lauantai 23. heinäkuuta 2022

RiiHeX 2023 Riihimäellä ensi vuoden maaliskuussa – Tavastex 22 kuitenkin ennen sitä syyskuussa Hämeenlinnassa


Vuoden 2023 todennäköisesti ainoa kansallinen postimerkkinäyttely järjestetään Riihimäellä 24.-26. maaliskuuta. Sen toteuttavat yhteistyössä Riihimäen Postimerkkeilijät ja Hyvinkään Postimerkkikerho.

Näyttelypaikkana on Riihimäen Urheilutalo (Pohjolankatu 6). RiiHeX 2023 -postimerkkinäyttelyyn on vapaa pääsy ja se on avoinna seuraavasti: perjantai 24.3. klo 10-19, lauantai 25.3. klo 9-17 ja sunnuntai 26.3. klo 9-13. Näyttelyllä on omat verkkosivut osoitteessa www.riihex2023.fi.

R niin kuin Riihimäki. Kuvassa näkyvä R-kirjain löytyy Jukka Jalosen puistosta. Muita tunnettuja riihimäkeläisiä ovat muun muassa Aku Hirviniemi, Janne Kataja ja Niina Lahtinen.

Riihimäen kaupunkiin voit tutustua osoitteessa www.riihimaki.fi.

Ennen Riihimäkeä kansallinen näyttely Hämeenlinnassa


Ennen RiiHeX 2023 -näyttelyä on yksi kansallinen postimerkkinäyttely, kun Hämeenlinnan Postimerkkikerho järjestää Tavastex 22 -näyttelyn 9.-11. syyskuuta. Tosin sunnuntaina 11.9. paikan päälle pääsevät ilmeisesti vain näytteilleasettajat, joille järjestetään tuomariston palautetilaisuus.

Tavastex 22 -postimerkkinäyttelyn pitopaikkana on Scandic Aulanko -hotellin (Aulangontie 93) yhteydessä oleva Aulanko Areena. Hämeenlinnan Postimerkkikerhon verkkosivuilla (www.hmlpmkerho.fi) on tietoa näyttelystä (TAVASTEX-22 -alasivun alasivut).

Hämeenlinnan kaupunkiin voit tutustua osoitteessa www.hameenlinna.fi.

Lähteet:
Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry: https://www.hmlpmkerho.fi -sivusto (18.7.2022)
RiiHeX 2023: https://www.riihex2023.fi -sivusto (18.7.2022)
Suomen Filatelistiliitto ry: https://www.filatelisti.fi -sivusto (3.10.2021)

perjantai 15. heinäkuuta 2022

Kääpiövaltio San Marinon postimerkit ovat tasavallalle merkittävä tulonlähde


San Marino on yksi maailman kääpiövaltioista, ja Euroopassa San Marinon tasavalta on kolmanneksi pienin valtio. Se on Italian ympäröimä ja pinta-alaa sillä on noin 61 neliökilometriä. Perimätiedon mukaan San Marino olisi perustettu vuonna 301 katolilaisen munkin Pyhän Marinuksen ja joukon kristittyjä toimesta.

Matthew Murrayn ja John Blenkinsopin höyryveturi vuodelta 1812. Murray (1765–1826) oli englantilainen höyrykoneiden ja työstökoneiden valmistaja. Blenkinsop (1783–1831) oli englantilainen höyryvetureiden keksijä ja kaivosinsinööri.

Noin 33 600 asukkaan San Marino koostuu yhdeksästä kunnasta, jotka ovat Acquaviva, Borgo Maggiore, Chiesanuova, Domagnano, Faetano, Fiorentino, Montegiardino, San Marino ja Serravalle. Niistä pääkaupunki on San Marino, jossa asuu noin 4100 ihmistä. Eniten asukkaita (noin 9400) on kuitenkin Serravallessa.

San Marinossa ei ole yhtä valtionpäämiestä, vaan heitä on kaksi – nimittäin kaksi kapteenivaltionhoitajaa, joiden toimikausi on kuusi kuukautta. Tällä hetkellä he ovat Oscar Mina ja Paolo Rondelli.

Delfiini (Delphinus delphis) sanmarinolaisessa postimerkissä. Delfiinit elävät lähinnä Atlantissa, Intian valtameressä ja Tyynessä valtameressä, mutta niitä on nähty myös muun muassa Suomen aluevesillä.

Tasavallalle merkittävä tulonlähde ovat postimerkit, joiden myynnin kansainvälisille keräilijöille arvioidaan muodostavan jopa kymmenen prosenttia valtion tuloista. San Marinon postimerkit ovat suosittuja ympäri maailmaa johtuen ainakin niiden kiinnostavista aiheista ja epätavallisesta muodosta; moni merkki on kolmikulmainen.

Tummameriahven (Epinephelus marginatus) sanmarinolaisessa postimerkissä. Epinephelus-kalasukuun kuuluu melkein sata lajia, kuten keltaevämeriahven, punameriahven, tähtimeriahven ja valkomeriahven. Tyyppilaji on raitameriahven.

Ensimmäinen postitoimipaikka maahan perustettiin vuonna 1833. Aluksi käytettiin italialaisia postimerkkejä. San Marinon tasavalta sai omat merkit kuitenkin jo niinkin varhain kuin 1877. Yhtä merkkiä lukuun ottamatta ensimmäisten yleismerkkien kuva-aiheena oli valtion vaakuna, jossa on San Marinon kolme tornia. Ensimmäiset juhlamerkit ilmestyivät vuonna 1894.

Brontosaurus oli dinosaurus, joka eli noin 155-145 miljoonaa vuotta sitten. Brontosauruksen ja Apatosauruksen vähäisinä pidettyjen erojen johdosta Brontosaurus luokiteltiin Apatosauruksen lajiksi exelsus vuonna 1903, mutta vuonna 2015 fossiililöydöt muuttivat tilanteen. Näin ollen Brontosaurus on oma lajinsa.

San Marinon postimerkeistä löytää tietoa postimerkkiluetteloiden lisäksi ainakin sivustolta www.ufn.sm (Poste San Marino S.p.A.). Kielivaihtoehtoina ovat italia ja englanti. Sivustolla on esillä myös sanmarinolaista numismatiikkaa.

Lähteet:
Wikipedia (https://fi.wikipedia.org); artikkelit Brontosaurus, Delfiini, Epinephelus ja San Marino (13.7.2022 ja 14.7.2022)
Wikipedia (https://en.wikipedia.org); artikkelit John Blenkinsop, Matthew Murray ja Postage stamps and postal history of San Marino (13.7.2022 ja 14.7.2022)

lauantai 9. heinäkuuta 2022

Postimerkissä esillä ahvenanmaalainen punkkitutkimus


Åland Post julkaisee 6. syyskuuta postimerkin, jossa nostetaan esiin punkkitutkimus Ahvenanmaalla ja levitetään tietoa puutiaisesta. Punkkien levittämät taudit lisääntyvät kaikkialla maailmassa, ja Ahvenanmaalla ilmaantuvuusluvut ovat korkeimpia maailmassa. Ahvenanmaalaiset tutkijat ovat tehneet tärkeää työtä tällä tutkimusalalla ja kehittäneet paljon diagnostiikkaa, jota käytetään nykyisin. Ahvenanmaalainen kuvittaja Peter Bergström otti vastaan haasteen ja suunnitteli postimerkkiaiheen.

Maksuarvoltaan 2,70 euron postimerkkiä painetaan 45 000 kappaletta. Arkissa on 2 x 12 merkkiä ja merkkien hammaste on 13 per 2 cm. Postimerkin muotoilusta vastaa Johanna Finne. Painomenetelmänä on 4-värioffset + UV-lakka. Postimerkit painetaan Cartor Security Printing -painossa. Kuva: Åland Post.

Postimerkki esittää aikuista punkkinaarasta ja taustalla on borrelia-bakteerin pitkulaisia spirokeettoja ja kaavakuva vasta-aineista, joita laborantit yrittävät löytää verikokeista. Taustan spirokeetat muistuttavat myös huojuvia heinänkorsia, joissa punkit usein lymyävät odottamassa ohikulkevia ihmisiä ja eläimiä.

Borrelia burgdorferi on bakteeri, jota punkit voivat kantaa ja joka tarttuu punkinpureman kautta. Tavallinen puutiainen Ixodes ricinus viihtyy kosteissa ja varjoisissa paikoissa, joissa on tiheä aluskasvillisuus. Paras tapa suojautua punkeilta on pukeutua vaaleisiin vaatteisiin, kun liikutaan kosteassa maastossa, ja pitää nurmikko lyhyenä. Alle 10 prosenttia puutiaisista kantaa bakteereja eikä tartuntaa myöskään aina tule. Riski on lähes olematon, jos onnistuu poistamaan punkin 24-48 tunnin kuluessa puremasta.

Ahvenanmaalla on suuri riski sairastua punkkien levittämiin tauteihin, joita esiintyy laajalti maailmassa ja niistä on myös tullut kansanterveysongelma sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Lyme-borrelioosi on kaikkein tavallisin punkkien aiheuttama sairaus. Ahvenanmaalla tapahtuvan tutkimuksen pääpainona on ollut löytää luotettava metodi aktiivisen borrelioosin todentamiseksi.

Ensipäivänleimassa on kuvattuna aikuinen punkki. Kuva: Åland Post.

Kuvittaja Peter Bergström mietti pitkään, ottaisiko vastaan haasteen tämän verenhimoisen ötökän kuvittamisesta: ”Epäröin aika pitkään. Aihe on vaikea eikä erityisen kuvauksellinen. Åland Post sai minut kuitenkin lopulta vakuuttumaan, että aihe on tärkeä.”

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 29.6.2022

keskiviikko 6. heinäkuuta 2022

Postimerkissä tarjolla vitamiinipommi – tyrnimehua Ahvenanmaalta


Euroopan pienten postilaitosten SEPAC-postimerkkisarjan teemana on tänä vuonna paikalliset juomat. Åland Post päätti nostaa postimerkissä esiin tyrnin, joka on Ahvenanmaan oma supermarja. Ahvenanmaalla tuotetaan monia erilaisia tyrnimehujuomia. Tiina Tahvanainen on valokuvannut tämän julkaisun, joka ilmestyy 6. syyskuuta.

Postimerkkiä painetaan 45 000 kappaletta 4-värioffsetilla Cartor Security Printing -painossa. Merkin muotoilusta on vastannut Johanna Finne. Postimerkin maksuarvo on 1,90 euroa ja hammaste on 13 per 2 cm. Arkissa on 2 x 12 merkkiä. Kuva: Åland Post.

Ahvenanmaa on yksi harvoista alueista Suomessa, jossa tyrni kasvaa luonnonvaraisena. Tyrni kasvaa parhaiten kivikkoisilla ja soraisilla rannoilla, joissa se kasvaa tiheinä kasvustoina. Oksat ovat piikikkäitä, minkä ansiosta marjojen poimiminen on hankalaa. Pienet oranssinkeltaiset marjat, jotka ovat meheviä ja happamia, kypsyvät syksyllä. Marjoissa on paljon hyödyllisiä vitamiineja, antioksidantteja ja rasvoja. Marjoista puristetusta raakamehusta tehdään mehun lisäksi hilloa, marmeladia, siirappia ja jäätelöä. Myös puristuksen jäänteitä, kuten kuorta ja hedelmälihaa, käytetään eri tuotteissa.

Valokuvaaja Tiina Tahvanainen kertoo, että postimerkki oli hauska valokuvaustehtävä: – Olen aina yhtä ylpeä, kun saan postimerkkitehtävän ja rakastan asetelmien kuvaamista. Haasteena on saada kaikki täsmäämään. Jokaisen pienen marjan sijoittelu on tärkeää, koska postimerkin koko on niin pieni. Hahmottelin ensin paperille ja kokeilin erilaisia tarvikkeita ja variaatioita. Päätin käyttää mummoni yli 100 vuotta vanhoja mehupulloja. Oli vähän hikistä puuhaa saada ne pysymään tiiviinä. Aloitin keskellä talvea, joten sain aluksi tehdä töitä pakastetuilla marjoilla, ja aivan lopuksi kuvasin marjoja luonnossa.

Ensipäivänleiman kuvassa on puristin, jolla mehu puristetaan marjoista suoraan pensaassa. Kuva: Åland Post.

Lähde ja teksti sekä kuvat:
Åland Postin lehdistötiedote 28.6.2022