaa käydä tutustumassa!

Lähde:
Kuopion Filatelistikerho ry: Savofila 2021 -postimerkki- ja postikorttinäyttelyn palkintoluettelo, https://www.postimerkkikerho.fi/savofila-2021/ (18.8.2021)

maanantai 16. elokuuta 2021

Ruotsissa postikorttien keräilyä edistää Svenska Vykortsföreningen


Suomen Postikorttiyhdistys Apolloa vastaava yhdistys Ruotsissa on Svenska Vykortsföreningen, jonka verkkosivut löytyvät osoitteesta https://svenskavykortsforeningen.se. Järjestön Facebook-profiili on @samlavykort.

Svenska Vykortsföreningen tunnettiin ennen vuotta 2017 nimellä Upplands Vykortsförening, joka perustettiin vuonna 1989. Apollo on 12 vuotta vanhempi. Ruotsin filatelistiliittoon kuuluvassa yhdistyksessä on noin 400 jäsentä paitsi Ruotsista niin myös Norjasta, Tanskasta ja Suomesta.

Pääsiäinen on yleinen aihe sekä vanhoissa että uusissa postikorteissa. Se on myös suosittu keräilyalue postikorttikeräilijöiden keskuudessa.

Yhdistys julkaisee Kort-nytt -nimistä lehteä, joka ilmestyy neljästi vuodessa. Svenska Vykortsföreningenillä on myös Signaturförteckningar-niminen julkaisusarja, jonka viimeisin eli 33. osa keskittyy Artur Olssoniin. Ensimmäinen osa keskittyi puolestaan John Gunnar Ericssoniin; hän käytti Caramba-signeerausta. Julkaisusarjassa esitellään ruotsalaisia postikorttitaiteilijoita ja heidän postikorttituotantoaan.

Svenska Vykortsföreningen edistää postikorttien keräilyä Ruotsissa lisäksi muun muassa lähettämällä jäsenilleen uutiskirjeen 10-12 kertaa vuodessa sekä järjestämällä vuosittain kolme postikorttitapahtumaa.

Suomessa postikorttien keräilyä edistää Suomen Postikorttiyhdistys Apollo, jonka toiminnasta on kerrottu kirjoituksessa 10. tammikuuta 2019.

Lähde:
Svenska Vykortsföreningen: https://svenskavykortsforeningen.se -sivusto (15.8.2021)

torstai 12. elokuuta 2021

HunFilex Unkarissa keväällä 2022


Unkarin pääkaupungissa Budapestissä järjestetään kansainvälinen postimerkkinäyttely ensi vuoden keväällä. HunFilex 2022 -näyttely aukeaa 31. maaliskuuta ja sulkeutuu 3. huhtikuuta.

Näyttelyluokkina ovat mestariluokka, perinteinen filatelia, postihistoria, leimamerkit, aihefilatelia, avoin filatelia, yhden kehyksen kokoelmat ja kirjallisuusluokka. HunFilex 2022:n järjestää Unkarin filatelistiliitto.


Englanninkielistä tietoa näyttelystä on sen verkkosivuilla osoitteessa www.hunfilex2022.com.

Lähde:
HunFilex 2022: https://www.hunfilex2022.com -sivusto (12.8.2021)

maanantai 2. elokuuta 2021

Tunnetko suomalaiset postileimat – mikä on ketjuleima?


Ketjuleimalla tarkoitetaan postileimaa, joka tavallisesti ulottuu postilähetyksen vasemmasta reunasta sen oikeaan reunaan. Ketjuleima koostuu pyöreistä leimaosista, jotka yhdistyvät ketjumaisilla leimaosilla. Ketjumainen osa voi olla esimerkiksi suoria viivoja, katkoviivoja tai aaltoviivoja; tyypillisesti viivoja on 4-8 allekkain.

Hämeenlinna-ketjuleima 11.2.1942, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa siltaleimaa. Ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa.

Pyöreässä leimaosassa lukee postitoimipaikan nimi (venäläisleimojen aikakautena jopa kolmella eri kielellä) ja päivämäärä sekä usein myös kellonaika. Pyöreä leimaosa vastaa kulloinkin käytössä ollutta postileimojen päätyyppiä, kuten venäläisleimat, siltaleimat ja pyöröleimat (kutsutaan myös postitorvileimoiksi). Ketjuleima on koneleima.

Edellä kuvatun kaltaisia ketjuleimoja on ollut Suomessa käytössä ainakin 1900-luvun alkupuolelta 1900-luvun loppupuolelle. Esimerkiksi Turussa ketjuleimalla on leimattu postilähetyksiä jo vuonna 1909. Toki ketjuleimoilla leimataan lähetyksiä edelleen; moderneissa ketjuleimoissa on yksi pyöreä leimaosa ja yksi ketjumainen leimaosa.

Varhainen Helsinki-ketjuleima 26.1.1911, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa venäläisleimaa. Ketjumaisessa leimaosassa on kahdeksan suoraa viivaa. Ketjuleimalla on leimattu Suomen Ayrshirekarjan Siitosyhdistyksen kirje.

Myös viestilliset leimat ovat ketjuleimoja. Niissä ketjumaisessa osassa on viivojen lisäksi tai niiden sijasta teksti ja joskus lisäksi kuva. Muun muassa tekstit ”KIRJOITTAKAA SELVÄ OSOITE KATU JA TALONNUMERO”, ”MERKITSE JÄLLEENRAKENNUSLAINAA!” sekä ”ROMUT KOTIRINTAMAN SUURSIIVOUKSEEN” ovat olleet käytössä. Viestilliset leimat tulivat käyttöön myöhemmin kuin ns. tavalliset ketjuleimat – esimerkiksi Turusta tunnetaan viestillinen leima vuodelta 1928.

Telaleimat muistuttavat ketjuleimoja, mutta keskeisin ero on, että rullaleimasimella tehtävä telaleima on käsikäyttöinen. Lisäksi telaleimoissa pyöreä leimaosa on tavallisesti poikkisuuntaan viivojen suuntaan nähden, kun taas ketjuleimoissa pyöreä leimaosa on samaan suuntaan kuin viivat.

Hämeenlinna 10 -ketjuleima 20.11.1974, jonka pyöreä leimaosa muistuttaa postitorvileimaa. Ketjumaisessa leimaosassa on viisi aaltoviivaa. Ketjuleimalla on leimattu Hämeenlinnan Sotilaspiirin Esikunnan virkakirje.

Viestillisten leimojen maailmaan voi tutustua Suomen postileimojen käsikirjassa VIII, joka on 1980-luvulta. Suomen telaleimoista on kattavasti tietoa Paavo Heimon 1980-luvulla julkaistussa kirjassa. Muuta suomenkielistä kirjaa ketju- tai telaleimoista ei tiettävästi ole, vaan tietoa pitää etsiä eri paikkakuntien postileimoja käsittelevistä teoksista.

Moderni Lahti-ketjuleima 5.1.1998. Lahden lajittelukeskuksen leiman ketjumaisessa leimaosassa on kuusi aaltoviivaa.

Lähteet:
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992
Turun Postimerkkikerho ry: Turun postin historiaa ja postileimoja, Turku 2004