sunnuntai 29. toukokuuta 2022

Suomen postimerkkivihkoja: talonpoikaisrakennuksia vuodelta 1979


Suomen viides postimerkkivihko (automaattivihoille on oma numerointinsa) ilmestyi 15. lokakuuta 1979. Vihossa on kymmenen postimerkkiä, jotka kuvaavat suomalaisia talonpoikaisrakennuksia. Vihkoa painettiin miljoona kappaletta ja sen on taiteillut Paavo Huovinen. Jokaisen merkin maksuarvo oli 1,10 markkaa.

Suomalaisia talonpoikaisrakennuksia -postimerkkivihon kansi. Posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeen numero 40 (1979) mukaan ”Postimerkit valmistetaan luminoivana D-koossa, jolloin niiden lävistyskoot ovat 29,1 x 40,8 mm ja hammaste 13 x 12 3/4”.

Alun perin julkaisupäivän piti olla 10. lokakuuta 1978, jota kuitenkin siirrettiin, koska haluttiin paremmat kuva-aiheet. Seuraavakaan julkaisupäivä (13. kesäkuuta 1979) ei toteutunut painatukseen sopimattomasta paperista johtuen. Painomenetelmän piti olla kolme suoraa ja kolme epäsuoraa kaiverruspainoväriä, mutta lopulta painomenetelmänä oli 6-värioffset.

Ylärivissä vasemmalta Korpin talo Lapinjärveltä (Uusimaa) ja Syrjälän talo (umpipihatalo) Tammelasta (Häme). Alarivissä vasemmalta pohjalaisia aittoja (Luukilan luhtiaitan pääty Haukiputaalta ja Keskikankaan luhtiaitta Ylihärmästä) sekä Kanajärven talon pihan portti Kalvolasta (Häme).

Ylärivissä vasemmalta Syrjälän talo (umpipihatalo) Tammelasta (Häme), Murtovaaran talo Valtimosta (Pohjois-Karjala) ja Antilan talo Lapualta (Pohjanmaa). Alarivissä vasemmalta Havuselän talon kuisti Kauhajoelta (Pohjanmaa), Mäki-Rasinperän talo ja vellikello Kuortaneelta (Pohjanmaa) sekä Rasulan aitan pääty ja räystäskoristeita Kuortaneelta (Pohjanmaa).

Lähteet:
Postimerkkiliike Lauri Peltonen Ky: LAPE Suomi postimerkkiluettelo n:o 58 1995–1996, Tammisaari 1995
Postimuseo: https://www.postimuseo.fi -sivusto > Kiertokirjeet ja kirjelmät (22.5.2022); Posti- ja lennätinhallituksen Kiertokirje No 40 1979
Suomen Filateliapalvelu Oy: http://www.stamps.fi -sivusto > Netshop > Suomen postimerkit (22.5.2022)

torstai 26. toukokuuta 2022

Autopakettimerkkien vuoden 1981 julkaisu


Autopakettimerkit ovat postimerkkejä, joita käytettiin Suomessa postiautoissa (postibusseissa) kuljetettavassa postissa. Vuoden 1981 julkaisu oli neljäs ja viimeinen autopakettimerkkien julkaisu. Se ilmestyi 7. joulukuuta.

Vuoden 1981 julkaisun autopakettimerkit olivat vihoissa nidottuina (20 x 5 merkkiä). Näin ollen viimeisen julkaisun merkkejä on mahdollista löytää viiden merkin rivilöinä. Autopakettimerkeissä on kuvattuna Sisu-merkkinen saman vuoden vuosimallia oleva linja-auto, jota käytettiin postilinja-autona. Julkaisun käypäisyys päättyi 10. tammikuuta 1985.

0,50 markan sinistä autopakettimerkkiä painettiin 700 000 kappaletta.

Yhden markan ruskeaa autopakettimerkkiä painettiin 700 000 kappaletta.

Viiden markan vihreää autopakettimerkkiä painettiin 700 000 kappaletta.

Kymmenen markan punaista autopakettimerkkiä painettiin 700 000 kappaletta.

Autopakettimerkkien vuoden 1952 julkaisusta on kerrottu #postimerkkeilija -lehdessä 10. huhtikuuta 2022.

Autopakettimerkkien vuoden 1963 julkaisusta on kerrottu #postimerkkeilija -lehdessä 2. marraskuuta 2019.

Lähteet:
Postimerkkiliike Lauri Peltonen Ky: LAPE Suomi postimerkkiluettelo n:o 58 1995–1996, Tammisaari 1995
Suomen Filateliapalvelu Oy: LAPE 2017 -postimerkkiluettelo n:o 79, Latvia 2016

sunnuntai 22. toukokuuta 2022

Syyskuun postimerkeissä Muumeja, näyttämötaidetta ja veistoksia – Joulupostimerkeissä seikkailevat piparkakut



Posti julkaisee vuoden 2022 toisella vuosipuoliskolla seitsemän postimerkkijulkaisua, joissa on yhteensä 23 erilaista postimerkkiä. Postimerkit julkaistaan kahdessa erässä 7. syyskuuta ja 9. marraskuuta.

Muumit kannustavat lukemaan ja kirjoittamaan



Posti on julkaissut vuodesta 1992 lähtien suosittuja Muumipostimerkkejä. Syyskuussa julkaistaan uudet Muumit ABC -postimerkit, jotka liittyvät Moomin Characters -yhtiön lukemista ja kirjoittamista edistävään kampanjaan. James Zambran suunnittelemissa postimerkeissä nähdään tuttuja muumihahmoja, kirjoja ja kirjaimia kirjahyllyssä.


”Lukemista ja kirjoittamista edistävä teema sopii erinomaisesti postimerkkeihin, koska kirjeissä ja korteissa välitetään itse kirjoitettuja viestejä ja tunteita ihmiseltä ihmiselle. Uskon, että muumit kannustavat myös postimerkeissä yhä uusia sukupolvia kirjoittamaan ja lukemaan”, sanoo Postin Design Manager Tommi Kantola, joka vastaa postimerkkien taiteilijavalinnoista ja postimerkkitaidetöiden ohjauksesta.

Muumit ABC -postimerkkivihossa on kuusi erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Kansallisteatteri ja Kansallisbaletti juhlivat tasavuosia



Kaksi suomalaisen näyttämötaiteen merkittävää kansallista laitosta viettää tänä vuonna merkkipäiviään, kun Suomen Kansallisteatteri täyttää 150 vuotta ja Kansallisbaletti 100 vuotta. Posti julkaisee juhlavuosien kunniaksi molempien laitosten yhteisen postimerkkijulkaisun, jonka on suunnitellut Klaus Welp.


Postimerkkeihin valittiin valokuvia Kansallisteatterin ja Kansallisbaletin tuotannoista nykyvuosilta. ”Tarjolla oli tuhansia valokuvia, joten merkkeihin sopivien esitysten ja kuvien valintaprosessi oli haastava. Klaus Welp loi merkkeihin toimivan yhtenäisen ilmeen setelipainomaisilla viivaelementeillä, jotka korostavat teatterin ja baletin vuosisataista jatkumoa”, kertoo Design Manager Tommi Kantola Postista.


Juhlavuosia näyttämöllä on postimerkkiarkki, jossa on kymmenen erilaista kotimaan ikimerkkiä.


Kim Simonsson sai Postin taidepalkinnon


Posti myönsi vuoden 2022 taidepalkinnon kuvanveistäjä Kim Simonssonille, jonka kahdesta veistoksesta julkaistaan syyskuussa omat postimerkit. Simonssonin keramiikasta käsityönä veistetyissä hahmoissa on vaikutteita populaarikulttuurista ja perinteisemmästä taidehistoriasta. Maailmalla Simonsson tunnetaan erityisesti vihreitä satuhahmoja kuvaavista veistoksistaan, joissa on pehmeä sammalta muistuttava pinta.


Postimerkkien aiheina ovat Kim Simonssonin veistokset vuosilta 2008 ja 2022. ”Ensimmäisessä merkissä nähdään valkoiseksi maalattu Purkkapallotyttö, joka puhaltaa supervoimillaan hopeoitua lasipurkkapalloa. Toisessa merkissä esitellään Nukkuva lukeva sammaltyttö, jossa tyttö on nukahtanut kirjan ääreen”, taiteilija itse kuvailee.

Posti haluaa nostaa taidepalkinnolla postimerkkien ja taiteen arvostusta ja asemaa. ”Kim Simonssonin veistoksissa riittää paljon mielenkiintoista tutkittavaa pitkäksi ajaksi. On hienoa, että Kimin taideteoksia pääsee ihastelemaan nyt myös postimerkeissä”, Design Manager Tommi Kantola Postista sanoo.


Postin taidepalkinto 2022 on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Piparkakut seikkailevat joulupostimerkeissä



Tämänvuotisissa kotimaan joulutervehdyksen ikimerkeissä ja kotimaan ikimerkeissä nähdään piparkakku-ukkoja, jotka ovat heränneet henkiin ja lähteneet seikkailemaan. Ulkomaan ikimerkin aiheeksi valittiin taivaalla räiskyvä ilotulitus. Marraskuussa ilmestyvät joulupostimerkit on suunnitellut kuvittaja Nina Kuu.


Joulutervehdyksen ikimerkki julkaistaan 20 merkin arkissa. Joulun kotimaan ja ulkomaan ikimerkit julkaistaan kymmenen merkin arkissa.

Talvimerkeissä Jukka Risikon luontovalokuvia



Marraskuussa julkaistavissa talvimerkeissä nähdään kaksi Jukka Risikon ottamaa luontovalokuvaa. Toisessa merkissä nähdään kuuraisia kasvien kukintoja Lapuan Alajoelta ja toisessa pakkasessa höyryävä maisema Seinäjoen Malkakoskelta.


Talven valoa on kymmenen merkin arkki, jossa on kaksi erilaista kotimaan ikimerkkiä.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Posti Groupin mediatiedote 13.5.2022

keskiviikko 18. toukokuuta 2022

Amerikassa kaiken ei tarvitse olla suurta – American Topical Associationin näyttelyssä kokoelmat mahtuvat yhdelle sivulle


Verkkosivustolla www.ataexhibits.com on auennut Amerikan aihefilatelistien yhdistyksen (American Topical Association) verkkonäyttely. Suomessa voitaisiin ottaa mallia kyseisestä näyttelystä, joka on varmasti suuren yleisön mieleen ja joka ei vaadi 5-8 kehyksen (yhteen kehykseen mahtuu tavallisesti 16 noin A4-kokoista kokoelmalehteä) huippukokoelmaa.

Verkkonäyttelyssä jokainen kokoelma mahtuu nimittäin yhdelle sivulle eli yhdelle kokoelmalehdelle. Kokoelmiin voi tutustua 31. lokakuuta asti. Ne on jaettu otsikoiden (suluissa kokoelmien lukumäärä) eläimet (18), taide (17), kulttuuri (43), terveys ja turvallisuus (11), luonto (6), filatelia (19), kasvit (6), postihistoria (17), tiede ja teknologia (15), partio (1), urheilu (5), liikenne (7), Yhdysvaltojen historia (10) sekä maailman historia (43) alle. Näin ollen esillä on yhteensä yli 200 kokoelmaa.

Yhden sivun kokoelman voi rakentaa esimerkiksi yksittäisestä postitoimipaikasta, kuten tässä tapauksessa Janakkala-nimisestä postiasemasta. Klikkaamalla kuvaa saat sen näkymään suurempana.

On yllättävää, kuinka paljon kohteita ja tietoa mahtuu yhdelle sivulle. Erityisen hienoa on myös, että näytteilleasettajaksi on voinut ilmoittautua kuka tahansa eli ei ole vaadittu järjestävän yhdistyksen eikä minkään muunkaan järjestön jäsenyyttä. Voisiko vastaava verkkonäyttely toteutua Suomessa suomen kielellä?

Lähde:
My One-Page Exhibit 2022 (American Topical Association): https://www.ataexhibits.com -sivusto (15.5.2022)

perjantai 13. toukokuuta 2022

Erikoispostimerkkijulkaisu juhlistaa 100-vuotiasta Ahvenanmaata


Kesäkuun 9. päivä 2022 Åland Post julkaisee toisen postimerkkijulkaisun, jolla juhlistetaan Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhlaa. Vuoden pienoisarkissa ahvenanmaalainen taiteilija Jonas Wilén esittää poikkileikkauksen nykypäivän Ahvenanmaasta, saarimaakunnasta, jolla on oma identiteetti. Ylimääräinen kultareunus 100-vuotisjuhlintaan saadaan juhlapakkauksesta, jossa on erikoispainos pienoisarkista. Erikoispainoksen painosmäärä on rajattu.

Pienoisarkkia painetaan 25 000 kappaletta 4-värioffsetilla Cartor Security Printing -painossa. Maksuarvo on viisi euroa ja hammaste on 13 per 2 cm. Pienoisarkin muotoilusta vastaa Johanna Finne. Kuva: Åland Post.

Taiteilija Jonas Wilén kuvailee pienoisarkkia sanoilla ”Ahvenanmaa pähkinänkuoressa”. Siinä hän kertoo oman versionsa elämästä nykypäivän Ahvenanmaalla, missä entinen ja nykyinen sekoittuvat rutkasti. Ahvenanmaalaiset vaalivat ylpeitä perinteitään, mutta ovat myös osa modernia korkean teknologian maailmaa. Ahvenanmaalla ollaan lähellä luontoa, työtä, koulua ja elämyksiä.

Ensipäivänleimassa on kuvattuna tuulimylly ja drooni. Kuva: Åland Post.

Kesäkuun 9. päivä Åland Post julkaisee myös juhlapakkauksen, jossa on erikoisversio pienoisarkista Ahvenanmaan itsehallinto 100 vuotta. Tässä pienoisarkissa on foliopainatus ja kohokuviointi. Sen painosmäärä on vain 4500 kappaletta. Arkin tekstit on painettu kiiltävällä metallifoliolla, kun taas saari on kohonnut hieman merestä kohopainatuksen avulla. Pienoisarkki on juhlapakkauksessa muovitaskussa, josta se näkyy hyvin ja säilyy siistinä. Juhlapakkaus on lisäksi numeroitu käsin ja sisältää tiedot julkaisusta ruotsiksi, suomeksi, englanniksi ja saksaksi.

Juhlapakkausta painetaan 4500 kappaletta ja sen hinta on kymmenen euroa. Kuva: Åland Post.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 26.4.2022

maanantai 9. toukokuuta 2022

Postimerkkivihko kunnianosoitus Ahvenanmaan nykytaiteelle


Kesäkuun 9. päivä Åland Post julkaisee vuoden postimerkkivihon Ahvenanmaan nykytaide, jossa on taidetta seitsemältä elossa olevalta ahvenanmaalaiselta taiteilijalta. Åland Post sai apua valinnassa Susanne Procopé-Ilmoselta Ahvenanmaan taidemuseosta ja Leila Cromwell-Morgan Lönnrothilta taidegalleria Skarpansista. ”Se, että Åland Post satsaa tähän aiheeseen, on mielestäni hyvin positiivista. Ahvenanmaalla on kukoistava taide-elämä ja hämmästyttävän monia taiteilijoita, pienestä asukasmäärästä huolimatta”, sanoo Leila Cromwell-Morgan Lönnroth.

Johanna Finnen muotoilemaa (kuva & jäljennös: Kjell Söderlund) postimerkkivihkoa painetaan 25 000 kappaletta. Jokainen postimerkki on maksuarvoltaan 3,20 euroa, joten vihko maksaa 22,40 euroa. Merkkien hammaste on 13 per 2 cm. Painaminen tapahtuu 5-värioffsetilla Cartor Security Printing -painossa. Kuva: Åland Post.

Nykytaide määritellään oman aikamme taiteeksi, mutta työryhmä päätti valita taidetta vain viimeisen 20 vuoden ajalta. ”Minusta oli huomionarvoista nostaa esiin nykypäivän ahvenanmaalaisen taide-elämän laajuus. Sukupuoli- ja ikäjakauma olivat myös tietenkin tärkeitä. Lisäksi oli oleellista koota töistä edustava vihko, jossa työt toimisivat sekä yksittäin että kokonaisuutena. Olen oppinut, että kaikki työt eivät sovi pieneen kokoon”, kertoo Leila Cromwell-Morgan Lönnroth.

Ensipäivänleimassa on kuvattuna Kurt Simonsin geometrinen abstraktio Augur I vuodelta 2010. Kuva: Åland Post.

Susanne Procopé-Ilmonen lisää: ”Niin ikään oli tärkeää, että työt edustivat eri tekniikoita. Vihkoon kuuluu kuvanveistoa, grafiikkaa, valokuva-, maalaus-, tekstiilitaidetta. Oli antoisaa olla mukana työryhmässä ja meillä oli mielenkiintoisia keskusteluja siitä, mitä Ahvenanmaan taidekentällä tapahtuu juuri nyt ja kuinka me voimme välittää sitä valinnoissamme. Meillä on mielenkiintoinen taidekenttä, johon kuuluu nuorempia ja vanhempia taiteilijoita, joiden ilmaisutavat vaihtelevat. Monet kuvaavat luontoa, mutta ottavat myös esiin arkoja ja eripuraa aiheuttavia asioita. Näin ahvenanmaalainen taide osallistuu nykykeskusteluun.”

Ensipäivänkuoren, jonka vasemmassa alareunassa on Johan Karlssonin taideteos Tupp vuodelta 2019, hinta on 23,40 euroa. Kuva: Åland Post.

Seitsemässä eri postimerkissä ovat seuraavat taideteokset: Tiina Tahvanaisen Åländska original, Borghill Lindholm (valokuva, 2007), Gunnar Sjöblomin Japansk lykta (fotopolymeeri-menetelmä, 2008), Kurt Simonsin Augur I (geometrinen abstraktio, akryyli kankaalle, 2010), Minna Öbergin #sniffingaround3 (öljypaneeli, 2019), Barbro Erikssonin offerkoftan (konseptitaide, sekatekniikka, vapaa kirjonta & virkkaus, 2021), Erica Signellin All over the place (öljy & akryyli, 2018) sekä Johan Karlssonin Tupp (kuvanveistoa metallista, 2019).

Ensipäivänkuoren kääntöpuolella on Kjell Söderlundin ottama ryhmäkuva kaikista osallistuvista taiteilijoista. Kuva: Åland Post.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 25.4.2022

perjantai 6. toukokuuta 2022

Postimerkkihuutokauppa – Huutokauppakeisarin malliin vai jotain muuta?


Postimerkeille ja postilähetyksille sekä muulle filatelialle on useita hankintapaikkoja. Yksi niistä on huutokaupat. Moni voi luulla, että postimerkkihuutokaupoissa on vain kalliita kohteita, mutta oikeasti kohteita löytyy kaikille kukkaroille. Toki julkisuutta saavat eniten maailman filatelian harvinaisuudet, joista maksetaan jopa miljoonia.

Huutokaupan perusperiaate on varsin yksinkertainen. Jokaiselle kohteelle asetetaan lähtöhinta, jonka alle kohdetta ei myydä. Jos useampi ostaja on kiinnostunut samasta kohteesta, sen saa omakseen suurimman tarjouksen tekijä. Huutokaupalle on asetettu päättymisaika, johon mennessä tarjoukset eli huudot on tehtävä; verkkohuutokaupoissa aika voi kuitenkin kohdekohtaisesti ylittyä, jos tarjouksia tulee vielä viime hetkillä. Kannattaa aina lukea tarkkaan huutokaupan säännöt, joista selviää myös mitä kuluja (esimerkiksi huutoraha ja toimituskulut) huudetun hinnan päälle tulee.

Ostamalla huutokaupasta postimerkkierän voi saada suuren määrän merkkejä hyvinkin edullisesti. Toki edullisuus riippuu osittain siitä, onko erälle muita huutajia ja kuinka kovasti he haluavat sen ostaa.

Tänä päivänä moni huutokauppa on netissä, kun taas ennen vanhaan postiluukusta tipahti säännöllisesti painettuja huutokauppaluetteloita ja huutaminen suoritettiin postin välityksellä. Painettuja luetteloita ei enää juurikaan ole, ainakaan Suomessa. Huutokauppakeisarin tapaisia live-huutokauppoja järjestää kotimaassamme lähinnä Oy Hellman-huutokaupat (www.hellmanhuutokaupat.fi) Naantalissa. Ei kuitenkaan sovi unohtaa postimerkkikerhoja, joiden kerhoilloissa on ns. kerhohuutokauppoja. PhilaBid (www.philabid.fi) kokoaa yhteen paikkaan postimerkkiliikkeiden ja yhdistysten huutokauppoja.

Ulkomailla kaikki on suurempaa (tai niin ainakin monesti sanotaan), joten postimerkkihuutokauppojakin siellä on moninkertaisesti. Esimerkkeinä niistä Postiljonen AB, Engers Frimerker, Auktionshaus Ulrich Felzmann GmbH & Co. KG, Cherrystone Auctions, Inc., Corinphila Auctions AG, David Feldman SA, Grosvenor Philatelic Auctions Ltd, Sandafayre (Holdings) Ltd, Siegel Auction Galleries, Inc., ja Somerset Stamp Auctions.

Ulkomaisista huutokaupoista voi löytää kohteita, joita Suomessa ei ole juurikaan myynnissä. Esimerkiksi kaukomaiden, kuten Nepalin, filatelian tarjonta on ulkomailla monipuolisempaa.

Nimenä postimerkkihuutokauppa on osittain harhaanjohtava, koska filatelian lisäksi tarjolla on paljon muitakin keräilykohteita. Postikortteja, kolikoita ja seteleitä, jääkiekko- ja jalkapallokortteja, tulitikkuetikettejä, kirjallisuutta, kelloja, antiikkia, pääsylippuja ja kaikenlaista muuta paperitavaraa, ja niin edelleen. Toki ns. yleishuutokaupoissakin on välillä filateliaa.

Tavallisesti paremmat kohteet myydään yksitellen, jolloin niille saadaan korkeampi hinta. Myynnissä on lisäksi paljon erilaisia eriä ja valmiita kokoelmia tai niiden osia, joita voi saada hyvinkin edullisesti. Uuden keräilyalueen aloittaminen onnistuu kätevästi ostamalla huutokaupasta isohko erä ko. aluetta. Mikä on sinun paras hankintasi postimerkkihuutokaupasta?

sunnuntai 1. toukokuuta 2022

Hellman-huutokauppa oli menestys


Kevään Hellman-huutokaupassa oli tarjolla yli 3800 keräilykohdetta, joista peräti 93 % myytiin. Kokonaismyynti oli yli 750 000 euroa. Pääosassa oli filatelia, jota oli tarjolla yli 2700 kohdetta, mutta mukaan mahtui reilusti yli tuhat ei-filateelista keräilykohdettakin, kuten rahoja, postikortteja ja militariaa.

Filateelisista kohteista halutuin oli upea vanha Turkki-kokoelma, joka kilpailtiin 5500 euroon. Hyviä ulkomaan kokoelmia oli tarjolla myös monista muista maista. Hieno käyttämätön, suurelta osin postituore Neuvostoliitto-kokoelma myytiin kansio kerrallaan, ja kaikki kolme kansiota nousivat hyvin. Ensimmäinen vuodet 1923–1936 käsittänyt kansio myytiin hintaan 3400 euroa, vuodet 1937–1947 hintaan 1300 euroa ja vuodet 1948–1957 hintaan 1950 euroa. Kaikkiaan Neuvostoliitto-kokoelmasta maksettiin siis huimat 6650 euroa.

Hyvä erä Mongoliaa vuosilta 1924–1958, tulos 2600 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Myynnissä oli myös harvoin tarjolla olevaa vanhaa materiaalia Mongoliasta. Vuosien 1924–1958 materiaalia sisältäneestä kansiosta maksettiin 2600 euroa ja uudemman pään materiaalista 750 euroa. Muita hienoja kokoelmia oli tarjolla esimerkiksi Iso-Britanniasta (2400 euroa), Englannin siirtomaista (1800 euroa), Gibraltarista (1000 euroa), Tanskasta (1000 euroa) sekä kauppiaan vanha myyntikansio eri maiden postimerkkejä (2300 euroa). Yksittäiskohteista huomionarvoisia olivat mm. Intian 1909 Edward VII 25 rupiaa harvinainen leimattu postimerkki (1150 euroa) sekä Kiinan vuoden 1964 Ruusu-blokki (1050 euroa).

Upea kattaus Viroa


Ulkomaista erityisen suosittuja olivat Viron postimerkit, joista oli tarjolla joukko kansainvälisestä näyttelykokoelmasta peräisin olevia postimerkkejä ja ehdotteita. Käytännössä kaikki Viron materiaali myytiin ja monista kohteista käytiin todella kovaa kilpailua – ja tuloshinnat olivat sen mukaisia.

Viron ensimmäinen postimerkkisarja, ns. kukkamalli vuosilta 1918–1919, pitää sisällään monia harvinaisia ehdotteita. Korkeimmat hinnat maksettiin 2 ja 15 kopeekan mustasta ehdoteparista (1600 euroa) sekä 35 ja 70 pennin niin ikään mustasta ehdoteparista (1600 euroa). Yksinään tarjolla olleesta 2 kopeekan mustasta ehdotteesta maksettiin 1300 euroa ja 5 kopeekan roosasta ehdotteesta 1450 euroa. Myynnissä oli myös 15 kopeekan julkaistu postimerkki nelilönä aidolla hammasteella. Useimmiten kierrossa olevat hammastetut 15 kopeekan merkit ovat erilaisia tavanomaisia yksityishammasteita, mutta tämä kohde oli harvinaista virallista hammaste-erää. Se kilpailtiinkin 1200 euroon.

Viron kukkamallin 35 ja 70 pennin ehdote, tulos 1600 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Virolaisia koepainoksia oli tarjolla myös vuoden 1924 lentomerkeistä. Ne oli merkitty painotalon leimalla ja olivat liimoittamattomia. 10 markan parista maksettiin 1600 euroa ja 15 markan kuusilosta 1650 euroa. Lisäpainaman siirtymät ovat yleensä ns. pikkuhyviä kohteita, mutta keräilijät pitivät vuoden 1928 itsenäisyyssarjan 5 sentin lisäpainamanelilöä voimakkaasti siirtyneellä lisäpainamalla todella hyvänä kohteena. Siitä kilpailtiin pitkään ja hartaasti. Lopulta kohde myytiin 2550 eurolla. Vieläkin kovempaa kisaa käytiin saman sarjan 10 sentin hammastamattomasta lisäpainamaparista, joka nousi lopulta 3300 euroon ja yhtä korkealle keräilijät arvostivat 10 markan harmaan Takoja-merkin hammastamattoman parin (3300 euroa). Harvinainen erikoisuus oli myös vuoden 1930 3 kroonin karttamerkki, jonka verkkomainen pohjakuvio oli kaksoispainantana. Se kilpailtiin 2050 euroon.

Viron itsenäisyyssarjan lisäpainaman voimakas siirtymä, tulos 2550 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Koko huutokaupan paras ulkomaiden postimerkkien yksittäiskohde oli Viron vuoden 1930 postimerkkivihko, jota on tarjolla vain äärimmäisen harvoin. Nyt myynnissä ollut kohde ei ollut aivan virheetön, mutta kaiken kaikkiaan sangen hyväkuntoinen. Siitä maksettiin 4600 euroa.

Harvinainen Viron postimerkkivihko vuodelta 1930, tulos 4600 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Virosta oli tarjolla myös joukko paikallismerkkejä sekä ensimmäisen että toisen maailmansodan ajalta. Rakveren vuoden 1918 paikallismerkeistä oli myynnissä molemmat merkkiarvot. 15/2 kopeekan ehiöleikelmästä leikkeellä maksettiin 1400 euroa ja vastaavanlaisesta 20/2 kopeekan leikkeestä 1550 euroa. Erittäin harvinaisia olivat Elvan 3 ja 5 ruplan Lenin-merkit Eesti Post -lisäpainamalla. Nämä vuonna 1941 valmistetut paikallispostimerkit olivat leimautettuna tyhjällä kirjekuorella. Asianmukaisesti aitoutettu kohde nousi 3650 euroon. Viron paikallisjulkaisuista voidaan vielä nostaa esiin Otepää 30 kopeekan pari, jossa oli yhdessä tyypit I ja II. Tämä vuoden 1941 kohde myytiin 1150 eurolla.

Klassinen Suomi


Suomen klassinen filatelia on tunnetusti Hellmanin lippulaivatuote. Erityinen mielenkiinto suuntautui jälleen Suomen ensimmäiseen postimerkkijulkaisuun, ovaalimerkkeihin. Ostajien ei taaskaan tarvinnut pettyä, vaan myyntiin oli saatu laaja ja kattava otos näitä klassisen Suomen hienouksia. Viiden kopeekan ovaalimerkkejä oli tarjolla peräti 26 hyvälaatuista kappaletta ja 10 kopeekan merkkiä 57 kappaletta. Mukana oli myös harva- ja tiheäjuovaisia merkkejä sekä muita harvinaisempia variantteja.

Isohampainen 8 penniä, harvinainen läviste V, tulos 2100 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Tarjolla oli runsaasti myös isohampaisia, joista merkittävimmät kohteet olivat 8 pennin hyvälaatuinen merkki harvinaisella lävisteellä V (2100 euroa) sekä 1 markan merkki harvinaisella postilähetyksellä Englantiin yhdessä 5 pennin lisämerkin kanssa. Tämä lähetysharvinaisuus myytiin 6100 eurolla. Markan merkki oli poikkeuksellisen hyvälaatuinen, siitä puuttuu vain puoli hammasta. Lähetys on aikanaan kuulunut suurkeräilijä Leo Linderin hienoon Suomi-kokoelmaan.

Suomalaisesta 1 markan isohampaiskuoresta maksettiin 6100 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Jokanurkkaisista yllätyksen tarjosi 5 pennin Senaatin painoksen merkki niin sanotulla Poutvaaran värillä. Merkki oli parina leikkeellä ja sen leimaus oli varhaisin tunnettu. Edullinen lähtöhinta moninkertaistui ja lopulta kohde myytiin 1400 eurolla. Leimapainon merkeistä paras kohde oli 25 pennin harvinaisimman painoerän leimattu nelilö, joka on värin suurin tunnettu ryhmä. Siitä maksettiin 1800 euroa. Vuoden 1885 jokanurkkaisista korkeimmalle nousi 25 penniä lisämerkkinä 10 pennin ehiökortilla Ranskaan. Kohde lienee ainoa tunnettu mallin 1885 kirjattu kortti. Sen hinnaksi muodostui reippaan kilpailun jälkeen 2200 euroa.

Senaatin painos 5 penniä, ns. Poutvaaran väri, tulos 1400 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Kotkamerkkien yksi halutuimmista kohteista on mallin 1911 tiheähampainen 40 penniä. Nyt niitä oli tarjolla peräti kolme kappaletta. Siitä huolimatta hinnat nousivat merkittävästi. Käyttämättömästä 40 pennin merkistä maksettiin 3800 euroa ja leimatusta 3650 euroa. Kolmas merkki oli selvästi viallinen, sillä siitä puuttui yksi kokonainen hammas ja useampi hammas oli lyhyt. Siitä huolimatta tästä merkistä maksettiin 1200 euroa.

Mallin 1911 käyttämättömästä 40 pennin B-hampaisesta merkistä maksettiin 3800 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Itsenäisyyden ajan helmiä


Saarismallin merkeistä päälajikeräilijöiltä puuttuvat yleensä vuoden 1920 tiheähampaiset 10 ja 50 pennin merkit. Molempia arvoja oli nyt myynnissä kaksi kappaletta. 10 pennin merkeistä parempileimainen nousi 3150 euroon, koneleimainen taas myytiin 830 eurolla. 50 pennin merkkien leimoissa ei ollut suurta laadullista eroa, joskin toinen oli hieman kaksileimainen. Kohteista siistimpi arvostettiin 1650 euroon, toisen jäädessä 730 euroon. Vesileimaeroista harvinaisin oli yhden markan A-hampainen merkki postitorvivesileiman harvinaisella asennolla W4, mutta kohteessa oli monenlaisia vikoja. Siitä huolimatta merkki arvostettiin 1800 euron hintaiseksi.

Hellman-huutokauppojen lähes pakollisena kohteena on myös Zeppelinin virhepainama, Suomen kansainvälisesti tunnetuin merkkiharvinaisuus. Nyt myynnissä oli 9 merkin ryhmä ja 12 merkin ryhmä, joista molemmissa oli mukana tämä virhepainama. Kohteet myytiin hintaan 3300 euroa ja 3500 euroa. Aunuksen 10 markan merkin harvinaista 1. painosta oli tarjolla kaksi kohdetta, jotka kilpailtiin 1700 ja 2050 euroon. Laivapostimerkeistä oli tarjolla lähetysharvinaisuus, vuoden 1903 kynämitätöity Nådendal-laivan merkki kortilla, joka myytiin huutokaupassa peräti 5500 eurolla.

Naantalin laivapostimerkki kortilla myytiin kovan kisan jälkeen 5500 eurolla. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Luonnollisesti tarjolla oli myös useita hyviä Suomi-kokoelmia. Niistä parhaaksi arvostettiin loistoleimaista materiaalia sisältänyt kokoelma vuosilta 1856–1989. Kokoelma kilpailtiin 3650 euroon. Vuodet 1856–2001 kattanut kööpenhaminalaista lukuun ottamatta täydellinen päälajikokoelma nousi 2900 euroon ja paljon kaunisleimaista materiaalia käsittänyt kokoelma vuosilta 1856–2010 2700 euroon.

Muut keräilykohteet


Huutokaupassa oli tarjolla ei-filateelisia keräilytavaroita laidasta laitaan. Hopeaesineitä oli myynnissä noin 40 kohdetta, koruja 30 kohdetta ja useita kultaesineitä. Esimerkiksi kultainen (585) ranneketju myytiin 900 eurolla. Lasi- ja keramiikkaesineitä myytiin yli 50 kohdetta, joista kenties kiinnostavin oli Gunnel Nymanin suunnittelema ja signeeraama vaasi, joka myytiin 700 eurolla.

Tarjolla oli myös kelloja ja puukkoja, jotka molemmat ovat suosittuja keräilykohteita nykyään. Paljon oli myynnissä myös kirjoja ja sarjakuvalehtiä. Näistä huomionarvoisin oli 90 kappaleen erä Pekka Lipposen seikkailuja, joista maksettiin lopulta 700 euroa. Kiinnostusta herättivät myös myynnissä olleet kuuluisien henkilöiden nimikirjoitukset, tulitikkuetiketit, kirjeensulkijat, keräilykortit ja olympia-aiheiset kohteet. Kokoelma kirjeensulkijoita myytiin 680 eurolla.

Suomalaisten jääkärien kunniamerkki vuodelta 1918 oli haluttu kohde, tulos 1500 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Lelut, keräilyautot, sotapropagandajulisteet ja kaikki sekalainen keräilytavara tekivät hyvin kauppansa. Sota-aihe eli militaria on hyvin suosittua ja se näkyi myös huutokaupan tuloshinnoissa. Esimerkiksi suomalaisten jääkärien kunniamerkki myytiin 1500 eurolla. Postikortit ovat niin ikään suosittuja keräilijöiden keskuudessa. Nyt korttitavaraa oli tarjolla poikkeuksellisen paljon, jopa kokonaisia kokoelmia. Suurimmat erät täyttivät kokonaisen kirjahyllyn. Yksi tällainen pääosin modernien postikorttien kokoelma vaihtoi omistajaa reilun tuhannen euron kauppahinnalla.

Huutokaupan kallein kohde oli 15 kultamitalin kokoelma, tulos 8800 euroa. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Erityisen laaja tarjonta oli rahoista, joita oli myynnissä peräti 400 kohdetta. Hellman-huutokaupat onkin viimeisen vajaan kymmenen vuoden ajan ollut myös merkittävä rahahuutokauppa. Huippuhinta maksettiin 15 kultamitalin kokoelmasta. Tästä erästä maksettiin noin 8800 euroa. Rahoista saatiin paljon muitakin hienoja myyntituloksia, kuten 20 markkaa kultaa vuodelta 1880 (1250 euroa), kahdeksan keisari Nikolai II:n aikaista kultarahaa (3050 euroa), ja hyvä setelikokoelma (3500 euroa).

Noin 500 seteliä käsittävä kokoelma myytiin 3500 eurolla. Kuva: Oy Hellman-huutokaupat.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Oy Hellman-huutokauppojen tiedote 29.4.2022