sunnuntai 27. helmikuuta 2022

Unkarin pikajakelu- ja kirjattua postia (kohde 2)


#postimerkkeilija -lehti esittelee lehden toimituksen kokoelmaa Unkarin pikajakelu- ja kirjatusta postista, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Unkarin pikajakelu- ja kirjattu posti -tunnisteella.

Pikajakeluposti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut lähettää vastaanottajalle postilähetyksen tavallista kulkuaikaa nopeammin eli pikana. Pikajakelu merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi pikajakelulipukkeella. Pikajakelusta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.

Kirjattu posti tarkoittaa postilähetyksiä, jotka lähettäjä on halunnut kirjattavan eli merkittävän erilliseen rekisteriin. Rekisterin avulla seurataan lähetyksen kulkua. Kirjaaminen merkitään lähetykselle selkeästi esimerkiksi R-lipukkeella (R = registration). Kirjaamisesta suoritetaan postille erillinen lisämaksu tai tavalliseen lähetykseen verrattuna suurempi postimaksu.


Kuvassa on kirje pikajakelupostissa Budapestista Unkarista 9. kesäkuuta 1940 Sveitsiin Solothurniin, jonne kirje on saapunut 10. kesäkuuta 1940. Budapestin postileimassa on ensin vuosiluku, sitten kuukausi ja lopuksi päivä, kun taas Solothurnin postileimassa on ensin päivä, sitten kuukausi ja lopuksi vuosiluku.

Unkarilainen pikajakelulipuke.

Kirjeen lähettämisestä pikajakelupostissa kertoo unkarilainen EXPRESSZ-pikajakelulipuke ja sen alle kirjoituskoneella kirjoitettu sana Express! Postimaksu 120 fillériä eli 1,20 Unkarin forinttia: kirje ulkomaille 20 grammaan saakka 1.1.1927–14.9.1941 40 fillériä + pikajakelu ulkomaille 1.4.1926–14.9.1941 80 fillériä.

Tuloleimana on Solothurn 1:n postileima.

Lähde:
Hungarian Philatelic Society of Great Britain: http://www.hpsgb.com -sivusto (26.2.2022)

Lisää luettavaa aiheesta (lähteen lisäksi):
Bélyegmúzeum – Stamp Museum (Unkarin postimerkkimuseo): www.belyegmuzeum.hu
Society for Hungarian Philately: https://hungarianphilately.org
Arbeitsgemeinschaft Ungarn e.V. im BDPh: www.arge-ungarn.com

torstai 24. helmikuuta 2022

Vuoden 2021 kauneimmaksi äänestetty postimerkki kuvaa syksyistä metsämaisemaa


Suomalaiset äänestivät vuoden 2021 kauneimmaksi postimerkiksi Jukka Risikon valokuvaaman syksyisen Metsämaiseman. Merkissä nähdään metsää ja etualalla punertavia mustikanvarpuja auringonlaskun aikaan. Myös toiseksi kauneimmaksi äänestetty postimerkki Koivukuja perustuu Jukka Risikon valokuvaan, joka esittää hehkuvan ilta-auringon värittämää koivukujaa.


Risikko haluaa välittää valokuvillaan luonnon rauhoittavaa vaikutusta. Hän kuvaa kotiseutunsa Lapuan maaseudulla ja metsissä ja toivoo lisäävänsä kuvillaan ihmisten arvostusta omaa ympäristöä ja lähiluontoa kohtaan.

Jukka Risikko julkaisee maisemakuviaan aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, jossa ne ovat herättäneet ihastusta eri puolilla maailmaa. Myös postimerkeissä tullaan näkemään jatkossa Risikon maisemakuvia lisää.

Jukka Risikon Syksyn kajo -postimerkit julkaistiin viiden merkin pienoisarkissa, jonka graafisesta suunnittelusta vastaa Stiina Hovi. Merkkejä on vielä hyvin jäljellä ja niitä voi ostaa postimerkkien myyntipisteistä ja Postin verkkokaupasta posti.fi/ostoksille.

Kauneimmat postimerkit sijoilla 3, 4 ja 5


Kolmanneksi kauneimmaksi merkiksi äänestettiin monille tuttu joulutervehdyksen ikimerkki Punatulkku. Klaus Welpin suunnittelema merkki kuvaa perinteistä aihetta modernilla ja hiukan humoristisella, mutta lämpimällä otteella.


Neljänneksi eniten ääniä annettiin Eero Järnefeltin ikonisesta maalauksesta Maisema Kolilta tehdylle postimerkille, joka julkaistiin kahdeksaa suomalaista klassikkomaalausta esittelevässä rullapostimerkissä. Ilkka Kärkkäisen suunnittelema Suomalaisia taideklassikoita -rullapostimerkkisarja saa jatkoa tämän vuoden huhtikuussa.

Viidenneksi eniten ääniä kertyi sadunomaista peuraa esittävälle ystävänpäiväpostimerkille, joka julkaistiin Riku Ounaslehdon suunnittelemassa Pidetään huolta -postimerkkivihossa.

Ääniä annettiin yhteensä yli 49 000, joista lähes kolmasosa postikorteilla


Suomen kauneinta postimerkkiä pystyi äänestämään Postin verkkosivuilla ja postikortilla. Äänestyksessä annettiin yhteensä 49 049 ääntä, joista peräti 15 147 postikorteilla. ”Postikorttiäänien määrä oli iloinen yllätys. Postikortteja lähetettiin äänestykseen noin 5000 enemmän kuin edellisenä vuonna”, Postin Design Manager Tommi Kantola kertoo.


”Jukka Risikon maisemakuvien menestys kilpailussa oli ennakoitavissa. Luonto- ja maisema-aiheet ovat perinteisesti sijoittuneet äänestyksissä korkealle. Suomalaisten on helppo samaistua postimerkkien maisemiin asuinpaikasta riippumatta, vaikka ne onkin kuvattu Etelä-Pohjanmaalla Lapualla”, Kantola sanoo.

Suomen kaunein postimerkki 2021 -äänestyksen top 10


  1. Syksyn kajo, metsämaisema, Jukka Risikko, 4060 ääntä
  2. Syksyn kajo, koivukuja, Jukka Risikko, 3717 ääntä
  3. Punatulkku, Klaus Welp, 3008 ääntä
  4. Suomalaisia taideklassikoita, Maisema Kolilta, Ilkka Kärkkäinen, 2993 ääntä
  5. Pidetään huolta, peura, Riku Ounaslehto, 2842 ääntä
  6. Onnittelukukat, akileija, Oona Himanen, 1978 ääntä
  7. Pidetään huolta, orava, Riku Ounaslehto, 1778 ääntä
  8. Uhanalaisia eläimiä, isoapollo, Petteri Mattila, 1713 ääntä
  9. Syksyn kajo, kuutamo, Jukka Risikko, 1710 ääntä
  10. Suomalaisia taideklassikoita, Leikkiviä poikia rannalla, Ilkka Kärkkäinen, 1599 ääntä

Suomalainen postimerkki sai parhaan suunnittelun palkinnon Nexofil-kilpailussa


Suomalaiset postimerkit ovat arvostettuja maailmalla. Tästä saatiin jälleen yksi osoitus viime vuoden lopulla, kun kuvataiteilija Janne Laineen Duetto-maalaukseen perustuva postimerkki palkittiin kansainvälisessä Nexofil-kilpailussa maailman parhaasta postimerkkisuunnittelusta. Samainen merkki sai kolmannen palkinnon myös Nexofilin maailman paras postimerkki -sarjassa. Janne Laine sai vuonna 2020 Postin taidepalkinnon.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 23.2.2022

sunnuntai 20. helmikuuta 2022

Lehmiä postimerkeissä – Irlannista Surinameen


Postimerkki Irlannista vuodelta 1987.

Aihefilateliassa kerätään postimerkkejä ja muita filateelisia kohteita tietystä aiheesta. Koska merkkejä eri aiheista löytyy valtavasti, niin jokaiselle löytyy varmasti itseä kiinnostava aihe kerättäväksi.

Postimerkki Falklandinsaarilta.

Jos olet maitotilallinen, koulutukseltasi meijeristi tai meijeriteknikko taikka haluat muuten löytää sopivan keräilykohteen eläinaiheisten postimerkkien joukosta, on lehmäaiheisen filatelian kerääminen juuri sinulle sopiva keräilyharrastus. Lehmäaiheisia postimerkkejä on ilmestynyt maailmassa yllättävän paljon ja niitä ilmestyy jatkuvasti lisää, joten mielenkiintoista kerättävää riittää. Keräilyaihetta voi laajentaa myös muihin nautaeläimiin.

Norjalainen postimerkki vuodelta 1981.

Wikipedian mukaan lehmä on naaraspuolinen nauta, joka on poikinut vähintään kerran, ja maidontuotantoon tarkoitettu naaras on lypsylehmä. Kaikki naudat eivät siis ole lehmiä, vaikka puhekielessä niitä usein lehmiksi kutsutaan. Nauta (Bos taurus) kuuluu märehtiviin sorkkaeläimiin.

Islantilainen postimerkki vuodelta 2003.

Lypsylehmiä Suomessa on alle 300 000 ja ne alkavat tuottaa maitoa ensimmäisestä vasikoinnista eli noin kahden vuoden iästä alkaen. Suomenkarjaa eli suomalaisia karjarotuja ovat kyyttö, lapinlehmä ja länsisuomalainen lehmä. Muita karjarotuja ovat esimerkiksi ayrshire ja holstein-friisiläinen; ne tuottavat enemmän maitoa kuin suomenkarja.

Suomalainen postimerkki vuodelta 2000.

Lehmä yhdistetään yleensä maitoon, koska suurin osa juotavasta maidosta on peräisin lehmistä – sama pätee tähän valkoiseen ravintonesteeseen myös meijeriteollisuuden raaka-aineena. Suomessa vuosittainen lehmänmaidon tuotanto on noin kaksi miljardia litraa, kun koko maailmassa määrä on noin 600 miljoonaa tonnia. Lehmillä on siis tärkeä merkitys meille ihmisille.

Postimaksulipuke Ahvenanmaalta vuodelta 2001.

Aihefilateliaan perehtyminen kannattaa aloittaa vuonna 2014 julkaistusta Aihefilatelian käsikirjasta sekä lähtemällä mukaan Aihefilatelistien toimintaan. Yhdistys julkaisee Aihefilatelisti-nimistä lehteä ja yhdistyksen toiminnasta löytää tietoa muun muassa Facebookista (@aihefilatelistit).

Postimerkki Surinamesta vuodelta 1984.

Lähde:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org); artikkelit Lypsykarja, Maito ja Nauta (19.2.2022)

perjantai 18. helmikuuta 2022

Åland Post juhlii 100-vuotiasta Segelpaviljongenia postimerkillä


Maaliskuun 25. päivä Åland Post suuntaa huomion Segelpaviljongeniin, joka on suosittu ja tunnettu arkkitehtuurin helmi Maarianhaminassa. Taiteilija Carolina Sundelin otti haasteen vastaan ja vangitsi rakennuksen erityispiirteet. ”En ollut aiemmin oikein pannut merkille koko taloa. Se on mielenkiintoinen rakennus ja oli hauska huomata, että arkkitehtuuri muistuttaa aasialaista rakennusta”, Carolina kertoo.

Postimerkin maksuarvo on 2,10 euroa ja arkissa on 2 x 12 merkkiä. Cartor Security Printing -painossa merkkiä painetaan 4-värioffsetilla 45 000 kappaletta. Postimerkin hammaste on 13 per 2 cm ja muotoilusta on vastannut Johanna Finne (Åland Post). Kuva: Åland Post.

Segelpaviljongen on Lars Sonckin (1870–1956) piirtämä rakennus ja se edustaa hänen kansallisromanttista tyyliään, jossa on vaikutteita muun muassa Karjalasta. Koristeellinen hirsitalo pystytettiin 1895–99 kalliolle sataman ylärinteeseen kesämökiksi Karl Hällbergille, joka toimi lääkärinä silloisessa kylpylässä Maarianhaminassa. Lääkärin kuoleman jälkeen Kotkanpesäksi kutsutun talon osti pursiseura Åländska segelsällskapet (ÅSS) käytettäväksi kerhotalona. 1922 rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen Länsisataman rantaan, missä se toimii nykyään suosittuna kesäravintolana.

Kun taiteilija Carolina Sundelin alkoi hahmotella postimerkkiä akvarellivärein, hän sai apua 1920-luvun valokuvista, joita oli otettu paviljongista. Hän käytti myös itse paljon aikaa rakennuksen tutkimiseen eri kulmista ja sopukoista: – Koska talo oli pääosassa, piti jättää pois kaikki mainoskuvat, lipputanko ja terassi rakennuksen ympäriltä. Yhtenä haasteena oli kaikki rakennuksen pikkuikkunat ja lohikäärmeiden yksityiskohdat. Talo on myös rinteen alapuolella ja taustalla on paljon mäntyjä, minkä ansiosta talo ei pääse niin hyvin esille. Niistä kahdesta kuvasta, jotka tein, pidin eniten siitä, jossa ei ollut rinnettä ja metsää. Siitä kuvasta tulikin sitten postimerkki.

Ensipäivänkuoren hinta on 3,10 euroa. Kuoren kuvassa liehuu Pursiseura ÅSS:n pursilippu, joka on peräisin pursiseuran perustamisajoilta vuodelta 1897 ja siitä tuli virallinen lippu vuonna 1906. Kuva: Åland Post.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 8.2.2022

sunnuntai 13. helmikuuta 2022

Åland Post julkaisee maailman ensimmäisen frisbeegolf-postimerkin


Maaliskuun 25. päivä Åland Post julkaisee maailman ensimmäisen postimerkin aiheesta frisbeegolf. Postimerkin on muotoillut suomalainen kuvittaja Sanna Mander. Vuoden 2022 aikana Maarianhaminassa oleva frisbeegolf-rata juhlii 40-vuotistaivaltaan ja postimerkki on kunnianosoitus iloiselle 1980-luvulle ja juhlivalle radalle. Ahvenanmaalla on nykyään maailman tihein frisbeegolf-rataverkosto ja kunnianhimoisena tavoitteena on tehdä saarimaakunnasta maailman suurin frisbeegolf-rata.

Postimerkin maksuarvo on Världen (2,40 euroa). Merkkiä painetaan 45 000 kappaletta 4-värioffsetilla Cartor Security Printing -painossa. Postimerkin hammaste on 13 per 2 cm. Kuva: Åland Post.

Vuoden 2022 aikana 9-väyläinen frisbeegolf-rata Badhusparken-puistossa Maarianhaminassa juhlii 40-vuotispäiviään. Se on myös yksi Euroopan vanhimmista käytössä olevista radoista. Löydät postimerkistä kunnianosoituksen iloiselle 1980-luvulle ja juhlivalle radalle. Postimerkki esittää viidennen frisbeegolf-korin Badhusbergetillä Maarianhaminassa, josta avautuu näkymä Länsisatamaan.

Kuvittaja Sanna Mander on aiemmin muotoillut useita postimerkkejä Suomen Postille, mutta debytoi taiteilijana Åland Postille. Hän kuvailee näin ajatuksiaan postimerkin muotoilusta: – Tyylini perustuu värien ja muotojen sommitteluun – en piirrä realistisesti. Siirtelen elementtejä ja yritän saada kuvaan jännittävää dynamiikkaa. Ajattelin ihania lapsuuden kesiäni Ahvenanmaalla, kun piirsin postimerkkiä ja toivon, että postimerkki innostaa lähtemään frisbeegolf-radalle!

Frisbeegolf on nopeimmin kasvava urheilulaji Suomessa. Idea tehdä Ahvenanmaasta maailman suurin frisbeegolf-rata tuli Ahvenanmaan yrittäjien puheenjohtajalta, Mats Adamczakilta: – Sain tehtäväkseni pandemian alussa kehittää uusia konsepteja, jotka houkuttelisivat kotimaan matkailuun ja antaisivat uusille matkailijoille syyn käydä Ahvenanmaalla. 25. heinäkuuta 2020 avattiin 11 rataa seitsemän tunnin aikana. Viime vuodesta alkaen Ahvenanmaalla on pelattu yli 120 000 frisbeegolf-kierrosta, joissa on heitetty lähes kuusi miljoonaa kertaa.

Arkissa on 2 x 16 postimerkkiä. Ensipäivänkuoren hinta on 3,40 euroa. Kuva: Åland Post.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 8.2.2022

keskiviikko 9. helmikuuta 2022

Kahvi on kortilla Postimuseon pienoisnäyttelyssä


Postimuseon Kahvi kortilla -pienoisnäyttely esittelee 175 postikorttia keräilijä Seppo Louhivuoren noin 2000 kahviaiheisen kortin kokoelmasta. Piirretyt, valokuvatut ja taidepostikortit eri aikakausilta ja eri maista esittelevät kahvin käyttöä ja kulttuuria. Pienoisnäyttely liittyy Postimuseossa esillä olevan Aamukahvi ja tuore lehti -näyttelyn teemaan.

Sydämellinen onnittelu Oililta! Vuonna 1929 kulkenut käsinväritetty valokuvapostikortti. Kuva: Postimuseo.

Suomalaisten innokas kahvinjuontikulttuuri näkyy postikorttien kuvituksissa. Kortit esittelevät kahvin valmistusta paahtamisesta jauhamiseen ja keittämiseen, kahvipöytäkattauksia, nautiskelupaikkoja sisällä ja ulkona sekä yksityisiä ja sosiaalisia kahvinjuontihetkiä. Postikorteissa esitellään myös kaikki Pauligin hyvän kahvin lähettiläät. Paula-tyttöjä valittiin vuodesta 1950 lähtien yhteensä 19. Vuodesta 2019 lähtien Pauligin kahvilähettilääksi on voitu valita myös mies. Kokoelman vanhimmat kortit ovat 1900-luvun alkupuolelta ja uusimmat 2000-luvulta.

Kahvin säännöstelyaikana käytössä olleita kahvikortteja. Kortit Seppo Louhivuoren kokoelmista. Kuva: Postimuseo.

Postikorttien lisäksi esillä on kahvin valmistukseen liittyvää esineistöä ja nostalgisia kahvipakkauksia. Näyttely muistuttaa myös kahvin säännöstelystä Suomessa. Sota-aikana kahvista oli pula, ja tarjolla oli korviketta, jossa pieni osa oli kahvia ja osa vastiketta, kuten sikuria. Kahvi loppui kokonaan 1940-luvun alussa, jolloin siirryttiin juomaan pelkkää vastiketta, jossa ei ollut lainkaan kahvia. Sodan jälkeen kahvia taas saatiin, mutta se oli vielä pitkään säännösteltyä eli kahvi oli kortilla vuoteen 1954 asti.

Talviurheilu-sarjan postikortti 1950-luvulta, K-la Oy. Taiteilija Holger Erkelenz. Kuva: Postimuseo.

Pienoisnäyttely on tehty yhteistyössä keräilijä Seppo Louhivuoren ja Vilkkimäen kahvimuseo ry:n kanssa. Keräilijä, postikorttitaiteilija ja -vaikuttaja Seppo Louhivuori on päävastuussa Vilkkimäen kahvimuseon ylläpidosta, opastuksista ja täydentää aktiivisesti sen kokoelmaa.

Kahvi kortilla -pienoisnäyttely on 10.2.-10.4.2022 museokeskus Vapriikin 2. kerroksessa, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Postimuseon näyttelyt ovat taas auki 10.2.2022 alkaen Vapriikin uudistusremontin jälkeen.

Seppo Louhivuori esittelee näyttelyä perjantaina 25.2.2022 klo 16.

Ruotsalaisen kuvittajan Lars Carlssonin (1921–2002) alias Fingalin piirtämä ja Paperitaiteen julkaisema postikortti. Kuva: Postimuseo.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Postimuseon tiedote 4.2.2022

sunnuntai 6. helmikuuta 2022

Bowie-postimerkki Saksan postilta


Saksan posti julkaisi 3.1.2022 nimellisarvoltaan 85 sentin arvoisen erikoispostimerkin sen johdosta, että muusikko, tuottaja ja näyttelijä David Bowien (1947‒2016) syntymästä on 75 vuotta. Postimerkin on suunnitellut Thomas Steinacker.


Bowie asui Länsi-Berliinissä uransa kannalta merkittävinä vuosina 1976‒1978. Asuinpaikkana oli seitsemän huonetta käsittävä vanha asunto osoitteessa Hauptstrasse 155 Schönebergin kaupunginosassa. Hän äänitti berliiniläisessä Hansa-studiossa albumin Low, joka on niin sanotun Berliini-trilogian ensimmäinen osa. Bowie suhtautui Berliinissä tekemiinsä albumeihin kokeiluina, joiden kaupallinen menestys ei ollut niin tärkeää. Kuitenkin singlenä julkaistusta kappaleesta Sound and Vision tuli hitti: se nousi Saksan listalla sijalle 6 ja Englannissa jopa sijalle 3.

Vain joitakin kuukausia myöhemmin äänitettiin trilogian toinen osa eli albumi Heroes. Nimikappale on yksi Bowien tunnetuimmista lauluista, joka levytettiin ranskan- ja englanninkielisenä sekä saksan- ja englanninkielisenä versiona. Sanoitus kertoo kahdesta rakastavaisesta, jotka suutelevat toisiaan Berliinin muurin vieressä, kun rajavartijat ampuvat heitä kohti. Bowie käsitteli laulussa omien havaintojensa ohella 1920-luvun ekspressionismin antamia vaikutteita, esimerkiksi Otto Müllerin maalausta Liebespaar zwischen Gartenmauern (1916).

Bowie työskenteli Berliinissä myös Iggy Popin kanssa ja osallistui tämän kiertueelle kosketinsoittajana. Berliinin-vuosina hän näytteli pääosaa elokuvassa Schöner Gigolo, armer Gigolo (englanniksi Just A Gigolo), joka oli Marlene Dietrichin viimeinen elokuva. Berliini-trilogian viimeinen osa Lodger julkaistiin vuonna 1979, jonka ilmestyessä Bowie oli jo muuttanut Sveitsiin.

Aiemmin Bowie-postimerkkejä ovat julkaisseet ainakin Britannian ja San Marinon postit.

Jarmo Nousiainen

Lähde:
Saksankielinen Wikipedia-artikkeli David Bowie (https://de.wikipedia.org)

(Teksti ja kuva: Jarmo Nousiainen)

perjantai 4. helmikuuta 2022

Ananthapuri Stamp Bulletin on intialainen postimerkkilehti


Intialainen Ananthapuri Philatelic Association -niminen postimerkkikerho julkaisee digitaalista Ananthapuri Stamp Bulletin -postimerkkilehteä. Lehteä on ilmestynyt jo 72 numeroa; viimeisin numero on juuri julkaistu. Ananthapuri Stamp Bulletin on tilattavissa veloituksetta yhdistyksen Facebook-sivulla mainitusta sähköpostiosoitteesta.

Wikipedian mukaan Anantapurin kaupungin metropolialueella asuu yli 340 000 ihmistä. Kaupunki sijaitsee Intiassa Andhra Pradeshin osavaltiossa.


Lähteet:
Facebook: Ananthapuri Philatelic Association (2.2.2022)
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Anantapur (2.2.2022)