keskiviikko 30. maaliskuuta 2022

Tutustu merta hallitsevaan ahvenanmaalaiseen vedenhaltiaan EUROPA-postimerkissä


Åland Post julkaisee 9. toukokuuta tämän vuoden postimerkin PostEuropin postimerkkisarjassa EUROPA, jonka teemana on vuonna 2022 sadut ja tarinat. Ahvenanmaan postimerkissä on vedenhaltia, naispuolinen vesiolento ahvenanmaalaisesta kansanuskomuksesta. Tulkinnasta vastaa kuvittaja Lasse Harkkala: ”Kertomukset vedenhaltiasta olivat inspiroivia ja puhuttelevia, koska itse hahmo on sekä ennalta-arvaamaton että hallitsemattoman alkukantainen. Et tiedä, tuoko se hyvää vai huonoa tuuria, mikä sekä pelottaa että kiehtoo meitä ihmisiä.”

Postimerkki perustuu suurilta osin kertomuksiin, joita talletettiin eri puolilla Ahvenanmaata 1890-luvulla. Haltia on olento, joka hallitsee tiettyä aluetta. Tarinoita haltioista esiintyy kuitenkin kaikkialla Pohjoismaissa. Vedenhaltia, jota kutsuttiin myös merenrouvaksi, on läheistä sukua vedenneidolle. Vedenhaltia hallitsee merta ja järviä sekä voi ennustaa kuolemaa ja huonoa säätä.

Postimerkin maksuarvo on 2,30 euroa. Merkkiä painetaan 45 000 kappaletta 5-värioffsetilla Cartor Security Printing -painossa. Arkissa on 2 x 15 postimerkkiä ja merkin hammaste on 13 per 2 cm. Muotoilusta on vastannut Johanna Finne (Åland Post).

Vedenhaltiaa pidetään kauniina, mutta kauneus ulottuu vain etupuolelle. Selkäpuolelta hän on ontto ja laho puunrunko. Hän näyttäytyy mielellään ihmisille ja on ihastunut nuoriin miehiin, joille hän antaa metsästys- ja kalastusonnea, jos he lyöttäytyvät hänen seuraansa. Vedenhaltialla on hauki kotieläimenä. Hänellä on myös omaa karjaa ja hänen merilehmiään voidaan nähdä laitumella ihmisten karjan joukossa, ja ne voivat jopa pariutua keskenään.

Vuoden EUROPA-postimerkki on Lasse Harkkalan ensimmäinen postimerkkitehtävä. Kertomukset vedenhaltiasta käynnistivät hänen mielikuvituksensa ja kuvat pursusivat hänen kynästään. Lasse kertoo: ”Itse vedenhaltian alkusysäyksenä voidaan pitää Kalevalan Vellamoa tai Odysseian seireenejä. Halusin kuvituksiin mukaan monia eläimiä, sillä minun mielestäni olisi mahtavaa olla villieläinten ystävä kuten vedenhaltia ja nähdä maailma niiden näkökulmasta.”

Lähde ja teksti sekä kuva:
Åland Postin lehdistötiedote 22.3.2022

sunnuntai 27. maaliskuuta 2022

Suomen postimaksuja 1975–2001 (kohde 2)


#postimerkkeilija -lehti esittelee lehden toimituksen kokoelmaa Suomen postimaksuista 1975–2001, kohde kerrallaan ja satunnaisessa järjestyksessä. Kaikki kohteet ovat löydettävissä Suomen postimaksut -tunnisteella.

Postimaksu tarkoittaa maksua, jonka yleensä postilähetyksen lähettäjä maksaa, jotta posti kuljettaa lähetyksen perille sen vastaanottajalle. Postimaksu voi olla pelkkä kuljetusmaksu taikka sitten kuljetusmaksu ja yksi tai useampi erillinen lisämaksu, kuten kirjaaminen tai vakuuttaminen. Kuljetusmaksun suuruuteen vaikuttaa tavallisesti postilähetyksen laji (esimerkiksi kirje tai postikortti) sekä lähetyksen paino ja kohdemaa.

Kuvassa on lentokirje pikajakelupostissa Helsingistä (Helsinki 70 -postitoimipaikasta) 30. heinäkuuta 1980 Palm Springsiin Yhdysvaltoihin. Kirje on saapunut perille 5. elokuuta 1980. Lentokirjeestä kertoo kuoren ylä- ja alareunassa oleva väritys sekä kuorella oleva PAR AVION -teksti. Pikajakelusta kertoo puolestaan kuoren vasemmassa yläkulmassa oleva EXPRÈS-lipukepari eli pikajakelulipukepari.


Postimaksu on 6,80 markkaa, joka koostuu lentokirjeen Euroopan ulkopuolelle kuljetusmaksusta 1.1.1979–31.12.1980 20 grammaan saakka 1,80 markkaa ja pikajakelun lisämaksusta 1.2.1977–31.12.1981 5,00 markkaa. Näin ollen kirje on painanut korkeintaan 20 grammaa.

Kohde kuuluu myös #postimerkkeilija -lehden toimituksen kokoelmaan Suomen pikajakelupostista.

Lähde:
Petteri Hannula, Hannu Rasehorn ja Juha Valtonen: Modernin filatelian postitaksat – Osa 1, Espoo 2002

Lisää luettavaa aiheesta (lähteen lisäksi):
Forschungsgemeinschaft Nordische Staaten e.V. im Bund Deutscher Philatelisten e.V.: Die Postgebühren Skandinaviens, Saksa 1999
Harri Ala-Honkola, Hannu Kauppi, Juhani Kerppola, Ari Muhonen ja Esko Seitsonen: Suomen postitaksat 1875–2001, Postimuseo, 2016
Petteri Hannula, Hannu Rasehorn ja Juha Valtonen: Modernin filatelian postitaksat – Osa 2, Espoo 2002
Kaarlo Hirvikoski: Postihistoriallinen kokoelma, Suomen Filatelistiliiton julkaisuja, Helsinki 2003
Esa Mattila: Suomen postimaksuja 1881–1985, Loimaa 1985
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Opas postihistoriallisen tutkimuksen tekijöille, Tiedon lähteet (esitelmä Pekka Hovi, teksti Janne Sahlstein), Helsinki 1998
Postihistoriallinen Yhdistys ry: Suomen postihistoria kolmessa vartissa, 2015
Hannu Rasehorn: Uusi postitaksakirja 1891–1991, Lahti 1991
Suomen Filatelistiliitto ry: Filatelian sanasto, Helsinki 1992

keskiviikko 23. maaliskuuta 2022

Kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuvat 31.3.2022


Kirjeiden ja postikorttien postimaksut muuttuvat 31. maaliskuuta 2022. Edellisen kerran postimaksut muuttuivat vajaa vuosi aiemmin eli 11. toukokuuta 2021. Muutos koskee käteishinnastoa.

Kotimaan lähetyksille on oma postitaksansa. Ulkomaille lähetettäville kirjeille ja postikorteille on kaksi taksaa: Eurooppaan meneville lähetyksille ja Euroopan ulkopuolelle meneville lähetyksille. Ulkomaiden osalta postimaksuun vaikuttaa myös se, onko kyseessä Priority- vai Economy-kirje tai -postikortti. Priority-lähetys on nopeammin perillä vastaanottajalla kuin Economy-lähetys.


Yllä olevassa taulukossa ovat kirjeiden ja postikorttien postimaksut 31.3.2022 alkaen. Alla olevassa taulukossa ovat puolestaan kirjeiden ja postikorttien postimaksut 11.5.2021–30.3.2022.


Lähde:
Posti Group Oyj: https://www.posti.fi/hinnat (13.3.2022)

lauantai 19. maaliskuuta 2022

Grönlannin tammi- ja helmikuun 2022 postimerkkijulkaisuissa kuninkaallisia ja koulusäästökupongit



Grönlannin posti julkaisi tammi- ja helmikuussa 2022 yhteensä kolme postimerkkijulkaisua. Grönlannin postimerkkeihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.stamps.gl.


14. tammikuuta ilmestynyt postimerkki juhlistaa Tanskan kuningatar Margareeta II:n (Margrethe Alexandrine Þórhildur Ingrid) 50-vuotista valtakautta. Hän syntyi 16. huhtikuuta 1940 ja kuningatar hänestä tuli vuonna 1972. Postimerkin alkuperäisen valokuvan on ottanut Steen Brogaard ja merkin on suunnitellut Martin Mörck. Merkin lisäksi julkaistiin pienoisarkki.


5. helmikuuta juhlittiin taas kuninkaallisia, kun Tanskan kruununprinsessa Mary (Mary Elizabeth Donaldson) sai oman postimerkin. Hän täytti tuolloin 50 vuotta. Merkki on lisämaksullinen ja kruununprinsessan pyynnöstä yhden Tanskan kruunun lisämaksuista saatava tuotto lahjoitetaan Nuukissa sijaitsevalle Mælkebøtte-keskukselle. Postimerkin alkuperäisen valokuvan on ottanut Stine Heilmann ja merkin sommittelu on Robert Damin käsialaa. Merkin lisäksi julkaistiin pienoisarkki, jossa on neljä postimerkkiä.


Koulusäästökuponkien sarjassa ilmestyi kolmas julkaisu (kaksi merkkiä) 28. helmikuuta – sarja saa jatkoa vuonna 2023. Kupongit tulivat koko saaressa käyttöön vuonna 1957 ja niiden ulkoasusta vastasi taiteilija Alex Secher. Postimerkkien graafinen suunnittelu on Nina S. Kreutzmannin käsialaa.


Grönlannin koulusäästökupongit saivat inspiraationsa Tanskasta, jossa kupongit tulivat käyttöön jo 1800-luvulla. Kuponkeja oli saatavilla kouluissa ja useissa kaupoissa. Koulusäästökupongit kiinnitettiin säästövihkoon, jonka täyttyessä rahasumma talletettiin koululaisen tilille säästöpankissa.


Lähde:
Tusass Greenland Filatelia: Greenland Collector -lehti 1/2022

Kuvituksena olevat postimerkit:
Tusass Greenland Filatelia

lauantai 12. maaliskuuta 2022

Postimerkkiluettelo kuuluu jokaisen postimerkkeilijän työkalupakkiin


Jokainen postimerkkeilijä tarvitsee postimerkkiluetteloita. Postimerkkiluettelo on nimensä mukaisesti luettelo postimerkeistä. Se sisältää tyypillisesti yhden maan tai isomman maantieteellisen alueen kaikki postimerkit aikajärjestyksessä ja jokaiselle merkille on annettu oma järjestysnumeronsa (esimerkiksi Suomen ensimmäiset vuoden 1856 postimerkit ovat numerot 1 ja 2).

Michel-erikoisluettelo vuodelta 2000 Sveitsin ja Liechtensteinin postimerkeistä. Luettelo käsittää myös YK:n Geneven merkit.

Postimerkkiluettelossa on tavallisesti kerrottu muutakin tietoa postimerkeistä, kuten merkin suunnittelija/taiteilija, ilmestymispäivä ja painosmäärä. Myös merkin arvo vähintään postituoreena ja leimattuna on tärkeää tietoa; täytyy kuitenkin muistaa, että kyseessä on yleensä arvo, jolla postimerkkiliike myy merkkiä eli keräilijä saa harvoin yhtä hyvää hintaa merkeistään niitä myydessään.

Luetteloissa mukana myös reuna-alueita – rahaluettelokin joskus samoissa kansissa


Luettelot käsittävät usein myös ns. reuna-alueet, joita voivat olla esimerkiksi auto- ja rautatiepakettimerkit, lunastusmerkit sekä leimamerkit. Suomen osalta niitä ovat erityisesti Aunuksen, Itä-Karjalan, Karjalan ja Pohjois-Inkerin postimerkit, autopakettimerkit, kenttäpostimerkit sekä postimaksulipukkeet. Mukana voi olla lisäksi vaikkapa joulumerkit, jotka eivät kuitenkaan ole postimerkkejä, vaan ne ovat kirjeensulkijoita. Joskus rahaluettelo voi olla samoissa kansissa postimerkkiluettelon kanssa. Myös muita filateelisia kohteita, kuten ehiöitä ja virallisia maksimikortteja, voi olla luetteloituina.

Erikoisluettelo tarjoaa syvällisempää tietoa merkeistä, kuten niiden vesileimoista ja hammasteista sekä kuvakevirheistä. Aloitteleva postimerkkeilijä pärjää yleensä perusluettelolla, jossa on merkkien päätyypit. Koska uusia postimerkkejä ilmestyy vuosittain, myös moni postimerkkiluettelo julkaistaan vuosittain.

Käytetyn postimerkkiluettelon voi saada hyvinkin edullisesti. Tosin tällaisella lähes sata vuotta vanhalla luettelolla saattaa olla jo keräilyarvoa. Kuvassa Zumstein-luettelo vuodelta 1930 Euroopan postimerkeistä.

Halvimmillaan postimerkkiluettelon voi saada noin 20 eurolla ja kalleimmillaan puhutaan jopa sadasta eurosta. Jos haluaa saada kaikki maailman merkit kattavan luettelosarjan, voi joutua pulittamaan yli tuhat euroa. Mutta ei hätää, käytettyjä luetteloita saa paljon edullisemmin ja moni filatelisti voi olla valmis luopumaan vanhasta luettelostaan ilmaiseksi. Ja kirjastoista voi lainata postimerkkiluetteloita muun filateelisen kirjallisuuden lisäksi.

Luetteloita löytyy lisäksi muunkinlaisia. Aihefilatelisteja palvelevat aiheluettelot, joita on julkaistu ainakin urheilusta, kulkuneuvoista ja eläimistä. Esimerkiksi golfaiheesta on oma luettelonsa ja shakkiaiheisista postimerkeistä omansa. On olemassa myös luetteloita, jotka keskittyvät pelkästään ehiöihin tai postihistoriaan.

Suomen postimerkit LAPEssa ja NORMAssa – maailmalla Michel kenties tunnetuin


Suomessa käytetään pääasiassa kahta eri luetteloa: Suomen Filateliapalvelu Oy:n (www.stamps.fi) kustantamaa LAPEa ja Käpylän Merkki Oy:n (www.kapylanmerkki.fi) kustantamaa NORMAa. Jälkimmäiseen (NORMA 2022) voi tutustua veloituksetta digitaalisena versiona ja se sisältää luettelon myös Suomen rahoista. LAPE-luetteloissa on luetteloitu vaihtelevasti myös lähialueen postimerkkejä, kuten Viron ja muiden Pohjoismaiden merkkejä.

LAPE on toinen suomenkielisistä Suomen postimerkkien luetteloista, joissa ovat mukana myös Ahvenanmaan merkit. Vuoden 1995 LAPEssa olivat luetteloituina myös Viron postimerkit ja vuoden 2017 LAPEssa Norjan postimerkit.

Monessa maassa, aivan kuten Suomessa, on omia vain kyseisen maan postimerkkeihin keskittyneitä luetteloita. Niiden lisäksi on postimerkkiluetteloiden kustantajia, joiden luettelot kattavat isomman maantieteellisen alueen; osa jopa koko maailman. Todennäköisesti maailman tunnetuin ja laajin luettelosarja on Schwaneberger Verlag GmbH:n Michel (www.briefmarken.de). Tunnettuja luetteloita ovat myös Yvert & Tellier (www.yvert.com) sekä Briefmarken Zumstein & Cie:n Zumstein (www.briefmarken.ch). Myös Stanley Gibbons Limited:n postimerkkiluetteloiden valikoima on laaja ja Scott-luetteloitakin löytyy joka lähtöön.

Pohjoismaissa Facit Förlags AB:n Facit-postimerkkiluettelot (www.facit.se) ovat erittäin käytettyjä. Facit-luettelosarjaan kuuluvat Ruotsin postimerkkien luettelo, Ruotsin postihistorian luettelo sekä kaikki Pohjoismaat kattavat luettelot, joista yksi luetteloi vanhimmat merkit vuoteen 1951 saakka.

Aiheluetteloita on julkaistu ainakin Domfil- ja Stanley Gibbons -luettelosarjoissa. Myös Michel-luetteloita löytyy esimerkiksi majakoista, sienistä ja dinosauruksista.

Ensikertalaiselle postimerkkiluettelon käyttö voi olla joskus haastavaa. Siksi kannattaa yrittää lainata kirjastosta tai ostaa käytettynä 1980-luvulla ilmestynyt Eero Hellstenin kirja Opas postimerkkiluettelon käyttäjälle. Ja aina kannattaa kysyä neuvoa postimerkkeilyä pidempään harrastaneilta.

Vaikka Eero Hellstenin Opas postimerkkiluettelon käyttäjälle on vuodelta 1987, on se edelleen hyödyllinen teos kaikille postimerkkeilijöille.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2022

50 000 kertaa kiitos!


Lämmin kiitos kaikille #postimerkkeilija -postimerkkilehden ja -blogin ystäville! Erityiskiitos Jarmo Nousiaiselle ja Jukka Konttiselle, jotka ovat kirjoittaneet lehteen säännöllisesti! Syyskuusta 2018 lähtien näyttökertoja on kertynyt jo 50 000 ja tekstejä on julkaistu jo yli 330.

#postimerkkeilija -lehdessä filatelia ja postikorttikeräily sekä muukin keräily ovat esillä monipuolisesti. Teksteissä on kerrottu muun muassa Unkarin pikajakelu- ja kirjatusta postista, sormihyrristä eli spinnereistä, autopakettimerkeistä sekä filatelian termeistä, kuten Frama, postimaksulipuke ja korttikirje.

Tunnisteiden perusteella eniten esiintyneitä aiheita ovat olleet muun muassa Ahvenanmaa, aihefilatelia, EUROPA, joulu, pienoisarkki, Posti, postihistoria, postikortit, postimerkkinäyttely, postimerkkivihko, Postimuseo, Suomi, taide, uudet postimerkit ja Åland Post.

Toivottavasti #postimerkkeilija tarjoaa tietoa erityisesti heille, jotka eivät jostain syystä halua tilata maksullista postimerkkilehteä. Kertokaa lehden toimitukselle, mistä aiheista haluaisitte tietää enemmän – tai kertokaa omasta kokoelmastanne lehden välityksellä. Se käy helposti lähettämällä sähköpostia osoitteeseen postimerkkeilija(at)gmail.com.


#postimerkkeilija -lehden tili Twitterissä on @merkkeilija. Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa lehden käyttämät tunnisteet ovat #postimerkkeilija ja #kerailynilo. Lehden ja blogin #kerailynilo -osiossa kerrotaan nimittäin muusta keräilystä kuin postimerkkeilystä ja postikorttikeräilystä.

#postimerkkeilija is a blog and a stamp magazine about the world of philately and postcard collecting. The blog and the stamp magazine is mainly in Finnish. postimerkkeilija is the Finnish word postimerkkeilijä without the dots above the last letter; postimerkkeilijä in English is stamp collector.


sunnuntai 6. maaliskuuta 2022

Sano se kortilla! Åland Postin uudet ehiökortit levittävät iloa


Maaliskuun 25. päivä Åland Post julkaisee neljä ehiökorttia, jotka sopivat onnitteluihin, kutsujen lähettämiseen ja henkilökohtaisiin tervehdyksiin ystäville ja rakkaille. Amanda Valkonen debytoi kuvittajana Åland Postille tällä leikkisällä korttisarjalla. Amanda kertoo: ”Päädyin merelliseen teemaan, sillä halusin jotain, mikä tuntuisi ahvenanmaalaiselta. Kortit ilahduttaisivat ja toisivat hyvän mielen tunteen.”


Sano se kortilla on nimeltään tämän vuoden ehiökorttisarja. Neljän kortin teemoina ovat: Onnea, juhlat, pusu & hali ja ajattelen sinua. Merenläheiset hahmot yhdistävät näitä neljää korttia, joiden postimaksu sisältyy kortin hintaan. Kiva yksityiskohta jokaisessa kortissa on ”aidon” materiaalin käyttö: hylkeen kimppu sanomalehdestä, kanto, jonka päällä lokit istuvat, ahvenen kimaltavat paljettievät ja pullopostin paperirulla.


– Teen pääasiassa töitä digitaalisesti, mutta haen mielelläni inspiraatiota perinteisistä taidetekniikoista. Minulla on aika leikillinen ilmaisutapa ja käytän mielelläni vahvoja värejä töissäni. Minulle oli tärkeää, että kortit puhuttelisivat suurta yleisöä, mutta jotka myös piristäisivät ja ilahduttaisivat ja toisivat hyvää mieltä. Luulen, että tarvitsemme sitä viime vuosien jälkeen. Leikkisät hahmot saivat välittää viestiä ja elää täysin rinnoin korteissa, kuvittaja Amanda Valkonen kertoo.



Ehiökorttien muotoilusta on vastannut Johanna Finne (Åland Post). Jokaista korttia painetaan 2500 kappaletta 4-värioffsetilla Cartor Security Printing -painossa. Yhden ehiökortin hinta on 2,90 euroa.


Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 9.2.2022

perjantai 4. maaliskuuta 2022

#kerailynilo: Pokémon-kortteja voivat kerätä myös aikuiset


Koska #postimerkkeilija -lehti haluaa edistää keräilyharrastusta yleisesti, pääpainon ollessa filateliassa ja postikorttien keräilyssä, lehdessä ilmestyy välillä tekstejä muusta keräilystä tunnisteella #kerailynilo. #kerailynilo -osion sähköpostiosoite on kerailyn.ilo(at)gmail.com.

Pokémon-kortit ovat todennäköisesti suosituimpia kaikista keräilykorttisarjoista. Niitä on ollut myynnissä jo noin 25 vuotta ja niiden suosiolle ei näy loppua. Nykyään Pokémon-kortteja on myynnissä erityisesti hypermarketeissa ja lelukaupoissa; kortteja myydään monen näköisissä pakkauksissa, osassa on mukana erityinen Pokémon-kolikko tai -pinssi.

Pokémon-keräilykorteissa Vanilluxe ja Whiscash.

Korttisarjan ensimmäinen julkaisija oli Wizards of the Coast ja nykyään sarjan julkaisija on Pokémon USA. Koska lähestulkoon jokainen Pokémon-hahmo on saanut oman korttinsa eri kehitysmuotoineen, on keräilykortteja tuhansia erilaisia.

Japanilainen Pokémon-tuotesarja sai alkunsa Nintendo Game Boylle julkaistusta videoroolipelistä. Pokémon tulee sanoista Pocket Monsters, joka tarkoittaa suomennettuna taskuhirviöitä. Pikachu, keltainen sähköhiiriolento, on tunnetuin sarjan hahmoista. Sarja on erityisesti nuorten ja lasten suosiossa, mutta esimerkiksi Pokémon-televisiosarjaa seuraa myös moni aikuinen.

Keräilyuutiset-lehden 1/2022 mukaan kallein Pokémon-kortista maksettu hinta on noin 175 000 euroa. Se maksettiin Pikachu Illustrator -kortista, jota on tiettävästi olemassa vain 39 kappaletta. Kyseinen kortti on 1990-luvun lopulta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tavallisten korttien arvo on yleensä 10-50 senttiä. Arvokkaampi kortti voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, jos se on kiiltävä (holo) tai sen alareunassa on harvinaisuusmerkintänä tähti.

Pokémon-keräilykortit saivat alkunsa vuonna 1996; samana vuonna, kun videoroolipeli julkaistiin. Kyseessä on itse asiassa keräilykorttipeli, joka on englanninkieliseltä nimeltään Pokémon Trading Card Game. Erityisesti osa alkuaikojen korteista on jo jonkin sortin keräilyharvinaisuuksia ja kalleimmasta kortista on tosiaan maksettu kuusinumeroinen summa. Vanhoja Pokémon-kortteja on myynnissä esimerkiksi Tori.fissä ja Huuto.netissä. Helpoiten keräilyn alkuun pääsee ostamalla kortteja lähimmästä hypermarketista tai lelukaupasta.

Pokémon-keräilykorteissa Noctowl ja Toucannon.

Pokémon-korttien keräilystä on paljon tietoa netissä. Pokémon Suomi -sivustolla (https://pokemonsuomi.net) on kerrottu erittäin tarkasti korttien harvinaisuudesta ja niiden kuntoluokituksesta sekä siitä, kuinka tunnistaa väärennetyt Pokémon-kortit. Kyllä, myös keräilykortteja valitettavasti väärennetään. Erityisesti ulkomailla keräilykortteja myydään muun muassa sivustoilla tcgplayer.com ja cardmarket.com. Pokemon.com -osoitteesta löytyvät Pokémonin viralliset verkkosivut.

Aapo Korte

Lähteet:
Pokémon Suomi: https://pokemonsuomi.net -sivusto (3.3.2022)
Juha Valtonen: Pokémon ”Gotta catch ’em all!”, Keräilyuutiset 1/2022
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org), artikkeli Pokémon (13.11.2017 ja 3.3.2022)

tiistai 1. maaliskuuta 2022

Juha Pykäläisen postimerkit Ahvenanmaan kauneimpia 2021


Åland Post Postimerkkien vuosittainen verkkoäänestys Ahvenanmaan kauneimmasta postimerkistä aktivoi keräilijöitä eri puolilla maailmaa. Vuoden 2021 äänestyksessä ylivoimaisesti eniten ääniä keräsi julkaisu The Tall Ships Races, joka on ylistys Ahvenanmaan purjealusperinteelle. Åland Post kävi tervehtimässä ja onnittelemassa taiteilija Juha Pykäläistä kunniakirjalla ja kukkakimpulla. ”Se oli iloinen yllätys! On mukavaa, että klassisia ja perinteisiä aiheita arvostetaan”, Juha sanoo.

Taiteilija Juha Pykäläistä onniteltiin voitosta kunniakirjalla ja kukkakimpulla Juha P. -taidegalleriassa Maarianhaminassa. Kuva: Åland Post.

Postimerkkijulkaisu The Tall Ships Races julkaistiin 23. heinäkuuta 2021 ja se koostuu postimerkistä ja pienoisarkista. Postimerkki painottaa seikkailua ja toveruutta purjealuksessa, kun taas pienoisarkki näyttää kuhisevaa satama-aluetta, jossa museolaiva Pommern muistuttaa Ahvenanmaan omasta purjealusperinteestä. Taiteilija Juha Pykäläinen kertoo: ”Halusin postimerkkiin tunteen yhteisöllisyydestä. Pienoisarkissa keskityin enemmän jokaisen laivan tunteeseen kuin yksityiskohtiin. Siksi valitsin perinteisen öljyvärin, koska se tuo mielestäni hyvin esiin aidon ja elävän tunteen.”


Juha Pykäläinen on yksi Åland Postin etevimmistä postimerkkitaiteilijoista ja hänen postimerkkinsä on valittu useita kertoja Ahvenanmaan kauneimmaksi, viimeksi vuonna 2017 postimerkki Suomi 100 vuotta.


Viitasammakkoa esittävä EUROPA-postimerkki, jonka aiheena oli vuonna 2021 uhanalaiset lajit, onnistui turvaamaan toisen sijan. Ruotsalainen taiteilija Bo Lundwall on luonut aiheen, joka julkaistiin 7. toukokuuta 2021. Syksyllä 2021 sama postimerkki toi myös arvovaltaisen voiton kotiin sijoittumalla hopealle kilpailussa Euroopan kauneimmasta postimerkistä 2021.

Sarja laululinnuista sijoittui kolmanneksi. Nämä neljä laululintua, pajulintu, peippo, punarinta ja mustapääkerttu, julkaistiin postimaksulipukkeissa 2. helmikuuta 2021. Ruotsalainen kuvittaja Anna Handell oli ensimmäistä kertaa postimerkkitaiteilijana Åland Postille tällä sarjalla.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 16. helmikuuta 2022