lauantai 27. marraskuuta 2021

Kommentti Jarmo Nousiaisen kirjoitukseen kotiseutukokoelmasta


Kotiseutukeräily ymmärretään yleisesti postihistoriakeräilyn yhdeksi muodoksi. Jarmo Nousiainen esittää #postimerkkeilija -verkkolehdessä 24.11. toisenlaisen tavan laatia kotiseutukokoelma. Siinä olisi pelkästään postimerkkejä, jotka liittyvät hänen esimerkissään eri tavoin Ylä-Savon alueeseen.

Petteri Hannula luettelee julkaisussa Paikallispostihistoriallisen kokoelman laadinta (2019) kotiseutukokoelman neljä materiaalilaajuutta. Näihin sisältyvät muun muassa postileimat ja kuvapostikortit. Irtomerkkejä ei mainita erikseen, ja julkaisussa esimerkkinä käytetyn Karjaa-kokoelman kaikki postimerkit ovat postilähetyksillä tai vastaavilla.

Postihistoriallisen Yhdistyksen sivuilla postihistoria jaetaan kertovan postihistorian, leimakeräilyn ja kotiseutukeräilyn osa-alueisiin. Kaarlo Hirvikoski kirjoittaa kirjassa Postihistoriallinen kokoelma (2003), että hänen mielestään paikallisten postiolojen ja postipalvelujen kehityksen kuvaaminen on samaa kuin kotiseutukokoelma. Se voi ja osin sen pitääkin sisältää muun muassa aluetta koskevia kiertokirjeitä ja karttoja, ja se alkaa usein leimakokoelman pohjalta. Hän jatkaa toteamalla, että esimerkiksi pääkaupungin postipalvelujen tutkimus on katsottava ansiokkaammaksi kuin pienemmän paikkakunnan vastaava tutkimus.

Suomen Filatelistiliiton julkaisemassa Postimerkkeilijän Abckiriassa (2015) ollaan samoilla linjoilla. Kokoelmalajien esittelyssä kotiseutukokoelmasta kerrotaan ensimmäiseksi, että postihistorian osastossa on jo useamman vuosikymmenen ajan ollut esillä kokoelmia, jotka on laadittu tietyn maantieteellisen alueen materiaalista. Kirja samoin kuin aiemmin mainittu Hannulan kokoelmanrakentamisopas ovat luettavissa liiton jäsensivuilla eli vaatii Filatelistiliiton jäsenyyden.

Jokainen keräilijä laatii itselleen sellaisen kokoelman ja sellaisilla periaatteilla kuin haluaa. Jos on mitalitavoitteita postimerkkinäyttelyiden kilpailuluokissa, niiden arvostelusäännöt kannattaa ottaa huomioon. Nousiaisen ajatus kotiseutukokoelmasta on joka tapauksessa virkistävä ja innostaa laatimaan samanlaisen omasta kotiseudustaan.


Turun Postimerkkikerhon kotisivuilla on luettelo Suomessa ilmestyneistä Turku-aiheisista postimerkeistä. Pelkästään Turun tuomiokirkosta ja sen lähiympäristöstä saa rakennetuksi kiinnostavan tarinan ja pienen kokoelman.

Martti Vihanto

(Teksti ja kuva: Martti Vihanto)

Kirjoitus julkaistaan myös Abophil-postimerkkilehdessä otsikolla Kotiseutukokoelmassa vain postimerkkejä.

keskiviikko 24. marraskuuta 2021

Kotiseutukokoelma tämäkin


Filatelian sanaston mukaan kotiseutukokoelmalla tarkoitetaan filateelista, lähinnä postihistoriallista kokoelmaa, joka on laadittu käyttäen kaikkea sellaista aineistoa, jonka avulla kuvataan keräilijän ”kotiseuduksi” valitseman ja määrittelemän rajoitetun alueen (esimerkiksi kunnan, kaupungin, maakunnan tai läänin) postitoimintaa ja postiolojen kehitystä, mahdollisesti ajallisesti rajoitettuna.

Heitän tässä ehdotuksena toisenlaisen määritelmän kotiseutukokoelmalle. Se voisi olla myös kokoelma postimerkkejä, joiden aiheet tavalla tai toisella liittyvät kotiseutuun. Seuraavassa on esimerkkinä oma kotiseutuni Ylä-Savon alue eli Iisalmi ympäristökuntineen. Suomen posti on julkaissut ainakin seuraavat postimerkit, joiden aihe liittyy Ylä-Savoon:


1961 ja 2011: Kirjailija Juhani Ahoa (alk. Johannes Brofeldt, s. 1861 Lapinlahdella) on muistettu postimerkkijulkaisulla sekä syntymän 100- että 150-vuotisjuhlavuonna. Jälkimmäinen julkaisu on kahden merkin pienoisarkki.



1965 ja 2008: Pekka Halosen (s. 1865 Lapinlahdella) maalaus Talvipäivä on postimerkin aiheena. Hänet tunnetaan etenkin talvista luontoa kuvaavista maisemamaalauksista. Hän on maalannut myös alttaritauluja. Halonen opiskeli Pariisissa ja hänen tuotantonsa edustaa kansallisromantiikkaa ja karelianismia. Vuoden 2008 EUROPA-postimerkissä on Pekka Halosen kasvokuva ja ote kirjeestä Maija-vaimolle.


1977: Paavo (alk. Påhl Henrik) Ruotsalainen (s. 1777 Lapinlahdella) oli körttiläisen herätysliikkeen johtohahmo Suomessa. Hän kulki ympäri Suomea tapaamassa liikkeen muita hahmoja, suurelta osin jalkaisin. Vuodesta 1893 lähtien järjestetyt Herättäjäjuhlat ovat joka vuosi eri paikkakunnalla. Juhlat on järjestetty monta kertaa myös Ylä-Savossa, ja käytössä on ollut tapahtuman erikoisleima.


1991: Iisalmen 100-vuotisjuhlan postimerkin suunnitteli Pirkko Vahtero. Ensimmäinen kaupunkijulistus Iisalmelle laadittiin jo vuonna 1856, mutta kaupungiksi pääsyä jouduttiin anomaan vielä useita kertoja. Viimein heinäkuussa 1891 keisari Aleksanteri III määräsi Iisalmen kauppalan muutettavaksi kaupungiksi. Suomen senaatti päätti 20.10.1891 julkaista keisarin julistuksen ja antoi perustamiskirjelmän, jonka antamispäivää on pidetty Iisalmen kaupungin varsinaisena perustamispäivänä.


1996: Elokuvan 100-vuotisjuhlavihossa on mukana elokuva Tuntematon sotilas, jonka ohjasi vuonna 1955 Edvin Laine (s. 1905 Iisalmessa). Mainittakoon lisäksi, että vuonna 1958 hän ohjasi elokuvan Sven Tuuva, jossa nimihenkilöä esittää Veikko Sinisalo. Elokuva huipentuu Koljonvirran taisteluun.


1999: Suomalaista muotoilua esittelevässä vihossa on mukana Ponsse Cobra -metsäkone. Einari Vidgren (s. 1943 Vieremällä) perusti Ponsse-yhtiön vuonna 1970. Se oli T-Median tutkimuksen mukaan Suomen maineikkain yritys vuonna 2018, ja suomalaiset yksityissijoittajat valitsivat sen parhaaksi keskisuureksi yhtiöksi Nasdaq Helsingin pörssilistalla vuonna 2019.


2004: J. L. Runebergin syntymän 200-vuotisjuhlapienoisarkissa on mukana postimerkki, jossa on kuvattuna Sven Tuuva (ruots. Sven Dufva). Vänrikki Stoolin tarinoissa on runo tämännimisestä Suomen sotaan osallistuvasta sotamiehestä. Hän kuolee sankarina pysäytettyään ylivoimaisen vihollisen hyökkäyksen taistelussa, jonka on katsottu kuvaavan Koljonvirran taistelua 27.10.1808. Runossa mainitaan myös kenraali Johan August Sandels.


2010: Miina Äkkijyrkän (alk. Riitta Loiva, s. 1949 Iisalmessa) teos Joy on mukana suomalaista taidetta esittelevässä vihossa. Hän on taiteilija, karjakko ja perinteisen suomalaisen karjan puolustaja. Hänet tunnetaan erityisesti nauta-aiheisista veistoksistaan.


2013: Eukonkannon MM-kisat ovat Sonkajärvellä vuodesta 1992 vuosittain järjestetty humoristinen urheilutapahtuma. Kisat ovat saavuttaneet kiinnostusta maailmalla ja jo useana vuonna niihin on saapunut kisailijoita ulkomailtakin. Voitto on useimmiten mennyt Suomen tai Viron edustajille. Hullut suomalaiset -postimerkkivihon muut kuva-aiheet ovat ilmakitaran soitto, muurahaispesässä istuminen, saappaanheitto, äijänkärräys ja suopotkupallo.


2014: Sotshin talviolympialaisista parisprintin kultaa Suomelle tuoneet Sami Jauhojärvi ja vieremäläinen Iivo Niskanen (s. 1992) ikuistettiin pikavauhtia postimerkkiin. Niskanen valittiin yhdessä Jauhojärven kanssa vuoden 2014 urheilijaksi. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 Niskanen voitti olympiakultaa 50 kilometrin hiihdossa ja hänet valittiin myös vuoden 2018 urheilijaksi.


2016: Jääkide-postimerkki, joka perustuu iisalmelaisen Pekka Honkakosken valokuvaamaan aitoon kuusisakaraiseen tähtimäiseen jääkiteeseen, valittiin maailman toiseksi parhaaksi postimerkiksi espanjalaisessa NexoFil: The Worldʼs Best Stamp 2016 -kilpailussa. Postimerkissä kimaltava jääkide välkkyy painotekniikan ansiosta valossa aivan kuten aidot jääkiteet.

Jos laajennetaan näkökulmaa maakunnan eli Pohjois-Savon tasolle, voidaan luetella vielä seuraavat julkaisut: maakuntaeläin hirvi, maakuntalintu kuikka, maakuntakala muikku ja maakuntakasvi kotipihlaja. Näistä aiheista on julkaistu useampikin merkki.

Tämän kirjoituksen kuvituksena ovat edellä luetellut merkit lukuun ottamatta vuoden 2011 Aho-pienoisarkkia.

Millainen kokoelma sinun kotiseutuusi liittyvistä postimerkeistä syntyisi?

Jarmo Nousiainen

(Teksti ja kuvat: Jarmo Nousiainen)

perjantai 19. marraskuuta 2021

Heritage collection – taidejulisteita Åland Postin postimerkkiarkistosta


Åland Post esittelee uuden kokoelman taidejulisteita, joissa on tarkoin valittuja aiheita Ahvenanmaan postimerkkiarkistosta. Seinätaidekokoelma Heritage collection koostuu kolmesta julisteesta, joissa on kahden merkittävän suomalaisen postimerkkitaiteilijan, Eeva Oivon ja Pirkko Vahteron, aitoa ja alkuperäistä postimerkkitaidetta. Kokoelmalla on rajattu painosmäärä, ja julisteita on kahta eri kokoa. Anna pala Ahvenanmaata lahjaksi tai sisusta kotiasi ajattomalla postimerkkitaiteella.

Åland Post on penkonut ahvenanmaalaisten postimerkkitaideaarteiden arkistoaan ja valinnut sieltä kolme klassista postimerkkiaihetta ainutlaatuiseen julistekokoelmaan, joka on nimeltään Heritage collection.

Olemme iloisia, että saimme myös apua valinnassa keräilijöiltämme, jotka vastasivat verkkokyselyyn kesällä 2021.

Valitut aiheet ovat Eeva Oivon Ulkosaaristo (1985) ja Tukkasotka vuodelta 1987. Pirkko Vahtero puolestaan on maalannut aiheen Kalastajavene vuodelta 1986.

Heritage collection -kokoelman julisteet julkaistaan 1. joulukuuta. A4-kokoisen taidejulisteen hinta on 18 euroa ja kokoa 50×70 cm olevan taidejulisteen hinta on 49 euroa. Julisteet painaa Grano suurkuvatulosteina. Kuva: Åland Post.

Eeva Oivo (1927–2020) on kaivertanut ja suunnitellut suuren määrän suomalaisia seteleitä ja postimerkkejä. Syyskuussa 1985 julkaistiin Ulkosaaristo, joka kuului ahvenanmaalaisten luonnonmaisemien sarjaan. Kuvassa on Kökarin karu saari. Postimerkki, jossa on merilintu Tukkasotka, kuuluu viimeiseen postimerkkisarjaan, jonka hän teki Ahvenanmaalle. Se julkaistiin 2. tammikuuta 1987 yhdessä Haahkan ja Pilkkasiiven kanssa.

Pirkko Vahtero (s. 1936) on muotoillut yli 140 suomalaista postimerkkiä, ja hänen kädenjälkensä löytyy myös talonpoikaisvenesarjasta. Hän on erityisesti tunnettu kaikkien Ahvenanmaan kirkkojen sarjasta ja juhlapostimerkistä Ahvenanmaan itsehallinto 75 vuotta vuodelta 1997. Kalastajavene julkaistiin 2.1.1986.

Taidejulisteita on painettu rajoitetusti 300 kappaletta ja ne on painettu Suomessa FSC-sertifioidulle korkealaatuiselle paperille. Julisteet, jotka ovat kokoa A4, pakataan käsin suojaavaan muovitaskuun ja tukevaan pahvikuoreen. Jokaisen julisteen mukana seuraa etiketti, jossa on tietoa aiheesta ruotsiksi ja englanniksi. Jokaisesta aiheesta on myös koko 50×70 cm, joka toimitetaan pahvisessa putkilossa. Näitä suurempia julisteita on painettu kutakin ainoastaan 20 kappaletta.

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote 16. marraskuuta 2021

torstai 18. marraskuuta 2021

Olavinlinnaa kuvaava postimerkkipari


Kuvassa on suomalainen postimerkkipari, jonka aiheena on Savonlinnassa sijaitseva Olavinlinna. Wikipedian mukaan päälinnan rakentaminen aloitettiin vuonna 1475. Olavinlinna tunnetaan paitsi historiastaan niin myös siellä järjestettävistä Savonlinnan Oopperajuhlista. Suomen Filatelistiliiton verkkosivujen mukaan kaupungissa toimii myös postimerkkikerho nimeltään Savonlinnan Postimerkkeilijät.


Tiedätkö muita postimerkkejä, joissa on aiheena Olavinlinna tai muu Suomen keskiaikainen linna, tai onko sinulla niitä jopa kokoelmassasi? Jos tiedät tai omistat niitä itse, niin kerro siitä kommentoimalla tätä tekstiä.

Lisää luettavaa aiheesta:
Suomen kansallismuseo: www.kansallismuseo.fi > Museot ja linnat > Olavinlinna

lauantai 13. marraskuuta 2021

Netti pullollaan filateliaa ja postikortteja – Aloita #postimerkkeilija -lehden linkeistä


Netin syövereistä löytää valtavasti tietoa filateliasta ja postikorteista. Suomenkielisiä sivustoja on jonkin verran; eniten tietoa taitaa olla saatavilla englannin kielellä. Aloittamalla #postimerkkeilija -lehden linkeistä pääset jo hyvin pitkälle.

Linkkejä-sivulle on koottu eri otsikoiden alle filateliaan ja postikortteihin sekä keräilyyn yleisesti liittyviä linkkejä. #postimerkkeilija -lehti ei ole vastuussa linkkien toimivuudesta eikä linkitetyistä sivustoista. Jokaisen linkin perässä on suluissa päivämäärä, jolloin linkkiä on viimeksi testattu. Voit lähettää linkkiehdotuksia sähköpostitse osoitteella postimerkkeilija(at)gmail.com.

Lentopostiin ja astrofilateliaan voit tutustua kansainvälisen filatelistiliiton aerofilatelian komission (FIP Aerophilately Commission) verkkosivuilla, lentopostiyhdistysten kansainvälisen kattojärjestön (Fédération Internationale des Sociétés Aérophilatéliques (FISA)) sivustolla, brittiläisen lentopostiyhdistyksen (British Air Mail Society) ja amerikkalaisen lentopostiyhdistyksen (American Air Mail Society) kotisivuilla, kanadalaisen aerofilatelian yhdistyksen (The Canadian Aerophilatelic Society) kotisivuilla sekä italialaisen astrofilatelian yhdistyksen (Associazione Italiana Astrofilatelia) sivustolla.

Linkkejä on jo pitkälti yli sata ja uusia linkkejä pyritään lisäämään kuukausittain. Voit esimerkiksi tutustua tarkemmin filatelistiliittoihin, suomalaisiin ja ulkomaisiin postimerkkikerhoihin, leimamerkkeihin ja -papereihin sekä posti- ja postimerkkimuseoihin. Postikorttien maailmaan pääset syventymään muun muassa postikorttiyhdistysten, postikorttitaiteilijoiden ja -kustantajien sekä postcrossingin kautta.

perjantai 5. marraskuuta 2021

Edistetään postimerkkeilyä yhdessä!


Eikö ole postimerkkeilyn etu, että me kaikki postimerkkeilijät edistämme harrastustamme? Jokainen omalla tavallaan ja itselle ominaisia väyliä käyttäen. Väyliä voivat olla sukulaiset ja muu tuttavapiiri, työkaverit, oman ammattialan tai muun harrastuksen lehti, messutapahtuma, blogi, verkkosivusto, mikä tahansa sosiaalisen median kanava, jne.

Postimerkkeily-yhdistystenkin intressinä luulisi olevan postimerkkeilyn, jota myös filateliaksi nimitämme, edistäminen. Onko intressinä sittenkin, kenellä on yhdistyksen "jäsenkirja"? Ensin pitää saada uusia postimerkkeilijöitä, koska muuten harrastuksemme kuolee. Uusista harrastajista osa löytää tiensä varmasti yhdistyksiin, osa ei ja se heille sallittakoon. Jalkapalloseuroillekin tärkeintä on saada ihmiset potkimaan palloa, vaikka omalla kotipihalla; eivät ne oleta kaikkien osallistuvan seuratoimintaan. Vastakkainasettelu tekee vain hallaa tälle rakkaalle harrastuksellemme.


#postimerkkeilija haluaa edistää postimerkkeilyä ottamatta kantaa siihen, miten kukin postimerkkejä kerää. Kunpa tämä olisi linja myös muilla postimerkkilehdillä, blogeilla, sosiaalisen median (some) kanavilla, jne. Osa meistä käyttää jäsenmaksun euromäärän mieluummin keräilykohteiden ostamiseen, mitä väärää siinä on? Usein yhdistyksiin kuulumattomilla voisi olla uusia ja raikkaita ajatuksia, jos heitä vain kuunneltaisiin. Arvostan heitä, jotka puurtavat yhdistyksissä, mutta yhtä lailla arvostan muun muassa heitä, jotka edistävät harrastustamme somessa.

Esimerkiksi moni kaipaisi postimerkkinäyttelyiden uudistamista. Ulkomailla virtuaalinäyttelyt ovat jo arkipäivää, mutta eivät meillä Suomessa. Kuinka monessa muussa kilpailulajissa olet kuullut jaettavan vermeilejä? Niinpä. Miten postimerkkinäyttelyiden logiikka voisi aueta kaikelle kansalle, kun suurin osa kokoelmista saa aina vähintään hopeamitalin? Tänä päivänä on jo monia kilpailuja, joissa myös yleisön äänet vaikuttavat lopputulokseen.

Mitä haluan tällä kaikella sanoa? Sitä, että filateliaa tarvitsee uudistaa ja kehittää. Sitä, että jokainen postimerkkeilijä on yhtä arvokas "jäsenkirjasta" riippumatta. Sitä, että jokainen pienikin toimi postimerkkeilyn näkyvyyden lisäämiseksi on yhteinen etumme. Eikö ole aika unohtaa vastakkainasettelu ja hyväksyä, että tärkeintä on edistää postimerkkeilyä? Yhdessä!