lauantai 30. lokakuuta 2021

Joulupostimerkeissä perinteisiä aiheita modernilla otteella


Tänä vuonna joulupostimerkeissä nähdään perinteikästä joulun kuvakerrontaa yhdistettynä modernimpaan digitaaliseen viivapiirrokseen. Klaus Welpin suunnittelemissa joulumerkeissä kuvataan punatulkkua, joulukuusta ja revontulia.

Ensimmäiset joulutervehdykset lähetettiin Suomessa jo 1880-luvun alkupuolella ja joulukorttiperinne elää yhä. Viime vuonna lähetettiin lähes 18 miljoonaa perinteistä joulutervehdystä. Ensimmäinen suomalainen joulupostimerkki ilmestyi vuonna 1973.


Tämänvuotiset joulupostimerkit tulevat myyntiin keskiviikkona 3. marraskuuta. Samalla julkaistaan myös talvisiin tervehdyksiin sopivat postimerkit.

”Monella on joulupostimerkeistä lämpimiä muistoja jo lapsuudesta lähtien. Modernista otteesta huolimatta halusimme säilyttää merkeissä lämpimän kuvallisen kerronnan ja viestin. Aika monen luonnoksen kautta löysimme toimivan tyylin merkkien toteutukseen”, Postin postimerkkituotannosta vastaava Design Manager Tommi Kantola kertoo.

Näin Klaus Welp kuvailee joulupostimerkkejä



Punatulkku: ”Pyrin merkissä jonkinlaisen humoristisuuden ja lämminhenkisyyden tasapainoon. Jouluaamun valo, kirpeä pikku pakkanen ja tyytyväinen punatulkku syömässä pihlajanmarjoja.” Punatulkku on joulutervehdyksen ikimerkki, joka tulee myyntiin 20 merkin arkissa.


Kuusipuu: ”Joulukuusta on kuvattu lukuisissa merkeissä moneen eri tapaan. Halusin luoda samalla sekä koristeellisen että yksinkertaisen muodon tutulle aiheelle.” Kuusipuu on kotimaan ikimerkki, joka julkaistaan kymmenen merkin arkissa.

Revontulet: ”Revontulet tummalla pakkastaivaalla ovat mykistävä näky. Oli mielenkiintoinen haaste kuvittaa ne pelkistetyn kauniisti.” Revontulet on ulkomaan ikimerkki, joka julkaistaan kymmenen merkin arkissa.


Ensilumi tuo talven


Talvisiin tervehdyksiin sopivat Ensilumi-postimerkit ovat Matti Pikkujämsän käsialaa. ”Hahmottelin pehmeitä tunnelmia sekä yksinkertaisia aiheita ja sommitelmia, jotka tuovat lämpöä kylmän ajan keskelle.”


”Koira ja hiutale on omistettu koiraihmisille, mutta myös meille kaikille, jotka olemme joskus pyydystäneet kielellä lumihiutaleita. Toisessa merkissä on kuvattu lumiukon ja linnun ystävyyttä. Kylmyyttä voi torjua läheisyydellä”, Pikkujämsä kuvailee.


Ensilumi on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Ensipäivätapahtuma Helsingissä Kasarmitorin postissa 3.11. kello 13-16


Marraskuussa ilmestyvien postimerkkien ensipäivätapahtuma järjestetään keskiviikkona 3. marraskuuta kello 13-16 Kasarmitorin postissa (Kasarmikatu 19a, 00130 Helsinki, käynti Kasarmitorin puolelta).

Tilaisuudessa on myynnissä uusia postimerkkejä, ensipäivänkuoria ja muita postimerkkituotteita sekä mahdollisuus saada lähetyksiin ensipäivänleimoja. Postimerkkitaiteilijat ovat paikalla signeeraamassa töitään kello 13-15.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 26.10.2021

tiistai 26. lokakuuta 2021

Ahvenanmaan postimerkki Euroopan kauneimpien postimerkkien joukossa


Ahvenanmaan postimerkki, joka esittää viitasammakoita, on voittanut hopeaa äänestyksessä Euroopan kauneimmasta postimerkistä 2021. Tulokset julkaistiin PostEuropin täysistunnossa 6. lokakuuta. ”On valtavan hienoa, että meidän postimerkkimme pääsi palkintopallille Euroopan kauneimmista postimerkeistä. Se todistaa, että meidän postimerkkimme ovat korkealaatuisia, ja että keräilijät Euroopassa arvostavat niitä. Suurkiitokset kaikille äänestäjille. Haluamme myös kiittää ja onnitella taiteilija Bo Lundwallia, joka maalasi meidän aiheemme. On ollut suuri ilo olla tekemässä tätä postimerkkijulkaisua yhdessä Bon kanssa,” sanoo Eivor Granberg, Postimerkkien ja Postipalvelujen toimialajohtaja.

PostEurop järjestää vuosittain kilpailun Euroopan kauneimmasta postimerkistä. Tähän kilpailuun osallistui yhteensä 53 postimerkkiä, jotka oli julkaistu tämän vuoden aikana postimerkkisarjassa EUROPA. Vuoden 2021 teemana oli uhanalaiset lajit, ja Ahvenanmaan postimerkki esittää rauhoitettua viitasammakkoa (Rana arvalis), josta sekä naaras että uros ovat kuvattuina postimerkissä.


Ruotsalainen eläin- ja luontotaiteilija Bo Lundwall on maalannut monia yksityiskohtia sisältävän alkuperäismaalauksen akvarelliväreillä. Ennen maalaamista hän tarkkaili viitasammakoita järven rannassa. ”Istuin kahtena kevätpäivänä luonnonpuistossa lähellä Linköpingiä ja tarkkailin sammakoita niiden kutuaikana. Piirsin monia luonnoksia, joita käytin vertailumateriaalina. Siellä oli varmasti yli sata sammakkoa, joista lähti paljon ääntä. Mutta ne olivat myös uskomattoman arkoja, jos pikkuisenkin hievahdin, ne pujahtivat veden alle piiloon”, Bo kertoo.

Postimerkkikilpailussa oli yhteensä kolme eri äänestystä; yksi netin kautta järjestetty yleisöäänestys, johon osallistui yli 33 000 henkeä, yksi kilpailuun osallistuvien postilaitosten keskinäinen äänestys ja yksi tuomariston äänestys, jossa ääniä antoivat filatelian ja graafisen suunnittelun asiantuntijat. Voittajan valitsemiseksi kaikkien kolmen eri äänestyksen pisteet laskettiin yhteen. Pistelaskun jälkeen selvisi, että Ahvenanmaa oli äänestetty toiselle sijalle Puolan jälkeen. Kolmanneksi sijoittui Ukraina.

PostEurop on eurooppalaisten postioperaattorien yhteistyöelin, jonka vastuulla ovat EUROPA-postimerkit. Postimerkkien teemat todistavat eri maiden yhteisistä eurooppalaista juurista, sekä yhteisestä kulttuurista ja historiasta. Näissä suosituissa postimerkeissä on erityinen EUROPA-logo. Ensimmäiset EUROPA-postimerkit julkaistiin vuonna 1956.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote 13. lokakuuta 2021

lauantai 23. lokakuuta 2021

Kosmoksen komein kortti -kilpailutyöt esillä Postimuseossa


Kosmoksen komein kortti -pienoisnäyttely esittelee avaruusaiheisen postikortin suunnittelukilpailun kaikki 137 ehdotusta. Näyttelyä täydentävät Lenin-museon pienesineet. Näyttely juhlistaa osaltaan suomalaisen postikortin 150-vuotista historiaa.

Jasmin Ben-Dorin kilpailutyö. Kuva: Jasmin Ben-Dor / Postimuseo.

Kilpailutöiden kuvasto on erittäin monipuolista. Avaruusaihetta on käsitelty planeettojen ja astronauttien avulla, mutta myös yllättävin aihein. Menetelmiä on useita. Kilpailuun osallistui niin koululuokkia kuin ammattimaisia piirtäjiä ja ehdotuksia tuli ympäri Suomea.

Postimuseo ja Lenin-museo järjestivät kaikille avoimen avaruusaiheisen Kosmoksen komein kortti -postikorttikilpailun 20.1.-31.3.2021. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 60 vuotta ensimmäisestä miehitetystä avaruuslennosta. Neuvostoliittolainen Juri Gagarin teki avaruuslennon 12.4.1961. Gagarin vieraili maailmankiertueellaan myös Suomessa ja Tampereella kesällä 1961.

Mikael Asikaisen kilpailutyö. Kuva: Mikael Asikainen / Postimuseo.

Kilpailussa palkittiin kolme parasta. Voittajat olivat Mikael Asikainen, Emmi Karjalainen ja Jasmin Ben-Dor. Kunniamaininnan saivat Elsa Vesala, Jesse Kontoniemi, Tuomas Koivisto ja Esa-Pekka Niemi.

Kilpailun raadin muodostivat Lenin-museon museonjohtaja Ulla Rohunen, Postimuseon museolehtori Olli Nordling, Aamulehden Moro-liitteen tuottaja Jari Mylläri, Suomen Postikorttiyhdistys Apollosta Erkki Tuominen sekä muusikko Heikki Salo, jonka kappale Lapsuuden sankarille kertoo Juri Gagarinin avaruuslennosta.

Emmi Karjalaisen kilpailutyö. Kuva: Emmi Karjalainen / Postimuseo.

Kosmoksen komein kortti -pienoisnäyttely 2.11.-12.12.2021 museokeskus Vapriikin 2. kerroksessa, Alaverstaanraitti 5, Tampere.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 20.10.2021

keskiviikko 20. lokakuuta 2021

Suomen ensimmäinen jalkapallon arvoturnaus postimerkeissä


Jalkapallon UEFA EURO 2020 -lopputurnaus toteutui 11.6.-11.7.2021 välisenä aikana ja siihen osallistui 24 maata. Karsinnoissa mukana oli 55 maata. Turnauksen toteutus lykkäytyi vuodella koronapandemian takia. Suomen paikka varmistui ensimmäistä kertaa tähän jalkapallon arvoturnaukseen, karsintalohkonsa kakkosena, Helsingissä 15.11.2019. Riemukkaalla voitolla 3-0 Liechtensteinista, jota varmasti muistellaan pitkään.

Jalkapalloon kuuluu kaupallisuus, joka näkyy turnauksen virallisten tai lisensoimien tuotteiden, kuten postimerkkien, ulkoasun yhteneväisyyksinä (UEFA EURO 2020 -logo tai maskotti Skillzy). Suomen kisoihin selviämisen ansiosta julkaistiin luonnollisesti myös Huuhkajat-aiheisia keräilytuotteita (Suomen Palloliiton logo). Postimerkkejä ei kuitenkaan. Muita kuin filateelisia tuotteita esittelen artikkelin lopuksi.

Turnaus järjestettiin 11 eri kaupungin kisaisännyydellä, joista kahdeksan näkyy Mansaaren (Isle of Man) julkaisemissa merkeissä. Merkeistä puuttuvat kisakaupungit Bukarest, Budapest ja Amsterdam.

Kuvassa Mansaaren vuonna 2021 julkaisema ensipäivänkuori, jossa kahdeksan postimerkkiä UEFA EURO 2020 -turnauksen kahdeksasta pelistadionista (kisakaupungit Lontoo, Glasgow, Kööpenhamina, München, Sevilla, Rooma, Baku ja Pietari). Kuva: Jukka Konttinen.

Seuraavassa esittelen postimerkkiaihetta julkaisseet maat siinä järjestyksessä, kuinka ne menestyivät lopputurnauksessa ja karsinnoissa. Merkkejä on julkaissut 15 eri Euroopan ja Aasian maata, lisäksi Tšad ja Madagaskar. Hankin merkkejä postituoreina, ensipäivän- tai erikoisleimakuorina sekä maksimikortteina. Lisäksi sain osan merkeistä leimattuna kirjekuorella lähetyksen mukana. Layout-haasteiden takia tämän kirjoituksen yhteydessä olevat kuvat eivät ole oikeissa mittasuhteissa toisiinsa.

Kun meillä Suomessa kaikki uudet postimerkit ovat tarrakiinnitteisiä, niin tässä kokoelmassa lähes kaikki ovat perinteisiä hammastettuja, kiinnitys siis liimapinta kostuttamalla. Ero voi johtua suomalaisen paperiteollisuuden tarjonnasta erikoispapereissa.

Käyn myös läpi Suomen kisataivalta ja julkaisuja. Tietoja on tarkistettu UEFA EURO 2020 -lopputurnauksen sekä karsintaotteluiden Wikipedia-sivuilta, samoin Ilta-Sanomien ja Iltalehden ottelukohtaisista raporteista. Sekä myös eri maiden postitoimistojen kotisivuilta ja Stampworld.com-postimerkkiluettelosta. Bittergrounds.com-sivustolla on myös aiheesta oma bloginsa. Kaikki kuvat ovat omista kokoelmista.

Italia ja Englanti


Italia ja Englanti pelasivat loppuottelun Wembleyn areenalla 11.7.2021. Italia selvisi turnausfinaaliin jatkoajan ja rangaistuspotkukilpailun jälkeen Espanjaa vastaan. Englanti taas Tanskaa vastaan maalein 2-1, tosin tuosta rankkari-voittomaalista taisi Tanskan valmentaja Kasper Hjulmandilla jäädä sanomista.

Finaalin ensimmäisellä puoliajalla Englanti näytti selkeästi vahvemmalta päästen johtoon 1-0 Luke Shaw'n komealla laukauksella. Toisella puoliajalla palloa hallitsi Italia, tehden tasoituksen (Leonardo Bonucci). Pelattiin jatkoaika ja sen jälkeen rangaistuspotkukilpailu, jossa Englannin viidestä laukojasta onnistui vain kaksi, osin Italian maalivahdin Gianluigi Donnarumman vaikutuksesta. Italia onnistui kolmesti ja vei mestaruuden.

Tappio oli Englannille luonnollisesti iso pettymys. Mainittakoon finaaliin liittyneet lukuisat järjestyshäiriöt ja ilman lippua stadionille rynnänneet häiriköt.

Italia julkaisi turnauksesta erillisen mm. filateelisia tuotteita sisältävän kansion. Hankin itselleni postituoreen merkin sekä maksimikortin. Samoin Iso-Britanniaan kuuluva Mansaari julkaisi lukuisia vastaavia tuotteita, joista hankin postituoreet merkit, ensipäivänkuoren sekä erikoisleimakuoria neljännes- ja puolivälieristä, joissa Englanti oli mukana sekä loppuottelusta (kuva). Loppuottelu-tuotepakettiin kuului myös finaalia varten julkaistu kisaohjelma sekä aitoustodistus.

Italian kisa-aiheinen postimerkki sekä maksimikortti. Kuvassa näkyy Rooman Colosseumin profiili sekä turnauksen logo, jossa Henry Delaunay -pokaali. Kuva: Jukka Konttinen.

Numeroitu erikoisleimakuori 11.7.2021 Lontoossa pelatusta finaaliottelusta (Mansaari). Kuva: Jukka Konttinen.

Italia julkaisi myös postimerkin voitetusta mestaruudesta.

Italian mestaruusaiheinen maksimikortti, jossa myös postimerkki. Kuva: Jukka Konttinen.

Belgia


Belgia pelasi Suomea vastaan alkusarjassa Pietarissa, voittaen 0-2. Belgia päihitti neljännesvälierässä Cristiano Ronaldon tähdittämän Portugalin, jatkaen puolivälieriin. Siellä häviten kuitenkin Italialle 2-1.

Belgia julkaisi arkin "Missä on juhlat? – Täällä on juhlat". Arkin pinnan kuva on ns. lentikulaarinen, eli vaihtuu sitä eri kulmasta katsottaessa. Esimerkiksi Stampworld-luettelossa näkyvät kaksi eri kuva-aihetta eivät ole siis variaatioita, kuten voisi ehkä otaksua.

Belgian ”Missä on juhlat?” -lentikulaarinen postimerkkijulkaisu, vasemmalla kohtisuoraan päältä kuvattuna, kun taas oikealla sama arkki alaviistosta. Kuva: Jukka Konttinen.

Lentikulaarista tekniikkaa on käytetty jonkin verran postimerkeissä, mm. Suomen blokki "Alppihiihtoa" vuodelta 2008.

Ko. tuotteesta julkaistiin myös A4-arkin kokoinen ns. FDS (First Day Sheet), jonka hankin työkaverin avustuksella. Belgian posti ei näytä haluavan palvella kansainvälisiä asiakkaita, syystä tai toisesta. Tuotteen tekstit ovat kaikki hollanniksi ja ranskaksi. Vuonna 2020 julkaistiin myös jalkapalloaiheinen arkki “Football unites”, joka ilmeisesti juontaa juurensa tästä turnauksesta.

Belgian julkaisun First Day Sheetistä (FDS) löytyvä erikoisleima sekä vuonna 2020 julkaistu merkki “Football unites”. Kuva: Jukka Konttinen.

Belgian juhlat eivät siis jatkuneet puolivälierää pidemmälle, toisin kun otaksuttiin, kun maa oli kisakarsintojen kokonaissijoituksessa ykkönen.

Saksa


On tavattu sanoa, että "ensin pelataan 90 minuuttia, ja sitten Saksa voittaa". Perinteikäs menestyjä Saksa kuitenkin hävisi Englannille jo neljännesvälierissä 2-0. Tämä oli valmentaja Joachim Löwin viimeinen turnaus, jonka uran kruunu oli vuoden 2014 maailmanmestaruus. Vuoden 2014 kisoista urheiluhistoriaan jäänee Brasilian käsittämätön luhistuminen 1-7 -tappioon välierässä Saksaa vastaan.

Saksa julkaisi merkin, jossa on lueteltuna turnauksen kisa-areenat. Hankin aiheesta myös maksimikortin sekä ensipäivänkuoren. Saksassa (sivun bittergrounds.com mukaan) on julkaistu kolme erikoisleimaa, joista kaksi on minulla kuoressa ja kortissa (München ja Berliini, Bonn puuttuu).

Saksan postimerkki sekä maksimikortti Münchenin erikoisleimalla. Kuva: Jukka Konttinen.

Ukraina


Ukraina selviytyi jatkoon alkusarjasta ns. lohkokolmosten keskinäisessä vertailussa. Neljännesvälierissä se yllätti Ruotsin jatkoajalla komealla 2-1 -puskumaalilla. Josta mediassa näytettiin maalia juhlivaa Artem Dovbykiä, joka riisui paitansa, paljastaen rintaan sidotun suoritusdataa keräävän laitteen.

Ukraina karsiutui puolivälierässä 0-4 Englantia vastaan. Ukrainan postimerkki esittää turnauspokaalia turnauksen värimaailmalla ja fonteilla. Ukrainan merkistä en löytänyt ensipäivänkuorta.

Ukrainan kisapostimerkki, jossa turnauksen logo ja Henri Delaunay -pokaali. Kuva: Jukka Konttinen.

Alkusarjassa karsiutuneet


Suomi (ei postimerkkejä)


Suomen turnausmatkasta muistoiksi avausottelusta 12.6. Kööpenhaminassa jää, voiton lisäksi, Tanskan Christian Eriksenin järkyttävä sydänpysähdys, joka lamaannutti koko ottelun ja miltei koko turnauksen moneksi tunniksi. Eriksen on onneksi selviytynyt ko. asiasta hyvin ja Suomen joukkue sekä paikalla olleet fanit nostivat profiiliaan kunnioittamalla Erikseniä jo ottelun aikana. Ottelu pelattiin kuitenkin loppuun samana iltana ja Suomi voitti Joel Pohjanpalon sinänsä riemukkaalla 0-1 -puskumaalilla.

Suomi matkusti Pietariin Venäjää vastaan 16.6., kun ottelun alussa Pohjanpalo iski jälleen puskulla maalin. Se kuitenkin hylättiin paitsiona. Venäjä sai maalin ja Suomi ei enää pystynyt siitä toipumaan. Belgialle Suomi hävisi 21.6. samalla areenalla 0-2 ja lohkokolmosten karsinnassakaan sijoitus ei riittänyt jatkoon. Omasta mielestäni otteluissa loistivat maalivahti Lukas Hradecky sekä Paulus Arajuuri. Joukkue pärjäsi puolustuspelillä, "bussin" pelaamisella oman maalin edessä, kun hyökkäystilanteita oli liian sattumanvaraisesti. Karsintaotteluiden tähti Teemu Pukki ei yltänyt toivottuihin ratkaisuihin, ehkä kuitenkin kärsien jalkavaivoista.

Toinen ei niin mairitteleva muisto Suomen taipaleesta tuli fanien mukana seuranneiden koronavirustartuntojen takia. Urheilumielessä muistot kuitenkin kääntynevät positiiviseksi, kun ajattelee, että Suomi saavutti ensimmäisen arvokisaturnausvoittonsakin.

Suomi ei julkaissut aiheesta postimerkkiä, mutta varsinaisten fanituotteiden lisäksi on ollut myynnissä kolikoita, mitaleita, nollaeuroja ja keräilykortteja, joista alempana. Huuhkajat-aiheinen nollaeuroseteli julkaistiin jo kisapaikan varmistuttua.

Mainittakoon, että setelistä on olemassa lisäksi ns. juhlaversio (sarjanumerot 4001-5000), nollaeuron 5-vuotisen taipaleen kunniaksi. Huuhkajien jalkapallojoukkueeseen oli viittaus myös aiemmin ilmestyneessä nollaeurossa (vuonna 2020 koodi LEAN-2020-7).

Turkki ja Turkin Kypros


Turkki jäi alkulohkoon häviten kaikki kolme ottelua. Turkin neljässä merkissä on kuvattuna kisojen maskotti "Skillzy". Samoin kuin Turkin Kyproksen merkissä (ensipäivänkuori).

Turkin neljä postimerkkiä. Kuva: Jukka Konttinen.

Turkin Kyproksen ensipäivänkuori. Kuva: Jukka Konttinen.

Mitä kisamaskottiin Skillzyyn tulee, siitä näyttäisi olevan mies- ja naispuolista versiota (ks. Venäjän merkit), mutta en saanut selville, ovatko ne sama vai eri hahmo.

Pohjois-Makedonia


Pohjois-Makedonialle kävi samoin kuin Turkille, kolme tappiota alkusarjassa.

Pohjois-Makedonian 1.6.2021 julkaistu kisa-aiheinen merkki ja ensipäivänkuori. Kuva: Jukka Konttinen.

Unkari


Unkari pelasi tasan Ranskan ja Saksan kanssa, mutta karsiutui silti alkulohkosta. Unkarin merkissä näkyy Budapestin kisastadion.

Unkarin ensipäivänkuori. Kuva: Jukka Konttinen.

Venäjä


Venäjä voitti ainoastaan Suomen 1-0, mutta jäi lohkonsa neloseksi, tasapistein mutta huonommalla maalierolla Suomen jälkeen. Häviten ensin Belgialle 0-3 ja Tanskalle 1-4.

Venäjän kolmessa merkissä esiintyy myös kisamaskotti "Skillzy". Venäjältä on myynnissä myös ns. cinderella-tyyppisiä merkkejä, joita en ole hankkinut. Venäjältä sain sarjat (kolme kappaletta) maksimikortteja ja ensipäivänkuoria.

Venäjän kisa-aiheinen arkki sekä yksi kolmen maksimikortin sarjasta. Kuva: Jukka Konttinen.

Ei mukana lopputurnauksessa


Armenia, Albania, Azerbaidzan ja San Marino


Armenia oli kisakarsintojen sijoituksessa sijalla 41. Armenia pelasi Suomen kanssa samassa karsintalohkossa ennen kisoja, Suomen voittaen molemmat ottelut.

Albanian sijoitus kisakarsinnoissa oli 35., Azerbaidzanin 45. San Marino sijoittui kisakarsinnoissa viimeiselle sijalle 55. Azerbaidzanin Bakussa pelattiin kolme alkusarjan ottelua ja puolivälierä Tsekin ja Tanskan välillä, jonka Tanska voitti.

Armenian ja Albanian kisa-aiheiset merkit. Kuva: Jukka Konttinen.

Azerbaidzanin postimerkkijulkaisu ja ensipäivänkuori julkaistiin yllättäen vasta 29.7., eli muutama viikko kisojen jälkeen. Armenian ja Albanian merkeistä en löytänyt ensipäivänkuorta myynnissä, mutta ne voi nähdä bittergrounds.com-sivustolta.

Azerbaidzanin turnausaiheinen merkki sekä San Marinon ensipäivänkuori. Kuva: Jukka Konttinen.

San Marino julkaisi myös postimerkin ja ensipäivänkuoren Italian mestaruudesta, vasta syyskuussa 2021.

San Marinon postimerkki Italian mestaruudesta. Kuva: Jukka Konttinen.

Ei UEFAn jäseniä


Monaco


Monaco ei kuulu UEFAan. Seura AS Monaco FC on kuitenkin pelannut Ranskan jalkapallosarjoissa. Monacolta hankin myös ensipäivänkuoren.

Monacon kisa-aiheinen postimerkki. Kuva: Jukka Konttinen.

Tšad, Madagaskar


Tšad Afrikan maana ei myöskään kuulu UEFAan. Se on yksi valtioista, jonka epäilisin julkaisevan ns. kyseenalaisia postimerkkejä. Eli postimerkkejä, jotka eivät tule tarpeeseen, vaan pelkästään keräilijöille. Useat Afrikan maat ovat myöntäneet merkkien julkaisulisenssin kansainväliselle yritykselle, joita "Exploring Stamps" -videoblogistin Graham Beckin mukaan ovat ainakin "Stamperija" (digitaalinen painotalo Liettuassa) sekä "Inter-Governmental Philatelic Corporation (IGPC)".

Tšadin kisa-aiheinen blokki. Kuva: Jukka Konttinen.

Onko kuvan kohteen julkaisija ollut huolimaton tai asiantuntematon, sillä merkkisarjassa Suomen joukkuekuva on ajalta, jolloin veteraanit Jari Litmanen ja Antti Hyypiä vielä pelasivat? Samoin merkissä on kirjoitettu väärin Englanti “Engand”. En tiedä, miksi vuosiluku "2001" on merkissä, lienevätkö joukkuekuvat siltä ajalta? Merkistä näkyy olevan myös eri versioita eri joukkuein, mutta onneksi sain sen, jossa Suomi on mukana, vaikkakin väärällä joukkuekuvalla.

Anekdoottina muistan juuri kuvassa näkyvän Jari Litmasen todenneen, että Suomen selviytyminen jalkapallon arvoturnaukseen olisi sama kuin jääkiekon maailmanmestaruus.

Madagaskarilla (ja ehkä joillain muillakin ns. postimerkkivaltioilla) näyttäisi olevan samantyyppinen postimerkkiarkki, mutta em. laatuseikkojen takia taidan jättää sen hankkimatta.

Muuta keräilyaiheista materiaalia


Turnauksesta on luonnollisesti julkaistu jos minkälaisia fanituotteita, kisaturisteille ja kerääjille. Seuraavassa itseä kiinnostavia. Turnauksesta itsestään luonnollisesti julkaistiin ainakin kolme erilaista nollaeuroseteliä, jotka olen myös hankkinut.

Paninin UEFA EURO Adrenalyn XL 2021 Kick off Nordic Edition -keräilykorttisarjasta löytyy Suomen joukkuekuvan ns. Limited XXL -kortti. Ko. kortit soveltuvat sekä keräilyyn että pelaamiseen. Panini julkaisi UEFA EURO 2020 -korttisarjan myös vuonna 2020 sekä tarrasarjan 2021. Korttien vaihtoon ja hankintaan on mm. omat Facebook-ryhmänsä.

Saksa julkaisi aiheesta 20 euron arvoisen juhlarahan, jonka ehdin hankkia BU-laatuisena (Brilliant Uncirculated). Euroarvoisia juhlarahoja on julkaissut myös Belgia, Espanja ja Portugali, joita voisi ehkä vielä metsästellä. Samoin Belgia ja Slovakia rahasarjat, joissa on eurokolikot yhdestä sentistä kahteen euroon ja kisa-aiheinen jetoni. Lisäksi tiedän olevan olemassa juhlarahat Venäjältä ja Unkarilta omissa valuutoissaan. Samoin on kolikkomaisia mitaleja, esimerkiksi Suomen Monetalta.

Kohteiden hankkimisesta ulkomailta


Verkkokauppa eBay.com oli paikka hankkia näin kohdistetussa haussa, vuosina 2020–2021 julkaistuissa postimerkkituotteissa. Sain tarkistettua julkaistut merkit Stampworld-luettelosta, joka näyttää olevan erinomaisen ajan tasalla. Samoin bittergrounds.com-sivustolta. Katsoin läpi kaikki mahdolliset merkkijulkaisijat pikkuvaltioita ja saaria myöten. Samoin sain vinkkejä filatelistien Facebook-ryhmästä, siitä kiitos erityisesti Jukka Mäkipää ja Jari Majander. Belgian ja Italian posti ei halunnut palvella ulkomaalaisia ollenkaan (vaativat paikallisen osoitteen/henkilötunnuksen), mutta käytin hyväksi työkaverini yhteyksiä Belgiaan.

Tilasin postimerkkituotteista suurimman osan kesäkuun puolella ja osan heinäkuussa. Samaan aikaan tapahtui tulliuudistus, jonka mukaan kaikki EU:n ulkopuoliset tuotteet tullataan. Suurin osa tuli kirjemäisinä tuotteina ilman tullausta. Tullattavissa kohteissa tuli kommelluksia, joista kirjoitin erikseen Uusi Suomi Vapaavuoro -palstalla. Jos myyjällä ei ole IOSS-tunnusta, pitää ostajan olla tarkkana arvonlisäveron eli alv:n (englanniksi VAT/tax) veloituksen kanssa. eBay kuitenkin edellyttää myyjän lisäävän tämän veron veloituksen. Kannattaa siis valita myyjä EU-maista, mikäli mahdollista. Kohteiden saapuminen on kestänyt pitkään ilmeisesti koronan takia. Ensimmäiset saapuivat noin viikossa, kun taas Pohjois-Kyproksen merkki kesti tulla viisi viikkoa.

Laskin, että varsinaisten tuotteiden hintaan tuli arvonlisäveroa tai tullia sekä toimituskuluja päälle noin 60 % – toki kun jokainen kohde piti hankkia erikseen. Hyvin moni tuotteista tuli postimerkeillä varustetuissa kuorissa, joista sain oman rinnakkaiskokoelmansa. Osa näistä oli myös kerättyä aihetta ja menivät osaksi varsinaista kokoelmaa.

Jukka Konttinen

(Teksti ja kuvat: Jukka Konttinen)

sunnuntai 17. lokakuuta 2021

#300


#postimerkkeilija -postimerkkilehdellä ja -blogilla on pieni juhlan paikka. Tämä on järjestyksessään 300. teksti ja lehden perustamisesta on kulunut yli kolme vuotta. Syyskuussa 2018 aloittanut #postimerkkeilija on saanut hyvän vastaanoton, mistä lehden toimitus on enemmän kuin kiitollinen. Jokainen lehti, blogi, sosiaalisen median tili, verkkosivusto, tms., joka kertoo siitä kuinka hienoja harrastuksia filatelia ja postikorttien keräily ovat, vie keräilyharrastusta eteenpäin.

Ajatus #postimerkkeilija -lehdestä ja -blogista lähti siitä, että Internetissä ei ollut tarpeeksi filateliasta ja postikorttikeräilystä kertovia suomenkielisiä sivustoja; ei varsinkaan sellaisia, joista myös Matti ja Maija Meikäläiset hyötyisivät. Melko usein sivustot menevät niin syvälle varsinkin filatelian yksityiskohtiin, että asia aukeaa vain pitkään postimerkkeilyä harrastaneille. Me filateliaa ja postikorttikeräilyä harrastavat olemme usein turhan vaatimattomia. Miksi emme suoraan sano, että harrastuksemme on loistava, fantastinen ja superhieno? Siksi #postimerkkeilija on perustamisestaan lähtien kertonut, että ”Postimerkkeily on POP! Philately is POP!”.

Nyt on 300 tekstiä takana ja toivottavasti vielä monta sataa tekstiä edessä! Muistanette, että tätä lehteä ja blogia tehdään vapaa-ajalla ilman minkäänlaista korvausta. Siksi olisi erittäin tärkeää saada palautetta teksteistä sekä ehdotuksia uusista teksteistä; voitte jopa kirjoittaa itse, kunhan teette sen omalla nimellä ja kunhan teksti liittyy edes jollain tavalla postimerkkeilyyn tai postikortteihin. #kerailynilo -osioon voi kirjoittaa myös muusta keräilystä.

Tunnisteiden perusteella teksteissä eniten esiintyneitä aiheita tai nimiä ovat #postimerkkeilija, Ahvenanmaa, blogi, EUROPA, filatelia, Jarmo Nousiainen, joulu, keräily, näyttely, Paula Salviander, pienoisarkki, Posti, postihistoria, postikortit, postimerkkeily, postimerkkilehti, postimerkkinäyttely, postimerkkivihko, Postimuseo, Suomi, uudet postimerkit ja Åland Post. Uusista postimerkeistä on kirjoitettu 73 kertaa. Suosituimmat tekstit ovat käsitelleet mm. kirjeiden ja postikorttien postimaksujen muuttumista, muumipostimerkkien keräilyä, postihistoriaa, omakuvamerkkien keräilyä sekä leimauskulttuurin muutosta.

#postimerkkeilija -lehteä toimittaa janakkalalainen filatelisti ja keräilijä Aapo Korte. Hänelle myönnetyt merkittävimmät tunnustukset filateelisista ansioista ovat hopeinen Pro Philatelia -mitali 2007, Hämeenlinnan Postimerkkikerhon pöytästandaari 2007 ja hopeoitu pronssinen Pro Philatelia -mitali 2002. Hämeenlinnan Postimerkkikerhon vuoden filatelistina hänet palkittiin 1999 ja Hämeenlinnan Postimerkkikerhon Nuoriso-osaston nuoren postimerkkeilijän kiertopalkinnon hän sai haltuunsa vuonna 1993. Kuva: Niina Romström-Korte.

Kiitos kaikille teille, jotka olette löytäneet #postimerkkeilija -lehden! Lehteä (blogia) on käyty lukemassa jo yli 42 000 kertaa (sivun näytöt yhteensä) eli keskimäärin yli tuhat kertaa kuukaudessa. Kertokaa toki tästä postimerkkilehdestä ja blogista muillekin; edistetään yhdessä filateliaa ja postikorttien keräilyä! Muistakaa myös, että #postimerkkeilija on Twitterissä: tili on @merkkeilija ja tunnisteet ovat #postimerkkeilija ja #kerailynilo. Samat tunnisteet ovat myös Facebookissa ja Instagramissa.

Voit kertoa filateliaan tai postikortteihin liittyvästä uutisesta, kuten uusista postimerkeistä, tulevasta postimerkkinäyttelystä tai postikorttitapahtumasta, uusista postikorteista taikka postimerkkihuutokaupan tuloksista, lähettämällä toimitukselle sähköpostia osoitteella postimerkkeilija(at)gmail.com. Muuhun keräilyyn liittyen voit lähettää toimitukselle sähköpostia osoitteella kerailyn.ilo(at)gmail.com. Toimituksella on oikeus muokata tms. sille lähetettyä aineistoa tai olla kokonaan julkaisematta saamaansa aineistoa.

Kiitos erityisesti kaikille teille, jotka olette kirjoittaneet #postimerkkeilija -lehteen tai muuten vaikuttaneet lehden sisältöön! Lehden toimituksen eli Aapo Kortteen jälkeen eniten kirjoituksia on Jarmo Nousiaiselta ja Jukka Konttiselta, mistä heille suuri kiitos. Sisältöön voitte vaikuttaa kommentoimalla yksittäistä tekstiä tai lähettämällä sähköpostia (esimerkiksi oman kirjoituksenne): postimerkkeilija(at)gmail.com tai kerailyn.ilo(at)gmail.com.

lauantai 16. lokakuuta 2021

Suurin Hellman Huutokauppa ikinä


Lokakuun 6.-9. päivinä Naantalissa järjestetty Hellman Huutokauppa oli fyysiseltä kohdemäärältään suurin ikinä. Myynnissä oli kaikkiaan 3876 kohdetta, joista ennätykselliset 1200 kappaletta oli suuria laatikkoeriä. Tavaraa oli niin paljon, ettei yrityksen omaan 600-neliöiseen liiketilaan yhtään enempää olisi mahtunutkaan. Jopa riittävän määrän asiakaspaikkoja järjestäminen huutokaupan näytön ajaksi oli haastavaa kaiken tavarapaljouden keskellä.

Paljon kohteita, kova kokonaismyynti


Kaikkiaan yli 1000 euron hintaisia kohteita myytiin noin sata kappaletta. Suurin osa kohteista oli 100-1000 euron hintaisia. Näitä oli yhteensä lähes 2000 kappaletta. Huutokaupan kokonaismyynti oli yli 820 000 euroa. Hyvällä syyllä voidaan todeta, että kaikenlainen keräily on nyt myötätuulessa ja hintataso nousujohteinen.

5 kopeekan pienihelminen ovaali Porvoon postileimalla 1856, tulos 3200 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Paitsi että määrää oli paljon, niin oli myös laatuakin. Sekä yksittäiskohteissa, kokoelmissa että erissäkin oli monia helmiä, jotka vain odottivat löytäjäänsä. Huutokaupan päättyessä peräti 92 % kohteista oli myyty, ja useissa kohteissa lähtöhinta moninkertaistui kovan kilpahuudannan ansiosta. Jälkimyynti tulee kasvattamaan jo nyt erinomaista myyntiprosenttia entisestään.

Isohampainen 8 penniä painotuotteella Venäjälle, tulos 5400 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Nelipäiväisen huutokaupan ensimmäisenä päivänä myytiin muut kuin filateeliset keräilykohteet. Erityisen hyvin olivat edustettuina numismatiikka, kellot ja postikortit, mutta paljon muutakin keräilytavaraa oli tarjolla laidasta laitaan.

Hienot Unkari-kokoelmat


Toisena huutokauppapäivänä myytiin ulkomainen filatelia. Myös se myi hyvin. Huutokauppaan osallistui kirjallisten tarjousten, puhelintarjousten sekä internet-live-huutokaupan välityksellä asiakkaita noin 50 eri valtiosta ja useista eri maanosista.

Kaikkein eniten kiinnostusta herätti vanhan Unkari-keräilijän jäämistö, johon kuului hieno näyttelykokoelma sekä joukko lisämateriaalia. Kokoelmasta oli nostettu yksittäiskohteeksi Unkarin ensimmäisen postimerkin julkaisematta jäänyt versio, jota kuitenkin oli aikanaan päätynyt vahingossa pieni määrä myyntiin yhteen postitoimistoon. Tämä 2 kreuzerin keltainen merkki vuodelta 1871 oli ulkomaan merkkien kallein yksittäiskohde ja siitä maksettiin kovan kilpailun jälkeen 4900 euroa.

Unkarin 1. merkin julkaisematta jäänyt versio, tulos 4900 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Ulkomaiset huutajat olivat erityisen aktiivisia Unkarin kohteiden myynnin ajan. Varsinainen näyttelykokoelma käsitti Unkarin 1. ja 2. postimerkkisarjan merkkejä vuodelta 1871. Huutokaupassa kokoelma oli jaettu kahtia ja kumpikin julkaisu myytiin omana kokonaisuutenaan. Niissä oli paljon hienoa tavaraa, joukossa käyttämättömiä postimerkkejä, merkkiryhmiä ja kauniita lähetyksiä. Näyttelykokoelman ensimmäinen osa saavutti 8300 euron tuloshinnan ja toinen osa 11 200 euron hinnan, mikä on koko huutokaupan korkein tulos. Kokoelmiin kuului myös esifilateliaa (630 euroa), Itävallan merkkejä Unkarin leimoin (650 euroa), kokoelma postihistoriaa 1874–1943 (2070 euroa) sekä useampia muita kohteita, kuten valtava dublettierä 45 säiliökirjassa, josta maksettiin 1780 euroa.

Huutokaupan kallein kohde oli vanha näyttelykokoelma Unkarin 2. julkaisusta, tulos 11 200 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Hyvä Punaisen Ristin jäämistö


Toinen hyvä jäämistö oli peräisin vanhalta Punaisen Ristin materiaalin keräilijältä. Hänen kokoelmistaan löytyi niin ulkomaista kuin suomalaistakin materiaalia. Yksi hänen kokoelmistaan sisälsi Punaisen Ristin ambulanssipostia alkaen vuodesta 1905. Kokoelma oli montteerattu albuminlehdille. Mukana oli 14 ambulanssilähetystä, muun muassa kortti Polotskista 1916, kortti Tiflisistä 1917, American Red Cross Finland -leima 1921 kirjeellä, kirje Etiopiasta vuonna 1936: Ambulance de la... Finlandaise, jne. Kohde nousi huutokaupassa 4600 euroon.

Ambulanssipostia 14 lähetyksen kokoelma, tulos 4600 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Yksittäiskohteeksi oli nostettu kirje, jossa oli Suomen Punaisen Ristin 5 ja 10 pennin hyväntekeväisyysmerkit haavoittuneille ja sairaille sotilaille. Tämä kirje vuodelta 1916 nousi huiman kilpailun jälkeen 1900 euroon. Samalta keräilijältä oli peräisin erinomainen kokoelma eri maiden Punaisen Ristin postimerkkejä. Mukana oli arvokohteita monista eri maista, myös eksoottisia julkaisuita esimerkiksi Thaimaasta ja Pohjois-Borneosta. Tästäkin kohteesta käytiin kovaa kilpailua ja se nousi 1000 euron lähtöhinnasta 3400 euroon.

Kokoelma eri maiden Punaisen Ristin merkkejä, tulos 3400 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Suomen merkeistä myynnissä oli monia Punaisen Ristin virhepainamia, kuten ristin kaksoispainamia, puuttuvia ristejä sekä hammastamattomia merkkejä. Edelleen keräilijän varastoihin kuului Punaisen Ristin välittämää sotavankipostia, Venäjän ja Turkin sodan 1878 Punaisen Ristin kuoria ynnä muuta materiaalia. Kaikki nämä kohteet herättivät suurta kiinnostusta ja hinnat kilpailtiin usein moninkertaisiksi pohjahintaan verrattuna.

1946 virhepainama: risti puuttuu, tulos 2280 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Hongkong, Värnamo, kokoelmia…


Ulkomaiden yksittäiskohteista hieno tulos saavutettiin muun muassa Hongkongin kolmen leimamerkin käyttämättömästä sarjasta vuodelta 1874. Siitä maksettiin reippaan kilpailun jälkeen 1830 euroa. Toinen hyvä tulos yksittäiskohteista oli ruotsalainen julkaisematta jäänyt 80 äyrin Värnamo-merkki, jonka harvinaisuutta lisäsi siinä oleva KPV-vesileima. Merkistä maksettiin 1600 euroa. Myynnissä oli myös Värnamo-merkkien toinen arvo, 55 äyriä sininen. Siitä maksettiin 1300 euroa. Harvinainen Slesvigin virkapostimerkkien sarja CIS-lisäpainamalla vuodelta 1920 kuuluu niin Saksan kuin Tanskankin filateliaan. Sarjaa on vain harvoin tarjolla huutokaupoissa ja siitä maksettiinkin 1340 euroa.

Hongkong, kolmen leimamerkin sarja, tulos 1830 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Muita erinomaisia tuloksia ulkomaiden osalta oli muun muassa Ruotsi-kokoelma käyttämättömistä postimerkeistä 1858–1969. Se nousi 3400 euroon, käyttämätön Norja-kokoelma puolestaan 3180 euroon ja käyttämätön Islanti-kokoelma 2380 euroon. Italian Kirkkovaltion postimerkkikokoelmasta maksettiin 3050 euroa, Sveitsi-kokoelma nousi 1850 euroon ja brittiläisen kansainyhteisön varastoerästä 80 säiliökirjassa maksettiin 2160 euroa.

Italian Kirkkovaltion postimerkkikokoelma, tulos 3050 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Hienoja Suomi-kohteita: esifilateliaa ja ovaaleita


Suomen yksittäiskohteet myytiin perjantaina. Tämä päivä on perinteisesti Hellman Huutokauppojen jännittävin, koska silloin tarjolla ovat kotimaisen filatelian merkittävimmät kohteet. Nyt myynnissä oli myös osia kahdesta Jussi Tuorin hienosta näyttelykokoelmasta, joiden kohteet herättivät paljon kiinnostusta.

Huutokaupan toiseksi kallein kohde olikin peräisin Jussi Tuorin näyttelykokoelmasta. Tämä Suomen herttua Juhanan omakätisesti allekirjoittama kirje vuodelta 1584 on upea esifilateelinen harvinaisuus, jonka paikka voisi hyvinkin olla museossa tai arkistossa. Kirje on merkittävä osa Suomen varhaista historiaa. Siitä käytiinkin poikkeuksellisen kovaa kilpailua ja kohteen lopullinen myyntihinta oli 8800 euroa. Toinen samasta kokoelmasta peräisin oleva hieno esifilateelinen kohde oli kenraalikuvernööri Pietari Brahen vuonna 1640 lähettämä kirje, josta maksettiin 3900 euroa.

Kenraalikuvernööri Pietari Brahen vuonna 1640 lähettämä kirje, tulos 3900 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Ovaalimerkit ovat yksi Hellman Huutokauppojen tavaramerkki. Nytkin tarjolla oli hieno kattaus näitä Suomen ensimmäisiä postimerkkejä vuodelta 1856. 5 kopeekan ovaaleita oli myynnissä 26 kappaletta ja 10 kopeekan merkkejä 37 kappaletta. Korkein hinta maksettiin 5 kopeekan pienihelmisestä leveäreunaisesta merkistä pelkällä Porvoon postileimalla 1856. Tämä kaunis leike kilpailtiin 3200 euroon. Monia hyviä tuloksia saatiin myös Saarismallin erikoisuuksista sekä klassisen Suomen paremmista kohteista.

Kokoelmat ja erät kiinnostavat aina


Suomen filatelian hienouksien listaus veisi paljon palstatilaa, mutta muutamia poimintoja kannattaa kuitenkin tehdä. Paljon ennakkohuomiota saanut uusi löytö, Saarismallin 10 pennin B-hampainen merkki käyttämättömänä, nousi 3000 euron lähtöhinnasta 6800 euroon. Isohampaisesta 8 pennin merkistä painotuotteella Venäjälle maksettiin 5400 euroa. Mallin 1891 3,50 ruplan värivirhepainamasta maksettiin 4900 euroa. Kahdesta myynnissä olleesta Zeppelinin virhepainamasta toinen nousi 4800 ja toinen 3500 euroon. 5 pennin päikkökolmirivilö vuodelta 1888 kilpailtiin 3900 euroon. Isohampaismerkkien 300 kappaleen erästä maksettiin 3800 euroa.

Zeppelinin virhepainama, tulos 4800 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Viimeisenä huutokauppapäivänä olivat myynnissä Suomen postimerkkien kokoelmat ja erät sekä sekalaiset merkkierät ynnä löytölaatikot ja realisointierät. Päivän kokonaismyynti oli 205 000 euroa, mikä osoittaa, että tarjolla oli runsaasti hyviä kokoelmia, joita ei ollut lähdetty pilkkomaan alas. Esimerkiksi erittäin hyvästä Suomen käyttämättömien postimerkkien kokoelmasta vuosilta 1860–1989 maksettiin 4300 euroa. Myös sekalaiset merkkierät ja realisointierät herättivät paljon kiinnostusta. Tarjolla oli muun muassa kahden eri keräilijän jäämistöt omina kokonaisuuksinaan, molemmissa oli täysi kirjahyllyllinen tavaraa myynnissä yhtenä huutona.

Päättynyt Hellman Huutokauppa tuo erittäin rohkaisevan viestin keräilijöille: harraste on vahvassa vedossa ja hintataso on nousujohteinen. Toinen havainto on, että covid-pandemia on muuttanut keräilijöiden käyttäytymistä pysyvästi. Vaikka huutokauppa oli julkinen, suuri enemmistö tarjoajista osallistui siihen etänä Hellman Huutokauppojen uuden digitaalisen sovelluksen kautta. Jatkossakaan tullaan tuskin enää näkemään täysiä huutokauppasaleja, vaan asiointi tapahtuu enenevässä määrin sähköisesti. Ulkomaisille huutajille tämä on jo pidempään ollut arkea.

1888 5 pennin päikkökolmirivilö, tulos 3900 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Oy Hellman-huutokauppojen tiedote 15.10.2021

tiistai 12. lokakuuta 2021

Vuoden lahjakirja Ahvenanmaalta tekee kunniaa postimerkkitaiteelle


Åland Post julkaisee 20. lokakuuta uuden postimerkkikirjan Ahvenanmaan postimerkit kertovat 2020–2021. Lahjakirja sisältää kaikki kahden vuoden aikana julkaistut postimerkit, jotka on kiinnitetty kirjaan huolellisesti käsin. Astu postimerkkien maailmaan ja lähde kuvien mukana matkalle Ahvenanmaan halki. Aidot postimerkit ja valokuvat sulautuvat lämpimiin ja persoonallisiin henkilökuviin taiteilijoista, poliitikoista, maahanmuuttajista ja nuorista. Ensimmäistä kertaa mukana tulee lisäksi ainutlaatuinen numeroitu ja signeerattu painokuva, joka ei ole myynnissä erikseen.

Ahvenanmaan postimerkit kertovat 2020–2021 -kirjan ovat kirjoittaneet Helena Forsgård ja Gunilla Häggblom, valokuvat on ottanut Tiina Tahvanainen. Postimerkkikirja on ruotsiksi, suomeksi, englanniksi ja saksaksi. Kuva: Åland Post.

Åland Postilla on suuri ilo tuoda markkinoille viidestoista sidottu postimerkkikirja Ahvenanmaan postimerkit kertovat. Tämän elegantin lahjakirjan painosmäärä on rajattu. Se on suunnattu sekä paikalliselle että kansainväliselle yleisölle, joka on kiinnostunut Ahvenanmaasta ja arvostaa postimerkkitaidetta. Kirja perehdyttää ainutlaatuisella tavalla postimerkkien taustalta löytyvään käsityöhön.

Kansikuva on otettu taiteilija Carolina Sundelinin ateljeessa, jossa hän esittelee yhtä taideteoksistaan postimerkkisarjaa Luonnonkukat varten. Valokuva antaa osviittaa sisällön inspiroivista ja asiantuntevista kertomuksista. Kirja antaa puheenvuoron ahvenanmaalaiselle taide- ja kulttuurialalle, yhteiskunnan korkeimmalle johdolle, tehdastyöntekijöille Optinova-yrityksessä sekä kolmannen polven maanviljelijälle. Tiina Tahvanaisen ottamat ilmeikkäät valokuvat elävöittävät tarinoita ja paikkoja.

Ensimmäistä kertaa kirjaan sisältyy bonuslahja, jonka saa ainoastaan tämän kirjan mukana: erityisesti tätä kirjaa varten valmistetun painokuvan purjealusten Mozart ja Viking ensipäivänkuorikuvituksesta. Se on numeroitu ja taiteilija Allan Palmerin signeeraama.

Kirjaa painetaan 1300 kappaletta ja se sisältää 19 postimerkkiä, kolme pienoisarkkia, kaksi vihkoa, kaksi postimaksulipukesarjaa, yhden miniarkin ja yhden painokuvan. Postimerkkikirjan hinta on 102 euroa. Kuva: Åland Post.

Innokkaille postimerkkiharrastajille on tarkat tiedot jokaisesta julkaisusta. Kaikki vuosien 2020 ja 2021 postimerkit on kiinnitetty kirjaan käsin.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 5. lokakuuta 2021

lauantai 9. lokakuuta 2021

YK:n Lennon-merkit julkaistiin kansainvälisenä rauhanpäivänä 21.9.2021


Kansainvälistä rauhanpäivää vietetään vuosittain 21. syyskuuta. YK on julistanut tämän päiväksi, jonka tarkoituksena on lujittaa rauhan ajatusta kaikkialla maailmassa. Se tarjoaa koko ihmiskunnalle tilaisuuden unohtaa erimielisyydet ja edistää rauhankulttuuria maailmanlaajuisesti.




Yllä olevat kuvat on saatu YK:n postihallinnolta ja kuvat julkaistaan YK:n postihallinnon luvalla. Kuvat: United Nations Postal Administration (UNPA).

YK:n postihallinto (United Nations Postal Administration, UNPA) julkaisi rauhanpäivän kunniaksi kolme postimerkkiä (nimellisarvot 1,30 Yhdysvaltain dollaria, 1,50 Sveitsin frangia ja 1,00 euro), joissa on kuvattuna maailmankuulu rauhanaktivisti ja muusikko John Lennon (1940‒1980). Samanaikaisesti julkaistaan kolme pienoisarkkia (nimellisarvot 2,60 dollaria, 2,60 frangia ja 2,85 euroa), joissa on Lennonin kuva, allekirjoitus ja Imagine-nimisen laulun sanat englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Nämä ja muitakin UNPA:n julkaisuja voi hankkia YK:n postihallinnon verkko-osoitteesta https://unstamps.org.

Imaginen levyttämisestä on nyt 50 vuotta. Vuonna 1971 julkaistu laulu on Lennonin soolouran menestynein single, ja eri tyylisuuntia edustavat artistit ovat sittemmin tehneet siitä lukemattomia versioita eri puolilla maailmaa. Sitä on esitetty kansainvälisissä suurtapahtumissa, kuten konserteissa rauhan hyväksi ja nälänhädän poistamiseksi, uudenvuodenjuhlallisuuksissa ja useissa olympiakisoissa, viimeksi Tokion kesäolympialaisten avajaisseremoniassa. Imagine on välittänyt toivon viestiä ihmiskunnan lähihistorian vaikeina aikoina.




Yllä olevat kuvat on saatu YK:n postihallinnolta ja kuvat julkaistaan YK:n postihallinnon luvalla. Kuvat: United Nations Postal Administration (UNPA).

Laulun sanat kannustavat ihmisiä unohtamaan erimielisyydet ja yhdessä kuvittelemaan rauhanomaisen maailman ilman ahneutta, nälkää ja ihmisiä erottavia rajoja. John Lennonin sanoma rauhasta, rakkaudesta ja hyväntahtoisuudesta herättää vastakaikua vielä tänä päivänäkin.

Paras tapa viettää kansainvälistä rauhanpäivää on se, että torjumme vihasta kumpuavat teot ja levitämme myötätuntoa, ystävällisyyttä ja toivoa, jotta maailman ihmiset voivat elää yhdessä, John Lennonin sanoin ”the world will be as one”.

Martin Mörck on kaivertanut kolmen postimerkin sarjan Lennonista otettujen valokuvien pohjalta. Pienoisarkeissa olevat valokuvat ovat Bob Gruenin (New Yorkin julkaisu), Iain Macmillanin (Geneven julkaisu) ja David Nutterin (Wienin julkaisu) ottamia. Lennon-julkaisukokonaisuus on Rorie Katzin (YK) suunnittelema. Postimerkkien ja pienoisarkkien lisämaksuilla rahoitetaan YK:n rauhanturvaoperaatioita. Kutakin merkkiä on painettu 150 000 kappaletta ja kutakin pienoisarkkia 20 000 kappaletta.

John Lennon -maksimikortti. Kuva: Jarmo Nousiainen.

John Lennonista on aiemmin julkaistu virallisia postimerkkejä ainakin Isossa-Britanniassa (Australian Bicentenary -julkaisu 1988), Saksan liittotasavallassa (1988) ja Yhdysvalloissa (2018). The Beatlesin jäsenenä hän on myös mukana monien maiden postimerkeillä. Epävirallisempia julkaisuja Lennonista on olemassa paljon.

YK:n postihallinnon (UNPA) verkkosivut ovat osoitteesta https://unstamps.org.

Jarmo Nousiainen

Lähde:
YK:n postihallinnon tiedote

(Teksti: Jarmo Nousiainen / Kuvat: YK:n postihallinto (vuoden 2021 YK-julkaisut) ja Jarmo Nousiainen (Saksan maksimikortti))