keskiviikko 29. syyskuuta 2021

Vuoden joulumerkit tukevat borreliantutkimusta Ahvenanmaalla


Lokakuun 20. päivä Åland Post julkaisee tämänvuotisen joulumerkkiarkin. Myynnistä saatavan tuoton saa tänä vuonna Ahvenanmaan borreliantutkijat. Se on tutkijoiden muodostama verkosto, joka tutkii puutiaisten aiheuttamia tulehdussairauksia Ahvenanmaalla. Ruotsalainen kuvittaja Rebecca Elfast on suunnitellut joulumerkit, joilla halutaan houkutella esiin lapsenmielisyytesi: ”Joulumerkit ovat täynnä menoa ja meininkiä sekä lapsenomaista iloa siitä, että sataa lunta”.

Joulumerkkejä painetaan 3000 arkkia, joista jokaisessa on 20 tarramerkkiä. Merkit painetaan Granossa 4-värioffsetilla. Arkin hinta on viisi euroa. Kuva: Åland Post.

Åland Post on vuodesta 1993 tukenut ahvenanmaalaisia yhdistyksiä ja järjestöjä joulumerkkien myynnillä. Tämän vuoden tuen saaja on Ahvenanmaan borreliantutkijat. Se on tutkijoiden verkosto, johon kuuluu kymmenkunta tutkijaa. He tutkivat puutiaisten aiheuttamia tulehdussairauksia Ahvenanmaalla.

Ahvenanmaan borreliantutkijat tekevät yhteistyötä suomalaisten, ruotsalaisten sekä muiden EU-maiden tutkijoiden kanssa ja tekevät töitä täysin vapaaehtoisesti vapaa-ajallaan. Tutkimus on keskittynyt punkkien aiheuttamiin tulehduksiin, kuten borrelioosiin ja puutiaisaivokuumeeseen (TBE). Ryhmän tutkimustulokset ovat auttaneet diagnoosien laatimisessa sekä hoitotoimenpiteissä, mikä on myös saanut kansainvälistä huomiota. Borreliantutkijat aikovat käyttää joulumerkkiapurahan punkinpuremien aiheuttamien immuunijärjestelmän reaktioiden tutkimukseen.

Kuvittaja Rebecca Elfast on suunnitellut sekä vuoden joulupostimerkit että joulumerkit. Joulumerkkien teemana on talviset leikit. Niissä näkyy, mitä kaikkea kivaa voi tehdä lumessa ja lumesta; laskea pulkalla mäkeä, tehdä lumienkeleitä ja lumiukkoja tai miksipä ei maistaisi lumihiutaleita.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote 24. elokuuta 2021

lauantai 25. syyskuuta 2021

Pääset joulutunnelmaan Ahvenanmaan joulupostimerkkien mukana


Lokakuun 20. päivä Åland Post julkaisee tämän vuoden kaksi joulupostimerkkiä. Niissä on kuvattuina joulutunnelmaan tuovia asioita, kuten joululahjoja ja -lauluja. Postimerkkitaiteilijana debytoiva ruotsalainen kuvittaja Rebecca Elfast on suunnitellut nämä viehättävät postimerkit: ”Halusin, että postimerkit olisivat leikkisiä, mutta että niissä olisi vahvoja ja iloisia värejä, jotka eivät ehkä edusta perinteisiä jouluvärejä”.

Vaaleanpunaisen joulupostimerkin maksuarvo on Världen (2,20 euroa). Sitä painetaan 80 000 kappaletta 5-värioffsetilla Cartor Security Printing -painossa. Arkissa on 2 x 20 postimerkkiä. Kuva: Åland Post.

Mikä luo joulutunnelmaa? Muun muassa tätä taiteilija Rebecca Elfast pohdiskeli, kun hän alkoi suunnitella tämän vuoden joulupostimerkkejä. Hän päätti keskittyä asioihin, joita hän itsekin arvostaa joulussa: – Pidän kaikista jouluvalmisteluista, musiikista, koristeista ja ruuasta. Kun kotona on kolmevuotias, niin jouluaskarteluista on tullut tärkeää. Haluan, että hänen varhaisista joulumuistoistaan tulee yhtä hienoja ja taianomaisia kuin omistani! Muutoin yhdessäolo on kaikkein tärkeintä, että tavataan, seurustellaan ja on mukavaa olla yhdessä. Joulupostimerkit kertovat asioista, jotka luovat mukavaa joulutunnelmaa; joululaulut, yhdessäolo, koristeltu joulukuusi, jonka alla on hienoja paketteja sekä sotkuun mennyt valosarja.

Punaisen joulupostimerkin maksuarvo on Julpost (1,10 euroa). Sitä painetaan 130 000 kappaletta. Postimerkin hammaste on 13 per 2 cm. Ensipäivänkuoren hinta on 4,30 euroa. Kuva: Åland Post.

Vuoden joulupostimerkkien myötä Rebecca debytoi myös postimerkkitaiteilijana: – Olen aina unelmoinut, että saan joskus suunnitella postimerkkejä. En ole itse kerännyt postimerkkejä, mutta pidän aina silmällä Ruotsin kokoelmia ja ilahdun erityisesti, jos postimerkki on oikein hieno, kun saan tai lähetän postia.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 24. elokuuta 2021

keskiviikko 22. syyskuuta 2021

Filatelian termejä: Frama ja postimaksulipuke


Framat ja postimaksulipukkeet ovat postimerkkien kaltaisia merkkejä, jotka kiinnitetään postilähetykselle ja joilla ilmaistaan postimaksun suorittaminen. Niitä yhdistää myös se, että ne ostetaan niitä varten suunnitelluista automaateista.

Nimi Frama tulee sveitsiläiseltä Frama-yritykseltä, joka kehitti samannimisen automaatin. Frama-lipukkeet otettiin Sveitsissä käyttöön vuonna 1976 ja Suomessa ne olivat ensimmäisen kerran käytössä vuonna 1982 (koekäyttö aloitettiin kolmella automaatilla). Ahvenanmaalla ne tulivat käyttöön vuonna 1984. Aluksi Framat olivat kuva-aiheiltaan varsin yksinkertaisia, sisältäen lähinnä maan nimen ja lipukkeen maksuarvon.

Sveitsiläisiä Frama-lipukkeita vuodelta 1997.

Myös Framat ovat postimaksulipukkeita, mutta postimaksulipukkeilla tarkoitetaan kaikkia muitakin lipukkeita kuin vain Frama-lipukkeita. Käytössä on esimerkiksi ollut Dassault-lipukkeita – Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1991. Postimaksulipukkeissa maksuarvon pystyy pitkälti itse päättämään käytössä olevien kolikoiden perusteella, joten lipukkeita löytyy useilla eri maksuarvoilla.

Osassa postimerkkiluetteloista on tietoa myös automaattimerkeistä (yksi nimitys postimaksulipukkeille). Vuoteen 1994 mennessä Suomessa oli ilmestynyt lipukkeita 24 päälajia ja Ahvenanmaalla viisi päälajia. Vuonna 1994 maassamme oli käytössä 47 automaattia.

Vähitellen automaattimerkkien suosio on kuitenkin hiipunut. Suomessa postimaksulipukkeita ei enää käytetä, mutta Ahvenanmaalla ne ovat edelleen käytössä. Filatelistien keskuudessa haluttuja lipukkeita ovat muun muassa suomalaiset Framat 0000-painannalla (maksuarvo nolla penniä) ja postimaksulipukkeet, joiden mukana on automaatista saatu kuitti (tietyistä automaateista sai lipukkeen lisäksi kuitin).

Espanjalainen postimaksulipuke vuodelta 1998.

Postimaksulipukkeiden keräilijöitä ei taida olla kovin paljon – ainakaan meillä Suomessa. Niitä on helppo ostaa, sillä esimerkiksi Suomen Filateliapalvelun Oy:n Netshopissa on myynnissä yli sata kohdetta Suomen ja Ahvenanmaan lipukkeita. Ulkomaisia lipukkeita kannattaa etsiä hakukoneista hauilla ATM stamps ja ATM postage labels (ATM = Automatic Teller Machine).

Lähteet:
Postimerkkiliike Lauri Peltonen Ky: LAPE Suomi postimerkkiluettelo n:o 58 1995–1996, Tammisaari 1995
Suomen Filateliapalvelu Oy: http://www.stamps.fi -sivusto (19.9.2021)
Wikipedia (https://en.wikipedia.org), artikkeli Variable value stamp (19.9.2021)

lauantai 18. syyskuuta 2021

Postimuseon Viestin-podcast tarjoaa oivalluksia sanomalehden muutoksesta


Postimuseon uuden Viestin-podcastin ensimmäinen jakso julkaistiin 17.9.2021. Viestin tarkastelee syksyn ja kevään aikana sanomalehden muutosta digitalisaation keskellä ja tarjoaa uusia oivalluksia ajasta, jossa elämme. Jatkossa podcast käsittelee muita ajankohtaisia viestinnän teemoja rennolla ja faktapohjaisella otteella.

Paperisen sanomalehden tilausmäärät ovat laskeneet radikaalisti huippuvuodesta 1990. Mistä muutos johtuu, miten se vaikuttaa lehden lukemiseen ja journalismiin, entä lehtijakelun järjestämiseen? Näitä kysymyksiä pohdimme vaihtuvien vieraidemme kanssa, jotka ovat tutkineet aihetta eri näkökulmista ja työskentelevät sanomalehtien parissa. Asiantuntijavieraita jututtavat Postimuseon henkilökunnan jäsenet.


Viestin-podcastin jaksot tulevat yleisimmille podcast-alustoille kuukauden puolivälissä. Sanomalehti on teemana kevääseen 2022 asti kahdeksassa jaksossa. Ne käsittelevät muun muassa paperisen sanomalehden heikkenevää asemaa, sanomalehtijakelun historiaa, lehden jakelutyötä ja lukijoiden suhdetta sanomalehteen.

Viestin-podcast täydentää Postimuseon tarjoamia näkökulmia viestinnän ajankohtaisiin aiheisiin. Käsittelemme sanomalehden muutosta myös Aamukahvi ja tuore lehti -näyttelyssä ja uudessa kirjassa Aamun lehti – Sanomalehtien jakelun historia ja tulevaisuus. Kokonaisuus kutsuu pohtimaan, mikä on sanomalehden merkitys meille lukijoille ja miten sen käynnissä oleva muutos vaikuttaa meihin. Podcast tuo tutkittua tietoa ja ammattilaisten näkemyksiä ajattelun aineksiksi.

Podcast on osa Postimuseon muutosmatkaa kohti viestinnän valtakunnallista vastuumuseota vuosina 2021–2023.

Viestin-podcast on Postimuseon kotisivuilla www.postimuseo.fi/julkaisut/podcast/ ja muilla podcast-alustoilla, kuten Spotify, Apple ja Google.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Postimuseon tiedote 17.9.2021

torstai 16. syyskuuta 2021

Iceland Philatelic Magazine on lehti Islannin filateliasta kiinnostuneille


Brian Flack toimittaa ja julkaisee pdf-muotoista postimerkkilehteä kaikille Islannin filateliasta kiinnostuneille. Iceland Philatelic Magazine -niminen lehti on ilmestynyt joulukuusta 2015 ja nyt syyskuussa 2021 ilmestyi lehden 46. numero. Tietoa Islannin postimerkeistä ja postihistoriasta saa sähköpostiinsa lähettämällä englanninkielisen pyynnön osoitteeseen flackbp(at)gmail.com.

Lähde:
Facebook: Icelandic Stamps 23. tammikuuta 2018 (11.9.2021)


IN ENGLISH:
Iceland Philatelic Magazine is a journal for collectors of Icelandic philately


Iceland Philatelic Magazine is a stamp magazine by Brian Flack. It is an independent journal for collectors of Iceland stamps and postal history. The magazine is published in pdf format and you can have it to your e-mail by sending a message to flackbp(at)gmail.com.

Source:
Facebook: Icelandic Stamps 23 January 2018 (11 September 2021)

perjantai 10. syyskuuta 2021

Rakastetut kissat juhlivat Tiikerin vuotta Ahvenanmaalla


Lokakuun 20. päivä Åland Post julkaisee tämän vuoden pienoisarkin kiinalaisen eläinradan postimerkkisarjassa. Kotikissa tulkitsee Tiikerin vuotta Åland Postin postimerkissä. Taiteilija Martin Mörck löytyy pienoisarkin suunnittelun takaa. Tämä on hänen kuudes merkkinsä tässä sarjassa: ”Ajattelin jo heti saadessani ensimmäisen tehtävän, että halusin näyttää erilaisia maisemia Ahvenanmaalta ja luoda sarjan tarinoita, joissa vuoden eläimet ovat pääosassa.”

Pienoisarkkia painetaan 25 000 kappaletta 4-värioffsetilla Cartor Security Printing -painossa. Merkin maksuarvo on kolme euroa. Postimerkin hammaste on 13 per 2 cm. Julkaisusta ilmestyy myös ensipäivänkuori (neljä euroa) ja maksimikortti (kolme euroa), jonka hintaan sisältyy postimaksu Ahvenanmaalta kaikkialle maailmaan. Muotoilusta on vastannut Sofia Valtersson (Strax) ja kalligrafiasta Ruizhen Liu. Kuva: Åland Post.

Taiteilija Martin Mörck yhdistetään vahvasti eläinradan sarjaan. Suunnitteluprosessi on sekä vaativaa että virkistävää, kertoo Martin ja kuvailee vuoden pienoisarkin haastetta näin: ”Halusin sommitelman, joka oli sekä sisällä että ulkona. Päädyin lasiverantaan, jossa kissat leikkivät, ikkunasta näkyy rauhallinen ahvenanmaalainen maisema ja kesän valo tulee sisään avonaisesta ovesta. Arkissa yksi kissa kurkistaa uteliaana sisään ja aprikoi, saako se tulla sisälle leikkimään talon herrojen, ”tiikerien”, kanssa. Seinällä roikkuu kiinalainen runo tiikereistä, joka käännettynä on suunnilleen ”mahtava ja ylpeä, voimaa ja väkevyyttä.”

Verannan esikuva sijaitsee eteläisessä Maarianhaminassa. Ikkunoiden runsaat ristikot ovat tyypillisiä perinteisillä ahvenanmaalaisilla verannoilla, joista tuli suosittuja 1800-luvulla. Talon omistaja Margit Holmberg kertoo talon historiasta: ”Västergårdsin talo on peräisin vuodelta 1786, ja veranta rakennettiin 1800-luvun lopussa. Äitini isä Torvald Sundblom osti talon 1921. Pidin täällä kesäkahvilaa 1980-luvun loppupuolella, ja veranta on ollut ahkerassa käytössä syntymäpäivillä, rapujuhlissa ja häissä. Nykyään käytämme sitä kesäisin ruokasalina.”

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote 24. elokuuta 2021

sunnuntai 5. syyskuuta 2021

Musiikkialan uranuurtaja Rockadillon 50-vuotisjuhlanäyttely avautuu Vapriikissa Tampereella


Rockadillon perustaja Tapio Korjus on nähnyt suomalaisen ja kansainvälisen musiikkialan muutoksen. Rockadillo on tuonut Suomeen satoja bändejä ja oli pioneerina järjestämässä Helsingin ulkopuolisia konserttikiertueita. Se on vuosikymmeniä vienyt suomalaisia artisteja maailmalle. Rockadillo Records on vanhin edelleen toimiva riippumaton kotimainen levy-yhtiö, joka on julkaissut 200 albumia monipuolista ja genrerajoja rikkovaa musiikkia. Postimuseon näyttely Rockadillo – 50 vuotta kaikkiin suuntiin avautuu 10.9.2021. Näyttely on koottu yhteistyössä Tapio Korjuksen kanssa.

Kohokohtana Rockadillon taipaleella on ollut Wigwamin managerointi ja sopimukset Britanniaan. Tapio Korjuksen kokoelma, kuva: Postimuseo.

Näyttelyssä selviää missä kaikessa Rockadillo on ollut mukana ja millaista on ollut rock-bisneksen tekeminen aikana, jolloin keikkoja varten piti anoa huvilupia, levyn kannet suunniteltiin käsin ja ulkomaisiin bändeihin pidettiin yhteyttä kirjeitse. Esiin nostetaan tärkeimpiä hetkiä vuosien varrelta: ohjelma- ja konserttitoimiston perustaminen Tampereella 1971, konserttikiertueiden ja manageritoiminnan aloitus, musiikin vienti maailmalle ja levy-yhtiötoiminta.

Kohokohtia Rockadillon taipaleella ovat olleet Wigwamin managerointi ja sopimukset Britanniaan sekä The Clashin, Smithsin ja Ramonesin saaminen Suomeen. Ramonesin keikat vaikuttivat Suomi-punkin syntyyn. Tapio Korjus myös neuvotteli ja tuotti maailman musiikin festivaali WOMEXin Tampereelle 2019. Se oli menestys ennen koronan tuomaa hiljentymistä. Vastoinkäymisiä oli Sex Pistolsin ja Pink Floydin kanssa.

Ulkomaisten artistien tarjonta oli 1970-luvulla vähäistä erityisesti Helsingin ulkopuolella, kun Rockadillo alkoi järjestää Wigwamin ja ulkomaisten bändien konserttikiertueita. Mukana olivat mm. Kevin Coyne, Patti Smith, J. J. Cale, Roy Harper, Man ja Camel. The Nitsin kanssa yhteistyö on jatkunut jo kohta 40 vuotta. Rockadillo toi maahan myös lukuisia reggaen ja afrikkalaisen musiikin isoimpia tähtiä, mm. Burning Spear, Gregory Isaacs, Youssou N’Dour ja Fela Kuti.

Tapio Korjuksen kokoelma, kuva: Postimuseo.

Kotimaisista artisteista moni on työskennellyt Rockadillon kanssa, kuten Hector, Juice, Lapinlahden linnut, Dave Lindholm, Trio Töykeät ja Pekka Pohjola. Rockadillo Recordsin artisteja ovat mm. Piirpauke, M. A. Numminen, Kumma Heppu & Lopunajan voidellut, RinneRadio ja Wimme.

Näyttelyssä on esillä ainutlaatuisia esineitä ja dokumentteja Korjuksen henkilökohtaisista kokoelmista. Aineistosta näkee esimerkiksi viestintätapojen muutoksen. Esillä on runsaasti historiallisesti merkittäviä keikkajulisteita ja kirjeenvaihtoa sekä levyjen äänittämiseen ja tuotantoon liittyvää aineistoa, kuten levynkansitaidetta. Korjuksen itse kuvaama videokooste ulkomaan vientikeikoilta on erityistä nähtävää.

Näyttelyn on kuratoinut kulttuurin moniottelija Jukka Junttila. Näyttelyn ohjelmayhteistyössä ovat mukana Musiikki & Media, G Livelab, Lost in Music ja Pääkirjasto Metso. Luvassa on muistelua, haastatteluja ja musiikkia.

Vuosituhannen vaihteeseen mennessä Rockadillo oli erikoistunut alaan, jota oli alettu kutsua maailmanmusiikiksi. Tapio Korjuksen kokoelma, kuva: Postimuseo.

Näyttely liittyy Postimuseon muutosmatkaan kohti viestinnän valtakunnallista museota vuosina 2021–2023. Rockadillo – 50 vuotta kaikkiin suuntiin on 10.9.-5.12.2021 museokeskus Vapriikissa, Galleria (2. kerros), Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 31.8.2021

perjantai 3. syyskuuta 2021

Syyskuun postimerkeissä arjen vihreitä tekoja, palkittua lasitaidetta, klassikkomaalauksia ja kauniita syysmaisemia


Posti julkaisee keskiviikkona 8.9. neljä uutta postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 21 erilaista postimerkkiä.

Kuusi vihreää vinkkiä arkeen


Postimerkkien syyskausi käynnistyy merkeillä, joissa esitellään kuusi selkeää ympäristöä huomioivaa vinkkiä meidän jokaisen arkeen. Vinkit liittyvät kasvisruokailuun, liikuntaan, kodin lämmitykseen, kierrätykseen, vedenkulutukseen ja julkiseen liikenteeseen.


Post-it -lappuja muistuttavien postimerkkien vekkulista toteutuksesta vastaa Werkligin luova johtaja Anssi Kähärä, joka teki merkkien teemoihin sopivat tekstit yhteistyössä Sitran Kestävä arki -tiimin asiantuntijan Sari Laineen kanssa.

”Keskustelimme Sarin kanssa ’toisesta motiivista’ ja otimme jokaiseen merkkiin mukaan maailmalle hyvää tekevän vihreän teon lisäksi myös jonkin omakohtaisen kulman, joka tekee henkilölle hyvää. Siksi merkeissä ei paasata vaikkapa lihansyönnin lopettamisesta vaan kehotetaan lisäämään kasvisten osaa lautasella, mikä auttaa maailman ympäristön tilaa ja keventää samalla kunkin omaa oloa ja ruokavaliota”, Kähärä kertoo.

Vastuullisuus ja ympäristöasiat on keskeisiä tekijöitä myös Postin toiminnassa. ”Haluamme auttaa Postissa ihmisiä ja yrityksiä tekemään kestäviä valintoja ja hoitaa samaan aikaan oman tonttimme kuntoon. Esimerkiksi ilmastotyössä kunnianhimoisena tavoitteenamme on painaa omat päästömme nollaan vuoteen 2030 mennessä”, Postin vastuullisuusjohtaja Noomi Jägerhorn kertoo.


Arjen vihreät teot -postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Alma Jantunen puhaltaa lasin elämään


Posti myönsi viime huhtikuussa vuoden 2021 taidepalkinnon lasitaiteilija Alma Jantuselle, jonka kaksi lasiteosta Fruit Bottles ja Cactus Pigga julkaistaan nyt postimerkeissä. Jantunen puhaltaa lasista värikkäitä lasiveistoksia, jotka saavat muotonsa elävistä olennoista ja kasveista.

Alma Jantunen työskentelee Nuutajärven lasikylään perustetussa omassa lasistudiossa, Lasisirkuksessa, joka on erikoistunut taidelasin valmistukseen. ”Puhallan lasia itse, mutta valmiin teoksen tekemiseen tarvitaan kavereita mukaan. Ryhmässä työskentely on inspiroivaa yksin pakertamisen sijaan.”

Lasinpuhallus on nopeaa ja intensiivistä työtä. ”Mietin aina puhallettavan teoksen muodon etukäteen. Värit valitsen noin 400 värin paletista juuri sillä hetkellä, kun työ tehdään. Lasiteoksen värit asettuvat paikoilleen jäähtymisen hetkellä, mutta lasinpuhalluksen jäljiltä teoksen väreihin ja muotoihin jää vielä liikkeen tuntua”, Jantunen kuvailee 25-vuotisella lasiartesaanin kokemuksella.


Posti haluaa nostaa taidepalkinnolla postimerkkien ja taiteen arvostusta ja asemaa. Palkinto voidaan myöntää taiteen rajapinnassa toimivalle henkilölle tai ryhmälle tunnustuksena ja kannustuksena visuaalisesti kiinnostavasta ilmaisusta. Voittaja voi edustaa kuvataidetta tai visuaalista suunnittelua laajemmin, kunhan ilmaisu on sisältönsä tai muotonsa puolesta postimerkkiin sovellettavissa.

”Alma Jantunen on lahjakas lasitaiteilija, joka puhaltaa teoksissaan lasin elämään. Kun katsoo Alman luomia värikkäitä ja leikkisiä muotoja, ei tule heti mieleen, miten haastava materiaali lasi on työstää”, Postin postimerkkituotannosta vastaava Design Manager Tommi Kantola kertoo.

Postin taidepalkinto myönnetään nyt viidettä kertaa. Vuonna 2017 taidepalkinnon sai kuvanveistäjä Jasmin Anoschkin, vuonna 2018 graffititaiteilija EGS, vuonna 2019 vaatesuunnittelija Mert Otsamo ja vuonna 2020 kuvataiteilija Janne Laine.

Postin taidepalkinto 2021 on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä. Merkkien graafisen suunnittelun on tehnyt Paula Salviander.

Kahdeksan suomalaista klassikkomaalausta rullapostimerkissä


Syyskuussa julkaistaan myös rullapostimerkit, joissa esitellään kahdeksan suomalaista klassikkomaalausta taiteen kultakauden vuosilta. Merkeissä nähdään Ellen Thesleffin Kaiku (1891), Albert Edelfeltin Leikkiviä poikia rannalla (1884), Akseli Gallen-Kallelan Luistelijat Kalelan rannassa (1896), Helene Schjerfbeckin Toipilas (1888), Eero Järnefeltin Maisema Kolilta (1930), Juho Rissasen Avannolla onkijat (1900), Hugo Simbergin Lammastyttö (1913) ja Ferdinand von Wrightin Taistelevat metsot (1886).


Paljon toivottuihin taidemerkkeihin valittiin tunnettuja ja rakastettuja klassikkoteoksia, jotka ovat tuttuja useimmille meistä jo koulukirjojen sivuilta. ”Pidin merkkien ulkoasun ajattoman pelkistettynä, että maalaukset pääsevät kunnolla esiin. Toivottavasti teokset tavoittavat rullapostimerkeissä sekä tietysti korteissa ja kirjeissä suuren suomalaista taidetta rakastavan yleisön”, kertoo merkkien graafisesta suunnittelusta vastannut Ilkka Kärkkäinen.

Suomalaisia taideklassikoita ilmestyy sadan merkin rullassa, jossa on kahdeksan erilaista kotimaan ikimerkkiä. Lisää klassikkomaalauksia nähdään rullapostimerkeissä vuonna 2022.

Syksyn valo tuo luonnon värit hienosti esiin


Syksyn kajo -postimerkit esittelevät kauniita syksyisiä maisemia maaseudulta ja metsistä. Jukka Risikon ottamia valokuvia yhdistää varhaisen aamun ja myöhäisen illan valo, joka tuo luonnon värit hienosti esiin. ”Valo on mielestäni kauneimmillaan noin tuntia ennen auringonnousua tai auringonlaskua. Keskipäivällä kontrastit ovat jo suuria ja värit latteampia.”


Vuodenaikana syksy antaa valokuvaajalle monenlaisia mahdollisuuksia. ”Sumuiset aamut, lehtipuiden väriloisto ja maaruska luovat upeat puitteet maisemakuville tutussakin ympäristössä”, Risikko kertoo.

Risikko ottaa kuvia Etelä-Pohjanmaalla lähinnä kotikaupunkinsa Lapuan maaseudulla ja metsissä. ”Toivon, että kuvieni kautta ihmisten arvostus ympäristöä ja omaa lähiluontoa kohtaan nousisi. Ehkä kuvani pystyvät välittämään myös muille samaa luonnon rauhoittavaa vaikutusta, jota itse koen.”

Jukka Risikko julkaisee luontokuviaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, jossa ne ovat herättäneet ihastusta eri puolilla maailmaa. ”Tällä hetkellä kuvillani on Instagramissa ja Facebookissa yli 190 000 seuraajaa. Instagramissa seuraajakuntani on kansainvälisempää, kun taas Facebookissa suurin osa seuraajista on Suomesta.”

Sosiaalinen media on Risikon mukaan loistava tapa saada kuvista palautetta ja tutustua muihin kuvaajiin. ”Some-näkyvyyden ansiosta sain kuvani myös postimerkkeihin, mitä pidän hienona kunnianosoituksena. Postimerkit ovat jotain pysyvämpää kuin kuvien esittely pelkässä digitaalisessa ympäristössä.”


Syksyn kajo -pienoisarkissa on viisi erilaista kotimaan ikimerkkiä. Graafisen suunnittelun merkkeihin on tehnyt Stiina Hovi.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 28.8.2021