lauantai 17. syyskuuta 2022

Tavastex 22 -näyttelyssä jaettiin viisi hopeoitua pronssimitalia ja yhdeksän hopeamitalia


Saatat ihmetellä, miksi tämän kirjoituksen otsikossa puhutaan hopeoiduista pronssimitaleista ja hopeamitaleista, kun postimerkkinäyttelyissä jaetaan jopa kultamitaleita ja suuria kultamitaleita. Siksi, että hopeoituun pronssiinkin pääseminen on vaatinut näytteilleasettajalta valtavan määrän työtä ja omistautumista. Siksi, että liian usein keskitytään vain kultaa saavuttaneisiin kokoelmiin. Tavastex 22 -näyttelyssä jaettiin muuten seitsemän suurta kultamitalia ja 15 kultamitalia.

Hämeenlinnan Postimerkkikerho järjesti kansallisen Tavastex 22 -postimerkkinäyttelyn Hämeenlinnassa 9.-11. syyskuuta; tosin sunnuntaina 11.9. suuri yleisö ei päässyt enää sisälle, mikä on saattanut tulla joillekin yllätyksenä. Näyttelyn pitopaikkana oli Scandic Aulanko -hotellin yhteydessä oleva Aulanko Areena.

Hämeenlinnan Postimerkkikerholla on jo pitkä perinne Tavastex-näyttelyiden järjestämisestä. Moni näyttelyistä, kuten Tavastex 87, on järjestetty Hämeenkaaren urheiluhallissa, jota ei ole enää olemassa.

Hopeoidulla pronssimitalilla palkittiin Jukka Suhosen kokoelma ”Suomalaista ekologiaa” (aihefilatelian luokka), Sinikka Lehtisen kokoelma ”Historian havinaa Viipurin Monrepos’ssa postikorteilla” (postikorttiluokka), Jari Penttilän kokoelma ”ABC-kirjasta Pukstaaviin” (avoimen filatelian luokka), Jussi Hartoman kokoelma ”Maa polttaa jalkojen alla” (avoimen filatelian luokka) sekä Pertti Leppäsen kokoelma ”Rauhaa” (postikorttiluokka).

Hopeamitaliin ylsivät Kaarlo Hirvikosken ”Postilinja Mikkeli–Otava–Hirvensalmi–Joutsa” (postihistorian luokka), Sirpa Reijonsaaren ”Kahvia, kahvia” (postikorttiluokka), Seppo Salosen ”Panssarivaunut – ja niiden käyttö Suomen armeijassa Lapin sodan loppuun saakka” (avoimen filatelian luokka) ja Matti Parkkosen ”Suomalaisia rautatiepakettimerkkejä” (perinteisen filatelian luokka).

Viisi muuta hopeaa saavuttanutta kokoelmaa olivat Seppo Salosen ”Hämeenlinnaa vanhoilla kuvapostikorteilla” (postikorttiluokka), Iida Issakaisen ”The Marvelous Moomins” (Ihmeelliset Muumit; avoimen filatelian luokka), Sten-Anders Smedsin ””Uppsala är bäst” – eller åtminstone riktigt bra” (”Uppsala on paras” – tai ainakin erittäin hyvä; aihefilatelian luokka), Martti Vihannon ”Postihistorian Suomi-yleiskokoelma” (postihistorian luokka) ja Heikki Vuorimiehen ”Eero Järnefelt ja hänen taiteensa teemoja” (avoimen filatelian luokka).

Tavastex 22 -näyttelyssä oli kuusi yhden kehyksen kokoelmaa. Ne olivat Esko Seitsosen ”Suomalaisen lentopostin ohjaukseen käytettyjä leimoja ja merkintöjä 1938–1948” (81 pistettä), Mika Räsäsen ”Suomen rengasmerkit” (75 pistettä), Seppo Salosen ”Suomalaiset kiitäjät – nuo pohjoisen kolibrit” (69 pistettä), Ulla Kemppilän ”Tuusulanjärvi – luontoa ja kulttuuria” (67 pistettä), Tapani Ruotasen ”Mitä sitä ennen koulussa oppi” (62 pistettä) sekä Lauri Poropudaksen ”Poro todistaa” (60 pistettä).

Hämeenlinnan Postimerkkikerho on perustettu vuonna 1937. Ainakin vuonna 1941 postimerkkikerhon kokouksiin jäsenet kutsuttiin lähettämällä heidän koteihinsa postikortti, jossa oli oleelliset tiedot kokouksesta. 30.5.1941 kokous on pidetty Hämeenlinnan Uudessa Hotellissa klo 19.30 alkaen. Kokouskutsun saaja on ollut #postimerkkeilija -lehteä toimittavan Aapo Kortteen isoisä Olavi Korte.

Maksimifilatelian luokassa, nuorisofilatelian luokassa ja kirjallisuusluokassa oli kussakin vain yksi kokoelma tai kohde. Kutsuttujen osastossa olivat Postimuseon kokoelma ”E. A. Hellmanin laivaleimakokoelma”, Hämeenlinnan Postimerkkikerhon kokoelma ”Eri postihallintojen ensimmäisiä postimerkkejä” ja Matti Parkkosen kokoelma ”Aulanko-kortteja”.

Lähde:
Hämeenlinnan Postimerkkikerho ry: https://www.hmlpmkerho.fi -sivusto (TAVASTEX-22 -alasivut) ja Tavastex 2022 -postimerkkinäyttelyn palkintoluettelo (11.9.2022 ja 13.9.2022)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti